JÄSENKIRJE 1/2015
Sisältö 3 Puheenjohtajan tervehdys 4 Maitoyrittäjät Sarkamessuilla 5 Korkeatuottoisten karjojen kerho 6 Tulevat tapahtumat 7 Kuukauden kevennys 8 Jäsenasiaa 2
Puheenjohtajan tervehdys Emme Maitoyrittäjissä edellistä kuukausikirjettä suunnitellessamme todellakaan uskoneet säästövinkkien tulevan näin kovaan tarpeeseen kuin mitä olemme saaneet viime päivinä kokea. Markkinoiden kehitys taisi yllättää meidät kaikki rajuudellaan. Tulevaisuudessa tuotannon määrän säätelyyn lienee hintapolitiikka lähes ainoa väline vapailla markkinoilla kun eletään kiintiöiden poistuttua. Joten meneillään olevan tapaisiin hintasykleihin ja - häiriöihin meidän taitaa olla vain tottuminen. Se edellyttää meiltä tuottajilta jatkossa uudenlaisen asenteen omaksumista. Meidän on opittava seuraamaan maitomarkkinoita uudenlaisella otteella ja pyrittävä ennakoimaan tulevaa mahdollisuuksien mukaan. On osattava ennakkoon suunnitella toimet, joilla tällaiset huonot ajanjaksot ylitetään. Erityisen tärkeää on pitää pää kylmänä ja pyrkiä keräämään kassaan pientä tuiskun varaa selkänojaksi. Se taas edellyttää tilan tuotannon tehokkuuden ruuvaamista uudelle tasolle ja erilaisten hankintojen entistä tarkempaa suunnittelua. Kaikki on koetettava tehdä pikkuisen paremmin kuin ennen. Helppo sanoa, vaan viedä edellä oleva käytännön teoiksi onkin jo jotain muuta. Siksi Maitoyrittäjät jatkaa edelleen kustannusjahti-teemalla. Kuopiossa on maaliskuun puolivälissä vuosikokousseminaarissa tarjolla sekä kotimaista että hollantilaista huippuosaamista tuotannon tehokkaaksi johtamiseksi ja järjestämiseksi. Muutama vapaa paikka on ainakin tällä hetkellä vielä vapaana, joten toimeen heti, jos mielii mukaan! Samaan rahaan lupaamme lisää elämänhallintaa ja elinvuosiakin naurun muodossa. Huhtikuussa menemme ennen kevätkiireitä opintomatkalle Etelä-Ruotsiin kolmelle isolle asema- ja robottitilalle. Lähdemme matkaan lentäen, mutta vietämme tiloilla runsaasti aikaa sillä olemme pyytäneet isäntäväkiä luennoimaan tilojensa toiminnasta ja johtamisesta. Mielenkiintoista nähtävää ja kuultavaa on siis jälleen luvassa! Näillä siis mennään tai on mentävä. Toivotan meille kaikille onnea kustannusjahtiin ja avointa mieltä ajatella asioita uudella tavalla kyseenalaistaen kaikki entinen. Siitä se lähtee. Pidetään vaan sitkeästi mielessä, että mikä on kerran mennyt alas on tullut myöhemmin taas ylös yleensä ainakin. Eikä oteta sitä parasta hattua mukaan, jos(kun) mennään pankkiherrojen puheille ;D Juha Kantoniemi PS. Muistakaa edellisessä kirjeessä ollut Paulan neuvo: Ostakaa ne bluetooth-peltorit ja puhukaa ja puhukaa ja taas puhukaa - se helpottaa paineita! 3
Maitoyrittäjät Sarkamessuilla Teksti ja kuvat: Heidi Fontell Maitoyrittäjät osallistui Seinäjoen perinteikkäille Sarkamessuille 30.-31.1. Messuille lähdettiin yhteistyössä Agrihusu Oy:n ja Cowhomesin kanssa. Viikonloppu vierähtikin tiiviisti mutta hyvässä hengessä samalla osastolla. Tänä vuonna messuilla lyötiin kävijäennätys kun yli 11 000 messuvierasta kävi kahden päivän aikana! Huima vierailijamäärä näkyi myös meidän osastollamme, kiitos kaikille kävijöille! Järjestimme Sarka-messujen aattona Maidontuotannon tehostaminen ja kustannussäästöt matalan tuottajahinnan aikana kolme tilanäkökulmaa seminaarin, jossa kolme maidontuottajaa kertoivat näkemyksiään, kuinka selvitä, kun tilalla on taloudellisesti tiukkaa. Seminaarissa kuultiin kahta ruotsalaista maidontuottajaa, joista toinen oli Paula Pönniäinen Äspetorpin tilalta Stjärnhovista ja toinen Anders Birgersson Gammalstorpin tilalta Vikingstadista. Kolmas luennoitsija, Mogens Larsen tuli Volstedin tilalta Holstebrosta Tanskasta. Anders Birgersson aloitti seminaarin kertomalla tilansa toiminnasta ja antoi hyviä vinkkejä kasvavan tilan managementiin ja itsensä kehittämiseen työnantajana. Paula Pönniäinen puhui heidän keinoistaan selvitä, kun maidonhinta on alhainen ja toi esille kuinka he säästävät kuivikkeissa käyttämällä perinteisempien vaihtoehtojen sijasta separoitua lantaa. Viimeisenä vuoroon pääsi Larsen Tanskasta. Puheenvuorossaan hän kertoi yrityksensä käyneen konkurssin partaalla, millä tavoin he siitä selvisivät ja kuinka selviytyminen jatkuu yhä edelleen. Yleisön kiinnostus seminaaria kohtaan yllätti järjestäjätkin, ja jouduimme vaihtamaan alkuperäisen seminaaritilan suurempaan, joskaan sekään ei lopulta aivan riittänyt. Kiitos kaikille mukana olleille! Sama seminaari pidettiin myös perjantaina Seinäjoki Areenalla. Seminaarin yhteydessä Faba palkitsi työturvallisuuspalkinnolla Päivi ja Jouni Ainalin Pohjantähden tilalta Kannuksesta. Seminaarin luentomateriaalit löytyvät kotisivujemme extranetistä! 4
Korkeatuottoisten karjojen kerho Teksti: Abby Bauer, Hoards Dairyman (29.7.2014) Suomennos: Heidi Fontell Kuva: Jouni Pitkäranta Ei ole olemassa kahta samanlaista karjaa, mutta tiloja, joilla ylletään 45 kg:n maitoa / lehmä / päivä yhdistää tietyt samat toimintatavat. Tilat, joiden lehmät lypsävät 45 kiloa maitoa päivässä tekevät paljon asioita oikein. Kysymys kuuluukin, mitä nämä asiat oikein ovat? Vastatakseen edellä olevaan kysymykseen Nigel Cook kollegoineen Wisconsinin Yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta tekivät tutkimuksen, jonka kohteena oli 557 Wisconsinilaista lypsykarjatilaa. Tutkimukseen osallistuneilla tiloilla on lypsyssä 200 lehmää tai enemmän ja tuotantorakennukset ovat pihattoja. Analyysissä tiloja ja karjaa tarkasteltiin 16 eri ominaisuuden mukaan. Tilat itse sijoittivat itsensä yhteen kuudesta eri kategoriasta, riippuen tilan tuotostasosta ja karjan terveydestä. Tilat, joilla oli sama tuotostaso sekä terveystilanne, eivät kuitenkaan tehneet asioita täsmälleen samalla tavalla, Cook kommentoi. Voimme päästä samaan lopputulokseen lukuisin eri tavoin. Tietyt käytännöt kuitenkin tulivat esille useasti parhaiden karjojen joukossa. Cook toi esille nämä asiat, jotka johtivat korkeatuottoiseen ja hyvät terveystulokset omaavaan karjaan, esityksessään sorkkaterveyskonferenssissa Wisconsinissa. Niitä olivat: Erinomaiset rehut ja ruokinta Turvallisten ja tehokkaiden tuotoksen tehostamistapojen hyödyntäminen Yleisimmät tiloilla olivat: 3 kertaa päivässä lypsäminen, BST* ja Rumensin** Riittävä määrä päteviä työntekijöitä Huipputiloilla työntekijät osasivat käsitellä karjaa tuottamatta eläimille turhaa stressiä, tunnistivat sairaat ja ontuvat lehmät, sekä löysivät kiimat. Ontuvat lehmät Ontuminen vaikuttaa lehmän käytökseen, sen toimintaan ja syöntiin. Cook kertoo. Pehmeä parsi, säännöllinen sorkkahoito, kumimatto lypsyasemalla, oikein toteutetut sorkkakylvyt, pääsy laitumelle ja vähemmän lehmiä per työntekijä olivat kaikki yleisiä teemoja kärkitiloilla. Lehmät tiineeksi Kyllä, siinä on haasteita saada korkeatuottoisia lehmiä tiineeksi, mutta se onnistuu. Cook sanoi. Heidän tutkimuksensa osoitti, että tiinehtyminen parani, kun lehmiä oli vähemmän siementäjää kohti, pienempi eläintiheys ja lämpöstressin ehkäisy. Keskiarvoa parempi poikineiden lehmien terveys Parhaissa karjoissa oli enemmän ruokintapöytätilaa, pehmeä paikka maata, pienempi eläintiheys poikivilla ja poikineilla, sekä niissä vältettiin eläinten siirtoja ryhmästä toiseen viikkoa ennen poikimista. * = Aineenvaihduntaan vaikuttava tuotosta lisäävä hormoni ** = Pötsifermentaatiota tehostava ravintolisä 5
Erinomainen utareterveys Vedinten kontaktia sontaan täytyy rajoittaa, hän sanoi. Se on haaste, mutta se ei ole mahdotonta. Tilat joissa oli korkeatuottoisia ja terveitä lehmiä pitivät vetimet puhtaana ja huomasivat tulehdustapaukset muita aiemmin. Huomioi lämpöstressi Kuumuus vaikuttaa lehmään monella fysiologisella ja käyttäytymiseen vaikuttavalla tavalla, Cook sanoi. Tuulettimien, luontaisen ilmanvaihdon ja kastelulaitteiden tai niiden käytön yhdistäminen avusti tiloja korkeampaan tuotokseen. Silloin kun odotamme lehmiemme tuottavan enemmän, on meidän myös pidettävä huolta niiden terveydestä, Cook sanoi. Tutkimuksessa esiintyneiden tilojen suorituksista päätellen se on mahdollista. Tulevia tapahtumia Vuosikokousseminaari Kuopiossa 11.-12.3.2015 Seminaaripaikkoja on vielä jäljellä! Ilmoittautumiset ja tiedustelut osoitteeseen maitoyrittajat@gmail.com Keväinen opintoretki Ruotsiin 8.-9.4.2015 Lähde Maitoyrittäjien matkaan tutustumaan Etelä-Ruotsin lypsykarjatiloihin! Kohteena on kolme edistyksellistä ja hyvin hoidettua tilaa. Opintomatkalla päästään syventymään perusteellisesti suurempien tilojen managementiin ja siinä sivussa viettämään aikaa Etelä-Ruotsin kauniissa maisemissa. Alustava ohjelma keskiviikko 8.4. n. klo 6.00 Lähtö maakuntakentiltä Helsinkiin n. klo 9.30 Saapuminen Kööpenhaminaan, josta bussikyyditys vierailukohteisiin Lounas ennen tilakäyntiä klo 11.30-16 Rosdala Gård, 600 lehmää, 2x24 lypsyasema, lehmät hiekkaparsissa klo 16.45 Majoittuminen Ystadiin klo 19.00 Illallinen kaupungilla torstai 9.4. klo 8.00 Lähtö hotellilta 9.30-11.00 Carlsro Gård, 230 lehmää, 4 robottia 11.00-12.30 Lounas Hässleholmissa 12.30-14.00 Kolmas, vielä varmistumaton tila 15.00-18.30 Kahvitauko ja turismia Lundin kaupungissa 18.30-19.00 Ajo lentokentälle 20.40 Lento Helsinkiin ja siitä maakuntakentille Lisätietoja hinnasta ja ilmoittautumisesta tulossa piakkoin! 6
Kuukauden kevennys Me Maitoyrittäjissä ajattelemme, että työn raskaan raatamisen vastapainoksi on hyvä pitää pilkettä silmäkulmassa. Koska tällä monivivahteisella alalla sattuu ja tapahtuu kaikenlaista, mietimme, että meiltä jokaiselta varmasti löytyy jokin nauruhermoja kutkuttava tositarina jaettavaksi. Tällä kertaa Kuukauden kevennyksessä muistellaan syksyistä laidunkauden päätösrallia. Meillä hiehot hoitavat kesäisin merkityksellistä eu-virkaa vaalimalla paikallisen perinnebiotoopin kasvilajistoa. Ne ovat olleet tehtävästään niin innostuneita, etteivät millään haluaisi katkaista laidunvirkasuhdettaan edes talviajaksi. Niinpä vuosittainen syksyinen kotitoimistoon paluu on muodostunut kerta kerralta vaativammaksi farssiksi. Olemme rakentaneet taivasosuutemme säilymisen varmistamiseksi erilaisia kokoomaaitauksia ja ruokkineet kesäisin eläimet päivittäin sinne jotta kaikki syksyllä sujuisi mallikkaasti. Ainakin näin olemme hyväuskoisesti toivoneet. Tästä huolimatta muutama syksy takaperin yksi pitkäjalkainen, huippuunsa jalostettu hiehokellokas päätti kuormauksen loppuvaiheessa testata ponnistusvoimaansa sekä ajoituksen oikea-aikaisuutta ja loikkasi aitauksen ulkopuolelle. Eikä se ollut todellakaan mikään rimaahipoen hyppy. Suorituksestaan hieman hullaantunut ja yllättävästä vapaudestaan villiintynyt, vaikkakin tiine hieho ei todellakaan ole niitä kaikkein helpoimpia pyydystettäviä isollakaan porukalla! Sen karvaasti huomasimme. Kesänmittainen peruskuntoharjoittelu oli tuottanut näkyvää tulosta, sillä vasta useamman syntisen sananparren ääneen loihtimisen jälkeen saimme sen ahdistettua pieneen puroon ja siellä narun päähän riimuksi. Niittyjen eu-virkailija ei tästä ollut tokikaan ilahtunut, vaan jatkoi voimiensa ja nopeutensa esittelyä ja vetää rytyytti allekirjoittanutta heiveröistä poikaa pitkin joenrantakoivikkoa. Ryhdistyin viimein saapuessamme läheisen valtatien läheisyyteen ja saadessani jarruni naapurien näkemisen pelossa asfaltilla toimimaan. Siinä me hieho ja minä tuijotimme huohottaen toisiamme bussipysäkillä. Samassa huomasin puoli neljän bussin lähestyvän juuri parahiksi apuun hiehon jatkokuljetusta ajatellen. Nostin innoissani käteni ylös pysähtymisen merkiksi mutta bussikuski heilautti vain nauraen kättään ja jatkoi matkaa ohitsemme. Olin kai liian märissä vaatteissa pyrkimässä kyytiin eikä kainalostani pilkistänyt lumpeenkukkakaan tainnut uskottavuuttani suinkaan lisätä.. #menetettytaivasosuus #mullimaillavierahilla #elämäköihanaa Onko teidän tilallanne sattunut jotain, mistä saa makeat naurut vielä vuosien jälkeenkin? Kerro se meille, niin jaamme sen seuraavassa jäsenkirjeessä, sillä jaettu ilo on moninkertainen ilo! Tarinat voitte lähettää osoitteeseen: heidi.fontell@outlook.com 7
Jäsenyysasiaa Mikäli tiedät jonkun maitotilallisen, tai muun asiasta kiinnostuneen henkilön, joka olisi kiinnostunut tulemaan jäseneksi yhdistykseen, toivotamme mielellämme uusia jäseniä mukaan! Jäsenhakemuksen voi täyttää osoitteessa: www.maitoyrittäjät.fi. Mikäli et ole jostain syystä kokenut saavasi vastinetta jäsenyydelle, etkä halua jatkaa Maitoyrittäjien jäsenenä, voitko ystävällisesti ilmoittaa siitä maitoyrittäjien sähköpostiin maitoyrittajat@gmail.com. Tämä helpottaa jäsenrekisterin ylläpitoa sekä maksuliikenteen seurantaa, Kiitos! Otamme mielellämme vastaan myös palautetta ja ideoita kehittääksemme toimintaamme, lähesty meitä sähköpostitse: maitoyrittajat@gmail.com tai Facebook-sivujemme kautta: www.facebook.com/maitoyrittajat. Käy myös tykkäämässä, niin saat tuoreimman tiedon Maitoyrittäjien toiminnasta! 8