Hyvät perustaidot kunniaan Helsinki 17.11.2015 Suomalaisten aikuisten digitaaliset taidot PIAAC-tutkimuksen tuloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto antero.malin@jyu.fi
Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC Survey of Adult Skills Tutkimuksessa arvioidaan arkielämässä ja työssä tarvittavia perustaitoja: lukutaitoa, numerotaitoa ja tietotekniikkaa soveltavaa ongelmanratkaisutaitoa Tutkimukseen osallistui 24 maata Kohdejoukkona kaikki 16 65-vuotiaat maassa asuvat henkilöt Suomessa otantahetkellä keväällä 2011 noin 3,5 miljoonaa Suomessa tutkimukseen osallistui 5 464 henkilöä, jotka ovat edustava otos kohdejoukosta Tiedonkeruu toteutettiin 2011 2012 Tilastokeskuksen haastattelijat toteuttivat tiedonkeruun käyntihaastatteluina Arviointitehtävät tehtiin pääsääntöisesti tietokoneella Suomi oli toinen kaikilla kolmella osa-alueella!
PIAAC:ssa tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito määritellään seuraavasti (OECD 2012, 47) Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito ( problem solving in technology-rich environments ) sisältää digitaalisen teknologian, viestintävälineiden ja tietoverkkojen hyödyntämistä tiedon hankkimisessa ja arvioimisessa, viestinnässä ja käytännön tehtävien tekemisessä. PIAAC:n ensimmäinen tutkimus keskittyy taitoihin ratkaista ongelmia henkilökohtaisissa, ammatillisissa ja kansalaisena toimimiseen liittyvissä tilanteissa. Proficiency in this skill reflects the capacity to use ICT devices and applications to solve the types of problems adults commonly face as ICT users in modern societies. (OECD (2015). OECD Skills Studies. Data Policy Reviews of Adult Skills: Finland. Preliminary version. Paris: OECD Publishing. P. 25.) 3
Miten osaamista arvioitiin Osaamista arvioitiin tekemällä tehtäviä, jotka muistuttivat erilaisia työ- ja arkielämän todellisia tilanteita, joissa vastaajan pitää käyttää arvioinnin kohteena olevia taitoja. Osaamisen luotettavaan arviointiin ja suoritustasojen (lukuja numerotaidossa 5, ongelmanratkaisussa 3) määrittelyyn tarvittiin suuri joukko tehtäviä, joiden oli vaihdeltava vaikeustasoiltaan ja sisällöiltään. Päätutkimuksessa oli lukutaitotehtäviä yhteensä 58, numerotaidon arviointitehtäviä 56, ja ongelmanratkaisutaidon tehtäviä 14. Kukin tutkimukseen osallistunut teki vain osan tehtävistä ennalta määrätyn tutkimusasetelman mukaisesti.
Esimerkkitehtävä Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito
Esimerkkitehtävä Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito
Esimerkkitehtävä Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito
Miten osaamista arvioitiin Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito Suoritustaso 1 (alin suoritustaso: pistemäärät 241 290) Tehtävien suorittaminen edellyttää yleisesti käytössä olevien ja tunnettujen tietoteknisten sovellusten, kuten sähköpostin ja nettiselaimen, käyttöä. Tehtävän ratkaiseminen vaatii hyvin vähän tai ei lainkaan navigointia ja edellyttää vain muutaman toimenpiteen suorittamista. Suoritustaso 2 (pistemäärät 291 340) Tehtävien ratkaiseminen vaatii edellisten lisäksi jossain määrin navigointia sivujen ja sovellusten välillä, ja se saattaa sisältää useita toimenpiteitä ja laajempaa sovellusten käyttöä. Suoritustaso 3 (korkein suoritustaso: pistemäärät 341 tai enemmän) Tehtävien ratkaiseminen edellyttää myös harvinaisempien sovellusten käyttöä, navigointia sivujen ja sovellusten välillä ja useiden toimenpiteiden suorittamista. Tehtävien suorittamisessa tarvitaan paljon tietojen yhdistämistä ja päättelyä. Osa henkilöistä jäi tason 1 alapuolelle. Kaikki osallistujat eivät tehneet tehtäviä tietokoneella. (Tarkemmin OECD 2013a.)
Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito Malin, A., Sulkunen, S., & Laine, K. (2013). Kansainvälisen aikuistutkimuksen tuloksia. PIAAC 2012. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013: 19. S. 26. 9
PIAAC: Taidot ja ikä 10
PIAAC: Taidot ja koulutus 11
PIAAC: Taidot ja äidinkieli 12
PIAAC: Taidot ja maassa oleskelun pituus 13
Monen digitaaliset perustaidot jäävät tason 1 alapuolelle Digitaaliset perustaidot tason 1 alapuolella: 11 % väestöstä = 385 000 henkilöä joista taidoiltaan heikkoja (alle tason 2) joko lukutai numerotaidossa tai molemmissa on 170 000 (5 % väestöstä) Tieto puuttuu digitaalisista perustaidoista, koska tietokonetta ei käytetty tehtävien tekemiseen: 19 % väestöstä = 645 000 henkilöä joista taidoiltaan heikkoja (alle tason 2) joko lukutai numerotaidossa tai molemmissa on 254 000 (7 % väestöstä)
Monen digitaaliset perustaidot jäävät tason 1 alapuolelle Tieto puuttuu digitaalisista perustaidoista, koska tietokonetta ei käytetty tehtävien tekemiseen Osaryhmät: 1. Ei kokemusta tietokoneen käytöstä 4 % väestöstä = 123 000 henkilöä joista taidoiltaan heikkoja (alle tason 2) joko luku- tai numerotaidossa tai molemmissa on 65 000 (2 % väestöstä) 2. Epäonnistuminen tietokoneen käyttötaitotestissä 5 % väestöstä = 182 000 henkilöä joista taidoiltaan heikkoja (alle tason 2) joko luku- tai numerotaidossa tai molemmissa on 92 000 (3 % väestöstä) 3. Ei halunnut tehdä tehtäviä tietokoneella 10 % väestöstä = 340 000 henkilöä joista taidoiltaan heikkoja (alle tason 2) joko luku- tai numerotaidossa tai molemmissa on 97 000 (3 % väestöstä)
Monen digitaaliset perustaidot jäävät tason 1 alapuolelle Yhteenvetona: Tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisutaidossa tason 1 alapuolella tai ryhmässä, jonka digitaaliset taidot ovat erittäin vaatimattomat tai jotka ovat epävarmoja taidoistaan ja haluttomia käyttämään tietokonetta, on yhteensä noin 30 % väestöstä = 1 000 000 aikuista joista taidoiltaan heikkoja (alle tason 2) joko luku- tai numerotaidossa tai molemmissa on noin 425 000 aikuista (12 % väestöstä). Adults with poor literacy and numeracy skills tend also to have poor problem solving skills, and they may have difficulties in using computers, using email or getting access to public information. (OECD (2015). OECD Skills Studies. Data Policy Reviews of Adult Skills: Finland. Preliminary version. Paris: OECD Publishing. P. 14.) 16
Heikosti digitaaliset perustaidot hallitsevat Ovat selvästi muita vanhempia Sukupuolten väliset erot vähäisiä Vähemmän koulutettuja Vanhempien koulutustaso on matalampi Hieman useammin työttömiä Useammin pienituloisia Kokevat terveytensä heikommaksi Käyttävät perustaitoja harvemmin kotona ja työssä Luku- ja numerotaito on heillä usein puutteellinen 17
Lähteitä Albæk, K., Fridberg, T. & Rosdal, A. (2014). Use of skills at work, cognitive foundation skills, and age. In A. Malin (ed.) Associations between age and cognitive foundation skills in the Nordic countries. A closer look at the data, pp. 49 68. Hämäläinen, R., Cincinnato, S., Malin, A. & De Wever, B. (2014). VET workers problem-solving skills in technology-rich environments: European approach. IJRVET, 1 (1), 57-80. DOI: 10.13152/IJRVET.1.1.4 Malin, A. & Hämäläinen, R. (2015). Key Information-Processing Skills and Earnings. In (T. Fridberg ym. (toim.) Adult skills in the Nordic Region, pp. 233 254. Malin, A., Sulkunen, S., & Laine, K. (2013). Kansainvälisen aikuistutkimuksen tuloksia. PIAAC 2012. http://www.minedu.fi/opm/julkaisut/2013/piaac_2012.html. Mellander, E. (2014). The role of work experience for skills: Findings for the Nordic countries based on the PIAAC survey. In A. Malin (ed.) Associations between age and cognitive foundation skills in the Nordic countries. A closer look at the data, pp. 131 170. OECD (2012). Literacy, Numeracy and Problem Solving in Technology-Rich Environments: Framework for the OECD Survey of Adult Skills. http://dx.doi.org/10.1787/9789264128859-en OECD (2013a). OECD Skills Outlook 2013: First Results from the Survey of Adult Skills. http://dx.doi.org/10.1787/9789264204256-en. OECD (2013b). The Survey of Adult Skills: Reader s companion. http://dx.doi.org/10.1787/9789264204027-en. OECD (2015). OECD Skills Studies. Data Policy Reviews of Adult Skills: Finland. Preliminary version. Paris: OECD Publishing. http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/koulutus/artikkelit/piaac/liitteet/adultskillsfinland.pdf Størset, H. & Malin, A. (2015). Weak and Strong performers in Literacy and Numeracy. In (T. Fridberg ym. (toim.) Adult skills in the Nordic Region, pp. 275 299. Sulkunen, S., & Malin, A. 2014. Adult education and training in the Nordic countries. In A. Malin (Ed.), Associations between age and cognitive foundation skills in the Nordic countries: a closer look at the data (pp. 69-93). Sulkunen, S. & Malin, A. (tulossa). Literacy and interaction of age and recentness of education among the Nordic adults.
Lisää tietoa saatavilla: www.oecd.org/site/piaac/ www.piaac.fi http://www.minedu.fi/opm/julkaisut/2013/pi AAC_2012.html
Kiitos!