Mauri Karoma Tilapalvelut-liikelaitos PL 6200 02070 ESPOON KAUPUNKI 22500344-043 tiedoksi: reijo.yrjola@espoo.fi 3072 KUNINKAISTEN PÄIVÄKOTI, KUNINKAISTENPORTTI 20, ESPOO RAKENNE- JA ILMANVAIHTOTEKNINEN KATSASTUS Kuninkaisten päiväkoti on vuonna 1992 valmistunut puurunkoinen, yksikerroksinen päiväkotirakennus. Alapohjarakenteet ovat kantavia betonirakenteita. Julkisivut ovat lautaverhoiltuja. Rakennuksessa on ollut muutamia vesikattovuotoja vuonna 2013 johtuen kattolumien pudotuksesta. Lisäksi wc-tiloissa (Haltijat sekä henkilökunnan wc) on ollut vesivahinkoja vuosina 2016-17. Rakennukseen on tehty peruskuntoarvio vuonna 2012 (BigMan Oy 13.1.2012). Raportissa on esitetty rakennuksen vierustäyttöjen muotoilua rakennuksesta poispäin. Kiinteistönhoitajan mukaan tämä on tehty muutama vuosi sitten ja samassa yhteydessä salaojat on tutkittu. Käyttäjäpalaute on kirjattu 10.11.2017 sisäilmasto-olosuhdelomakkeeseen. Ilmanvaihto koetaan varsinkin alle 3 v lasten ryhmissä (Haltijat ja Tonttuset) riittämättömäksi. Tiloissa on ajoittain havaittu myös voimakasta viemärinhajua. Kuusi työntekijää kokee oireilua tiloissa. Rakennusta käyttää 72 lasta ja 19 työntekijää. Terveystarkastaja on tehnyt tarkastuskäynnin päiväkotiin marraskuussa 2017. Tarkastuksella havaittiin mm. poikkeavaa, makeahkoa hajua kirjastotilassa ja käytävällä, jossa oli ollut aiemmin kattovuoto, sekä lattiapinnoilla paikoin lattiapinnoitteen alla halkeamia. Rakennukseen tehtiin ns. rakenne- ja ilmanvaihtotekninen katsastus, jolla tarkoitetaan pääasiassa aistinvaraisesti suoritettua sisäilmapainotteista kuntoarviota. Katsastuksen suorittivat Sanna Pohjola ja Jarkko Lesonen 28.5.2018. Katsastukseen kuuluvat seurantamittaukset tehtiin 28.5.-5.6.2018. Katsastuksessa oli mukana päiväkodin johtaja Maria Sarevuo ja kiinteistönhoitaja Jari Linden. 1 (26) S w e co Ilmalanportti 2 FI-00240 Helsinki, p. +358 (0)207 393 000 www.sweco.fi Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Reg.no 2635440-5 Reg. Office Helsinki Sweco Groupin jäsen
A-osa C-osa B-osa Kuva 1. Pohjakuva rakennuksesta. Rakennus on jaettu A-C-osiin. A-osassa on Keijujen ryhmätilat, liikuntasali ja keittiö, B-osassa Tonttusten ja Haltijoiden ryhmätilat ja C-osassa Peikkosten ja Menninkäisten ryhmätilat sekä toimistotiloja. 1 RAKENNETEKNINEN TARKASTUS 1.2 Kuivatusosat, salaojat, salaojakaivot - Rakennuksen ympärillä on salaojat. Tarkastuskaivon kansi avattiin tarkastusta varten. Puutteita ei havaittu. Salaojien tekninen käyttöikä on yleensä 30-50 vuotta. 1.3 Päällysteet, Alueen päällysteet, pintavesien poisjohtaminen - Sokkelin vierustalla on pääosin mukulakivetys, eikä kasvillisuutta ole lähellä rakennusta. Sadevedet on ohjattu syöksytorvista sadevesikaivoihin. - Rakennuksen vierustat on tasaiset/muotoiltu loivasti viettämään poispäin rakennuksesta. 1.4 Perustukset, perusmuurit - Sokkelit ovat betonia. Paikoin sokkelissa havaittiin kosteusjälkiä (kuvat 2-3). Sokkelin ulkopuolella ei havaittu vedeneristettä. 2 (26)
Kuvat 2, 3. Paikoin betonisokkelissa oli havaittavissa kosteusjälkiä. 1.5 Alapohjat - Rakennuksessa on kantavat alapohjat, jonka alapuolella on alustatila. Alustatilan tarkastusluukkuja havaittiin kolme kappaletta eri puolilla rakennusta (Tonttusten, Menninkäisten ja Haltijoiden varastot). Luukkuja ei saatu auki alustatilan tarkastusta varten (kiinteistönhoitajalla ei ollut avaajaa, eikä sellaista löytynyt kiinteistöstä). Alkuperäisten leikkauskuvien (Kuvat 4-6) mukaan pintabetonilaatan ja kantavan betonilaatan välissä on lämmöneriste (EPS). Alustatila on koneellisesti tuuletettu. Tuuletusputkia havaittiin ympäri rakennusta. A/C-osalla tuuletusputket olivat pitkiä ja olivat lähes kiinni räystäässä, mikä voi aiheuttaa kosteusrasitetta räystään puuosille (Kuvat 7-8). Suositellaan tuuletusputkien vaihtamista normaalimallisiksi (n. metrin korkuisiksi, hatullisiksi). - Betonilattiassa havaittiin lattiapinnoitteen alla todennäköisesti halkeamia mm. haltijoiden tilassa (Kuva 13), jotka ovat mahdollisia ilmavuotokohtia. Kohonneita pintakosteuslukemia ei lattiapinnoilla havaittu. - Paikoin lattiapinta oli painunut (jalkalistat olivat pattereiden alta irti lattiasta paikoin reilun 1 cm verran, kuvat 9-10). Painumia havaittiin Peikkosten ja Tonttusten ryhmätiloissa. - Putkiläpiviennit alapohjaan on kotelointien sisällä tiivistämättä (Kuvat 11-12). 3 (26)
Kuvat 4, 5, 6. Alkuperäiset leikkauskuvat A-A, B-B, C-C ja E-E. 4 (26)
Kuvat 7, 8. Ilmeisesti alustatilan tuuletusputket päättyvät C-osalla räystäälle, mikä voi aiheuttaa kosteusrasitetta räystään puuosille. Kuvat 9, 10. Paikoin lattiapinta on painunut/jalkalistat irti lattiasta. Kuvat Peikkosten ja Tonttusten ryhmätiloista 5 (26)
Kuvat 11, 12. Putkiläpiviennit alapohjaan oli tiivistämättä kotelointien sisällä. Kuvat Menninkäisten ja Haltijoiden ryhmätiloissa olevien kotelointien sisältä. Kuva 13. Haltijoiden ryhmätilassa havaittiin betonilattiassa muovimaton alla todennäköisesti halkeama. Lattiapinnalla ei havaittu kohonneita pintakosteuslukemia. 6 (26)
1.6 Runko, kantavat seinät - Rakennuksen kantavat rakenteet ovat puuta. Kantavissa rakenteissa ei havaittu näkyviltä osin puutteita. 1.7 Yläpohjat - Yläpohjat ovat puurakenteiset. Katto on pulpettikatto. Vesikatolla on ollut vuotoja vuonna 2013 johtuen lumen pudottamisen yhteydessä syntyneistä vaurioista. Kattovuotoja on ollut mm. A-osan käytävällä Tonttusten ryhmätilan vieressä sekä läheisessä siivouskomerossa. Käytävällä oli havaittavissa poikkeavaa hajua sisäilmassa. Alakaton yläpuolinen osa tarkastettiin, eikä kosteusjälkiä havaittu. Myös lattiapinnat olivat kuivia vesivahinkoalueella. Kuvat 14, 15. A-osan käytävällä oli ollut vesikattovuoto Tonttusten ryhmähuoneen vieressä vuonna 2013. Alakattolevyyn oli tehty tarkastusluukku. Alakaton yläpuolella ei havaittu kosteuden aiheuttamia jälkiä eikä epäpuhtauksia. 1.8 Ulkoseinät, julkisivut - Rakennuksen julkisivu on laudoitettu ja sen takana havaittiin tuuletusväli. Julkisivulaudoituksen maali hilseili monin paikoin (Kuvat 17-18). - Ulkoseinän sisäkuoressa havaittiin paikoin levyseinissä halkeilua ja ikkunaliittymissä epätiiveyskohtia (kuvat 18-19). Epäpuhtaudet voivat päästä halkeamien ja mahdollisten muiden epätiiviyskohtien kautta sisäilmaan. Terveystarkastajan muiston mukaan kirjastossa oli havaittu poikkeavaa hajua. 7 (26)
Katselmushetkellä poikkeavaa hajua ei seinä- ja lattianliitoskohdista tai pistorasioista tilassa havaittu. - Ulkoseinärakenteen kuntoa ei todennäköisesti ole A-osan käytävän vesivahinkoalueella tarkastettu. Suositellaan tarkastamaan ulkoseinärakenteen kunto A-osan käytävältä sekä kirjastotilasta aiemmin havaitun poikkeavan hajun selvittämiseksi. Kuvat 16, 17. Mm kirjastossa (vas) havaittiin ulkoseinän ja ikkunanliittymässä epätiiveyskohtia ja paikoin ulkoseinän sisälevytyksessä halkeamia (Mennikäiset oik), joiden kautta epäpuhtaudet voivat siirtyä sisäilmaan. Kuvat 18, 19, 20. Julkisivulaudoituksessa maalipinta hilseili monin paikoin, pahiten etelä- ja länsiseinustalla. 8 (26)
1.9 Ikkunat, karmit, puitteet, lasituslistat, vesipellit - Ikkunat ovat puukarmisia 3-lasisia tai eristyslasillisia ikkunoita. Paikoin ikkunoiden pielilaudoissa havaittiin kosteus/lahovaurioita ja nämä on syytä uusia. - Ikkunoiden vesipeltien kallistukset ovat riittävät. Paikoin vesipeltien maali oli irronnut. Kuvat 21, 22. Ikkunat ovat alkuperäisiä, puukarmisia 3-lasisia ikkunoita. Paikoin ikkunoiden pielilaudoissa havaittiin kosteusvaurioita. Vasemmalla kuva Menninkäisten ryhmähuoneesta, jossa lasituslista oli irrallaan. 1.10 Ulko-ovet - Ulko-ovet ovat alkuperäisiä teräsrunkoisia, eikä niissä havaittu puutteita. Tiivisteet on syytä uusia muutaman vuoden välein. 9 (26)
Kuva 23. Haltijoiden ryhmätilassa on käynti ulos. Sisäovi on poistettu ja ulko-oven alareunasta havaittiin vetoa. Lapset oleskelevat lähellä ulko-ovea. Suositellaan toisen asentamista vedon estämiseksi. 1.11 Vesikatteet, kattokaivot - Vesikatto on pulpettikatto, jonka katteena on konesaumattu pelti. Pinnoite on paikoitellen irronnut pellistä ja A-osan käytävän yläpuolella pellissä havaittiin ruostevaurioita (vanha vesivahinkoalue). 10 (26) Kuvat 24, 25. Vesikatteena on rivipeltikate, jossa paikoin pinnoite hilseillyt. Tonttusten viereisellä käytävällä A-osassa oli havaittu aiemmin katosta tulevan vettä. Ko. kohdalla havaittiin vesikatolla ruostejälkiä (oik).
1.12 Tilapinnat ja tilavarusteet - Ylätasoilla ja valaisinten päällä havaittiin paikoin runsaasti pölyä (Kuvat 27-28). Kuvat 26, 27. Kaappien ja valaisinten päällä havaittiin paikoin runsaasti pölyä. 1.13 Märkätilat - Märkätiloissa ei havaittu poikkeavaa kosteutta pintakosteusilmaisimella havainnoitaessa eikä aistinvaraisesti kosteuden aiheuttamia jälkiä. 1.14 Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Alustatilan tarkastus. - Alapohjarakenteen ilmatiiveyden selvittäminen merkkiainetutkimuksen avulla ainakin Haltijoiden, Tonttusten ja Peikkosten ryhmätiloissa (betonilaatassa paikoin halkeamia ja lattiapinta painunut). - Tarkastetaan ulkoseinärakenteen kosteustekninen kunto A-osan käytävältä ikkunan ala- ja yläpuolelta sekä kirjastotilaan tehtävistä rakenneavauksista poikkeavan hajun selvittämiseksi. - Vesikatolla A-osan käytävän kohdalla vesikaton ruostevaurioiden korjaus/paikkaus. Vesikatto suositellaan pinnoittamaan kauttaaltaan. - Putkiläpivientien tiivistäminen alapohjarakenteeseen (kotelointien sisällä) - Ikkunaliittymien ja halkeamien tiivistyskorjaukset. - Alustatilan pitkät tuuletusputket suositellaan vaihtamaan A/C osalla normaalimallisiksi (n. metrin korkuisiksi, hatullisiksi). 11 (26)
- Julkisivulaudoituksen maalaus ja vaurioituneiden laudoitusten uusiminen mm. ikkunoiden pielissä. - Vesipeltien paikkamaalaus. - Yläpölyjen puhdistus säännöllisesti. - Haltijoiden ryhmätilan ulko-oveen tulisi asentaa toinen ovi vedon estämiseksi. - Ulko-ovien ja ikkunoiden tiivisteiden tarkastus ja tarvittaessa uusiminen muutaman vuoden välein 12 (26)
2 SISÄILMAOLOSUHTEET 2.1 Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaukset - Hiilidioksidipitoisuutta seurattiin kuudessa tilassa tallentavien mittalaitteiden avulla 8 vuorokauden ajan. Mitattuja tiloja olivat Keijujen, Haltijoiden, Tonttusten, Menninkäisten ja Peikkosten ryhmähuoneet sekä johtajan huone. Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä 2.1-2.6. - Taulukkoon on kirjattu mitattujen tilojen suurin käyttäjämäärä, suunniteltu ilmanvaihto vuoden 1992 ilmanvaihtopiirustuksista sekä seurantajakson aikaiset hiilidioksidipitoisuudet: Tila Keijut (ent. talonmiehen asunto) Suurin käyttäjämäärä, kpl Suunniteltu ilmanvaihto v. 1992 1) Hiilidioksidipitoisuus seurantajakson aikana, ppm 15-83 dm 3 /s 2) 381-1016 Haltijat 16 +56/-56 dm 3 /s 385-1025 Tonttuset 16 +50/-50 dm 3 /s 387-854 Johtajan huone 3-4 +20/-20 dm 3 /s 390-668 Menninkäiset 26 +100/-100 dm 3 /s 385-1158 Peikkoset 26 +100/-100 dm 3 /s 388-1186 1) + tarkoittaa tuloilmaa. tarkoittaa poistoilmaa. 2) Vuonna 1992 suunniteltiin talonmiehen asuntoon koneellinen poisto ja korvausilmaventtiilit. Myöhemmin alueen ulkoseinille asennettiin Mobair-tuloilmalaitteet ja asunto muutettiin ryhmätiloiksi. - Ryhmähuoneissa hiilidioksidipitoisuus oli korkeimmillaan pääosin päiväunien aikana noin klo 12-14. Tällöin hiilidioksidipitoisuus kohosi tasolle noin 900-1150 ppm Haltijoiden, Menninkäisten ja Peikkosten ryhmähuoneissa sekä tasolle noin 700-900 ppm Keijujen ja Tonttusten ryhmähuoneissa. Lisäksi Keijujen ryhmähuoneessa pitoisuus oli yhtenä päivänä parin minuutin ajan noin 1000 ppm. - Johtajan huoneessa hiilidioksidipitoisuus oli koko seurantajakson ajan alle 700 ppm, jolloin tilassa täyttyivät Sisäilmastoluokitus 2018:n parhaimman S1-luokan vaatimukset hiilidioksidipitoisuuden osalta. S1-luokan vaatimuksena oli hiilidioksidipitoisuus alle 740 ppm, joka koostui ulkoilman pitoisuudesta noin 390 ppm ja sallitusta ihmisperäisestä hiilidioksidilisästä alle 350 ppm. - Asumisterveysasetus 2015:n mukaan hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, kun sisäilman pitoisuus on 1150 ppm suurempi kuin ulkoilman pitoisuus. Ulkoilman pitoisuus oli noin 390 ppm, joten sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy sisäilman pitoisuuksilla yli 1540 ppm. Toimenpideraja ei ylittynyt missään tilassa seurantajakson aikana. 13 (26)
- Mitattujen Haltijoiden, Tonttusten, Menninkäisten ja Peikkosten ryhmähuoneiden vuonna 1992 suunniteltu ilmanvaihto on puutteellista tilojen nykyisiin käyttäjämääriin verrattuna; suunnitellulla ilmanvaihdolla mitattujen ryhmähuoneiden tuloilmavirta on noin 3-4 dm 3 /s henkilöä kohden suurimmalla käyttäjämäärällä. Asumisterveysasetus 2015:n mukaan tuloilmaa(ulkoilmaa) tulisi olla vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohden. - Myös Keijujen tiloissa tuloilman(ulkoilman) määrä on todennäköisesti pienempi kuin Asumisterveysasetus 2015:n mukainen 6 dm 3 /s henkilöä kohden. Arvion perusteena on Keijujen tilojen ilmanvaihtotapa ja suunniteltu poistoilmavirta. Vuonna 1992 suunniteltu kokonaispoistoilmavirta on 5,5 dm 3 /s henkilöä kohden nykyisellä käyttäjämäärällä, suunnitelmien mukaan vastaava määrä ulkoilmaa pitäisi tulla korvausilmana ulkoa. 2.2 Sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seurantamittaukset - Lämpötilaa ja suhteellista kosteutta seurattiin kuudessa tilassa tallentavien mittalaitteiden avulla 8 vuorokauden ajan. Mitattuja tiloja olivat Keijujen, Haltijoiden, Tonttusten, Menninkäisten ja Peikkosten ryhmähuoneet sekä johtajan huone. Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä 3.1-3.6. Sisäilman lämpötilojen ja suhteellisen kosteuden vaihteluvälit olivat seuraavat: Tila Lämpötila ma-pe klo 8-17, C Sisäilman suhteellinen kosteus seurantajakson aikana, % Keijut 22,5-25,6 21-52 Haltijat 21,6-25,8 18-44 Tonttuset 22,0-25,4 21-44 Johtajan huone 21,1-23,6 23-44 Menninkäiset 21,1-24,8 20-53 Peikkoset 21,0-25,3 20-45 - Mittaukset tehtiin lämmityskauden ulkopuolella. Asumisterveysasetus 2015:n mukaan lasten päivähoitopaikoissa sisäilman lämpötilan toimenpiderajat ovat lämmityskauden ulkopuolella 20 32 C eli lämpötilan tulisi olla tällä välillä. Tutkittujen tilojen sisäilman lämpötilat olivat em. toimenpiderajojen mukaisia. (lämmityskaudella toimenpiderajat ovat 20 26 C) - Sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli mittauspisteissä välillä 18-53 % seurantajakson aikana. Mitatut lukemat ovat tavanomaisia tutkitun tyyppiselle rakennukselle vuodenaika, ilmanvaihto ja tilojen käyttö huomioon ottaen. 14 (26)
2.3 Muita havaintoja - Rakennuksen etelänpuoleisella ulkoseinällä olevien ryhmähuoneiden ikkunoiden eteen on paikoin asennettu markiiseja vähentämään auringon lämmittävää vaikutusta kesäaikaan. Markiiseja ei ole jokaisessa ikkunassa. Sisätiloissa ikkunoihin on asennettu erilaisia verhoja, joista osa oli kokonaan auki. 2.4 Johtopäätökset - Hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaustulosten ja Asumisterveysasetus 2015:n hiilidioksidipitoisuuden toimenpiderajan perusteella tiloissa ei olisi tarpeen tehdä ilmanvaihdollisia toimenpiteitä. Mitattujen ryhmähuoneiden suunniteltu ilmanvaihto ei kuitenkaan ole suurimmalla käyttäjämäärällä esim. päiväunien aikana Asumisterveysasetus 2015:n mukaista (vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohden). Ilmanvaihdon riittävyyttä voidaan parantaa välttämällä koko hoitoryhmän kokoontumista yhteen tilaan. Lisäksi tulisi selvittää mahdollisuutta tehostaa ilmanvaihtoa. Nykyisen ilmanvaihdon mittaaminen ei kuulunut katsastuskäyntiin. Nykyinen ilmanvaihto ei kuitenkaan voi olla paljon suunniteltua suurempi, koska kanavat ja päätelaitteet ovat vuonna 1992 suunnitellun ilmanvaihdon mukaisia. - Sisäilman lämpötila saattaa nousta kesäaikaan tasolle yli 25 C, joka yhdessä puutteelliseksi katsotun ilmanvaihdon kanssa vaikuttaa sisäilman tunkkaisuuden tunteeseen päiväunitiloissa. Rakennuksen LVI-järjestelmillä ei voi tiloja jäähdyttää kesäaikaan. Lämpötilaan voidaan vaikuttaa käyttämällä vaaleita ikkunaverhoja, markiiseja ja sälekaihtimia. 2.5 Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Rakennuksessa suositellaan harkittavaksi sitä, että jatkossa hoitoryhmät eivät nukkuisi päiväunia yhdessä tilassa vaan kukin hoitoryhmä hajautettaisiin kahteen vierekkäiseen tilaan ja näiden tilojen väliovi pidettäisiin auki. - Nykyisen ilmanvaihdon ilmavirtoja pyritään lisäämään. - Em. toimenpide-ehdotusten tavoitteena on Asumisterveysasetus 2015:n mukainen ilmanvaihto eli vähintään 6 dm 3 /s tuloilmaa henkilöä kohden. - Etelänpuoleisissa ikkunoissa suositellaan lämpimällä auringonpaisteella käytettäväksi ikkunaverhoja, markiiseja ja sälekaihtimia. 15 (26)
3 ILMANVAIHTOLAITTEET - Ilmanvaihtokone TK1/PK1 on pääasiallisin ilmanvaihtokone, joka palvelee suurinta osaa rakennuksesta. Alla olevaan pohjakuvaan on merkitty erikseen Keijujen ryhmätilat ja keittiötilat, joiden ilmanvaihto on toteutettu muilla koneilla. Keijujen ryhmätiloissa on alun perin ollut talonmiehen asunto. Keijut Keittiötilat A-osa C-osa B-osa Kuva 28. Keijujen ryhmätilojen ja keittiötilojen sijainti. - Luvuissa 3.1-3.3 on käsitelty tarkemmin eri alueiden koneita. 16 (26)
3.1 Päiväkotitilat: Ilmanvaihtokone TK1/PK1 - Ilmanvaihtokone TK1/PK1 (tulo- ja poistoilmakone) palvelee koko rakennusta lukuun ottamatta keittiötä ja A-osan entisessä talonmiehen asunnossa olevia Keijujen ryhmätiloja. Kone on alkuperäinen ja otettu käyttöön v. 1992. Kone sijaitsee vesikatolla olevassa IV-konehuoneessa, jonka seinissä on reikäpellin takana pinnoittamattomia mineraalivillalevyjä. - Kone on ohjelmoitu toimimaan joka päivä ympäri vuorokauden. Aikaohjelman mukaan kone toimii täydellä teholla ma-pe klo 4.30-19.15. Muina aikoina kone toimii puolella teholla. Lisäksi toimintaselostuksen mukaan koneen pakkasraja on -11 C, jota kylmemmällä ulkoilman lämpötilalla kone voi käydä vain puolella teholla. - Toimintaselostuksen mukaan tuloilman lämpötilaa säädetään siten, että poistoilman lämpötila pysyy asetusarvossaan. - Ulkoilmasäleikkö sijaitsee IV-konehuoneen ulkoseinällä noin 6 metrin korkeudella maasta. Säleikön edessä on sadevesi-/lumisuoja (lippa). Pihatasolta tarkasteltuna säleikössä ei ollut merkittävästi epäpuhtauksia. Koneen ulkoilmapelti toimii. - Tuloilmasuodattimena oli F7-tasoinen pussisuodatin, jonka kehykset olivat tiiviit, suodatinosassa ei ollut vanhoja kuivuneita kosteusjälkiä. Poistoilmasuodattimena oli G4-tasoinen pussisuodatin, jonka kehyksissä oli vähäistä vuotoa. Tulo- ja poistoilmasuodattimet vaihdetaan kaksi kertaa vuodessa, viimeksi tammikuussa 2018. - Konekotelon sisäpintojen pölyn määrä oli vähäinen, näkyvissä ei ollut mineraalivillaa. - Koneessa on nestekiertoinen lämmityspatteri ja pyörivä lämmöntalteenottolaite. Lämmöntalteenottolaitteen kohdalla konekotelossa on veden poistoputki, jonka pää on asennettu IV-konehuoneen lattiakaivoon. Koneessa ei ole jäähdytyspatteria. - Tulo- ja poistoilmapuhaltimien hihnat olivat kunnossa. Kuva 29. Ulkoilmasäleikkö sijaitsee IVkonehuoneen ulkoseinällä noin 6 metrin korkeudella maasta. Säleikön edessä on sadevesi- /lumisuoja (lippa). 17 (26)
Kuva 30. Tuloilmasuodattimena oli punainen. F7-tasoinen pussisuodatin, jonka kehykset olivat tiiviit, suodatinosassa ei ollut vanhoja kuivuneita kosteusjälkiä. Lattiakaivon kohdalla näkyy lämmöntalteenottolaitteesta tulevan veden poistoputken pää. Kuva 31. Tulo- ja poistoilmapuhaltimien hihnat olivat kunnossa. Konekotelon sisäpintojen pölyn määrä oli vähäinen. Koneen sisällä ei ollut näkyvää mineraalivillaa. 18 (26)
3.2 Päiväkotitilat, Keijut: Liesikupu ja kolme Mobair-tuloilmalaitetta - A-osan entisessä talonmiehen asunnossa on nykyisin Keijujen ryhmätilat. Tilojen keittiössä on liesikupu, josta ohjataan entisen asunnon huippuimurin 3PF toimintaa. Käyttäjien mukaan huippuimuria pidetään koko ajan toiminnassa täydellä teholla (teho 4). Liesikuvun lisäksi poistoilmakanavaan liitettyjä poistoilmaventtiileitä on pesuhuoneessa, saunassa ja kahdessa makuuhuoneessa. Saunan poistoilmaventtiili on käsikäyttöinen. - Ikkunakarmien yläosissa on alkuperäisiä korvausilmaa varten asennettuja rakoventtiilejä. Myöhemmin ulkoseinille on asennettu kolme Mobair-tuloilmalaitetta, joita käytetään tarvittaessa käsin narukytkimistä. Mobair-tuloilmalaitteissa sekoittuu ulkoilmaa ja huoneilmaa. Sekoitussuhdetta säädetään muuttamalla ulkoilmaventtiilin asentoa ja/tai laitteen huoneilma-aukon pinta-alaa. Huoneilma-aukot olivat pölyisiä. Suodatuksena oli karkea mattosuodatin ja F7-tasoinen hienosuodatin. Suodatuksen jälkeisten sisäpintojen pölyn määrä oli vähäinen. Tuloilmapuhallin on 5-nopeuksinen. Tuloilmapuhaltimen jälkeen tuloilmalaitteen sisällä on mineraalivillaa, jonka reunat ovat pinnoittamattomia. Tuloilmalaitteessa ei ole tuloilman lämmitystä, joten sisään puhallettavan tuloilman lämpötilaa pitäisi säätää ulkoilman ja huoneilman sekoitussuhdetta muuttamalla. - Mobair-tuloilmalaitteita käytetään tarpeen mukaan. Laitteista aiheutuu helposti ääniongelmia. Tämän vuoksi makuuhuoneiden kahta Mobairia käytetään pienimmällä teholla (teho 1). Olohuoneen yhtä Mobairia käytetään toiseksi pienimmällä teholla (teho 2). Kuvat 32, 33. A-osan entisen asunnon, nykyisten Keijujen ryhmätilojen liesikuvusta on alueen huippuimuri 3PF säädetty täydelle teholle (teho 4) ympäri vuorokauden. Poistoilmaventtiileitä on eri puolilla Keijujen tiloja. 19 (26)
Kuva 34. Ikkunakarmeissa on alkuperäisiä korvausilmaventtiilejä. Myöhemmin ulkoseinille on asennettu kolme Mobairtuloilmalaitetta, joita käytetään käsin narukytkimistä. Kuva 35. Mobair-tuloilmalaitteissa sekoittuu ulkoilmaa ja huoneilmaa. Sekoitussuhdetta säädetään muuttamalla ulkoilmaventtiilin asentoa ja/tai huoneilma-aukon pinta-alaa. Huoneilma-aukot olivat pölyisiä. Suodatuksena oli karkea mattosuodatin ja F7-tasoinen hienosuodatin. Suodatuksen jälkeisten sisäpintojen pölyn määrä oli vähäinen. Kuva 36. Tuloilmapuhallin on 5- nopeuksinen. Tuloilmapuhaltimen jälkeen laitteen sisällä on mineraalivillaa, jonka reunat ovat pinnoittamattomia. Laitteessa ei ole tuloilman lämmitystä, joten sisään puhallettavan tuloilman lämpötilaa pitäisi säätää ulkoilman ja huoneilman sekoitussuhdetta muuttamalla. 20 (26)
3.3 Keittiötilat: Tuloilmakone TK2 - Tuloilmakone TK2 palvelee keittiötiloja. Kone on alkuperäinen ja otettu käyttöön v. 1992. Kone sijaitsee vesikatolla olevassa IV-konehuoneessa, jonka seinissä on reikäpellin takana pinnoittamattomia mineraalivillalevyjä (yhteinen konehuone koneen TK1/PK1 kanssa). Konetta TK2 vastaa vesikatolla oleva huippuimuri 2PF1. - Kone on ohjelmoitu toimimaan joka päivä ympäri vuorokauden puolella teholla. Keittiössä on kuitenkin tehostuspainike, josta koneen saa toimimaan tarvittaessa täydellä teholla. Lisäksi toimintaselostuksen mukaan koneen pakkasraja on -11 C, jota kylmemmällä ulkoilman lämpötilalla kone voi käydä vain puolella teholla. - Toimintaselostuksen mukaan tuloilman lämpötilaa säädetään siten, että huonelämpötila pysyy asetusarvossaan. - Ulkoilmasäleikkö sijaitsee IV-konehuoneen ulkoseinällä noin 6 metrin korkeudella maasta. Säleikön edessä on sadevesi-/lumisuoja (lippa). Pihatasolta tarkasteltuna säleikössä ei ollut merkittävästi epäpuhtauksia. - Tuloilmasuodattimena oli F7-tasoinen pussisuodatin, jonka kehykset olivat tiiviit, suodatinosassa ei ollut vanhoja kuivuneita kosteusjälkiä. Tuloilmasuodatin vaihdetaan kaksi kertaa vuodessa, viimeksi tammikuussa 2018. Konekotelon sisäpintojen pölyn määrä oli vähäinen. Koneen sisällä ei ollut näkyvää mineraalivillaa. - Koneessa on nestekiertoinen lämmityspatteri. Koneessa ei ole lämmöntalteenottoa eikä jäähdytyspatteria. Tuloilmapuhaltimien hihna oli selkeästi löystynyt. Kuvat 37, 38, 39. Tuloilmasuodattimena oli punainen F7-tasoinen pussisuodatin, jonka kehykset olivat tiiviit, suodatinosassa ei ollut vanhoja kuivuneita kosteusjälkiä. Konekotelon sisäpintojen pölyn määrä oli vähäinen. Koneen sisällä ei ollut näkyvää mineraalivillaa. Tuloilmapuhaltimien hihna oli selkeästi löystynyt. 21 (26)
3.4 Tuloilman päätelaitteet, ilmanvaihtokanavat - Tuloilman päätelaitteet ja poistoilmaventtiilit ovat pääosin melko korkealla, noin 3-3,5 metrin korkeudella lattiasta joko seinällä tai kotelorakenteen otsapinnassa. Ryhmätilojen tuloilman päätelaitteissa ei havaintojen mukaan juuri ole mahdollisuutta suunnata tuloilmasuihkua esim. alaspäin. Tuloilman jakautumisessa ja huuhteluvaikutuksessa voi esiintyä puutteita. Kuvat 40, 41. Menninkäisten tilat. Esimerkki tuloilman päätelaitteiden ja poistoilmaventtiilien sijainnista. Haltijoiden ja Menninkäisten ryhmätiloissa selvitettiin tuloilman päätelaitteiden kuntoa. Päätelaitteiden sisällä oli mineraalivillaa, joka oli paikoin pinnoittamatonta. Kuvat 42, 43. Vasemmalla Haltijoiden tuloilman päätelaite ja oikealla Menninkäisten tuloilman päätelaite. Päätelaitteiden hajotinosissa ja liitäntälaatikoissa on mineraalivillaa, joka on paikoin pinnoittamatonta. 22 (26)
- Liikuntasalin tuloilman päätelaitteissa ei ollut mineraalivillaa. Sen sijaan päätelaitteiden takana olevassa tuloilmakanavassa oli äänenvaimentimena reikäpelti, jonka takana oli tarkistetuilta osin pinnoittamaton mineraalivilla. Liikuntasalin tuloilmakanavan sisäpinnan pölykertymäarvio oli vähäinen, alle 1 g/m 2. Kiinteistöhoitajan mukaan kanavat on puhdistettu noin vuonna 2016 ja seuraava puhdistus on vuonna 2021. Kuvat 44, 45. Liikuntasalin tuloilman päätelaitteissa ei ole mineraalivillaa. Liikuntasalin tuloilmakanavassa on reikäpelti, jonka takana oli tarkistetuilta osin pinnoittamaton mineraalivilla. Salin tuloilmakanavan sisäpinnan pölykertymäarvio oli vähäinen, alle 1 g/m 2. - Ilmanvaihtopiirustusten mukaan äänenvaimentimia on myös ainakin liikuntasalin viereisessä kerhotilassa olevissa ilmanvaihtokanavissa. Näitä kanavia ei tutkittu. 3.5 Erillispoistot - Rakennuksessa on seuraavat erillispoistot: - 2PF1: Keittiötilojen huippuimuri (toimii) - 3PF: A-osan entisen asunnon huippuimuri, nykyiset Keijujen ryhmätilat (toimii) - 4PF: Keittiön tuulikaappi (ei havaintoja) - 5PF: Lämmönjakohuoneen poistoilmapuhallin (ei toiminnassa) - 6PF: IV-konehuoneen poistoilmapuhallin (ei toiminnassa) - 7PF: A-osan takan huippuimuri (ei käytössä) 23 (26)
3.6 Painesuhteiden seurantamittaukset - Sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa seurattiin kuudessa tilassa tallentavien mittalaitteiden avulla 8 vuorokauden ajan. - Mitatuissa tiloissa painesuhteiden vaihtelut olivat samankaltaisia. Painesuhteet vaihtelivat ilmanvaihdon toiminnan, sääolosuhteiden (tuuli) ja rakennuksen käytön mukaan. Maanantaista perjantaihin päiväaikaan tilat olivat enimmäkseen -5-15 Pa alipaineisia ulkoilmaan verrattuna. Yöaikaan ja viikonloppuna alipaineisuus kasvoi tasolle noin -15-23 Pa. Koko seurantajakson aikana tilojen keskimääräinen alipaineisuus vaihteli välillä -13-16 Pa. - Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä 4.1-4.6. 3.7 Johtopäätökset - Vuodelta 1992 peräisin olevat alkuperäiset ilmanvaihtokone TK1/PK1 ja tuloilmakone TK2 ovat käyttöönottovuotensa perusteella teknisen käyttöikänsä lopussa ja tulisi uusia. Päällisin puolin tarkasteltuna koneiden arvioidaan toimivan melko tyydyttävästi nykyisessä päiväkotikäytössä. IV-konehuoneen seinissä reikäpellin takana oleva pinnoittamaton mineraalivilla tulisi pinnoittaa tai vaihtaa toiseen materiaaliin viimeistään seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. Koneiden TK1/PK1 ja TK2 nykyiset käyntiajat ovat sopivia. Pakkasrajan takia kylmällä säällä koneet TK1/PK1 ja TK2 toimivat vain puolella teholla. Ulkoilmasäleiköiden sääsuojauksen ja koneiden sisäosien havaintojen mukaan ulkoilmasäleiköistä ei tule sadevettä tai lunta tuloilmasuodattimille. Tuloilman suodatuksen taso on riittävä. Tulo- ja poistoilmasuodattimien vaihtoväli on sopiva (2 kertaa vuodessa). Koneiden TK1/PK1 ja TK2 sisäpinnat eivät ole puhdistuksen tarpeessa, koska sisäpintojen pölyn määrä on vähäinen ja mineraalivillaa ei ole näkyvissä. Yhden arviointipisteen perusteella (liikuntasali) tuloilmakanavia ei ole tarpeen puhdistaa. - Koneen TK1/PK1 palvelualueen tilojen tuloilman päätelaitteissa ja ainakin liikuntasalin tuloilmakanavan äänenvaimentimessa on pinnoittamattomia mineraalivillapintoja, joista irtoaa kuituja tuloilmaan. Myös muiden kanavien äänenvaimentimissa voi olla pinnoittamatonta mineraalivillaa. Tuloilman päätelaitteiden ja poistoilmaventtiilien sijoittelun ja ominaisuuksien perusteella tuloilman jakautumisessa ja huuhteluvaikutuksessa voi esiintyä puutteita, jolloin lasten oleskelukorkeudella ilma ei vaihtuisi toivotusti. - Koneen TK2 tuloilmapuhaltimen löystynyt hihna tulisi kiristää. - A-osan entisen asunnon eli nykyisten Keijujen ryhmätilojen koneellinen poistoilmanvaihto yhdistettynä ajoittain käytettäviin Mobair-tuloilmalaitteisiin ei ole nykyaikainen ilmanvaihtotapa päiväkotitiloissa. Tuloilmalaitteiden sisäosien mineraalivillasta irtoaa kuituja tuloilmaan, lisäksi tuloilmalaitteet ovat äänekkäitä ja laitteiden säädettävyys ei ole hyvä. Keijujen ryhmätilojen ilmanvaihto olisi aika päivittää nykyaikaiseksi koneelliseksi tulo- ja poistoilmanvaihdoksi. 24 (26)
- Erillispoistot lienevät pääosin alkuperäisiä ja niiden uusiminen olisi ajankohtaista. - Nykyisten ilmanvaihtolaitteiden tulo- ja poistoilmavirrat eivät ole tasapainossa, koska tilat ovat selkeästi alipaineisia ulkoilmaan verrattuna. 3.8 Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä Heti tehtäviä: - Nykyisten ilmanvaihtolaitteiden tulo- ja poistoilmavirrat suositellaan tasapainotettavaksi tilojen alipaineisuuden pienentämiseksi. Pitkä aikavälin mittauksissa suositellaan noin 0-2 Pa alipaineisuutta ulkoilmaan nähden. Ilmanvaihdon säätötoimenpiteiden aikana varmistetaan, että tiloihin tulee tuloilmaa(ulkoilmaa) Asumisterveysasetus 2015:n mukaisesti vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohden. - Nykyisten tuloilman päätelaitteiden hajotinosat suositellaan uusittaviksi ilmanjaon parantamiseksi ja mineraalivillan poistamiseksi. Uusimisen yhteydessä poistetaan liitäntälaatikoiden mineraalivilla. Uudet hajotinosat valitaan sellaisiksi, että tuloilman suuntausta voi säätää. (Mikäli nykyiset tuloilman päätelaitteet säilytetään seuraavaan peruskorjaukseen asti, suositellaan päätelaitteiden mineraalivilla korvattavaksi materiaalilla, josta ei irtoa kuituja tuloilmaan. Tällöin harkitaan myös, että päätelaitteiden äänenvaimennuksesta luovutaan kokonaan tuloilmanvaihdon lisäämiseksi.) - Ilmanvaihtokanavien äänenvaimentimien pinnoittamatonta mineraalivillaa sisältävät sisäpinnat suositellaan pinnoitettavaksi. - Koneen TK2 tuloilmapuhaltimen löystynyt hihna kiristetään. - Tulo- ja poistoilmasuodattimien vaihtovälinä pidetään kaksi kertaa vuodessa. Vaihdon yhteydessä tarkistetaan suodatinkehysten tiiveys. Seuraavan peruskorjauksen yhteydessä tehtäviä: - Vanhat alkuperäiset ilmanvaihtolaitteet uusitaan (koneet TK1/PK1 ja TK2, erillispoistot, kanavat, päätelaitteet). Lisäksi entiseen asuntoon asennetaan koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. - IV-konehuoneen seinien mineraalivillalevyt pinnoitetaan tai korvataan materiaaleilla, joissa ei ole mineraalivillaa. 25 (26)
Helsingissä, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Sanna Pohjola MML, Rakennusterveysasiantuntija Jarkko Lesonen DI, Tutkija LIITTEET Liite 1 Liitteet 2.1-2.6 Liitteet 3.1-3.6 Liitteet 4.1-4.6 Mittauspisteet pohjakuvassa Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittausten kuvaajat Sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seurantamittausten kuvaajat Painesuhteiden seurantamittausten kuvaajat 26 (26)