Viimeistely Ajourien huomiointi puutiedoissa ja lopullinen kuviointi. Metsätehon tuloskalvosarja 5/2018 LIITE 4 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy

Samankaltaiset tiedostot
Algoritmi III Vierekkäisten kuvioiden käsittely. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 3 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy

Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy

Automaattinen toimenpidekuvion rajojen muodostus hakkuukoneen sijaintitietoon perustuen

Hakkuualueen rajan muodostus hakkuukoneen sijaintitietoon perustuen

Hakkuukonetiedon hyödyntäminen mm. metsävaratietojen ylläpidossa

Metsätieto, muutokset ja kehitysnäkymät

Hakkuukonetiedon käyttö metsävaratiedon ajantasaistuksessa

Metsätehon tuloskalvosarja 9/2017 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy

Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaarin. Metsävaratiedon ajantasaistus

Kantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa

Ajourien automaattinen tuottaminen ja ajouratunnusten määrittäminen hakkuukoneen sijaintitietoon perustuen

Hakkuukonemittaus puustotietojen tuotannossa aineiston esikäsittely ja kuviorajan muodostaminen

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN

Puutavaran mittauksen visio 2020

Metsätiedon liiketoimintamallit - selvityksen anti, miten tästä eteenpäin. Tuomo Vuorenpää

Drone-kuvausten käyttökelpoisuudesta metsäkeskuksen toiminnassa Maaseutu 2.0 loppuseminaari

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

TERRAMONITOR HAKKUIDEN MUUTOSTULKINTA JA RAJAUS PERUSTUEN SENTINEL-2 SATELLIITTIKUVA-AINEISTOON SUOMEN METSÄKESKUKSELLE RAPORTTI 13.2.

Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa

Metsävaratieto ja sen käytön mahdollisuudet Raito Paananen Metsätietopäällikkö Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Keski-Suomi

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Luku 7. Verkkoalgoritmit. 7.1 Määritelmiä

Metsätiedon palvelualustan konseptitestaus

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Suomen metsäkeskuksen metsävaratieto ja sen hyödyntäminen

Puuhuollon digitalisaatio ja metsäkonetiedon mahdollisuudet

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

PUU LIIKKEELLE JA UUSIA TUOTTEITA METSÄSTÄ

Hakkuukone metsätiedon lähteenä

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2016

TKHJ:ssä on yleensä komento create index, jolla taululle voidaan luoda hakemisto

URN: NBN:fi-fe

Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2017

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

Hakkuukonetiedosta simuloidut puun sijainnit kaukokartoituksen opetusaineistona

Laserkeilaus ja metsäsovellukset Juho Heikkilä, metsätiedon johtava asiantuntija

Algoritmit 2. Luento 7 Ti Timo Männikkö

Tiedonsiirtorajapinta ja hilatieto kuvioiden rinnalle Esko Välimäki ja Juha Inkilä

Digitalisaatio mullistaa metsäalaa

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

Puuhuollon digitalisaation kehitysnäkymiä

Tietorakenteet, laskuharjoitus 7, ratkaisuja

Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen

Puunkorjuun laaturaportoinnin automatisointi ja tehostaminen

Uusia asiakkaita Metsäalan toimijalle Helppoa, sähköistä yhteistyötä

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Systemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / / Hartola Arto Kettunen / TTS

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Algoritmit 2. Luento 6 To Timo Männikkö

Metsäalueen kuviointi laserkeilausaineiston ja soluautomaatin avulla

Königsbergin sillat. Königsberg 1700-luvulla. Leonhard Euler ( )

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Tree map system in harvester

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Ryhmät & uudet mahdollisuudet

Metsätiedon lähteitä ja soveltamismahdollisuuksia

Liite: Verkot. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

YLEISTÄMISESTÄ. Talvipäivät 2008, Tampere Jukka Liikari. Kartalle asetetut vaatimukset

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

Kehittyvä metsätieto puuhuollon digitalisaatiossa

Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus. Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella

Metsäkonepalvelu Oy

SAVOTTA Metsätyövoiman tarvelaskelmien keskeinen anti. Markus Strandström

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

Kuortaneen ajantasaistushanke

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Forest Big Data -tulosseminaari

ARVO-ohjelmisto pienpuun hankinnan tukena

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Kehittyvästä metsätiedosta lisätehoa puuhuoltoon. Jarmo Hämäläinen Metsäteho Oy

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Jani Heikkilä, Myyntijohtaja, Bitcomp Oy. Kantoon -sovellus ja muut metsänomistajan palvelut

Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset

Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat

Aasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela

TERRASOLID Point Cloud Intelligence

Avoin metsätieto - Rajapintapalvelut

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,

Reitityksen ja realiaikatiedon virheelliset tilanteet

Transkriptio:

Viimeistely Ajourien huomiointi puutiedoissa ja lopullinen kuviointi Metsätehon tuloskalvosarja 5/2018 LIITE 4 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy

Viimeistely ajourien huomiointi ja lopullinen kuviointi Hakkuukoneaineiston toimenpidekuvio = aluerajaus ja kuviolta hakatut puut Viimeistelyn lähtötiedot: Ajouraksi tunnistetut puut algoritmista I Kuvioiden aluerajaukset algoritmista III Tässä aineistossa ajouraksi merkittyjä puita sijaitsee joskus muiden kuvioiden alueella. Tällöin ajoura sulautetaan kyseiseen kuvioon huomioimalla ajourapuut kuvion puukohtaisissa poistumatiedoissa. Kuviolle johtavista ajourista muodostetaan ajouraosuudet ja lasketaan niille hakattujen puiden tiheys, jonka perusteella määritetään hakkuukoneen käsittelemä pinta-ala. Tuloksena saadaan viimeistellyt toimenpidekuviot, sekä kahteen luokkaan luokitellut ajourat: Poistumaltaan harvat ajourat Poistumaltaan tiheät ajourat (voivat olla yhden ajouran käsittäviä kuvioita tai ajouria, joilta on hakattu paljon puita) Mikäli menetelmää käytetään jatkossa metsävaratietojen ajantasaistukseen, tulevat kaikki ajourat sijaitsemaan aina jollakin metsävarakuviolla. Tällöin kuvioille johtavien ajourien ajantasaistus on mahdollista tehdä hilamuotoiseen metsävaratietoon käyttäen kuvioille johtavien ajourien käsittelypinta-aloja. 30.6.2018 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 2

Ajourapuiden yhdistäminen kuvioihin Joskus kuvion sisään osuu toiselle kuviolle johtavia ajouria. Tyypillinen tällainen tilanne syntyy silloin, kun kohdeleimikolle on ajettu toisen kuvion läpi, ja puut ovat kirjautuneet kyseisen kohdeleimikon lohkoon. Siirretään ajourapuut sen kuvion poistumatietoihin, minkä alueelta ne on hakattu. Päivitetään puiden hakkuutavaksi kuvion hakkuutapa. Tällöin kuvioiden rajaukset ja pinta-alat säilyvät ennallaan. Kuvassa keskiarvoistamaton data 30.6.2018 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 3

Esimerkki ajourapuiden yhdistämisestä kuvioihin Kuvion 160_1 puutietoihin siirretään lohkon 162 ajourapuista ne, jotka ovat kuvion 160_1 alueella. Kuvioiden aluerajaukset eivät muutu. Myös osa kuvion 162_1 puista jää muiden kuvioiden puolelle. Tämä on seurausta vierekkäisten kuvioiden käsittelystä (algoritmi III) eikä vaadi toimenpiteitä. Päätehakkuu, lohko 162 Harvennus, lohko 160 Kuvassa keskiarvoistamaton data 30.6.2018 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 4

Ajouraosuuksien muodostaminen Kuvioiden ulkopuolisten ajouraosuuksien käsittely pinta-alojen selvittämistä varten. Tunnistetaan ajourapuista yhtenäisiä ajouraosuuksia, joissa hakatut puut ovat riittävän lähellä toisiaan. Etäisyytenä käytetty melko pientä arvoa, jotta ei aiheuteta turhaan lisäystä käsitellyn alueen pinta-alaan. Yksittäinen ajouraosuus vastaa käytännössä yhtäjaksoisesti ajouralta hakattuja puita (esim. peräkkäiset työpisteet vs. työpisteitä harvakseltaan uran varressa). Kuvassa keskiarvoistamaton data Keskenään samanväriset puut kuuluvat samaan ajouraosuuteen. 30.6.2018 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 5

Ajourien muodostaminen Generoidaan ajouraosuuksille kuljettua reittiä kuvaavat viivat. Reittiviivat muodostuvat vain niihin kohtiin, joista on hakattu puita ajon edetessä. Esimerkiksi, jos yhdestä työpisteestä hakataan muutama puu, reittiviivaa ei muodostu ja kohta käsitellään pistemäisenä ajourana. Reittiviiva ei muodostu koko todelliselle, koneen kulkemalle kuviolle johtavalle uralle hakkuukoneaineistossa ei ole tietoa missä kone on liikkunut silloin, kun puita ei ole hakattu. Kuvassa keskiarvoistamaton data Pistemäisenä käsiteltäviä ajouraosuuksia 30.6.2018 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 6

Esimerkki ajourien muodostamisesta 30.6.2018 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 7

Puutiheys ajourilla: harvat ajourat Lasketaan ajouraosuuksille hakattujen puiden tiheys, jonka perusteella jaetaan osuudet tiheisiin ja harvoihin. Harvat ajourat ovat tyypillisesti sellaisia, joissa on kaadettu puita vain sen verran, että päästään ajamaan kuviolle. 30.6.2018 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 8

Puutiheys ajourilla: tiheät ajourat Tiheät ajourat ovat joko yhdeltä uralta hakattuja käsittelykuvioita, tai muutoin tiheitä kuvioille johtavia uria. Näitä tilanteita ei voida varmaksi erottaa toisistaan tämän aineiston perusteella. 30.6.2018 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 9

Puutiheys: esimerkkejä 71_1 64_1 Käsittelyalue, jonka luonteesta vaikea varmistua 64_2 Kuvion reunaosa tunnistettu ajouraksi Pitkulainen käsittelyalue, jonka luonteesta vaikea varmistua Kuviolle johtava ajoura, joka koostuu kahden lohkon puista 30.6.2018 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 10

Ajouraosuuksien pinta-alat Pinta-alat ajouraosuuksille lasketaan puskuroimalla ajouraosuuksia kuvaavat reittiviivat: Tiheät ajourat käyttäen kuvioiden puskurivyöhykkeen leveyttä 6,5m Harvat ajourat käyttäen leveyttä 2,25m, joka vastaa keskimääräistä 4,5m ajouraleveyttä Saadaan ajouraosuuksien aluerajaukset Tiheä ajouraosuus Harva ajouraosuus 30.6.2018 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 11

Lopulliset pinta-alat Joskus ajoura-alueet menevät toisten, vieressä olevien kuvioiden kanssa limittäin, jolloin vierekkäiset kuviot ja ajoura-alueet käsitellään uudestaan käyttäen algoritmia III. Saadaan lopulliset aluerajaukset ja pinta-alat kaikille käsitellyille alueille: kuvioille ja ajourille Vierekkäiset alueet leikattu niin, että alueiden välinen raja on siisti. Harva ajouraosuus Pistemäisenä käsitelty ajouraosuus Tiheä ajouraosuus 30.6.2018 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 12

Esimerkki lopullisista pinta-aloista Ajourat muodostuvat omiksi alueikseen eivät yhdisty viereisiin kuvioihin 30.6.2018 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 13

Esimerkki kuvion viereisestä urasta Kuvion 243_2 vieressä on ajoura, joka on hakattu eri lohkoon 249. Kuvion 243_2 alueelle osuvat lohkon 249 puut siirretään kuvioon (keskiarvoistettujen sijaintien perusteella). Lohkon 249 ajourapuut, jotka eivät osu kuvion 243_2 alueelle, saavat oman aluerajauksen tiheänä ajourana 249_0_1. Viereisten aluerajausten (243_2 ja 249_0_1) väli on leikattu siistiksi viimeistelyvaiheessa. Jatkossa pohdittava, kuinka tämänkaltaiset tilanteet tulisi tulkita. Kuvassa keskiarvoistamaton data 243_2 Lohkon 249 ajourapuut 249_1 30.6.2018 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 14

Ongelmatilanteita Ajourien ja kuvioiden leikkausten yhteydessä puhdistus tuottaa usein pieniä epätarkkuuksia lopputulokseen. Ilman puhdistusta geometriavirheitä jää paljon, ja algoritmia ei voida suorittaa loppuun. Onnistunut lopputulos Puhdistus muuttanut geometriaa Väli 4cm 30.6.2018 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 15

Jatkokehittämistarpeet ajourien ja lopullisen kuvioinnin viimeistelyn osalta Ajouraosuuksien reittiviivojen piirtämisen tarkentaminen Toimii nyt melko hyvin, mutta tietyissä tilanteissa viiva ei täysin vastaa pistejoukkoa. Ajourien luokittelu tiheisiin ja harvoihin Aineistossa on useita tilanteita, joissa ajouran puutiheys vastaa kuvion tiheyttä, ja kyseessä arvioidaan silti olevan ura eikä kuvio. Vastaavasti löytyy useita tilanteita, joissa ajouran puutiheys ei ole kovin suuri, ja kyseessä arvioidaan silti olevan kuvio eikä ura. Sellaisia ajouraosuuksia, jotka ovat todellisuudessa varmasti kuvioita, on tässä vaiheessa hyvin vaikeaa tunnistaa automaattisesti Jatkossa olisi hyvä arvioida, millaiset etäisyysparametrit ajouraosuuksien muodostamisessa tarvitaan, sekä kuinka leveälti ajouraosuudet tulisi puskuroida, jotta käsitellyn alueen pinta-ala vastaisi parhaiten toteumaa. Tässä vaiheessa ainoastaan puutiheyttä on käytetty luokittelukriteerinä. 30.6.2018 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 16

Tämä tutkimus on tehty yhteistyössä Metsätehon osakkaiden ja Suomen metsäkeskuksen kanssa. Tutkimus on osa maa- ja metsätalousministeriön Metsätieto ja sähköiset palvelut -hanketta, jonka tavoitteena on tehostaa metsävaratiedon hyödyntämistä, parantaa tiedon laatua ja liikkuvuutta sekä kehittää sähköisiä palveluita ja kuuluu hallituksen Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihankkeeseen. 30.6.2018 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 17