Sisällysluettelo LUKIJALLE... 03 HAMPAISTO... 04 HAMPAIDEN OIKOMISHOITO... 05 HAMPAIDEN HARJAUS JA MUU SUUHYGIENIA... 06 RAVINTO JA SUUN TERVEYS... 07 JUOMAT JA SUUN TERVEYS... 08 HAMMASEROOSIO... 09 SYLJEN MERKITYS SUUN TERVEYDELLE... 09 SUUN SAIRAUDET JA HOITO... 10 YLEISSAIRAUDEN SUUN TERVEYDNHOIDOSSA... 12 IKÄÄNTYVÄN IHMISEN SUUN TERVEYS... 13 LAPSIPERHEEN JA ODOTTAVAN PERHEEN SUUN TERVEYDENHOITO... 14 SUUN JA HAMPAIDEN PAIKALLISHOITOAINEET... 16 TUPAKAN JA NUUSKAN VAIKUTUKSET SUUN TERVEYDELLE... 17 PÄIHTEIDEN VAIKUTUKSET SUUN TERVEYDELLE... 18 HALITOOSI... 19 Julkaisija Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Postiosoite SuunTerveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry PL 90 00060 Tehy puh 09-54227531 Fax 09-61500268 www.stal.fi Käyntiosoite Asemamiehenkatu 4, 00520Helsinki Puheenjohtaja Kirsti Tuominen gsm 040-4876770 e-mail: kirsti.tuominen@stal.fi Toiminnanjohtaja Annmarie Kuurto e-mail: toimisto@stal.fi Jäsenmäärä 5500 hammashoitajaa/lähihoitajaa 1500 suuhygienistiä Hymyssä suin -yleisölehti Painos 30 000 kpl Mainostilanmyynti Wishmaster Productions Oy Ulkoasu ja taitto Mainostoimisto Sankarit Oy www.sankarit.fi SUUN ALUEEN LÄVISTYKSET... 19 HAMPAIDENHOITO JA PELKOPOTILAAT... 20 HAMMASTAPATURMAT... 20 SUUN TERVEYDENHUOLLON AMMATTEJA... 21 LÄHTEET... 22 2
Hyvä lukija Suun terveys on tärkeä osa ihmisen kokonaisterveyttä. Suun- ja hampaiden terveyteen jokaisella mahdollisuus itse vaikuttaa. Suun terveyden perustana ovat pitkälti jokaisen omat terveyttä edistävät toimet ja valinnat. Ne perustuvat säännöllisiin terveisiin ruokailutottumuksiin ja hampaiden harjaamiseen. Suun terveyden omatoiminen ylläpitäminen on edullisinta sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Suomalaisten suun terveys onkin saatu vuosien saatossa suhteellisen hyvään tilanteeseen. Olemme olleet lasten suun terveyden osalta jopa WHO:n mallimaana. Haaste hampaiden harjaukseen! Mikään ei ole kuitenkaan pysyvää jos asian eteen ei tehdä työtä. Niinpä nykyisin olemme pudonneet lasten ja nuorten, hampaiden harjauksessa suuren harppauksen alaspäin. Varsinkin poikien osalta tilanne on erittäin huolestuttavalla tasolla. Olemmeko unohtaneet että hampaat pitää pestä kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla? Onko se välinpitämättömyyttä, vai onko se vaan kiireessä jäänyt tekemättä! Parin minuutin harjaus aamuin, illoin, on iso satsaus omaan suun terveyteen. Se on helpoin tapa torjua hampaiden reikiintyminen ja ientulehdus. Vanhemmat muistakaa että toimitte malleina lapsillenne ja että pienet lapset tarvitsevat harjaamisessa aikuisen apua. Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry on tuottanut tämän julkaisun 50-vuotisen taipaleensa kunniaksi. Siihen on koottu omahoidon tueksi eri-ikäisille kohdennettuja suun hoitoon liittyviä asiatietoja. Lehden sisällön on tuottanut suuhygienisti Sirpa Järvinen, liiton terveydenedistämistyöryhmän ja muiden asiantuntijoiden avustuksella. Toivomme teille antoisia ja virikkeellisiä lukuhetkiä tämän lehden parissa! Hymyssä suin Kirsti Tuominen, puheenjohtaja 3
HAMPAISTO HAMPAISTON KEHITYS Lapsen maitohampaat alkavat kehittyä jo 4-5 raskausviikolla ja pysyvien poskihampaiden kehittyminen alkaa jo syntymän jälkeen. LAPSEN HAMPAISTO Lapsen ensimmäiset maitohampaat alkavat puhjeta suuhun 4-5 kuukauden iässä. Ensimmäiset maitohampaat irtoavat 5-7 vuoden iässä. Ensimmäiset pysyvät etu- ja poskihampaat puhkeavat 5-6 vuotiaana. Maitohampaisto on valmis noin kolmeen ikävuoteen mennessä. Maitohampaita on 20 kappaletta. AIKUISEN HAMPAISTO Pysyvä hampaisto on valmis noin 13 ikävuoteen mennessä. Pysyviä hampaita on 28 kappa-letta lukuun ottamatta viisaudenhampaita, jotka puhkeavat noin 18 ikävuoden jälkeen. Pysyviä hampaita on silloin 32 kappaletta. viisaudenhampaat voivat puuttua kokonaan tai ne voivat puhjeta osittain suuhun. Viisaudenhampailla ei ole aina tilaa puhjeta suuhun hammaskaaren jatkoksi. 3- vuotiaan kehittymässä oleva hampaisto. 9- vuotiaan kehittymässä oleva hampaisto. HAMPAAN RAKENNE JA ERILAISET HAMPAAT 4
HAMPAIDEN OIKOMISHOITO Selvä syy oikomiseen on purentahäiriö, joka haittaa hampaiston normaalia kehitystä ja toimintaa. Virheellinen purenta voi aiheuttaa pään ja kasvojen kiputiloja, se voi vaikuttaa pureskeluun. Tavallisemmin hoito tehdään 9-12 vuoden iässä, jolloin leukojen kasvuun voidaan vielä vaikuttaa. Ikä ei kuitenkaan ole oikomishoidon este, myös aikuisten hampaita voidaan oikoa. Purentavirheiden yleisin aiheuttaja on perintötekijät, sekä pitkäaikainen peukalon, tutin, tuttipullon imeminen. Myös suuret kita- tai nielurisat tai hampaiden menetykset -voivat johtaa oikomishoitoon. Yleisimmät oikomiskojeet ovat irrotettavia tai kiinteitä. Yleistä on myös niskaveto. HAMPAIDEN PUHDISTUS OIKOMISHOIDON AIKANA Oikomishoidon aikana hampaiden kotihoitoon on syytä kiinnittää erityistä aiempaa huolellisuutta. Puhdistamisen vaikeuduttua hampaat ovat suuremmassa vaarassa reikiintyä ja ikenet tulehtuvat herkemmin. Harjaa hampaat aamulla ja illalla fluorihammastahnalla. Hammasharjan tulee olla pehmeä ja tarpeeksi pieni, mielellään oikomishoitoon tarkoitettu. Sähköhammasharja on hyvä vaihtoehto. Hammashoitolassa neuvotaan henkilökohtaisesti oikomishoidon aikana tapahtuva hampaiden ja oikomiskojeen puhdistus. Teksti: Erja Pätsi, suuhygienisti, Oulun kaupunki, Suun terv.huolto Suun erikoishoidon yksikkö 1) Laita harja ienrajan puolelle kiinnikkeitä ja kaarilankaa vasten. Harjaa huolellisesti lyhyin, edestakaisin nykyttävin liikkein. Harjaa sen jälkeen kiinnikkeet hampaan kärjen puolelta. 2) Harjaa lopuksi kiinnikkeiden päältä. Katso, että harja puhdistaa myös ienrajat. 3) Puhdista kaarilangan alta esimerkiksi hammasväliharjalla. 4) Puhdista hammasvälit hammaslangalla. Pujota lanka kaarilangan alle. Liikuta lankaa edestakaisin muutamia kertoja. 5) Ota irrotettava oikomiskoje suusta pois puhdistuksen ajaksi. 6) Harjaa huolellisesti nykytellen joka kohdasta. Harjaa myös metalliosat. Harjaa oikomiskoje päivittäin. Käytä esim. astianpesuainetta tai käsisaippuaa. Hammastahnalla pesua ei suositella, se saattaa naarmuttaa akryylia. Huuhtele oikomiskoje pesun jälkeen huolellisesti juoksevalla vedellä. Oikein puhdistettu koje pysyy puhtaana ja raikkaan makuisena. 5
HAMPAIDEN HARJAUS JA MUU SUUHYGIENIA Hyvä hammasharja on pieni ja pehmeä, soft tai medium, jokaisen omaan käteen ja suuhun sopiva harja. Hyvällä harjalla pääsee hampaiden vaikeisiinkin kohtiin, esimerkiksi takimmaisten poskihampaiden takapinnoille, poskenpuoleisille pinnoille sekä puhkeamassa olevien hampaiden pinnoille. Harjaa hampaat huolellisesti joka puolelta aamulla ja illalla, fluorihammastahnalla vähintään kaksi minuuttia. Vältä suun huuhtelemista harjauksen aikana. Suositeltavaa on purskutella tahnasta ja syljestä muodostunutta nestettä, jolloin fluoria levittyy myös hammasvälipinnoille. Sylje neste lopuksi pois. Hampaiden harjauksessa poistetaan bakteeriplakki hampaiden pinnoilta, ja ienrajoista. Bakteeriplakki on vaaleaa tahmeaa ainetta, joka on ruokajäämien, syljen ja mikrobien kerrostumaa. Bakteeriplakki on hampaiden reikiintymisen ja ientulehduksen päätekijä. Hammasharjasta otetaan kevyt kynäote, näin harjaukseen ei kohdistu liikaa voimaa. Laita harja ienreunaa vasten jolloin hammasharja koskettaa sekä hampaita että ientä. Harjaa hampaat pienin edestakaisin, nykyttävin liikkein 2-3 hammasta kerralla. Vaihda hammasharja riittävän usein, noin kolmen kuukauden välein. Aloita alaleuan takahampaista, sisäpinnoilta (kielen puolelta), edeten etuhampaisiin. Käännä harja ala- ja yläetuhampaissa pystysuoraan. Harjaa samalla tavalla ulkopinnat (posken puolelta) edeten etuhampaisiin. Seuraavaksi harjaa alahampaiden purupinnat. Harjaa samalla tavalla yläpuolen hampaat. Apteekista on saatavilla plakkiväritabletteja, joilla voi testata hampaiden puhdistuksen. Sähköhammasharjoja on erilaisia. Sellaisia, jotka tekevät pienen edestakaisen nykyttävän liikkeen ja sellaisia, jotka eivät sitä tee ja sellaisia, joita pidetään paikallaan. HAMMASVÄLIPINTOJEN JA KIELEN PUHDISTUS Hammasväliharjalla puhdistetaan hampaiden välipinnat.hammashoitolassa opastetaan henkilökohtaisesti jokaiselle sopiva puhdistusväline. Hammaslangalla puhdistetaan varovasti hammasvälipinnat. Hammastikku on poikkileikkaukseltaan kolmiokulmainen. Puhdista välit hellävaraisesti. Kieleen kerääntyy samaa bakteeripeitettä, mitä on hampaan pinnalla. On hyvä puhdistaa kieli päivittäin harjauksen jälkeen. Puhdistuksen voi tehdä erillisellä hammasharjalla tai kielen kaapimilla. 6
RAVINTO JA SUUN TERVEYS Ruokavalion monipuolisuudella, säänöllisyydellä ja ajoituksella on keskeinen merkitys suun ja hampaiden kuin yleisterveydenkin kannalta. Esimerkiksi maito ja juusto neutraloivat suun happamuutta. Pureskelu on paras syljenerityksen lisääjä. Pureskelua vaativat ruoka-aineet kuten erilaiset täysviljatuotteet, kasvikset ja hedelmät, ovat hyväksi hampaiden tukikudoksille. Rajoita ateriakertojasi esimerkiksi yhdistelemällä kaksi erillistä kertaa yhdeksi selkeäksi välipalaksi. Liitä kaikki makeat syötävät aterioiden jälkiruuiksi. Älä karsi varsinaisia ateriakertoja, se johtaa vain turhiin välipaloihin. Säännöllinen ateria- ja välipalarytmi antaa hampaille riittävästi lepoaikaa. Mitä kauemmin tuote viipyy suussa, sen haitallisempaa se on hampaille. Mitä nopeammin tuote liukenee pois hampaan pinnalta, sitä parempi se on hampaille. Paras janojuoma on vesi. HAPPOHYÖKKÄYS Happohyökkäys alkaa välittömästi ateriaa tai sokeripitoisia tuotteita ja juomia nautittaessa. Happohyökkäyksen aikana suun ph laskee hampaille haitalliselle tasolle. Suun happamuustaso palautuu normaaliksi noin puolen tunnin kuluttua ruokailun jälkeen. Suun terveydenkannalta 5-6 ateriakertaa päivässä välipalat ja juomat mukaan lukien on määrä jonka hampaat kestävät. Ylimääräiset napostelut lisäävät happohyökkäysten määrää ja hampaiden reikiintyminen kasvaa. Usein toistuvat napostelut aiheuttavat useiden tuntien happohyökkäyksen hampaisiin. Erityisen haitallista on sokeristen-ja happamien juomien ja syöminen yöllä. KSYLITOLI Ksylitolia suositellaan käytettäväksi aterian jälkeisen happohyökkäyksen pysäyttämiseen. Parhaat ksylitolivaikutukset suun terveyteen saadaan kun ksylitolia käytetään päivittäin, kolme kertaa päivässä. Täysksylitolipurukumilla saavutetaan tehokkaat 5-6 gramman päiväannokset 5-6 purukumipalalla. Hammaslää- käriliiton suositus takaa, ettei tuote sisällä hampaiden kannalta haitallisia happoja. Ksylitolista hyötyvät esimerkiksi lapset, jos lasta hoitavat käyttävät ksylitolia säännöllisesti kun maitohampaat puhkeavat lapsen suuhun alle kahden vuoden iässä. Ksylitolia käyttämällä voidaan ehkäistä kariesbakteerien varhainen tarttuminen, mikä merkittävästi lisää hampaiden reikiintymisriskiä. Korvatulehduksiakin voidaan ehkäistä ksylitolilla, silloin tosin ksylitoliannosten pitää olla suurempia ja ksylitolia pitäisi käyttää viisi kertaa päivässä. Teksti: Eva Söderling, Dosentti, TY hammaslääketieteen laitos 7
JUOMAT JA SUUN TERVEYS ERILAISTEN JUOMIEN VAIKUTUKSEN SUUN TERVERVEYDELLE Suun ja hampaiden terveyden kannalta juomilla ja juomatavoilla on sekä hyviä että haitallisia vaikutuksia. Hyviä vaikutuksia Vesi on hyvä huuhtelu- ja kostutusaine, suun limakalvoille ja hampaille. Se ehkäisee hampaiden reikiintymistä sekä kuivasta suusta johtuvia ongelmia, kuten suun sienitulehduksia, limakalvoärsytystä ja irtoproteesien huonoa pysymistä paikallaan. Maitotuotteet tuovat kalsiumia hampaita vahvistamaan kuten myös fluori vedessä tai teessä. Juomien haittavaikutukset johtuvat juomien sokereista ja hapoista. Sokerit, kuten sakkaroosi, glukoosi, fruktoosi ja tärkkelyssiirapit, aiheuttavat hampaiden reikiintymistä, sillä suun bakteerit muodostavat juomien (ja ruokien) sokereista hammaskudosta liuottavaa happoa. Ksylitoli ei aiheuta reikiintymistä, mutta sitä ei käytetä juomien makeuttajana. Tietyt hapot aiheuttavat hampaiden eroosiota eli hammaspintojen liukenemista. Bakteerit eivät osallistu liuottamiseen, vaan sitä aiheuttavat ruuat ja juomat, joiden happamuus (ph) on alle 5,5. Sitruunahappo (E 330) on pahin eroosion aiheuttaja ja sitä on sitrushedelmien lisäksi monissa juomissa. Hiukan heikompi vaikutus on viini- ja omenahapolla sekä fosforihapolla. Kivennäisvesien hiilihappo ja kahvin parkkihappo eivät aiheuta hammaseroosiota. Juomat, jotka on makeutettu lisäaineellisilla makeuttajilla (ns. kevyt- tai lightjuomat) eivät aiheuta reikiintymistä, mutta kylläkin eroosiota. Teksti: Helinä Keskinen Asiantuntijahammaslääkäri Terveydenedistäminen Suomen Hammaslääkäriliitto Kolajuoma Maito Appelsiinitäysmehu Kivennäisvesi New Powerade Isotonic sports drink Eräiden juomien sokerimääriä (sokeripaloina) tavallinen virvoitusjuoma 5 dl Vesi 1,5 litraa 48 täysmehu (tuoremehu) 2dl 2 sokeroitu mehu 2dl 5,5 kaakaojuoma 2dl 4 Eräiden juomien ph-lukuja Vesijohto-, kaivovesi x* Pullotettu tavallinen vesi x Perinteinen hiilihapotettu kivennäisvesi x Maustettu vesi, jossa maku aromeista x Maustettu vesi, jossa fruktoosia Maustettu vesi, jossa sitruunaa, sitruunatai omenamehua, sitruunahappoa tai happamuudensäätöainetta 16 palaa sokeria Ei hampaita liuottavia ph Sisältää hampaita liuottavia happoja ph happoja maito 6,7 appelsiinitäysmehu 4,0 piimä 4,4 jäätee 3,6 tavallinen kivennäisvesnettu) 5,6 kevytmehujuoma (tiivisteestä laimen- 3,0 kahvi ilman sokeria 5,0 tavallinen virvoitusjuoma 3,0 tee ilman sokeria 5,3 kevytkolajuoma 3,1 energiajuoma 2,8 kolajuoma (sokeri makeutusaineena) 2,5 Erilaiset vedet ja niiden vaikutus suun terveyteen Ei haittaa x Hamp., reikiintyminen Hammaseroosio * Muutamilla alueilla Suomessa kaivovedessä on liian paljon fluoria. Paikalliset ohjeet opastavat vedenkäyttöä. x 8
HAMMASEROOSIO MITEN EHKÄISTÄ EROOSIOTA Hammaseroosiota voi ehkäistä omilla elintavoillaan. Happamien ruokien ja juomien käyttöä tulisi vähentää. Hapon vaikutusta hampaisiin voidaan vähentää huuhtomalla suu vedellä tai maidolla. Tärkeä muistaa, että hampaita ei hammaseroosiovaaran vuoksi saa pestä tuntiin sen jälkeen, kun on nauttinut täysmehua tai muuta hapanta juomaa. SYLJEN MERKITYS SUUN TERVEYDELLE Sylkeä erittyy terveellä aikuisella 0,5-1 litraa vuorokaudessa, mikä niellään ruoansulatuksen mukana. Aikuisten eritystaso saavutetaan noin 15 ikävuoteen mennessä. Syljen normaali ph noin 7. SUUN KUIVUMINEN Suun kuivumista voivat aiheuttaa monet tekijät. Tavallisin suun kuivumista aiheuttavat lääkkeet esimerkiksi (masennus, verenpaine astma ja allergialääkkeet), tupakointi, suunkautta hengittäminen, erilaiset sairaudet, joista esimerkiksi anoreksia, vajaa ravitsemustila, bulimia, diabetes, masennus, Sjögrenin syndrooma sekä sädehoito pään ja kaulan alueelle. KUIVAN SUUN OIREITA Kuiva ja pistävä tunne suussa Vaikea puhua, niellä, pureskella, nau raa ja hymyillä Limakalvon ja kielen muutokset Muuttunut makuaistimus Nopea hampaiden reikiintyminen Pahanhajuinen hengitys hyvä, alkoholiton suuvesi ja geeli. SYLJEN TEHTÄVÄT Syljen määrällä ja ominaisuuksilla on merkitystä suun ja terveyden ylläpitämisessä. Sylki huuhtelee hampaita ja limakalvoja Suojan bakteereita, viruksia ja sieniä vastaan Suun kuivuuteen voi kokeilla mm. seuraavia vaihtoehtoja: Syö säännöllisesti 5-6 kertaa päivässä. Suosi pureskelua vaativaa ruokaa Vältä sokeria ja happamia sisältäviä välipaloja. Juo usein vettä ja kostuta suu vedellä. Huuhdo suu ruokailun jälkeen Vältä alkoholipitoisia suuvesiä Käy säännöllisesti hammaslääkärissä Suun limakalvoja voi kostuttaa sivelemällä niille oliiviöljyä, tai kuivan suun tuotteilla, joita saa apteekeista. Syljellä on merkittävä osuus elimistön nestetasapainonsäätelyssä Sylki on välttämätön maun aistimuksessa, ruoan nauttimisessa, pureskelussa Sylki helpottaa nielemistä ja puhumista Ole varovainen mausteisen tai suolaisen ruokien suhteen Käytä ksylitoli purukumia tai pastillia Harjaa hampaat huolellisesti kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla, joissa ei ole natriumlaulyyrisulfaattia on Sylki vaikuttaa meidän jokaisen elämän laatuun 9
SUUN SAIRAUDET JA HOITO Kariesta eli hampaiden reikiintymistä on mahdollista hallita kotikonstein niin, että hampaisiin ei tule reikiä Hampaiden reikiintyminen on lapsilla ja nuorilla tärkein suunterveyttä uhkaava sairaus. Aikuisillakin reikiä esiintyy yleisesti, vaikka heillä hampaiden kiinnityskudossairaudet nousevat reikiintymisen rinnalle suunterveyden keskeisinä uhkatekijöinä. Viime vuosisadan loppupuolella hampaiden reikiintyminen väheni Suomessa niin voimakkaasti, että välillä jo luultiin, että ongelmasta pian päästäisiin kokonaan eroon. Niin ei kuitenkaan käynyt. Reikiintymisen väheneminen on pysähtynyt, ja sekä lasten että aikuisten hampaita joudutaan yhä paikkaamaan valitettavan paljon. Reikien syntymistä olisi nytkin mahdollista vähentää, jos kansalaiset ryhtyisivät huolehtimaan hampaistaan hieman nykyistä paremmin. Kysymyksessä ovat pienet asiat, joiden toteuttaminen ei vie paljon aikaa eikä käy kalliiksi. Hampaiden reikiintymisen aiheuttavat sellaiset bakteerit, joilla on kyky tarttua hampaiden pinnoille ja tuottaa ravinnosta happoja. Sokeriset tuotteet ovat näille bakteereille aivan erityisen mieluisia. Hapot liuottavat hammaskiillettä. Liukenemat korjaantuvat syljen vaikutuksesta, kun suussa ei tarpeeksi pitkään aikaan ole kariesbakteereille kelpaavaa ravintoa. Reikien ehkäisemiseksi hampaat on pidettävä puhtaina. ja syöminen on rytmitettävä niin, että hammaskiilteen liukenemis- ja korjaantumisjaksojen välillä säilyy terve tasapaino. Jos suussa on pitkin päivää kariesbakteereille kelpaavaa ravintoa, hampaaseen tulee ennen pitkää reikä. Sellaisilla henkilöillä, joilla sylkeä erittyy normaalisti, seuraavien ohjeiden noudattaminen riittää yleensä hampaiden pitämiseen ehjinä: 1) Poista huolellisesti bakteeripeitteet hampaiden kaikilta pinnoilta harjaamalla hampaasi ainakin kahdesti päivässä fluorihammastahnaa käyttäen. Tarvittaessa käytä muita keinoja hammasvälien puhdistamiseen. Puhtaana pysyvälle hampaanpinnalle ei tule reikää Fluorihammastahnaa käyttämällä varmistat sen, että syljessäsi on fluoria (happohyökkäysten aikana syljen fluori vähentää kiilteen liukenemista ja muuna aikana fluori kiihdyttää kiilteen kovettumista) 2) Syö säännöllisesti kunnon ruokaa ja vältä alituista napostelua. Napostelusyötävä/juotava sisältää lähes poikkeuksetta aineksia, joista kariesbakteerit pystyvät tuottamaan happoa Jos happohyökkäyksiä on alati, syljen ei ole mahdollista korjata niiden aiheuttamaa hammaskiilteen pehmenemistä. 3) Tarkastuta hampaasi sopivin väliajoin suunterveydenhuollon ammattilaisella. Reiät etenevät salakavalasti, ja niitä on vaikeaa havaita itse. Tietyt sairaudet, lääkitykset tai hoidot voivat altistaa hampaiden reikiintymiselle vähentämällä syljeneritystä tai heikentämällä syljen laatua. Henkilöillä, joiden syljeneritys on heikentynyt, yllä esitetyt toimenpiteet eivät välttämättä riitä reikiintymisen ehkäisyyn, vaan he tarvitsevat suunterveydenhuollon ammattihenkilön yksilöllisesti suunnittelemaa hampaiden tehostettua omahoitoa. Näiden henkilöiden osalta on myös erityisen tärkeää, että hampaat tarkastetaan riittävän usein. Jossain elämänsä vaiheessa kaikki ihmiset saavat suuhunsa kariesbakteereita. Pikkulasten hoidossa on tärkeää, että näiden bakteerien varhainen tarttuminen estetään. Jos kariesbakteerit tarttuvat jo maitohampaiden puhkeamisvaiheessa, tuloksena voi olla maitohampaiden raju reikiintyminen. Yleisimmin lapsi saa kariesbakteeritartunnan äidiltänsä. Kariesbakteeritartunnan estämiseksi on tärkeää pitää huolta siitä, että toisen ihmisen sylkeä ei joudu pikkulapsen suuhun. Näin käy vaikkapa silloin, jos lasta syötetään lusikalla, jota syöttäjä on käyttänyt omassa suussaan. Tartuntaa voi ehkäistä myös huolehtimalla siitä, että lapsen ruokavalio ei ole kariesbakteereita suosiva. Sokeristen ruokien ja juomien tiheään toistuvaa nauttimista tulee välttää. Erityisen haitallista on lapsentahtinen sokeristen mehujen juonti varsinkin, jos sellaista tapahtuu öisin. Äidin päivittäisen ksylitolituotteiden käytön on havaittu vähentävän reikiintymistä aiheuttavien bakteereiden tarttumista lasten suuhun ensimmäisten elinvuosien aikana. Teksti: Hannu Hausen Professori, laitoksen johtaja Hammaslääketieteen laitos Oulun yliopisto 10
IENTULEHDUS Ientulehdus syntyy 2-10 päivässä, bakteeriplakki kerääntyy hampaan ienrajaan ja aiheuttaa tulehduksen. Terve ien on kiinteä eikä vuoda verta. Ientulehduksen oireita ovat ikenien arkuus, turvotus, punotus, verenvuoto hampaita harjattaessa, paha haju ja maku suussa. Ientulehdus on seurausta huonosta suuhygieniasta. Ientulehduksen ehkäisynä ja hoitona on huolellinen ja säännöllinen hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla. Sekä hammasvälipinnat puhdistetaan, esimerkiksi hammaslangalla. HAMMASKIVI Hammaskivi on syljen mineraaleista kovettunutta bakteeriplakkia, jota ei saada harjaamalla pois. Hammaslääkäri ja suuhygienisti voivat poistaa hammaskiven. Hammaskiveä syntyy herkemmin alaetualueen sisäpinnoille ja hammasväleihin. Etenevä hammaskivi tuhoaa hammasta luuhun kiinnittäviä sidekudossäikeitä, mikä aiheuttaa hampaan irtoamisen kuopastaan. HAMPAAN KIINNITYSKUDOSAIRAUS Hampaiden kiinnityskudossairauksien ehkäisy perustuu hampaiden pinnalle muodostuvan bakteeripeitteen eli biofilmin poistoon kaksi kertaa päivässä harjalla ja hammasvälien puhdistusvälineillä. AFTA Aftat ovat suun limakalvoilla esiintyviä, kipeitä haavaumia. Aftat eivät tartu. Tarkkaa syytä aftojen syntymiselle ei tiedetä. Raudan ja eräiden vitamiinien kuten B- 12 tai C-vitamiinin puute, ruoka-aineallergia, keliakia, stressi ja yleistilan heikkeneminen flunssan jälkeen voivat olla yhteydessä aftojen syntymiseen. Joihinkin yleissairauksiin liittyy afta-oireita, joten usein toistuvissa tapauksissa on syytä hakeutua lääkäriin. Suurin osa aftoista paranee itsekseen noin viikon kahden kuluttua. Hyvä suuhygienia lievittää kipua. Hammastahna jossa ei ole vaahtoavaa natriumlauryylisulfaattia on hyvä. Apteekista saa tuotteita,jotka helpottavat aftaoireita ja nopeuttavat paranemista. YSKÄNROKKO Yskänrokko on Herpes simplex viruksen aiheuttama tulehdus. Suurin osa väestöstä on viruksen kantajia, kaikille ei tule yskänrokkoa. Tartunta saadaan usein varhaislapsuudessa. Virus tarttuu suoraan tulehtuneen huulen kosketuksesta. Yskänrokon voi laukaista esimerkiksi stressi, väsymys, kuukautiset, voimakas tunnereaktio, ihovaurio, auringonvalo. 11
YLEISSAIRAUDET SUUN TERVEYDENHOIDOSSA Yleiset suusairaudet, kuten esim. hampaan kiinnityskudosten tulehdus aiheuttavat merkittäviä terveysriskejä. Esimerkiksi sydän- ja aivoinfarktiriski saattaa nousta todella merkittävästi, samoin voi yleissairauksien oireilu pahentua ja hoitovaste heiketä. Tällaisia sairauksia on esimerkiksi ms-tauti, parkinsonismi, astma, keuhkoahtauma, reuma, diabetes. Monet yleissairaudet altistavat suusairauksille. Tyypillinen tällainen sairaus on diabetes, joka altistaa niin suun sieniinfektioille kuin hampaantukikudosten tulehduksellekin. Diabeetikolla nämä suusairaudet syntyvät herkemmin, etenevät nopeammin ja reagoivat hoidolle huonommin kuin terveillä. Joissain tapauksissa esimerkiksi lääkkeet ja sädehoidot, voivat aiheuttaa suumuutoksia ja pahentaa jo olemassa olevia suusairauksia. Nykyisin esimerkiksi vaaditaan lukuisiin suuriin leikkauksiin ryhdyttäessä, että hampaisto ja tulehduspesäkkeet on hoidettu kuntoon. Suun terveydenhoito olisikin nähtävä myös osana yleistä terveydenhoitoa ja yleissairauksien mahdollisimman hyvä hoito osana suun terveyden edistämistä ja ylläpitoa. Ihminen on tässäkin suhteessa kokonaisuus ja suu varsin oleellinen ja keskeinen osa olemustamme. Lääkkeet ja suu Maassamme on tällä hetkellä myynnissä hiukan yli 2000 eri lääkettä, vaikuttavia lääkeaineita on noin puolet vähemmän, mikä kertoo runsaasta rinnakkaisvalmisteiden määrästä. Väestön lisääntyvä lääkkeiden käyttö muodostaa ongelman myös suun terveydenhoidossa. Noin joka kolmas työikäinen suomalainen käyttää jotakin reseptilääkettä ja käyttäjien määrä lisääntyy nopeasti siirryttäessä vanhempiin ikäryhmiin. Aivan erityisen ongelman muodostavat monilääkityt vanhukset, joita yli 75-vuotiaista on noin 40 %. Lääkkeiden haittavaikutukset suussa ovat varsin moninaisia. Parhaiten tunnettu ongelma lienee syljen erityksen väheneminen ja suun kuivuus. Suomessa myynnissä olevista lääkkeistä ainakin yli 400:lla on tällainen sivuvaikutus. Lääkkeet voivat aiheuttaa myös erilaisia suun limakalvomuutoksia, joista potilaan kannalta ikävimpiä ovat limakalvohaavaumat, jotka saattavat vaikeuttaa syömistä ja hyvin vanhojen potilaiden kohdalla johtaa jopa aliravitsemustilaan. Erilaiset ikenien liikakasvut ovat tyypillisiä mm epilepsia- ja solusalpaajalääkkeille ja niiden syntyä voidaan parhaiten estää tehostetulla suuhygienialla, sillä ientulehdus selvästikin lisää liikakasvua. Joidenkin lääkkeiden käyttöön saattaa liittyä esim. pahoinvointia, jolloin suuhun nouseva mahahappo liuottaa hampaiden kiillettä ja aiheuttaa pitkään jatkuessaan myös limakalvojen syöpymistä. Vaikka useilla lääkkeillä saattaakin olla vaikutusta suuhun, on silti aina syytä muistaa, että ainoastaan otettu lääke vaikuttaa. Lääkärin määräämiä lääkityksiä ei pidä omin päin muutella ja suuongelmissa on syytä kääntyä nopeasti suunhoidon ammattilaisten puoleen. Useimpia ongelmia voidaan helpottaa huomattavastikin. Teksti: Timo Heinonen Hammaslääkäri Lääkkeiden haittavaikutuksia suussa voidaan vähentää esimerkiksi: käyttämällä lääkkeitä oikein ja ohjeiden mukaisesti ennen astmalääkkeen inhalointia hampaat harjataan huolellisesti. Inhaloinnin jälkeen suu on syytä huuhdella vedellä ottamalla välittömästi yhteys hoitavaan lääkäriin, jos ilmaantuu voimakkaita oireita huolehtimalla hyvästä suuhygieniasta huolehtimalla riittävästä fluorin saannista pyrkimällä parantamaan huonontunutta syljeneritystä esim. juomalla vettä, ksylitolivalmisteilla, keinotekoisilla suun kostukkeilla ja herkän suun hoitoaineilla huolehtimalla riittävästä vitamiinien ja hivenaineiden saannista ravinnosta joitakin kotikonstejakin kannattaa käyttää, esim. kuivien limakalvojen voitelemista oliiviöljyllä ja arkojen limakalvojen purskuttelua haalealla kamomillateellä 12
IKÄÄNTYVÄN IHMISEN SUUN TERVEYS Iän myötä toimintakyky heikkenee ja omatoiminen suun puhdistaminen vaikeutuu. Sairaudet ja lisääntynyt lääkkeiden käyttö heikentävät syljen eritystä ja lisäävät suun sairauksia. Hampaistossa ja suun limakalvoilla tapahtuu muutoksia. Esimerkiksi hampaiden reikiintyminen lisääntyy, hoitamattomana ientulehdus etenee syvemmälle hampaan tukikudoksessa ja tuhoaa kiinnityskudossäikeitä, joka johtaa lopulta hampaan irtoamiseen. Hammasproteesista käytävällä suun limakalvot haavautuvat herkästi. Ikäihmisen suun tulehdussairaudet voivat lisätä muun muassa sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Pahentaa diabetesta ja reumaa sekä haittaa hoidon paranemista. Hammasproteesien puhdistus Osaproteesissa omia hampaita vasten olevat osat lisäävät reikiintymisen riskiä, sillä ne estävät syljen huuhtelevaa vaikutusta ja tarjoavat kasvualustaa suun bakteereille. Mikäli proteesit eivät ole suussa, esimerkiksi yön aikana, ne on hyvä säilyttää puhtaana, kuivana, ilmavasti säilytettynä tai jos hammasteknikko tai hammaslääkäri on suositellut, niin puhtaassa vedessä. Suun ja proteesien päivittäinen puhdistaminen kaksi kertaa päivässä. Puhdista proteesi nestemäisellä saippualla tai proteesinpuhdistustahnalla Huuhtele suu ja proteesit ruokailun jälkeen vedellä. Hammastahnalla harjaamista ei suositella, hammastahnat sisältävät hankaavia ainesosia ja ajan myötä voivat naarmuttaa proteesia. Proteesi kannattaa desinfioida kerran viikossa Harjaa proteesit huolellisesti nykytellen joka kohdasta proteesiharjalla. 13
LAPSIPERHEEN JA ODOTTAVAN PE 1. Olen kuullut vanhemman ikäpolven sanovan, että raskaus vei heiltä hampaat suusta. Onko tämä mahdollista? Itse raskaus ei vaikuta suun ja hampaiston sairauksiin kuin väliaikaisesti (esimerkiksi ienverenvuoto). Tavalliset hyvät keinot suunterveyden ylläpitoon hampaiden huolellinen harjaus kahdesti päivässä ja säännöllinen, monipuolinen ruokailu - riittävät ylläpitämään hampaat ja ikenet kunnossa myös raskausaikana. 2. Voin pahoin raskauden alkuvaiheessa miten se vaikuttaa suuhuni? Raskausaikana äidin pahoinvointi voi vaikuttaa suun terveyteen monin tavoin. Oksentelu ja pahoinvointi tuovat hapokasta mahanestettä suuhun, jolloin hampaiden pintaosa eli kiille on erityisen alttiina sekä reikiintymiselle että hammaseroosiolle. Lisäksi pahoinvointi voi estää hampaiden kunnollisen puhdistuksen. 3. Miksi ikeneni vuotavat verta raskausaikana vaikka olen aina hoitanut ja hoidattanut hampaani säännöllisesti? Hampaan pinnalle kertynyt bakteeripeite (plakki) aiheuttaa ikenen paikallisen tulehduksen, jonka yksi oire on ienverenvuoto. Raskausaikana naisen hormonituotanto on suuressa myllerryksessä. Tämä voi vaikuttaa ikeniin niin, että ne vuotavat helposti verta vaikka ientulehdusta ei olisikaan. Ienverenvuodosta huolimatta on tärkeää, että hampaat puhdistetaan huolellisesti kahdesti päivässä. Aikaa myöten ienverenvuoto kyllä loppuu. Mikäli et voi pestä kunnolla hampaitasi, voit hankkia hammasharjan, jossa on pienempi hammasharjaosa (lasten harja tai sähköhammasharja) ja käytä vähemmän hammastahnaa kuin ennen raskautta. Hammashoitolan asiantuntijat neuvovat mielellään oikeissa puhdistusvälineissä. 4. Voiko raskaudenaikainen ravintoni vaikuttaa lapsen hampaisiin? Välttämättömien ravintoaineiden riittävä saanti on edellytys hampaiden normaalille kehitykselle ja hampaiden terveydelle. Monipuolinen ruokailu riittää varmistamaan myös lapsen hampaiden kehittymisen. 5. Äitiyspakkauksessa oli lasten hammasharja. Mutta eihän vastasyntyneellä vielä ole edes hampaita? Hammasharja on tulevan lapsen ensimmäinen hammasharja. Lapsen on hyvä totutella hammasharjaan heti vauvasta alkaen, vaikka hampaitakaan ei vielä olisi suussa. 6. Mitä jos minulle tulee raskausaikana hammasongelmia. Voiko raskausaikana tehdä mitään hammastoimenpiteitä? Raskauden aikana tulisi välttää suuria hoitotoimenpiteitä, mutta muuten raskausaikana hampaisiin ja suuhun voidaan tehdä toimenpiteitä lähes samalla tavalla kuin ennen raskautta. Raskauden vaihe tulee kuitenkin huomioida toimenpiteitä tehtäessä. Raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana voidaan tehdä hampaiden ja suun tarkastus, mutta muista kertoa hammashoitolassa, kun tiedät tai epäilet olevasi raskaana. Raskauden alkuvaiheessa vältetään hammasröntgenkuvien ottoa. Raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana voidaan myös tehdä ehkäiseviä toimenpiteitä suuhun (esimerkiksi hampaiden puhdistuksia ja fluorikäsittely) ja suunnitella, missä vaiheessa raskautta mitäkin toimenpiteitä tehdään ja mitä voi jättää tehtäväksi raskauden jälkeen. Teksti: Anne Hiiri HLT, terveydenhuollon erikoishammaslääkäri Täydennyskoulutussuunnittelija, Käypä hoito -toimittaja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry 14
RHEEN SUUN TERVEYDENHOITO Raskauden viimeisen kolmanneksen aikana ei mielellään tehdä enää hammashoitotoimenpiteitä Vanhempien hampaat on hyvä olla kunnossa jo ennen lapsen syntymää. Vanhempien säännölliset ja hyvät suuhygieniatottumukset. Koko perheen tulisi noudattaa monipuolista ruokavaliota ja säännöllistä ateriarytmiä sekä välttää turhaa napostelua. Vesi on paras janojuoma. Hampaiden reikiintyminen on syljen välityksellä aikuisesta lapseen tarttuva tauti, jonka vanhemmat tai lapsen muut hoitajat tartuttavat lapsen suuhun tietämättään. Jo lapsen ruokalusikan tai tutin nuolaisu voi siirtää kariesbakteerin lapselle. Täysksylitolituotteet säännöllisesti nautittuna aterioiden jälkeen vähentävät reikiä aiheuttavien bakteereiden määrää suussa (äiti-lapsitutkimus www.xylitol.net ). PIENEN LAPSEN SUUN PUHDISTUS Lapsi on hyvä totuttaa hampaiden harjaukseen jo vauvaiässä. Hampaita tulee harjata aamuin illoin siitä lähtien, kun ensimmäiset maitohampaat ovat puhjenneet. Alle kaksivuotiaille ei pidä käyttää hammastahnaa, jonka fluoripitoisuus on yli 500 ppm, ja tällaistakin hammastahnaa sipaistaan harjalle vain ohuelti. 2 5-vuotiaille suositellaan herneenkokoista määrää hammastahnaa, jossa on fluoria enintään 500 ppm. Kun lapsi omaksuu hapaiden reikiintymisen ehkäisyn kannalta tarpeelliset tavat pienestä pitäen, luodaan hyvät edellytykset sille, että hampaat säilyvät terveinä myöhemmälläkin iällä. Teksti: Hannu Hausen Professori, laitoksen johtaja Hammaslääketieteen laitos Oulun yliopisto 15
SUUN JA HAMPAIDEN PAIKALLIS- HOITOAINEET Fluorivalmisteet Fluori ehkäisee kariesta eli hammasmätää. Lähes kaikki hammastahnat ja suuvedet sisältävät fluoria. Fluorituotteet muodostavat tärkeän kulmakiven ehkäisevässä hammashoidossa ja ne sopivat oikein käytettyinä lähes kaikille. Fluorin paikallinen vaikutus on hyvä hampaan puhkeamisen jälkeen. Fluori vähentää huomattavasti kiilteen kariesalttiutta eli hampaiden reikiintymistä ja lisäävät jo vaurioituneiden kohtien kovettumista. Tietyillä seuduilla kuten esimerkiksi Kymenlaakson ja Varsinais-Suomen rapakivialueilla kaivovesi saattaa sisältää paljon fluoria, että veden käyttöä joudutaan rajoittamaan ja silloin hammaslääketieteellisistä syistä lisäfluoria ei myöskään anneta. Pidä fluorivalmisteet pienten lasten ulottumattomissa. Jo hammastuubillinen fluoria on hengenvaarallinen määrä pikkulapselle. samoin kuin suuri määrä fluoritabletteja. Mikäli lapsi niitä nielee on syytä ottaa yhteyttä myrkytystietokeskukseen. Suun puolustusaineita sisältävät tuotteet Markkinoilla on suunhoitotuotteita, joissa hyödynnetään suun omia puolustusproteiineja. Nämä aineosat estävät suun bakteerien ja hiivojen kasvua ja voivat vaikuttaa jopa viruksiin kuten herpekseen. Ne soveltuvat monelle, mutta valmisteita suositellaan erityisesti suun kuivuudesta kärsiville sekä potilaille joiden limakalvot ovat herkästi ärsykkeille reagoivia. Esimerkiksi monien hammastahnojen sisältämä vaahtoaine natriumlauryylisulfaatti aiheuttaa joillekin potilaille limakalvoärsytystä, varsinkin aftapotilaille. Mainittakoon tässä yhteydessä, että sokerijuurikkaasta valmistettavalla betaiinilla on kosteuttavaa vaikutusta ja sitä sisältävät tuotteet saattavat jonkin verran vähentää limakalvoärsytystä. Apteekista saa tuotteita, jotka eivät sisällä lauryylisulfaattia, joten niiden tyyppiset valmisteet saattavat sopia muita valmisteita paremmin herkkäsuisille. Ksylitoli Suunhoitoaineeseen lisätyllä ksylitolilla on esitetty olevan samantapaisia antimikrobivaikutuksia, joita on havaittu olevan ksylitolipurukumilla. Ksylitolin edullinen vaikutus hammasterveyteen perustuu siihen, etteivät kariesta aiheuttavat bakteerit kykene muodostamaan ksylitolista happoa kuten esimerkiksi sokerista. Hammastahnaan lisätyllä ksylitolilla on jonkin verran tehoa mutta silloin käytetyn tahnamäärän pitää olla mahdollisimman suuri ja suuta ei pidä heti huuhdella, jottei vaikutus häviäisi. J.H. Meurman Professori, ylilääkäri HY Hammaslääketieteen laitos ja HYKS Suu- ja leukasairauksien klinikka Kirjallisuutta: Therapia Odontologica, Academica-Kustannus, Helsinki 2007 16
TUPAKAN JA NUUSKAN VAIKUTUKSET SUUN TERVEYDELLE TUPAKKA Tupakan polton haitat suussa on selvät, jotka tupakoitsijan on helppo tunnistaa. Esimerkiksi: Hampaat, paikat, kieli ja ikenet värjäytyvät. Pahanhajuinen hengitys on tupakoitsijoilla yleistä. Maku- ja hajuaistin heikkeneminen. Ientulehduksessa ikenistä ei vuoda verta niin herkästi ja ientulehdus saattaa jäädä huomaamatta. Hoitamaton ientulehdus etenee hampaan kiinnityskudossairaudeksi ja voi johtaa lopulta hampaan irtoamiseen. Hammaskiveä muodostuu tavallista enemmän. Suulaen limakalvoilla on useita pieniä punaisia alueita, joita ympäröi vaalea rengas. Pahimmillaan tupakka aiheuttavat suusyöpää. Kun lopetetaan tupakointi, muutokset näkyvät suussa nopeasti. Esimerkiksi makuaistin palautuminen ennalleen ilmenee jo parin viikon kuluttua lopettamisesta, suulaki muuttuu normaalin näköiseksi. Esimerkiksi syövän esiasteet voidaan parantaa. Huolellinen ja säännöllinen hampaiden harjaus aamulla ja illalla parantaa suun raikkautta. NUUSKA Nuuskaa käytetään esimerkiksi ikenen ja posken tai huulen limakalvon välissä. Nuuska aiheuttaa nopean riippuvuuden. Haitat suussa on selvät, jotka on helppo tunnistaa. Esimerkiksi: Limakalvo tulee hienopoimuiseksi ja röpelöiseksi. Limakalvolla on usein nuuskanjätteitä. Hampaat, paikat värjäytyvät ruskeiksi. Ientulehdus, johon liittyy pahanhajuinen hengitys. Limakalvot värjäytyvät ruskehtaviksi ja kovettuvat. Limakalvot voivat halkeilla. Ikenet vetäytyvät ylöspäin ja hampaan juuret saattavat paljastua. Suusyövän riski lisääntyy ja etenee yleensä oireettomasti ja havaitaan usein liian myöhään. Lyhytaikaisen nuuskan käytön aiheuttama vaurio suun limakalvolla paranee yleensä välittömästi nuuskan käytön lopettamisen jälkeen. Huolellinen ja säännöllinen hampaiden harjaus aamulla ja illalla parantaa suun raikkautta. Täyden palvelun laitetoimittaja Myymme, asennamme ja huollamme hoitoyksiköitä sekä kaikkia vastaanotolla tarvittavia laitteita ja kalusteita. Näyttelytiloissamme tuotteet ovat nähtävänä ja kokeiltavana. Pyydä tarjous tai tule käymään. Kerro toiveesi niin löydämme ratkaisun Yrjö Karttunen Olli Juvonen Maarit Salomaa FINNDENT yhteyshenkilösi: Yrjö Karttunen, 0400 235 785 / yrjo.karttunen@ nndent.com Olli Juvonen, 040 755 1733 / olli.juvonen@ nndent.com Maarit Salomaa, 0400 770 145 / maarit.salomaa@ nndent.com Vuolteenmäentie 4, 04600 Mäntsälä Puh. 020 743 5115, fax 020 743 5116 info@ nndent.com www. nndent.com 17
PÄIHTEIDEN VAIKUTUKSET SUUN TERVEYDELLE Miksi päihteiden käyttö on haitallista? Päihteet vaikuttavat haitallisesti moniin elintoimintoihin, ne mm. vaurioittavat aivoja ja maksaa. Erityisesti nuorten kehittymässä oleviin aivoihin syntyy pysyviä muistijälkiä jo ensimmäisistä kokeilukerroista. Nämä muistijäljet ovat erittäin pitkäkestoisia ja altistavat päihderiippuvuuden synnylle ja myöhemmille päihdeongelmille. Miten alkoholi vaikuttaa suussa? Alkoholi ohentaa ja ärsyttää suun limakalvoja ja lisää suusyöpäriskiä. Erityisesti tupakoitsijoilla alkoholin käyttö lisää suusyöpäriskiä merkittävästi. Eri tutkimusten mukaan tupakka ja alkoholi selittävät jopa 75-100% suusyöpätapauksista. Monet alkoholituotteet ovat eritäin happamia (esim. viinit) ja aiheuttavat hampaan pinnan liukenemista eli eroosiota. Kun vielä lisäksi tiedetään, että alkoholi huonontaa sylkirauhasten toimintaa, on myös syljen luontainen huuhteluvaikutus heikentynyt. Makeat alkoholijuomat (siiderit) tai sokeripitoiset lantringit sekä pastillit, joita saatetaan käyttää peittämään alkoholin hajua, lisäävät hampaiden reikiintymistä. Alkoholin käyttäjillä on todettu jonkin verran lisääntyneessä määrin hampaiden kiinnityskudossairauksia, mutta tässä suhteessa tupakointi on kuitenkin huomattavasti suurempi riskitekijä. On hyvä muistaa myös, että alkoholi lisää tapaturmariskiä ja hammastapaturmankin taustalla voi olla alkoholinkäyttö. Voiko huumeiden käyttö näkyä suussa? Huumeiden käyttäjillä suun terveys on usein huono johtuen riittämättömästä koti- ja ammattimaisesta hoidosta. Monet huumausaineet (mm. heroiini) aiheuttavat makeanhimoa ja tämä näkyy hampaiden reikiintymisenä. Poltettavat huumausaineet (esim. kannabis) vaikuttavat hyvin tupakoinnin kaltaisesti eli esimerkiksi altistavat hampaiden kiinnityskudossairauksille. Korkeasta palamislämpötilasta johtuen suun alueen palovammoja saattaa myös nähdä kannabiksen käyttäjillä. Huumeiden applikointi suun limakalvoille (esim. kokaiini) voi aiheuttaa haavaumia tai nekroottisia alueita limakalvoille. Elintoimintoja kiihdyttävät huumausaineet kuten ekstaasi voivat aiheuttaa hampaiden narskuttelua eli bruksismia joka näkyy epätavallisen voimakkaana hampaiden kulumisena. Voiko päihteiden käyttäjän hammashoidossa tulla ongelmia? Monet päihteiden käyttäjät pelkäävät hammashoitoa, koska kokevat etteivät voi itse hallita tilannetta. Huumeiden (esim. amfetamiinin) vaikutuksen alainen potilas voi yllättäen käyttäytyä aggressiivisesti. Huumeiden käytön aiheuttamat vauriot maksassa voivat yllättää toimenpiteisiin liittyvänä lisääntyneenä verenvuotona tai muuttuneena lääkeaineiden metaboliana. Adrenaliinipitoisten puudutusaineiden käyttö saattaa aiheuttaa sydän ja hengityselimistön komplikaatioita mm kannabiksen, keskushermostostimulanttien, liimojen ja liuottimien käyttäjillä. Suonensisäisten huumeiden käyttäjillä on raportoitu lisääntynyttä endokardiittiriskiä, joka tulisi osata ennakoida. Teksti: Marja Pöllänen HLT, EHL Kliininen hammashoito, parodontologia 18
HALITOOSI Pahanhajuinen hengitys on eri syistä aiheutuva yleinen oire. Syynä voi olla esimerkiksi bakteerien aiheuttama runsas rikkiyhdisteitä tuottava mikrobikasvusto suussa, nielussa ja ruokatorvessa. Pahanhajuista hengitystä voivat aiheuttaa esimerkiksi ientulehdus, katteinen kieli, hampaiden reikiintyminen, puhkeamassa oleva viisaudenhampaan ympärys- kudoksen tulehdus, hampaan kiinnityskudossairaus, sekä suun bakteerien ja hiivojen suuri määrä suussa. Pahanhajuinen hengitys aamuisin johtuu syljenerityksen vähenemisestä yönaikana. Yleissairauksista ja lääkkeistä, kuten diabetes, mahahaava, maksasairaus sekä keuhko- ja maksasairaudet voivat edesauttaa pahanhajuista hengitystä. Huolellinen ja säännöllinen hampaiden harjaus fluorihammastahnalla aamulla ja illalla, hampaiden välipintojen puhdistus sekä kielen puhdistus, auttavat pitämään suun raikkaana. Jos, hengityksen hajun syy on muualla kuin suussa on hyvä hakeutua lääkärin tutkimuksiin. SUUN ALUEEN LÄVISTYKSET Suun alueen lävistykset ovat yleistyneet viime vuosina nuorten keskuudessa. Lävistyskorujen pitämiseen ja etenkin niiden laittamiseen liittyy aina tulehdusriski. Huulen tai kielen lävistyksen jälkeen esiintyy yleensä jonkinasteista kipua. Kivun lisäksi jälkivaivoina voi ilmetä turvotusta, verenvuotoa, mustelmia ja arpimuodostusta. Lävistyksen aiheuttamat vakavat tulehdukset ovat onneksi harvinaisia, kun noudatetaan lävistystä laitettaessa ehdotonta puhtautta ja huo- lehditaan asianmukaisesta jälkihoidosta. Kosmeettiset lävistykset ovat sen verran uusi ilmiö, ettei tarkasti tiedetä mitä pitkäaikaisvaikutuksia lävistyksillä on suuterveyteen. Joitain haittoja tunnetaan: Tutkimusten mukaan vaikutukset suuterveyteen alkavat useimmiten näkyä muutaman vuoden päästä lävistyksen ottamisesta. Joskus lävistys pitäisi poistaa lisävaurioiden välttämiseksi. Useinkaan lävistyksestä ei haluta luopua ongelmista huolimatta. Lävistys ja sen ympäristö tulee aina tarkastaa suun tarkastuksen yhteydessä. Merja Laine dos, EHL Jaana Willberg, HLT Turun yliopisto Hammaslääketieteen laitos Lemminkäisenkatu 2, 20520 Turku Huuli- ja kielilävistyksen yleisimmin aiheuttamat haitat: Ienvetäytymät alaetuhammasalueella Hampaiden lohkeamat ja kiillemurtumat Lävistysalueen tulehtuminen 19
HAMPAIDEN HOITO JA PELKOPOTILAAT Miten yleistä hammashoitopelko on? Hammashoitopelko ainakin lievemmissä muodoissaan on varsin yleistä ja sitä esiintyy kaikissa ihmisryhmissä ja kaikissa kulttuureissa. Vaikea hoidon esteeksi muodostuva hoitopelko ei onneksi ole kovin yleistä, mutta aiheuttaa silti ongelmia niin yksilöille kuin hammashoitojärjestelmällekin. Mistä hammashoitopelko johtuu? Voimakkaasta pelosta kärsivien henkilöitten hoitohistoriasta löytyy useimmiten jokin traumaattinen kokemus. Tällaisia kokemuksia voivat olla voimakkaat kivut, tunne siitä, että hoitohenkilökunta ei huomioi potilasta riittävästi, joskus ikävä kyllä jopa suoranaisesti loukkaavaksi koettu kohtelu. Vanhempien pelon on myös todettu heijastuvan lapsiin. Aivan pienillä lapsilla hoitolan outo ympäristö, vieraat henkilöt, oudot äänet, hajut jne. aiheuttavat mielestäni terveenä ilmiönä pidettävää pelkoa. Onko nukutus ratkaisu hoitopelkoon? Mielestäni ei missään tapauksessa. Joskus voi olla kiireellisiä akuuttihoitoja, joiden suorittamiseksi nukutuksen käyttö on perusteltua, mutta hoitopelkoon nukutuksella ei ole ainakaan mitään positiivista vaikutusta. Miten hoitopelkoa sitten voitaisiin vähentää tai poistaa? Kaikkein keskeisintä on potilaan ja hoitohenkilökunnan vuorovaikutus, rauhallinen turvallinen ilmapiiri, jossa potilaalle koko ajan kerrotaan, mitä tehdään, miten tehdään ja miksi. Myös erilaisia psykologisia ja jopa psykoterapeuttisia lähestymistapoja voidaan käyttää samoin kuin lääkitystäkin. Lääkityksen kohdalla on kuitenkin tärkeää, että potilas on koko ajan tietoinen hoidon etenemisestä ja saa näin vaikkakin lääkityksen tukemana onnistumisen kokemuksia hoitotilanteesta. Teksti: Timo Heinonen Hammaslääkäri Kuvassa: Tutustumistilanne, käynti jossa ei tehdä vielä hammashoidon toimenpiteitä. HAMMASTAPATURMAT Ota heti yhteyttä hammaslääkäriin, jos pysyvä hammas irtoaa. Pysyvä hammas pyritään istuttamaan takaisin. Maito on paras neste hampaan säilymiseen. Hammasta voi pitää kielen alla tai sen voi kääriä kosteaan paperiin, ennen hammaslääkäriin mennessä. Ennuste on hyvä, jos hammas saadaan istutettua juu- rikuoppaansa alle 5 minuutissa. Parasta olisi jos hammas saadaan paikoilleen jo tapaturmapaikalla. Hammasta voi puhdistaa omassa suussa olevalla syljellä tai kylmällä vedellä. Jos hampaasta lohkeaa pieni pala, ota palat mukaan. Irronnutta maitohammasta ei kiinnitetä uudelleen. Erilaisissa urheilulajeissa on hyvä käyttää asianmukaisia hammassuojia, esimerkiksi jääkiekossa, salibandyssa ja erilaisissa kamppailulajeissa. Jos hammastapaturma sattuu käy aina hammaslääkärissä. Joskus oireet ilmaantuvat vasta myöhemmin. 20