kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti 10/2005 marraskuu Kehitys ja ympäristö verkostoituvat kepan arkisto / r. mertaniemi mikä ihmeen kehityspolitiikka? > kehityspolitiikka on termi, joka vilahtelee usein kehitysyhteistyöstä puhuttaessa. Milloin tehdään kehityspoliittista ohjelmaa, milloin lobataan kehityspoliittisia teemoja. Usein tuntuu, että hanketyö ja kehityspolitiikka ovat kuin muurahainen ja kaupunkisuunnittelija. Muurahaisen kokoisten hankkeiden näkövinkkelistä on vaikea hahmottaa sitä, miten maailma siellä suuremmalla tasolla muuttuu. Kaupunkisuunnittelu taas haluaisi saada muurahaiset ymmärtämään uuden rakennuskaavan hienouden ja sitoutumaan milloin minkäkin valtatien rakentamiseen. Tässä Kirahvipostissa mietitään, mitä kaikkea kehityspolitiikka tarkoittaa, ja mitä löytyy kehityspolitiikan ja hanketyön leikkauskohdasta. Käytännön esimerkkinä on teema, joka on viime vuosina noussut kehitysyhteistyön sivuraiteilta valtavirtaan: vammaisten oikeudet. Lisäksi pureudutaan köyhyydenvähentämisstrategioihin. > Sivut 6 13 Tyttöjen koulunkäyntiä voidaan edistää monella eri tavalla. Yksittäinen hanke voi tukea koulujen rakentamista rajatulla alueella. Kehityspoliittinen työ taas ottaa tavoitteekseen vaikka opetussuunnitelmien viilaamisen kansallisella tasolla. > keväällä perustettu Kehitys ja ympäristö -verkosto tuo yhteen kehitysyhteistyöstä ja ympäristöasioista kiinnostuneita toimijoita. Verkoston puitteissa kehityksestä ja ympäristöstä kiinnostuneet vapaaehtoiset ja alojen asiantuntijat voivat toimia yhdessä. Tavoitteena on lisätä kehitys- ja ympäristöjärjestöjen vuoropuhelua sekä tuoda yhteistä näkökulmaa mukaan niin viralliseen kehityskuin ympäristöpolitiikkaankin. > Lisätietoja sivulla 13 Maailma kylässä 2006: Suunnittelu alkaa > jokavuotiseksi muodostunut Maailma kylässä -tapahtuma järjestetään seuraavan kerran 27. 28.5.2006 Kaisaniemen puistossa Helsingissä. Ensi vuoden tapahtuman valmistelu on jo käynnissä. Marraskuussa alkavat järjestöille suunnatut ideapajat, joissa suunnitellaan tapahtuman eri osa-alueita. Kaikki halukkaat järjestöt ovat tervetulleita ideoimaan. Myös kaikille avoin infotilaisuus on luvassa marraskuussa. > Lisää sivuilla 14 ja 16 poseeraus kiinnosti... 3 vammaistyö kiri valtavirtaan...6 harmonisaatio...8 kepan koulutuskalenteri...15 tapahtumakalenteri...16
johtotiimi toiminnanjohtaja Timo Lappalainen > 584 23 213 kehitysyhteistyön palvelukeskus servicecentralen för utveclingssamarbete service centre for development cooperation töölöntorinkatu 2 a fin-00260 helsinki tel +358 9 584 233 fax +358 9 584 23 200 www.kepa.fi info@kepa.fi ohjelmajohtaja Maija Seppo > 584 23 215 hallintojohtaja Anne Romar > 584 23 227 ohjelmayksikkö hallintoyksikkö koulutus- & neuvontatiimi koulutussuunnittelija Suvi Halttula > 584 23 248 tiedottaja Sini Kuvaja > 584 23 219 hankeneuvoja Helena Nevalainen > 584 23 229 kurssisihteeri Kristina Oleng > 584 23 261 koulutussuunnittelija Antti Turakka > 584 23 249 laatukoordinaattori Kaisu Österinen > 584 23 244 kumppani-tiimi päätoimittaja Ilkka Lehdonmäki > 584 23 260 toimitussihteeri Anna Berghäll > 584 23 217 toimittaja Lauri Haapanen > 584 23 234 maailma kylässä-tiimi festivaalituottaja Kai Artes > 584 23 270 promoottori Johanna Eurakoski > 584 23 273 tuotantoassistentti Mika Marttila > 584 23 238 nettitiimi päätoimittaja / verkkojulkaisut Jukka Aronen > 584 23 253 toimitussihteeri/verkkojulkaisut Sanna Jäppinen > 584 23 235 toimittaja / verkkojulkaisut Jari Nousiainen > 584 23 257 resurssitiimi ohjelmasuunnittelija Outi Hakkarainen > 584 23 228 informaatikko Timo Kovanen > 584 23 220 ohjelmasuunnittelija Anja Onali > 584 23 232 kirjastoapulainen Pekka Posio > 584 23 231 vaikuttamistiimi kehityspoliittinen sihteeri / kauppa ja kehitys Matti Hautsalo > 584 23 242 kehityspoliittinen sihteeri / eu Tytti Nahi > 584 23 246 tiedottaja Mika Railo > 584 23 247 kehityspoliittinen sihteeri Janne Sivonen > 584 23 222 kehityspoliittinen sihteeri / ruokaturva Miia Toikka > 584 23 243 verkostotiimi koordinaattori / kansainvälisyyskasvatus Anisa Doty > 584 23 271 järjestökoordinaattori/kampanjat Outi Hannula > 584 23 225 järjestökoordinaattori Reija Kiviluoto > 584 23 241 tiedottaja Pia Laine > 584 23 233 koordinaattori / etvo Sari Markkanen > 584 23 250 ohjelma-avustaja Mikko Toivonen > 584 23 251 atk-tiimi järjestelmäsuunnittelija Kalle Korhonen > 584 23 224 webmaster Kristian Kouvo > 584 23 252 atk-tuki Kim Helenius > 584 23 223 atk-avustaja Jere Pääkkönen > 584 23 245 hallintotiimi taloussuunnittelija Pekka Ahonen > 584 23 272 henkilöstösuunnittelija Heli Engdahl > 584 23 212 hallintokoordinaattori Sisko Leino > 584 23 236 hallintoassistentti Heli Mäki-Hakola > 584 233 hallintosihteeri Anja-Maija Palmu > 584 23 230 hallintoavustaja Simo Perttala > 584 23 211 taloustiimi pääkirjanpitäjä Tarja Rauanheimo > 584 23 218 kirjanpitäjä Sirkku Pallasmaa > 584 23 221 toimistosihteeri Jaana Vesalainen > 584 23 210 kepan työntekijöiden, kenttätoimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@kepa.fi kepa etelässä kepa mosambik c.p. 4441, maputo, mozambique katuosoite: rua joão de barros 322, sommershield, maputo tel: +258 21 496 004 fax: +258 21 496 001 koordinaattori Leena Vaaranmaa ohjelmatyöntekijät Ilídio de Sagres Paulo Cuinica Frederico João sihteeri Helena Chivite tiedottaja Niina Pitkänen yhteystoimitsija Katja Kari kepa nicaragua colonial los robes octava etapa, monte los olivas 3c 1/2 arriba mano derecha casa no 44 managua, nicaragua tel: + 505 278 3172 fax: + 505 278 3170 vs. koordinaattori Rene Hooker ohjelmatyöntekijä Carla Bush tiedottaja Kimmo Lehtonen kepa sambia p.o.box 36524, 1010 lusaka, zambia katuosoite: 165-171 roan road, kabulonga tel: +2601261124/261119 fax: +2601261126 koordinaattori Seppo Karppinen ohjelmatyöntekijät Evans Hanampota Kaputo Chenga sihteeri Sabina Luputa informaatikko Benson Njobvu tiedottaja Kirsi Salonen hankeneuvoja Senja Väätäinen tansania p.o.box 1835 morogoro, tanzania puhelin: +255 23 2 603016, fax: +255 23 2 604421 sähköposti: kepa.tanzania@cats-net.com ohjelmatyöntekijä Gertrude Mmbaga yhteystoimitsija Tiina Kukkamaa hallintosihteeri Sabina Jalli indonesia yhteystiedottaja Henri Myrttinen insist sawitsari b-7 55281 yogyakarta, indonesia sähköposti: insist@insist.or.id k i r a h v i p o s t i 1 0 / 2 0 0 5
Poseeraus kiinnosti yli odotusten poseeraa parempi maailma -tempauksen epävirallisena tavoitteena oli saada kerättyä yli 3000 kuvaa. kaiken kaikkiaan galleriaan kertyi peräti 4398 kuvaa. > Kepan Ruoka-aika -kampanjan menestyksekäs Poseeraa parempi maailma -tempaus päättyi syyskuun lopussa. Tempauksen kuvista koottu näyttely oli esillä eduskunnassa 8.-16. syyskuuta. Tällä hetkellä kaikki tempauksen kuvat löytyvät nettigalleriasta osoitteesta: www.poseeraaparempimaailma.fi. Elokuun puoleen väliin mennessä kerätyistä kuvista koostettu dvd-levy on jaettu sekä kampanjajärjestöille että kaikille kansanedustajille. Jatkossa tempauksen kuvia tullaan käyttämään ainakin Mahdollisuuksien toreilla ja Maailma kylässä -festareilla. tavoitteet saavutettiin Kiitos mahtavasta kuvasaldosta kuuluu niille sadoille järjestöjen työntekijöille ja vapaaehtoisille, jotka keräsivät kuvia 108 eri tapahtumassa ympäri Suomea, sekä niille yli 500 yksityishenkilölle, jotka tarttuivat tempauksen haasteeseen ja tallensivat kuvansa omatoimisesti nettigalleriaan, kertoo kampanjakoordinaattori Miia Toikka. Palautteen perusteella tempaus onnistui tavoitteissaan. Uudenlainen osallistumisen ja vaikuttamisen keino koettiin innostavana. Tempauksen ainoa epäonnistuminen oli se, ettei kuvien keräämistä jatkettu pidempään, Toikka summaa. Näyttelyn saaminen kansanedustajien nähtäville eduskuntaan oli tempauksen tärkein tavoite ja myös sen onnistumisen edellytys. Eduskunnassa ei koskaan aiemmin ole järjestetty mitään vastaavaa ja jo luvan saaminen näyttelylle oli tärkeä työvoitto sinänsä, toteaa Toikka. tempaus vaikutti Eduskunnasta tulleiden kommenttien perusteella tempaus onnistui kansalaisyhteiskunnan vaikuttamisen kanavana. Henkilökohtaiset kuvavetoomukset koettiin pelkkiä allekirjoituksia vaikuttavammiksi. Kansanedustajat kiittelivät myös sitä, miten tärkeää on, että järjestöt tarjoavat kansalaisille välineitä henkilökohtaisen sitoumuksen osoittamiseen ja tuovat näin kansan tahdon kuuluville, Toikka kertoo. pauliina saares haluatko kampanjoida kepan kanssa köyhdyttämistä vastaan? > mitä suomi tekee nälän ja köyhyyden poistamiseksi maailmasta vai tekeekö mitään? Voisiko köyhyyttä ja eriarvoisuutta luovien rakenteiden muuttaminen olla seuraavan hallituksen tärkeimpien tavoitteiden joukossa? Haluatko sinä olla mukana vaikuttamassa siihen, miten Suomi käsittää globaalin vastuunsa ja toimii sen eteen? Kepa on luomassa jäsenjärjestöjensä kanssa valtakunnallista aktiivisten kansalaisten verkostoa, jonka kautta pyritään löytämään vastauksia ja keinoja vaikuttaa köyhdyttämistä koskeviin poliittisiin päätöksiin. Vaikuttamisverkosto aloittaa toimintansa vuonna 2006. Jos kiinnostuit Kepan vaikuttamisverkostosta, ota yhteyttä kampanjakoordinaattori Miia Toikkaan: miia.toikka@kepa.fi tai järjestökoordinaattori Outi Hannulaan: outi.hannula@kepa.fi. Tervetuloa mukaan! ki rahvi posti 10/ 2 0 0 5
järjestökoordinaattorin palsta tällä palstalla järjestökoordinaattorit kertovat vuorotellen kepan ajankohtaisista asioista, kuten lähestyvistä tapahtumista ja kampanjoista. kepan kirjasto palvelee Kepan kirjastossa on mittava valikoima kehityskysymyksiä käsitteleviä teoksia. Teemoja löytyy kehitysproblematiikan laidasta laitaan. Valikoimaan kuuluu myös kaunokirjallisuutta. Niteitä on noin 12 000. Kirjojen lisäksi hyllyistä löytyy satoja lainattavia videoita ja maailmanmusiikkilevyjä. Kirjastoon tilataan noin 150 lehteä, joita voi lukea paikan päällä. Kirjaston kokoelmaan voi tutustua Kepan internet-sivujen kautta (www.kepa.fi/toiminta/kirjastopalvelut/haku/). Henkilökunta auttaa ja neuvoo sekä tekee tarvittaessa maksuttomia tietohakuja. Palvelu pelaa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle: kaukolainaaminen onnistuu helposti oman kirjaston kautta. Kirjastoa hyödyntävät pääasiassa opiskelijat ja tutkijat, mutta hyllyistä löytyy runsaasti sopivaa materiaalia myös järjestöjen käyttöön, joten kannattaa tulla tutustumaan. Kirjasto on avoinna: ma ti 10 18, ke 12 18, to 9 16, pe suljettu. Kirjastossa palvelevat informaatikko Timo Kovanen (timo.kovanen@kepa.fi) ja kirjastoapulainen Pekka Posio (kirjasto@kepa.f). koulutukset jatkuvat Kepan koulutukset jatkuvat joulukuun puoliväliin asti, joten vielä ehtii mukaan. Tarkat tiedot kursseista löytyvät koulutuskalenterista sivulta 15. Tämän syksyn kursseista suosituimpia ovat olleet kehitysyhteistyön käynnistämiseen ja suunnitteluun liittyvät kurssit. Myös kursseista saatu palaute on ollut positiivista. Kepa pyrkii ulottamaan koulutuspalvelujaan myös muualle Suomeen. Yhteistyökoulutuksella tarkoitetaan räätälöityä koulutusta, jossa päävastuu koulutuksen järjestämisestä on sopimuksen mukaan joko yhteistyöjärjestöllä tai Kepalla. Yhteistyökoulutusta voidaan järjestää myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Jos järjestöllänne on idea ja riittävästi kiinnostuneita osallistujia, ottakaa yhteyttä Kristina Olengiin, kristina.oleng@kepa.fi. Linkki yhteistyökoulutusohjeeseen löytyy Kepan kotisivuilta osoitteesta www.kepa.fi/koulutus. Myös Kepassa järjestettäviin kursseihin voi ehdottaa aiheita ja teemoja. Kurssikalenteri ilmestyy kaksi kertaa vuodessa: loppukeväällä ja loppusyksyllä. Kalenterin lisäksi kannattaa seurata Kepan internet-sivuja ja kepa-l -sähköpostilistaa, joissa ilmoitellaan muista koulutuksista ja tilaisuuksista. tervetuloa kepan syyskokoukseen Kepan syyskokous järjestetään perjantaina 25. marraskuuta kokous- ja kongressikeskus Paasitornissa Helsingin Hakaniemessä klo 10 16. Kaikki jäsenjärjestöt ovat lämpimästi tervetulleita tapaamaan kepalaisia, kertomaan mielipiteitään ja toivomuksiaan sekä osallistumaan kokoukseen. Päivän tarkempi ohjelma kerrotaan jäsenjärjestöille postitettavassa kutsussa. Tilaisuudessa jaetaan vuoden 2005 Kumppanuuspalkinto esimerkilliselle kansalaisjärjestöhankkeelle. Ehdokkaina olivat tänä vuonna Fida International ry:n rannikon nuorisokeskushanke Tansaniassa, Kehitysmaayhdistys Pääskyt ry:n kastittomien puolesta -hanke Intiassa ja Turun ammatilliset opettajat ry:n ammatillinen koulutusprojekti Viettech Vietnamissa. Palkinnon jakaa tasavallan presidentti Tarja Halonen. Näkemisiin! reija kiviluoto uudet jäsenjärjestöt > kulttuuriyhdistys agora ry Kulttuuriyhdistyksen tarkoitus on edistää kulttuuri- ja taiteilijavaihtoa suomalaisten ja ulkomaalaisten taiteilijoiden sekä taide- ja kulttuurijärjestöjen välillä. Yhdistys pyrkii nostamaan taide- ja kulttuuriprojektien osuutta ja profiilia kehitysyhteistyössä. > zimbabwen aids-orvot ry Yhdistys tukee aids-orpojen koulunkäyntiä, jatko-opiskelua sekä sosiaalista hyvinvointia Zimbabwen pääkaupungin Hararen alueella. Lisäksi yhdistyksellä on kummilapsi- ja tiedotustyötä. k i r a h v i p o s t i 1 0 / 2 0 0 5
kysy hankeneuvojalta Järjestöt > Suunnitteleeko järjestösi kehitysyhteistyöhanketta? Kepan hankeneuvoja Helena Nevalainen ja Kehyksen EU-hankeneuvoja Saara Lehmuskoski vastaavat tällä palstalla hankkeiden suunnittelua ja toteutusta koskeviin kysymyksiin. Kysy lisätietoja tai lähetä lyhyt ja selkeä kysymys sähköpostilla osoitteeseen helena.nevalainen@kepa.fi tai saara.lehmuskoski@kehys.fi. Järjestömme valmistelee kehitysyhteistyöhanketta, ja haluaisimme hakea EU-rahoitusta sitä varten. Minkälaiset järjestöt voivat hakea EU-rahoitusta? Euroopan komission hakuehtojen mukaan kehitysyhteistyöhön tai kansainvälisyyskasvatukseen rahoitusta hakevan järjestön tulee olla EU-maassa rekisteröitynyt, voittoa tavoittelematon kansalaisjärjestö, jolla on vähintään kolme vuotta kokemusta kehitysyhteistyöstä tai kansainvälisyyskasvatuksesta. Kehitysmaiden kansalaisjärjestöille on myös olemassa joitakin mahdollisuuksia hakea EU-rahoitusta, silloin järjestön täytyy olla rekisteröitynyt ko. kehitysmaassa. Järjestön taustan täytyy myös olla kunnossa, eli konkurssikypsät tai rikollisesta toiminnasta tuomitut järjestöt eivät luonnollisestikaan ole hakukelpoisia. EU:n rahoittamissa hankkeissa on aina noin 10 25% omavas- tuuosuus, mikä on katettava rahalla. Vapaaehtoistyö ei käy maksuvälineeksi. Sen vuoksi järjestön oman varainhankinnan täytyy olla kunnossa. EU:n myöntämät avustukset vaihtelevat kooltaan suuresti. Pienimillään 5-vuotisen kehitysyhteistyöhankkeen kokonaisbudjetti voi olla noin 67 000, suurimmillaan noin 5,5 milj.. Useimmiten kansalaisjärjestöjen toteuttamat hankkeet ovat suuruudeltaan noin yhden miljoonan euron luokkaa. Suomalaisten EU-rahoitushakemukset ovat pärjänneet keskimääräistä paremmin komission rahoitushauissa. Komissio kuitenkin edellyttää järjestöiltä vankkaa asiantuntemusta ja kokemusta hankehallinnosta. Lisäksi hakuprosessin alussa arvioidaan tarkasti hakijan taloudellista ja hallinnollista kapasiteettia. Sen tulisi olla järkevässä suhteessa haetun hankkeen kokoon. Vapaaehtoispohjalta toimivien järjestöjen ei kannata hakea EUrahoitusta yksin, vaan perustaa useamman järjestön kanssa konsortio ja hakea yhdessä rahoitusta hankkeelle. Olisi hyvä, jos konsortiossa olisi yksi isompi ja kokeneempi järjestö mukana. Konsortion jäsenet voivat olla mistä tahansa EU-maasta. Komissio ei anna etukäteen arvioita järjestöjen hakukelpoisuudesta. Kehys ry:n EU-hankeneuvojalta voi kysellä lisää yksityiskohdista jos ette ole varmoja oman järjestönne hakukelpoisuudesta. saara lehmuskoski kirjoja köyhyyden vähentämisestä kepan kirjastosta löytyy runsaasti köyhyydenvähentämisstrategioita eli PRSP:tä käsittelevää materiaalia. Alla muutama esimerkki: > assessing participation in poverty reduction strategy papers : a desk-based synthesis of experience in sub-saharan africa McGee, Rosemary; Levene, Josh; Hughes, Alexandra IDS research report 52, Institute of development studies, 2002. 88 s. http://www.ids.ac.uk/ids/bookshop/rr/rr52.pdf Institute of Development Studiesin julkaisu tarjoaa katsauksen kansalaisyhteiskunnan kokemuksiin PRSP:stä. Kirjan johtopäätösten mukaan alun perin vaatimattomat odotukset osallistumisesta ovat toteutuneet, mutta lisää työtä tarvitaan ennen kuin osallistumisen hyödyt saadaan esiin. Osallistamisprosessin ongelmat on tuotava julki ja käytännön toteutuksessa on päästävä todelliseen sitoutumiseen. Kansalaisyhteiskunnalla tulisi olla prosessissa aikaisempaa suurempi rooli. > empowering the poor : local governance for poverty reduction Bonfiglioli, Angelo United Nations Capital Development Fund UNCDF, 2003. 153 s. Kirjassa analysoidaan köyhyyteen liittyvää käsitteistöä ja rakenteita, sekä esitellään köyhyyden vähentämiseen tähtääviä aloitteita. Lisäksi kuvataan, miten suurissa kansainvälisissä järjestöissä ja erityisesti UNCDF:ssä taistellaan köyhyyttä vastaan. Erityishuomiota kiinnitetään paikallisväestön mahdollisuuksiin osallistua päätöksentekoon. Kirjassa tulee selkeästi esiin se, että suurempi osallistuminen voi edistää köyhyyden vähenemistä. > best practices in poverty reduction : an analytical framework Øyen, Else (ed.) CROP International Studies in Poverty Research, Zed Books, 2002. 144 s. Köyhyyden vähentämisestä on tullut keskeinen osa kansaivälisten toimijoiden kuten Maailmanpankin toimintaa. Kirjassa keskitytään ratkaisujen löytämiseen ja mahdollisuuksiin vahvistaa köyhyyden vähentämiseen tähtääviä strategioita. Lisäksi etsitään yhteiskunnallisia ja organisatorisia tekijöitä, joiden avulla köyhyyden vähentämiseen tähtäävä projekti tai toimintastrategia saadaan käytännössä toimivaksi ratkaisuksi. Kirjan lopussa esitellään teemaa käsitteleviä verkkosivuja. ki rahvi posti 10/ 2 0 0 5
kepan arkisto / s. corrieras Sodasta toipuvissa maissa miinat vammauttavat vielä kauan sodan loppumisen jälkeenkin. Kuva Kambodzasta. Vammaistyö kiri valtavirtaan miten jokin teema nousee kehityspolitiikan keskiöön? kuka sen tekee, miten se tapahtuu? vammaisten oikeudet ja vammaisten asema kehitysyhteistyössä ovat viimeisen neljännesvuosisadan aikana nousseet marginaalista osaksi kehityksen valtavirtaa. sattumalla ei nousussa ole mitään sijaa, vaan onnistumisen takana on paljon pitkäjänteistä työtä. > Vammaisten oikeudet ovat saamassa vankan jalansijan pohjoismaisessa kehityspolitiikassa. Ne mainitaan erikseen vuosi sitten valmistuneessa Suomen kehityspoliittisessa toimintalinjauksessa. Elokuinen pohjoismaisten kehitysyhteistyöministerien kokous nosti vammaisten aseman parantamisen peräti köyhyyden poistamisen edellytykseksi. Näkyvä paikka asialle, joka on melko tuore teema kehityspolitiikan tilasta kilpailemassa. Voimakkaammin vammaisteema on ollut kehitysyhteistyön agendalla vasta 1990-luvun lopulta lähtien, kertoo Tuija Halmari vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöjärjestöstä Fididasta. Lähtölaukausta kehitysyhteistyön valtavirtaan nousemiselle pitää etsiä kauempaa. Yhtenä merkkipaaluna on vuosi 1981. Silloin vietettiin YK:n vammaisten vuotta. Oikeusperustainen ajattelu alkoi hiljalleen tulla yhä tunnetummaksi. painavia papereita Yksi tärkeimmistä yksittäisistä tekijöistä on ollut YK:n vuonna 1993 hyväksymät yleisohjeet vammaisten henkilöiden yhdenvertaistamisesta. Paremmin yleisohjeet tunnetaan englanninkielisellä Standard Rules -nimellä. Se on 22-kohtainen lista, jossa määritellään mitä erilaisia asioita valtioiden tulisi ottaa huomioon vammaisten oikeuksien takaamiseksi. Standard Rules on vaikuttanut monen maan lainsäädäntöön. Etenkin kehitysmaissa sen rooli on ollut tärkeä, sillä se on käytännön työkalu, johon voidaan vedota uudistuksia tehtäessä, Halmari summaa. Standard Rulesissa annetut suositukset eivät ole sitovia, mutta valtioiden on vaikea ohittaa niiden antamia ohjeita ilman tiukkoja velvoitteitakin. Vammaisten aseman parantamiseksi työskenteleville järjestöille suositukset ovat järeä työkalu. Oma viesti saa reilusti painoarvoa, kun vetoapua asialle tarjoaa YK:n tasolla yhteisesti hyväksytty yleisohje. Vielä tehokkaampi työkalu on luvassa ensi vuonna, kun YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimus valmistuu. Pohjoisen järjestöillä on tärkeä rooli tiedon välittämisessä uudistuksista. 6 k i r a h v i p o s t i 1 0 / 2 0 0 5
kahta rataa kohti tavoitetta teema: Kehityspolitiikka kepan arkisto / s. corrieras valtavirtaistaminen > englanninkielisestä termistä mainstreaming muotoutunut sana valtavirtaistaminen on yksi kehitysyhteistyön muotitermejä. Sillä tarkoitetaan jonkin näkökulman soveltamista kaiken toiminnan kaikilla eri tasoilla, eri vaiheissa ja käytännöissä. Valtavirtaistamisen vastakohtana on niin sanottu aihespesifinen työ. Siinä pyritään laajamittaisen vaikuttamisen sijaan keskittymään rajattuun kokonaisuuteen. Usein se tapahtuu perinteisen hankemuotoisen kehitysyhteistyön kautta. Jonkun täytyy rohkaista paikallisia järjestöjä toimimaan ja kansanomaistaa näitä teemoja. Eivät paikalliset vammaiset pysty toimimaan omien oikeuksiensa puolesta, ellei heillä ole tarpeeksi tietoa oikeuksistaan ja voimavaroja niiden ajamiseen, Halmari toteaa. valtavirrassa resurssit pitävät pinnalla Vammaisten oikeuksien valtavirtaistaminen tuo mukanaan omat haasteensa. Valtavirtaan pääseminen voi jäädä tyhjäksi lupaukseksi, ellei perustyölle varata tarpeeksi resursseja. Vasta onnistunut toiminnallistaminen määrää sen, näkyykö muutos ruohonjuuritasolla. Valtavirtaistaminen ei tapahdu itsestään eikä ilmaiseksi. Myös sitä varten pitää korvamerkitä varoja, Halmari muistuttaa. Valtavirtaistamista ei myöskään pitäisi nähdä hankemuotoisen työn kilpailijana vaan täydentäjänä. Molempia tarvitaan yhä. pia laine > kumpi on tehokkaampi tapa edistää vammaisten oikeuksien toteutumista, hanketyö vai kehityspoliittinen vaikuttamistyö? Molempi parempi, vastaa yli sataa Suomen tukemaa hanketta tarkastellut Lable us Able -arviointiraportti vuodelta 2003. Mittavaan aineistoon pohjaava raportti pitää tehokkaimpana tapana edistää vammaisten oikeuksia hanketyön ja kehityspoliittisen työn yhdistämistä. Englanniksi twin-track approach termillä kutsuttu lähestymistapa takaa sen, että edistystä tapahtuu yhtä aikaa monella eri tasolla. Vammaisspesifejä hankkeita tarvitaan yhä kipeästi. Ilman ulkopuolista tukea voi monessa köyhässä maassa jäädä vammaisten oikeuksien toteutumisen kannalta tärkeä koulutuksen, kuntoutuksen ja toimeentulon hankinnan edistäminen muiden tarpeiden jalkoihin. Vaikka perinteisellä hanketyöllä onkin rajoituksensa, on sillä tärkeä rooli tietoisuuden ja taitojen lisäämisessä. Se auttaa paikallisia vammaisia ja heidän järjestöjään kehittymään aktiivisiksi toimijoiksi, jotka voivat itse edistää asemaansa myös laajemmalla kentällä. Pelkällä vammaisspesifillä työllä ei kuitenkaan saada laajoja muutoksia aikaan. Vammaisten oikeudet on turvattava myös poliittisella tasolla valtavirtaistamalla teemat osaksi kaikkea toimintaa. Esteettömyys ja osallistumisen mahdollisuus on saatava osaksi keskeisiä suunnitelmia, kuten köyhyydenvähentämisstrategioita. pia laine mosambikissa hanketyö etsii piilotetut vammaiset > mosambikin sosiaaliministeriö koordinoi niin kutsuttua yhteisöpohjaista kuntoutusohjelmaa, joka pyrkii tuomaan vammaiset yhteisönsä täysivaltaisiksi jäseniksi. Ohjelmaan kuuluu muun muassa valistustyötä vammaisten oikeuksista, kotikäyntejä sekä mikroluottoja. Sen puitteissa pyritään myös edistämään vammaisten lasten koulunkäyntiä, jolle ovat esteinä erityisesti ennakkoluulot ja kielteiset asenteet niin kotona kuin kouluissakin. Ensimmäinen askel työssä on aina kohderyhmän löytäminen sanan konkreettisessa mielessä: monissa perheissä vammaiset pidetään piilossa. Identifiointityötä tekevät myös vammaisten omat järjestöt. Ohjelman piiriin kuuluvat kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset, joilla ei ole edellytyksiä esimerkiksi toimia alan kansalaisjärjestöissä. Niin identifiointityötä kuin kotikäyntejäkin vaikeuttavat pitkät etäisyydet ja vaikeakulkuiset tiet. Esimerkiksi matkoihin tarvittavaan polttoaineeseen ei läheskään aina ole varaa. katja kari tansanian prsp:ssä kuuluu vammaisjärjestöjen ääni > tansaniassa vammaisjärjestöt ovat varmistaneet, että vammaisten oikeudet ovat tapetilla, kun kansakunnan tulevaisuutta suunnitellaan. Järjestöjen aktiivisuuden ansiosta maan tuoreeseen köyhyydenvähentämisohjelmaan on saatu mukaan vammaisnäkökulma. Tansanialaiset vammaisjärjestöt yhdistivät voimansa, kun maan järjestyksessä toista köyhyydenvähentämisstrategiaa laadittiin. Osana prosessia toteutettiin myös ruohonjuuritason osallistujien kuuleminen eri puolilla maata. Sen tulokset näkyvät valmiissa strategiassa. Prosessi on vahvasti vammaisjärjestöjen käsissä. Ilman niitä se ei olisi toteutunut, kertoo Fidan ohjelmakoordinaattori Kari-Pekka Murtonen sähköpostitse Tansaniasta. Keskeisenä syynä prosessiin osallistumiseen olivat aikaisemmat lupaukset, joita hyvästä tahdosta huolimatta ei ole toteutettu. Nyt tansanialaisilla päättäjillä on aikaisempaa enemmän tietoa vammaisten tarpeista ja oikeuksista. Jatkossa haasteena on huolehtia, että vammaisnäkökulma pysyy mukana myös strategian toteutusvaiheessa ja budjeteista päätettäessä. Nyt on varmistettava vammaisten lasten ja heidän perheidensä äänen kuuluminen prosessissa, Murtonen toteaa. pia laine ki rahvi posti 10/ 2 0 0 5
teema: Kehityspolitiikka duncan juvonen Kehityspolitiikka katsoo kokonaisuutta > vuonna 2004 hyväksytty Suomen kehityspoliittinen ohjelma asettaa raamit kaikelle verovaroin tehtävälle kehitysyhteistyölle. Kovin tiukat raamit eivät ole, sillä jo termin määrittelyssä on nostettu toiminnan keskiöön 11 eri teemaa. Kehitysyhteistyö on yksi tapa toteuttaa kehityspolitiikkaa. Kehityspolitiikalla tarkoitetaan johdonmukaista toimintaa kaikilla niillä kansainvälisen yhteistyön ja kansallisen politiikan lohkoilla, joilla vaikutetaan kehitysmaiden asemaan. Näitä ovat erityisesti turvallisuus-, ihmisoikeus-, kauppa-, ympäristö-, maa- ja metsätalous-, koulutus-, terveys- ja sosiaali-, siirtolais- ja tietoyhteiskuntapolitiikka. Varsinainen kehitysyhteistyö on kehityspolitiikan yksi keskeinen instrumentti, jolla voidaan edistää kehitykselle suotuisien olosuhteiden vahvistumista köyhimmissä maissa elinkeinojen, investointien ja kaupan edellytysten parantamiseksi ja talouskasvun aikaansaamiseksi. > Kehityspoliittinen ohjelma, Valtioneuvoston periaatepäätös 2004, s. 4. kepa ja kehityspolitiikka Kepa keskittyy kehityspoliittisessa vaikuttamistyössä seuraaviin teemoihin: > Kauppapolitiikka > Ruokaturva ja maaoikeuskysymykset > Kehitysyhteistyön laatu ja määrä > Kansainvälisten rahoituslaitosten toiminta > Lisätietoja Kepan kehityspoliittisesta toiminnasta löytyy osoitteesta www.kepa.fi/vaikuttamistoiminta. k i r a h v i p o s t i 1 0 / 2 0 0 5
teema: Kehityspolitiikka köyhyyden mittatikku apupäätösten pohjana käytetyt numerot näyttävät erilaisilta riippuen siitä, missä jakartalaisessa kahvilassa niitä pohtii. Harmonisaatio pistää avunantajatkin kuriin harmonisaatio järkeistää kehitysyhteistyövarojen hallinnoinnista ja raportoinnista koituvaa työtaakkaa. > monissa köyhissä maissa toteutetaan yhtä aikaa tuhansia erillisiä kehityshankkeita. OECD:n tilastojen mukaan enimmillään yhdessä maassa pyöräytetään vuosittain käyntiin jopa 800 uutta hanketta. Niiden hallinnoimiseksi yksittäiset maat vastaanottavat jopa 1000 vierailudelegaatiota ja kirjoittavat 2400 raporttia. Tähän tärveltyy paljon köyhien maiden virkamiesten ja poliittisten päättäjien aikaa, samalla kun köyhyyden vähentämiseksi välttämättömät toimet odottavat tekijöitään. Varmistaakseen, että hallinto vie tulevaisuudessa pienemmän osan kehitysyhteistyövaroista, rikkaat maat ovat sopineet, että ne harmonisoivat toimiaan sekä toistensa että köyhien maiden omien toimijoiden kanssa. Tavoitteena on vähentää hankkeiden lukumäärää ja tukea yhä enemmän maiden omien köyhyydenvähentämissuunnitelmien toteuttamista sektorituen ja budjettituen kautta. Rikkaat maat pyrkivät yhdistämään vierailujaan ja raporttipyyntöjään. Ministeriöiden ja maiden hallinnointijärjestelmien kehitystä tuetaan, jottei erillisiä järjestelmiä käytettäisi. OECD:n maaliskuussa 2005 järjestämässä konferenssissa sovittiin konkreettisista tavoitteista. Vuoteen 2010 mennessä tulisi esimerkiksi vierailuista 40 prosentin olla useamman rikkaan maan yhteisvierailuja. Suomi on harmonisaatiopyrkimyksissä tiiviisti mukana, muttei mallioppilaana. Tuore selvitys, joka kartoitti Mosambikissa toimivien 16 rikkaan maan harmonisaatiosaavutuksia, arvioi Suomen sijalle 12. Kepa seuraa Suomen kehitysyhteistyön harmonisaation edistymistä ja muita Suomen kehitysavun laatuun liittyviä kysymyksiä, kuten ehdollistamiskäytäntöjä ja avun sitomista. tytti nahi > inhimillisen kehityksen indeksi (HDI) on yksi monista mittareista, joilla maailman maita listataan paremmuusjärjestykseen. Vuosittain kehityksen etenemisestä raportoidaan niin alueellisesti kuin maailmanlaajuisestikin. YK:n kehitysohjelman UNDP:n viimeisimmässä tilastossa Suomi löytyy sijalta 13. Indonesia on listan 177 maan joukossa sijalla 110, eli lukeutuu inhimillisen kehityksen indeksin mukaan keskitason maihin. Indeksin pohjana on kaava, jossa tulokseen vaikuttavat niin tarkasteltavan maan tai alueen asukkaiden keskimääräinen elinikä, lukutaitoisuus, koulunkäynti kuin ostovoimakin. Suomen kaltaisessa valtiossa ei HDI:n laskeminen ole vaikeaa, sillä Tilastokeskukselta ja viranomaisilta löytyy tilastoja joka lähtöön. Indonesiassa tilanne on aivan toinen. Kuinka hyvin sitten HDI:n avulla voi määritellä, millä tasolla inhimillinen kehitys on? indonesiassa maan yli 300 eri hallintoaluetta on laitettu köyhyyden tai sen puutteen mukaan järjestykseen. Pääkaupungin Jakartan eri osat ovat maanlaajuisen vertailun kärkipaikoilla, rikkaimpien alueiden joukossa. Aivan yksiselitteistä ei pääkaupungin hyvä sijoittuminen ole. Tilastotieteilijät törmäävät heti laskelmien alkumetreillä perustavanlaatuiseen ongelmaan: kukaan ei tiedä, montako ihmistä Jakartassa asuu. Arviot väkiluvusta vaihtelevat 10 miljoonasta 27 miljoonaan. Moni Jakartassa asuva ei edes voisi kaupunkilaiseksi rekisteröityä, sillä tilapäisessä asunnossa asuva ei rekistereihin kelpaa. Erot todellisten ja tilastoitujen jakartalaisten määrässä heiluttelevat rankasti kaikkia keskiarvoina ilmoitettavia lukemia. Virallisesti itä-jakartalaiset käyvät keskimäärin 10.9 vuotta koulua. Keskivertomies tienaa keskimäärin noin 50 euroa kuussa. Lähes kaikki jakartalaiset ovat terveydenhuollon piirissä, ja yli puolella on ulottuvillaan puhdasta vettä. Lukujen suhde todellisuuteen on kuitenkin kyseenalainen. jos pohtii lukuja ilmastoidun ostoskeskuksen kahvilassa cappuccino kädessä, vaikuttavat luvut aivan liian pessimistisiltä. Jos sen sijaan juo kahvinsa aseman laidalla sijaitsevassa katukahvilassa, saavat vastaukset kysymyksiin palkasta, koulunkäynnistä ja terveyspalvelujen käytöstä viralliset luvut tuntumaan varsin optimistisilta. Valitettavasti jälkimmäinen tilanne on lähempänä totuutta. Keskiarvoina lasketuissa tilastoissa eivät näy lainkaan kaupungin köyhimmät asukkaat, ne jotka eivät ole virallisesti rekisteröityneet jakartalaisiksi. Ilman rekisteröintiä taas ei ole asiaa terveyskeskukseen tai kouluun. Viralliset, rekistereihin päätyneet jakartalaiset ovat juuri heitä, joilla on asunto, koulutus ja palkkatyö. Inhimillisen kehityksen indeksi antaa karkean arvion siitä, millä tasolla köyhyys suhteissa muihin on, mutta paljon jää yhä piiloon. Todellisen kuvan saa vasta paikan päällä, kun yrittää nähdä ihmisten elämän tilastojen takana. numeroiden valta henri myrttinen > tilastoilla ja numeroilla on valtaa. Ne ovat pohjana lähes kaikelle päätöksenteolle. Ei ole yhdentekevää, minkä sijaluvun maa erilaisilla kehityksen listoilla saavuttaa. Maiden eroja kehityksessä ja taloudessa pyritään tasaamaan erilaisin kansainvälisesti sovituin mekanismein. Niiden nojalla vähiten kehittyneiksi luokitellut maat saavat esimerkiksi kansainvälisessä kaupassa tiettyjä etuja kehittyneempiin maihin verrattuna. Myös kehitysavun kohdemaista päätettäessä ovat tilastot tärkeä työkalu. Suuri osa kehitysavusta pyritään suuntaamaan nimenomaan vähiten kehittyneisiin maihin. Kun kehityspolitiikassa keskustellaan avun tarpeesta, teemoista ja määristä, tarvitaan päätöksenteon tueksi tutkittua, luotettavaa tietoa eri maiden tilanteesta. pia laine ki rahvi posti 10/ 2 0 0 5
h. kastenkov Pikakurssi paikalliseen toimintaympäristöön: Köyhyydenvähentämisstrategiat > kansalliset köyhyydenvähentämisstrategiat ovat hyödyllistä luettavaa hanketyötä tekeville järjestöille. Niissä on yksiin kansiin koottu reilu paketti hankkeen toimintaympäristöstä kertovaa tietoa. Köyhyydenvähentämisstrategiat ovat köyhien maiden, Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston laatimia maakohtaisia suunnitelmia köyhyyden vähentämiseksi. Usein niistä käytetään englanninkielistä lyhennettä PRSP. Strategioissa analysoidaan mistä ihmisten köyhyys maassa johtuu ja mitkä sektorit ovat tärkeimpiä köyhyyden vähentämiseksi. Tärkeimpien sektoreiden joukossa ovat usein koulutus, terveys ja maataloustuotannon lisääminen. Stragioissa määritellään myös maan hallituksen kehitysohjelmat kullakin sektorilla, sekä resurssit, joilla köyhyyttä pyritään poistamaan. Strategian lukeminen auttaa hanketyön suunnittelijoita vahvistamaan maan talouden, inhimillisen kehityksen ja julkisten palvelujen tuntemustaan. tytti nahi Köyhyydenvähentämisstrategiat sekä niiden valmistelu ja seurantaasiakirjat ovat kaikkien saatavilla internetissä. Ne löytyvät Maailmanpankin verkkosivuilta, polulta www.worldbank.org > Topics > Poverty > Poverty Reduction Strategies > More 10 k i r a h v i p o s t i 1 0 / 2 0 0 5
teema: Kehityspolitiikka Rakennesopeutuksesta köyhyyden vähentämiseen h. kastenkov köyhyydenvähentämisstrategiat syntyivät vastauksena kritiikkiin, jota 1990-luvulla esitettiin Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston toimintaa kohtaan. > Köyhät maat saivat 1990-luvulla kansainvälisten rahoituslaitosten tukea vain, jos ne suostuivat toteuttamaan laitosten laatimaa rakennesopeutusohjelmaa. Rakennesopeutusohjelmaa kritisoitiin epädemokraattisuudesta, koska se määritteli maiden talous- ja sosiaalipalvelupolitiikan antamatta sananvaltaa maiden kansalaisille tai edes poliittisille päättäjille. Ohjelmaa kritisoitiin myös, koska se vaati kaikkia köyhiä maita toteuttamaan lähes identtistä politiikkaa. Erilaisia yhteiskunnallisia, historiallisia tai kulttuurisia oloja ei otettu huomioon. Vastatakseen kritiikkiin rahoituslaitokset päättivät vuonna 1999 korvata rakennesopeutusohjelmat kansallisilla köyhyydenvähentämisstrategioilla. omistajuus Strategioiden oli tarkoitus lisätä köyhien omistajuutta. Rahoituslaitokset eivät enää sanele maiden politiikkaa, vaan kukin maa kirjoittaa kansallisen strategiansa itse. Sitten laitokset arvioivat onko strategia sopiva pohja maan lainojen leikkaamiselle ja kehitysavun antamiselle. Rahoituslaitokset ovat myös määritelleet, että köyhyydenvähentämisstrategiat on laadittava osallistavasti. Maan kansalaisten pitäisi päästä vaikuttamaan strategian sisältöön esimerkiksi kansalaisjärjestöjen, kirkkojen, ammattiliittojen ja yritysten kautta. Kansallisten strategioiden on myös tarkoitus lisätä rikkaiden maiden keskinäistä koordinaatiota kehitysyhteistyössä. Rikkaat maat ovatkin sitoutuneet kohdentamaan kehitysapunsa strategioiden toteuttamiseen. tytti nahi Toivomuslistoja vai realismia? > sambian ensimmäinen, vuonna 2001 valmistunut Köyhyydenvähentämisstrategia eli PRSP on saatettu loppuun ja nyt on aika tarkastella sen menestystä ja aloittaa seuraavan valmistelut. Ensimmäistä PRSP:tä muotoiltaessa kansalaisjärjestöt ryhtyivät puhaltamaan yhteiseen hiileen ja perustivat asialle omistautuneen Civil Society for Poverty Reduction - verkoston (CSPR). Sen kautta kansalaisyhteiskunnan edustajat osallistuivat hallituksen temaattisiin työryhmiin. Myös valtaosa järjestöjen kokoamasta varjoraportista päätyi lopulliseen suunnitelmaan. Kriitikot muistuttavat kuitenkin, että PRSP:n viimeistelyvaiheessa ovet sulkeutuivat kansalaisjärjestöiltä. CSPR:n tilaama tutkimus ei anna ensimmäiselle PRSP:lle kovin korkeaa arvosanaa. Kunnianhimoisen ohjelman toteutukseen kaavailluista varoista vain osa onnistuttiin ohjaamaan oikeisiin paikkoihin. Köyhyys on virallisten tilastojen mukaan vähentynyt, mutta edelleen reilusti yli puolet sambialaisista elää köyhyysrajan alapuolella. uusi prsp, nyt nimeltään Kansallinen kehityssuunnitelma, on ollut valmisteltavana ministeriöiden uumenissa jo kauan. Kansalaisyhteiskunta kutsuttiin myös nyt juhlallisin menoin mukaan prosessiin, mutta sille annettiin aikaa vain runsas kuukausi valmistella kannanotot kaikista suunnitelman noin kymmenestä teemasta. Ilmapiiri ei kuitenkaan tällä kertaa vaikuta yhtä avoimelta, ja monien mielestä kansalaisyhteiskunnan kuuleminen on ollut pinnallisempaa. Toisaalta tiukan aikataulun takia kansalaisyhteiskunnan raportit jäivät yleiselle tasolla ja monista tuli lähinnä toivomuslistoja. Eräänkin kaukaisen ja maatalousvaltaisen provinssin edustajat katsoivat, että alueen kehitykselle kaikkein olennaisinta on rakentaa viiden tähden hotelli ja yliopisto. Haasteellisinta PRSP:n muotoilussa onkin kauaskantoisen ajattelun lisäksi asioiden laittaminen tärkeysjärjestykseen. Köyhässä maassa kaikilla kuviteltavissa olevilla sektoreilla on parantamisen varaa, mutta budjetti on varsin rajallinen. prsp on ennen kaikkea kansallinen ohjenuora kehitykselle, mutta sen pitäisi vaikuttaa myös suurten avunantajien valintoihin. Pieniä järjestöhankkeita kansalliset politiikat eivät juuri hetkauta, mutta suomalaisetkin järjestöt voisivat kannustaa etelän kumppaneitaan ottamaan osaa PRSP:n kaltaisiin prosesseihin. Esimerkiksi vammaisjärjestöt ovat Sambiassa olleet varsin aktiivisia ja jaksaneet nostaa esiin vammaisten etuja esiin eri foorumeilla. Hankkeita suunnitellessa voi paikalliselta kumppanilta tiedustella heidän kiinnostustaan ja mahdollisuuksiaan tehdä myös vaikuttamistyötä. Rahallista avustusta ei tässä välttämättä tarvita, vaan asiantuntemusta, aikaa ja henkilöresursseja. kirsi salonen ki rahvi posti 10/ 2 0 0 5 11
teema: Kehityspolitiikka Kansalaisjärjestöjen näkemyksiä köyhyydenvähentämisstrategioista k. ruokoranta > kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta Pyrkimys lisätä köyhien ihmisten ja maiden sananvaltaa on tärkeä. Kansalaisjärjestöt ovat strategioiden laatimisprosessin kautta päässeet osallistumaan kansallisten politiikkojen määrittelemiseen ja toteutukseen huomattavasti aikaisempaa enemmän. Monessa maassa kuitenkin vain osa kansalaisista tietää mahdollisuudesta osallistua näihin prosesseihin. Järjestöjen kyky osallistua kansallisen politiikan määrittelyyn on usein rajallinen, eikä osallistumisvalmiuksien parantamiseen ole kiinnitetty riittävää huomiota. Monet paikalliset ja kansainväliset kansalaisjärjestöt keskittyvätkin peruspalveluhankkeiden sijasta vahvistamaan köyhien maiden kansalaisjärjestöjen kykyä osallistua kansallisten politiikkojen määrittelyyn. > omistajuudesta Köyhien maiden omistajuutta rajaa se, että vaatimus strategioiden laatimisesta sekä sisältömalli tulevat Maailmanpankilta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta. PRSP:n yhteys maiden budjetointiprosesseihin on edelleen keinotekoinen. Monien maiden PRSP:t ovatkin jääneet epärealistisiksi toivomuslistoiksi. Köyhyydenvähentämisstrategiat ovat käytännössä edustaneet varsin samanlaista talous- ja sosiaalipalvelupolitiikkaa kuin aiemmat rakennesopeutusohjelmat. Maailmanpankki ja valuuttarahasto kannattavat yhä uusliberalistista politiikkaa. Monessa köyhässä maassa yli puolet valtion tuloista tulee kehitysyhteistyövaroista, joten virkamiehillä on tuen saannin varmistamiseksi suuri paine toteuttaa uusliberalistista politiikkaa. > kehitysavun suuntaamisesta Monet järjestöt korostavat, että rikkaiden maiden tulisi tehdä enemmän strategioiden parantamiseksi. Rikkaat maat ovat sitoutuneet kohdentamaan kehitysapunsa strategioiden toteuttamiseen, mutta ovat käytännössä jatkaneet tuettavien projektien ja sektoreiden valitsemista omien prioriteettiensa mukaisesti. Tämä on syönyt huomiota ja voimavaroja köyhyysstrategioiden parantamiselta. tytti nahi kirjoittaja toimii kepan kehityspoliittisena sihteerinä. WTO neuvottelee kaupan ehdoista > maailman kauppajärjestössä WTO:ssa eletään kiireisiä viikkoja. Joulukuun ministerikokouksessa nähdään, onko pohjaa jatkaa käynnissä olevaa neuvottelukierrosta, joka tähtää kaupan esteiden alentamiseen. WTO on lähes 150 maan järjestö, joka toimii konsensuspohjalta. Sitä on siksi tituleerattu monia muita kansainvälisiä elimiä demokraattisemmaksi. Todellisuudessa pienten kehitysmaiden on vähäisten resurssiensa vuoksi vaikea pysyä kelkassa, kun isot kauppamahdit neuvottelevat useista tärkeistä kokonaisuuksista yhtäaikaisesti. Kuitenkin neuvottelujen tulokset vaikuttavat konkreettisesti köyhimpien maiden arkeen. Toinen ongelma on kehityskysymysten lakaiseminen sivuun. Kehitysmaiden erityiskohtelua kaupassa on sovittu tarkennettavan, mutta teollisuusmaita se ei käytännössä ole kiinnostanut. Avainasemassa on maatalous, jonka osalta erityisesti muutamat isot kehitysmaat odottavat EU:n ja USA:n avaavan markkinoitaan. EU ja USA puolestaan haluavat päästä kehitysmaiden palvelu- ja teollisuustuotemarkkinoille. Kepa seuraa neuvotteluja ja osallistuu eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen kanssa päättäjien lobbaamiseen oikeudenmukaisemman kauppajärjestelmän puolesta. MATTI HAUTSALO 12 k i r ahviv i p ostt i 1 0 / 2 0 0 5
teema: Kehityspolitiikka Väestönkasvun seuraukset vaikuttavat niin kehitykseen kuin ympäristöönkin. Väestön ikääntyminen on yksi tulevaisuuden suurista haasteista myös monissa kehitysmaissa. haluatko osallistua kehitys ja ympäristö -verkoston toimintaan? kepan arkisto > Verkosto toimii muutaman kuukauden välein järjestettävien teemakohtaisten kokoontumisten puitteissa. > Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan! > Seuraava kokoontuminen järjestetään marrasjoulukuussa. > Tilaisuuksiin voi ilmoittautua verkoston kontaktihenkilölle Hanna Matinpurolle, hanna.matinpuro@sll.fi, puh. (09) 2280 8225. Uusi verkosto yhdistää ympäristön ja kehityksen ympäristö- ja kehitysasiat kulkevat käsi kädessä. mutta tekevätkö näiden alojen asiantuntijat riittävästi yhteistyötä? tähän haasteeseen on tarttunut kuluvan vuoden keväällä perustettu kehitys ja ympäristö -verkosto, joka pyrkii edistämään ympäristö- ja kehitysjärjestöjen vuoropuhelua ja vaikuttamaan viralliseen kehitys- ja ympäristöpolitiikkaan. > on ollut ilahduttavaa huomata, että kiinnostusta löytyy. Tapaamisiin on osallistunut edustajia noin kymmenestä järjestöstä ja kiinnostuneita on ollut parisenkymmentä, toteaa verkoston kontaktihenkilönä toimiva Hanna Matinpuro Suomen luonnonsuojeluliitosta. Tähän mennessä mukana olleista suurin osa on ympäristöjärjestöihin kuuluvia, joten kehitysjärjestöjen aktiivisemmalle osallistumiselle olisi tilausta. tehokasta tiedonvaihtoa Kiinnostuksesta huolimatta rajatut resurssit estävät usein järjestöjä laajentamasta toimintakenttäänsä. Yksi verkoston tärkeimmistä haasteista on kehittää tapoja, joiden avulla järjestöjen toimintavalmiuksia ja -mahdollisuuksia sekä asiantuntemusta voitaisiin lisätä kasvattamatta kuitenkaan toimijoiden työtaakkaa. Nyt pohdimme tehokkaita tiedonjakamisen keinoja yksi mahdollisuus tapaa- misten lisäksi olisi verkoston yhteinen internetissä toimiva foorumi, jonka kautta informaatio kulkisi listoja kuormittamatta, kertoo Matinpuro. Myös etelän kumppaneiden asiantuntemuksen hyödyntämistä suomalaisten järjestöjen keskustelussa pyritään vahvistamaan verkoston kautta. Useilla järjestöillä on hyvät yhteydet kehitysmaihin, mutta silti tuntuu siltä, ettei näiden yhteyksien kautta saatavilla olevaa tietoa ja globaaleja esimerkkejä osata käyttää poliittisessa päätöksenteossa. Lisäksi tiedonvaihdon kysymyksiä täytyy pohtia myös toiseen suuntaan. Tällä hetkellä selvitämme esimerkiksi sitä, voisivatko etelän kumppanit kommentoida suunnitteilla olevaa kestävän kehityksen strategiaa, sanoo Matinpuro. aktiivista vaikuttamista Verkosto pyrkii myös vaikuttamaan Suomen viralliseen kehitys- ja ympäristöpolitiikkaan. Yhtenä verkoston tavoitteista on järjestöjen yhteisten kantojen muodostaminen tätä tarkoitusta varten. Ensimmäisenä verkosto on päättänyt keskittyä etenkin kahteen teemaan: Suomen kestävän kehityksen toimikunnan asettamassa kestävän kehityksen strategiaryhmässä toimivien kansalaisjärjestöedustajien tukemiseen sekä ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen strategiaa luodaan parhaillaan ja sekä kehitysettä ympäristönäkökulmat liittyvät asiaan erottamattomasti. Joulukuussa käydään seuraavat neuvottelut Kioton sopimuksen jälkeisestä kansainvälisestä ilmastopolitiikasta, joten aihe on ajankohtainen. Ilmastonmuutosta käsittelevässä suomalaisessa keskustelussa globaali oikeudenmukaisuus tuntuu jääneen liian vähälle huomiolle. Ympäristö- ja kehitysjärjestöillä olisi paljon annettavaa tämän näkökulman esiintuomiseen, Matinpuro kertoo teemojen valinnasta. pauliina saares ki rahvi posti 10/ 2 0 0 5 13
christian knepper Tulevaisuudessa Maailma kyläilee vuosittain > viime toukokuussa yleisöennätyksensä tehnyt Maailma kylässä -tapahtuma muuttuu jokavuotiseksi. Tähän asti festivaali on järjestetty joka toinen vuosi. Helsingin keskustan vallanneessa vuoden 2005 festivaalissa nähtiin yli sata esitystä. Lisäksi toimintaansa esitteli noin 250 näytteilleasettajaa. Lopulliseksi arvioksi yleisömäärästä on tarkentunut noin 70 000 kävijää. Liki puolet kävijöistä viihtyi alueella vähintään neljä tuntia. Maailma kylässä -tapahtumasta kerätty palaute on ollut hyvin positiivista ja kannustavaa. Festivaalista valmistuneeseen kävijä- ja järjestökyselyyn voi tutustua verkossa sivulla www.maailmakylassa.fi. johanna eurakoski Kansalaisfoorumi haastaa huippukokouksen suomen eu-puheenjohtajuuskauden suurin kansalaisjärjestötapahtuma tulee olemaan aasian ja euroopan kansalaisfoorumi, aepf. siihen odotetaan kolmea sataa osallistujaa eri puolilta aasiaa ja eurooppaa. > aepf järjestetään Helsingissä syyskuussa 2006 Euroopan ja Aasian huippukokouksen ASEM:in varjokokouksena. Lyhenne AEPF tulee sanoista Asia Europe People s Forum. Huippukokous ASEM on Aasian ja Euroopan välinen yhteistyöfoorumi, johon ottavat osaa kaikkien EU-maiden sekä 13 Aasian maan edustajat. Päätapahtuma tuo Suomeen neljä tuhatta vierasta, myös kymmeniä valtionpäämiehiä. ASEM-prosessi on alusta lähtien painottanut Aasian ja Euroopan välistä taloudellista yhteistyötä. Kehityspolitiikan sosiaaliset ja kulttuuriset ulottuvuudet ovat jääneet kovien arvojen varjoon. Varjokokous AEPF tuo virallisen kokouksen uusliberalistisen ja yrityksiä syleilevän agendan rinnalle vaihtoehtoisen näkökulman. Se myös toimii kansalaisjärjestöjen avoimena kohtauspaikkana, jossa pyritään vahvistamaan Euroopan ja Aasian kansalaisyhteiskuntien toimijoiden verkostoitumista. Kansalaisfoorumi pyrkii myös analysoimaan uusliberalistisen globalisaation vaikutuksia alueiden kansalaisten elämään. Lisäksi se pyrkii luomaan kansalaisyhteiskunnan edustajille kanavan, jota kautta voidaan vaikuttaa viralliseen ASEM-prosessiin. Varjokokouksen sisältö suunnitellaan yhdessä suomalaisten, eurooppalaisten ja aasialaisten järjestöjen kanssa. Kokouspäivien pääteemoiksi on nostettu rauha ja turvallisuus, taloudellinen turvallisuus ja sosiaaliset oikeudet sekä demokratia ja ihmisoikeudet. anu juvonen > lisätietoja aepf-kokouksesta saa projektikoordinaattori anu juvoselta, anu.juvonen@kepa.fi sekä verkosta osoitteista www.aepf.net ja www.tni.org. 14 k i r a hvi p o st i 1 0 / 2 0 0 5
kepan koulutus syksy 2005 Köyhyyden kasvot Köyhyyden kasvot on koulutus-ja keskustelutilaisuuksien sarja, jossa tutustutaan maailman epävirallisen enemmistön todellisuuteen. Tilaisuuksissa pohditaan köyhyyden luonnetta, sen taustatekijöitä ja seurauksia. Tarkoituksena on oppia ymmärtämään ihmiskunnan enemmistön elämää yhteiskunnan laitamilla. Osallistujat etsivät keinoja köyhdyttämisen lopettamiseksi. Tilaisuuksiin voi osallistua sarjana tai yksittäin. Tilaisuudet järjestetään keskiviikkoisin klo 15 19. 16.11. Valta ja luonnonvarat (ilmoittautumiset 7.11. mennessä) 14.12. Naiset ja AIDS (ilmoittautumiset 7.12. mennessä) > hinta 10/15/20 euroa/kerta 11. 12.11. pe la klo 9 16 Hankearviointi Kurssilla tutustutaan kehitysyhteistyöhankkeiden arvioinnin peruskäsitteisiin, arvioinnin ja hankesuunnittelun keskinäiseen yhteyteen, indikaattoreihin, arviointimenetelmiin ja arvioinnin valmisteluun. > hinta 33/50/67 euroa > ilmoittautumiset 1.11. mennessä 17.11. 11.12. Gender-peruskurssi verkossa How to involve gender in NGO development work? Gender equality is an important goal for development co-operation worldwide. This course will introduce basic concepts and methods of gender equality in development co-operation. Emphasis is on discussions and web-based group work done by the participants. Since the course is conducted in the web, you can take part in it at any place and at any time. All you need is an internet connection and email address. The language of the web-course is English but the participants may also use Finnish, if necessary. > course fee 33/50/67 euros > registration by 7th November Ilmoittautuminen & hinnat > ilmoittaudu sähköpostitse kurssisihteeri@kepa.fi, osoitteessa www.kepa.fi/koulutus tai puhelimitse kurssisihteerille (09) 584 23 261. Ilmoittautuessasi kerro kurssin nimi ja ajankohta, yhteystietosi sekä järjestösi tai yhteisösi nimi. > kurssihinnat on ilmoitettu muodossa: Kepan jäsenjärjestöjen jäsenet / muista järjestöistä tulevat ja opiskelijat / muut. Kurssimaksut laskutetaan jälkikäteen. Peruutukset tulee tehdä viimeistään kolme päivää ennen kurssia, muussa tapauksessa perimme osallistumismaksun. Kepa korvaa Suomen rajojen sisällä osallistujien matkakulut pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleville 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan. > kurssit järjestetään Kepan koulutustiloissa osoitteessa Töölöntorinkatu 2 a, Helsinki ellei toisin ilmoiteta. > Lisätietoja koulutussuunnittelija Antti Turakka (09) 584 23 249 tai Suvi Halttula (09) 584 23 248 tai www.kepa.fi/tapahtumat 18.11. pe klo 9 16 Kampanjakoulutus Työkaluja tavoitteellisen kampanjan suunnitteluun ja toteutukseen. > hinta 17/25/34 euroa > ilmoittautumiset 8.11. mennessä 26.11. la klo 9 16 Hankkeen toimintaympäristö ja valmistelu Kurssi on tarkoitettu järjestöille, joilla on hanke suunnitteilla mutta taustaselvitysten teko ja toimintaympäristön analysointi vielä kesken. Tilaisuudessa käydään myös läpi hankesuunnittelumatkalla huomioon otettavia asioita sekä kerrotaan ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöjen valmistelumatkatuesta. > hinta 17/25/34 euroa > ilmoittautumiset 16.11. mennessä > Lisää kursseja Kepan verkkosivuilla www.kepa.fi/koulutus > Muutokset kurssikalenteriin mahdollisia. ki rahvi posti 10/ 2 0 0 5 15
tapahtumakalenteri kalenteri myös osoitteessa www.kepa.fi/tapahtumat 5.11. tapahtuma kauhua kakaroille Iloinen kauhutapahtuma 0 15-vuotiaille. Tarjolla työpajoja isoille ja pienille. Rummutusta, naamioita, tarinoita, yllätyksiä, pikkuriikkisiä pelkoja ja lempeää lohtua. > Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskus, Turunlinnantie 1, Itäkeskus, Helsinki > Kello 12 16, vapaa pääsy > Lisätietoja: www.kassandra.fi/monita/tapahtumat/muut_html 10.11. luento miksi balettitanssija? musliminaisen ristipaineita Kassandran Moninaisten luentosarja Tapetti ja seinä naisen arki Suomessa torstai-iltaisin Stoassa. Luennoitsijana tanssija Özen Erdinç. Keskustelua ja herkkuja maailman ääriltä. > Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskus, Turunlinnantie 1, Itäkeskus, Helsinki > Kello 18 20, vapaa pääsy 18.11. seminaari media ja lapset vaikutukset ja vastuu Median vaikutuksia lapsiin pohditaan Tampereella järjestettävässä seminaarissa, jonka kohderyhmänä ovat kasvattajat, median käyttäjät, kouluttajat, asiantuntijat ja tutkijat. Seminaarin järjestävät Pro Yleisö ry., ViSio ja Tampereen yliopiston tiedotusopin laitos. > Tampereen yliopisto, Paavo Koli -sali, Pinni A, Kanslerinrinne 1, Tampere > Kello 10.15 15 > Seminaari on maksuton > Ilmoittautumiset 7.11. mennessä ViSiOon, kurssit@kaapeli.fi, puh. (09) 6129 120 tai nettilomakkeella osoitteessa www.visili.fi/ kurssit_ilm.html 21. 23.11. kurssi conflict sensitivity in development projects Kurssin tavoitteena on tuoda konfliktitietoisuutta mukaan kehitysprojektien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kurssi on suunnattu erityisesti kehitysyhteistyön ja humanitaarisen työn tekijöille. Mikäli paikkoja jää, voidaan kurssille ottaa myös muita kiinnostuneita. Pääkouluttajana toimii Thelma Ekiyor Etelä-Afrikan Centre for Conflict Resolutionista. Kurssin kieli on englanti. > Helsinki, tarkempi paikka varmistuu myöhemmin > Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Katun pääsihteeri Anne Palm, anne.palm@katunet.fi > Kurssin hinta on 50 euroa kansalaisjärjestöjen edustajilta ja 100 euroa muilta 19.12. 7.1. matka työprikaati kuubaan Suomi-Kuuba-seura kutsuu solidaariset ja seikkailunhaluiset osallistumaan kansainväliseen työprikaatiin. Prikaatin hinta tulee olemaan n. 1800 euroa. Luvassa on työntekoa sokeriruokopellolla ja sitrusviljelmillä Havannan lähistöllä, tutustumiskäyntejä, luentoja, kulttuuriohjelmaa sekä matka provinssiin. Lähtijöille pidetään prikaatiseminaari ennen matkalle lähtöä. > Lisätietoja: Suomi-Kuuba-seura, Kolmas linja 28, Helsinki, puh. (09) 7733 633, sähköposti info@kuubaseura.fi > Internet: www.kuubaseura.fi > seuraava Maailma kylässä -tapahtuma järjestetään 27. 28.5.2006 Kaisaniemen puistossa Helsingissä. Tärkeässä osassa suunnitteluprosessia ovat järjestöt, joiden toivomme osallistuvan festivaalin toteutukseen suunnittelijoina, tiedottajina, näytteilleasettajina, ruokamyyjinä ja ohjelmatuottajina. Tapahtuman ideapajat alkavat marraskuussa. Ideapajoihin kannattaa osallistua, sillä mukana olijat pääsevät konkreettisesti vaikuttamaan tulevan tapahtuman sisältöön ja linjauksiin. Ideapajoihin osallistumien on ilmaista. Huomioithan että järjestöilmoittautuminen alkaa joulukuun alussa ja päättyy tammikuun lopussa. Sekä järjestö- että vapaaehtoisilmoittautuminen tapahtuu internetsivujemme kautta osoitteessa www.maailmakylassa.fi. > Ti 8.11. Viestintäideapaja klo 17.00 18.30 > Ti 15.11. Teemaideapaja klo 17.00 18.30 > Ti 22.11. Ohjelmaideapaja klo 17.00 18.30 > To 24.11. Lastenalueen ideapaja klo 17.00 18.30 > To 1.12. World Village 2006 Workshop in English klo 17.00 18.30 > Paikka: Kepa, Töölöntorinkatu 2 A, Helsinki > Ilmoittautumiset kahta arkipäivää ennen ideapajaa Mika Marttilalle, mika.marttila@kepa.fi, puh. (09) 584 23 238. Infotilaisuus maailma kylässä > järjestöille suunnatussa Maailma kylässä -infotilaisuudessa esitellään vuoden 2006 tapahtuman päälinjauksia sekä Maailma kylässä -tiimin uudet jäsenet. Yhteinen ilta jatkuu live-aid hengessä järjestettävässä hyväntekeväisyyskonsertissa, johon olemme varanneet huokeahintaisia lippuja à 8 (norm. 20 ) jäsenjärjestöjen edustajille (max 2 lippua/järjestö). > Infotilaisuus 30.11. klo 18.00 20.00 > Paikka: Kulttuuritalon Alvar-sali, Sturenkatu 4, Helsinki > Konsertti klo 20 alkaen > Ilmoittautumiset 15.11. mennessä Mika Marttilalle, mika.marttila@kepa.fi, puh. (09) 584 23 238. päätoimittaja sini kuvaja (09) 584 23 219 to i m itussihteeri pia laine (09) 584 23 233 ta itto sanna ylitensiö painopaikka uusimaa, porvoo tilaukset heli mäki-hakola (09) 584 233 tai info@kepa.fi toimituksen osoite töölöntorinkatu 2 a, 00260 helsinki julkaisija kehitysyhteistyön palvelukeskus ry kepa. kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestömäärärahoista. issn 1795-8032 16 k i r a h v i p o s t i 1 0 / 2 0 0 5 Päivitä tietosi: www.kepa.fi