DIGIKUNTAKOKEILUN KUNTAKOKEILUJEN ARVIOINTI JA ARVIOINTIMALLI (VM /1260/ //2018) Verkostotapaaminen

Samankaltaiset tiedostot
DIGIKUNTAKOKEILUN KUNTAKOKEILUJEN ARVIOINTI JA ARVIOINTIMALLI JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA

Digikokeiluja käynnistämässä - kuntakokeiluista oppimassa Kuntamarkkinat Suvi Savolainen

Digikuntakokeilu Kuntademokratiaverkosto Ylitarkastaja Suvi Savolainen

Digikokeilun sisältö ja rakenne Suvi Savolainen

Kuntien digitalisaation kannustin

Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä

VALTIOVARAINMINISTERIÖ DIGIKUNTAKOKEILUN KUNTAKOKEILUJEN ARVIOINTI JA ARVIOINTIMALLI

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus Marja Tuomi

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

Maaseutuohjelma Pohjois- Pohjanmaalla väliarviointi itsearviointina. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä

Dialogilla kohti digitaalisen ajan kuntaa Maria Vuorensola Digikuntakokeilun verkostotapaaminen

LEADER-TOIMINTATAPA JA HYVÄ ELÄMÄ SUPISTUVALLA MAASEUDULLA

Tervetuloa kokeilemaan!

Yhteinen keittiö -hanke

VAIKUTTAVUUTTA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko

Tulosten raportointi HALLITUKSEN KÄRKIHANKE OSATYÖKYKYISILLE TIE TYÖELÄMÄÄN (OTE) Projektin nimi ja numero SATAOSAA

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

Digitaalisen nuorisotyön strateginen kehittäminen

Työelämä Hankkeen yleisesittely Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Mistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.

Kuntien ICT tuki - suunnitelma - JUHTA Tommi Oikarinen

Pitkäaikaissäilytys osana yhteentoimivaa ja vaikuttavaa kulttuuriperintöä

Kehittämistoiminnan organisointi

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Digiohjausta kaikille!

suositukset rahoittajille

Kansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi. Digioppimisen Areena

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Itsearviointi Osakokonaisuus 1: Raportointi ja ennakkoarviointi (IVA)

Hyvä EXIT kokeiluissa. Miten se tehdään? Valt.tri., toimitusjohtaja Soile Kuitunen

Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Otsikko Sivu 38 Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä 3

VOK-hankkeen vaikuttavuus Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen arviointi 2010

Tampereen Digiohjelma Kaupunki kehittyy kokeillen

Itsearviointi suunnannäyttäjänä

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kestävä kaupunki ohjelma Virve Hokkanen, Ympäristöministeriö Kuntien ilmastotyö vauhtiin tilaisuus

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa alkaen) Seurantakysely

Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari Riikka Pellikka

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja

Kuntaliiton Uskalla kokeilla - ohjelma. Erityisasiantuntija Jaana Halonen, Kuntaliitto

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Digikuntakokeilun projektisuunnitelma. JUHTA, Suvi Savolainen

Tampereen Digiohjelma

Avoin data ja kaupunkien strategiset tavoitteet

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Kuntakonsernin digitaalisen asiakaspalvelun kehittäminen Lempäälässä. Palvelumuotoilija Laura Humppi Digikuntakokeilun verkostotapaaminen 6.6.

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Nyt kokeilemaan! Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä

Työskentelyrynko ja teemaehdotuksia Hytealuekierroksen. Keskustelun pohjaksi

Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Hakukierros 2018 Erasmus+ KA1 liikkuvuus Ammatillinen koulutus webinaari Ideasta projektiksi

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

Opetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Ropeka. Taustakysymykset

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Tulevaisuuden asuntotuotanto Asuinympäristön digitaalisuushanke

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmä: ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET RESILIENSSI OSAAMINEN

HOPSY-aktiivinen opiskelija hyvinvoivassa oppimisympäristössä

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla -hankkeen tuloksia

Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa?

Digiohjelma

Hyvien käytäntöjen juurtuminen

Suuntaamo Ryhmätehtävän koonti Nelikenttäkartoitus SWOT

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Kalatalouden innovaatiopäivät , Vantaa

Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki.

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi Johanna Nurmi

Digikuntakokeilu

Seutuverkot Syysseminaari Veli-Matti Karppinen Kainuun Nuotta ry

MDI:n kuntakysely 2018 Raportti Ylä-Savon seutukunnan tuloksista

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Kampusperustaista osaamisen kehittämistä sote-palveluissa. Nadja Nordling

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

Transkriptio:

DIGIKUNTAKOKEILUN KUNTAKOKEILUJEN ARVIOINTI JA ARVIOINTIMALLI (VM /1260/02.07.00//2018) Verkostotapaaminen 5.12.2018

Esityksen sisältö Arviointiselvityksen yleisesittely Arvioinnin alustavia tuloksia Digikuntakokeilujen exit plan

Työn tavoitteet Työn päämääränä on : Tukea Digikuntakokeilujen tuloksekasta toteutusta Tuottaa arviointitietoa kokeiluista Kehittää kokeilujen arviointia Tukea kokeilujen laajempien vaikutusten syntyä Arviointityö koostuu kolmesta päätavoitteista, joita ovat: 1. Neljän digikuntakokeilujen aiheryhmän (erityistarkastelussa neljä yksittäistä kokeilua jokaisesta kokeilujen teemaryhmästä) arviointi tulosten ja tavoitteiden saavuttamisen, saatujen oppien ja kokemusten sekä tulosten laajemman hyödynnettävyyden näkökulmasta. 2. Ennakoivan vaikuttavuusarvioinnin mukaisen arviointimallin tuottaminen digikuntakokeilujen teemaryhmän hyödynnettäväksi (tukemaan itsearviointia) 3. Digikuntakokeilujen loppukauden toteutuksen tukeminen sekä tulosten ja oppien jalkauttamisen ja levittämisen tukeminen laajemmin kuntakentälle

Työn toteutustapa Dokumenttianalyysi: hankkeeseen, kokeiluihin sekä toimintaympäristöön liittyvä materiaali Asiantuntijahaastattelut: 8 kpl asiantuntijahaastatteluita. Sähköinen kysely: kaikille digikuntakokeilukohteille Kysely oli käynnissä 19.10-31.10.2018 välisen ajan Kysely lähetettiin 60 kokeilukohteelle, vastauksia saatiin 23 kpl (38 % vastasi kyselyyn) Erillisarvioinnit: 4 kokeilukohteessa (Tuusula, Rovaniemi, Keski-Pohjanmaa, Turku) dokumenttianalyysit haastattelut kohderyhmäkysely/ kohderyhmä haastattelut tulosten validointikokous Ennakoivan vaikuttavuusarvioinnin mallin laadinta: kokeilujen neljään teemaan liittyen. Exit plan: teemoittelu kokeilujen päättämistä varten kokeilujen käyttöön Loppuraportointi: joulukuun aikana.

Alustavia tuloksia

Yleisiä havaintoja toimintaympäristöstä ja digikuntakokeiluista Kuntien digitalisaation tilanne on hyvin hajautunutta: Suuremmissa kaupungeissa on paljon resursseja ja mahdollisuus kehittää sekä ottaa digitalisaatio omiin käsiin. Aktiiviset edelläkävijäkunnat ovat onnistuneesti tunnistaneet omat kehittämiskohteet ja kohdistaneet omia resursseja toimintaan sekä saaneet vertaistukea. Pienemmissä kunnissa ei ole resursseja kehittää sähköisiä palveluja/työkaluja ja digitalisaatio on monilta osin alkutekijöissä. Kehittämistyössä ollaan yksin. Monia kuntia on edellä mainittujen kahden ääripään välissä Toimintaympäristössä on monia tekijöitä, jotka vaikuttavat kuntien mahdollisuuksiin ja haluun kehittää digitalisaatiota Ratkaisuja on paljon ja kunnilla monia eri tarpeita - ymmärrystä ei monilta osin ole riittävästi erilaisten digitalisointiratkaisujen mahdollisuuksista ja hyödyistä Digitalisaatioissa takamatkalla olevien kuntien yhteistyö ja kehittämistyön koordinaatio on vähäistä ja kunnissa tehdään päällekkäistä kehittämistyötä. Digitalisaation edistäminen vaatii kunnissa uutta näkemystä, panostuksia ja rohkeutta ryhtyä toimiin. Vanhoista toimintatavoista poisoppiminen on osoittautunut vaikeaksi.

Yleisiä havaintoja digitalisaatiosta kunnissa MDI:n kuntakyselyn mukaan (28.11.2018 tilanne, n= 2264) Miten hyvin digitalisaatio on edennyt kunnassanne Missä määrin kunnassanne on pohdittu digitalisaatiota toimintaympäristön muutostekijänä erittäin heikosti; 2,7 % hyvin; 8,5 % erittäin hyvin; 2,9 % ei lainkaan; 1,7 % vähän; 10,0 % erittäin paljon; 11,7 % heikosti; 31,2 % kohtalaisesti; 54,7 % jonkin verran; 31,9 % paljon; 44,6 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Yleisiä havaintoja digikuntakokeilujen sisällöistä Yleisesti Digikuntakokeilu hankkeen tasolla tärkeää on ollut, että VM on lähtenyt tukemaan teemana digitalisaatiota ja kokeiluja toimintatapana sekä antanut tukea ja rahoitusta toimintaan. Digikuntakokeiluhankkeen teemoittelu on auttanut kuntia hahmottamaan ja jäsentämään kehittämisen suuntia. Kokeiluissa on sisällöltään teemoiltaan ja laajuudeltaan erilaisia kokeiluita. Pienet yhdessä kunnassa toteutettavat kokeilut/laajempia useita kuntia yhdistäviä kokeiluita Kokeiluista saadaan lähtökohtaisesti ratkaisuja ja oppeja kuntaorganisaation sisäiseen toiminnan kehittämiseen ja toisaalta kuntalaisten palveluiden asiakaslähtöisyyden parantamiseen ja osallisuuden lisäämiseen. Kritiikkinä on esitetty, että kokeiluissa on syntynyt pieniä pistemäisiä kokeiluja, joiden tulosten/kehittämistyön jatkuvuus on epävarmaa. Kokeilut nähdään myös toisistaan irrallisina pieninä kokonaisuuksia, jotka eivät tue suurempia muutostarpeita. Osassa hankkeista uuden teknologian ja toimintatavan kokeilevuus on ollut vähäisempää ja hankkeet ovat olleet perinteisempää kehittämistoimintaa, hankintatoimintaa, tiedon siirtämistä digitaaliseen muotoon jne. Kuntalähtöisten kokeilujen sisältöjen kautta on saatu tarkempaa kuvaa kuntien digitalisaation tilanteista ja kuntalähtöisistä tarpeista kehittää digitalisaatiota.

Yleisiä havaintoja digikuntakokeilujen toteutuksesta Kokeilut ovat toteutukseltaan selvästi eri tilanteissa osa on päättynyt ja osassa kokeilutoiminta on kesken. Toteutusta edistäneitä tekijöitä mm: avainhenkilöiden sitoutuminen ja motivaatio, mukana olevien toimijoiden yhteinen tahtotila, vertaistuki, oman organisaation ja muiden asiantuntijoiden substanssituki. Haasteita toteutuksessa mm.: organisaatioiden ja johdon sitoutuminen, riittämättömät henkilöresurssit, valtionavustushaun ja rahoituksen käytön aikataulun tiukkuus VM hanke on aktiivisesti tukenut kokeilutoimintaa (verkostotapaamiset, sparraukset, webcasting). Vain osa kokeiluista on ollut aktiivisia hankkeen ja muiden kokeilujen suuntaan. Osasta kunnista ei ole saatu tarkkaa tietoa kokeilutoiminnasta ja sen mahdollisista vaikutuksista. Yhteistyötä, vertaisoppimista ja tiedon välittämistä omasta toiminnasta on ollut osassa kokeiluista, mutta laajassa osassa kokeiluja sitä olisi voinut olla enemmän. Laajemmin toteutuksen kannalta positiivista on ollut, että kyseessä on ministeriöstatuksen hanke, joka on viety osaksi kärkihankekokonaisuutta, mikä on nostanut asian painoarvoa. Keskeiseksi koetut tekijät ja haasteita aiheuttaneet tekijät kokeilun onnistumiselle henkilöresurssit osaaminen rahoitus tahtotila, motivaatio tiedon saanti jokin muu, mikä? 10% 20% 20% 24% 35% 33% 35% 43% 50% 55% 67% 81% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Keskeiset tekijät Haasteet/pullonkaulat

Kokeilujen toteutus Onko kokeilussa hyödynnetty alueen/toimijoiden potentiaali täysin? Onko kokeilunne sisältö pysynyt samana kuin kokeiluun ilmoittauduttaessa? Kyllä; 38% Ei; 33% Ei; 62% kyllä; 67%

Yleisiä havaintoja digikuntakokeilujen tuloksista ja opeista sekä vaikutuksista Kokeiluissa on saatu aikaiseksi tuloksia mm. Uusien digitaalisten ratkaisujen käyttöön oton muodossa, toimintatapojen kehittämisessä ratkaisuihin liittyen, uusissa asiakaspalveluissa alustoilla, joilla parannettu kuntalaisten osallisuutta opit ratkaisujen toimivuudesta/toimimattomuudesta sekä jatkokehittämistyön kohteista. Pääasiallisesti tuloksista seuraa/odotetaan seuraavan vaikutuksia kuntaorganisaatioiden toiminnan tehostumiseen sekä kuntalaisten palvelujen asiakaslähtöisyyteen ja laatuun sekä osallistumismahdollisuuksien kehittymiseen liittyen. Vähemmän vaikutuksia kohdistuu yrityksille ja kolmannen sektorin toimijoille. Kustannussäästöjä on ollut vaikea saavuttaa/osoittaa suunnitelluilla toimenpiteillä ja lyhyessä ajassa sekä ilman kunnollista seurantaa. Kokeilut ovat usein pienimuotoisia ja merkittäviä säästöinä näkyviä vaikutuksia niistä ei suoraan odoteta. Laajempien taloudellisten vaikutusten synnyttämiseen niistä saadaan kuitenkin eväitä. Huomioitava, että tarkkaa tietoa kaikkien kokeilukohteiden tuloksista ja vaikutuksista ei saatavilla ja osa kokeiluista vielä kesken. Kokeiluissa saavutettuja tuloksia/odotettuja tuloksia uudistetut toimintatavat/yhteistyöratkaisut kuntaorganisaatiossa/alueen organisaatioissa uuden ohjelmiston/laitteiston käyttöönotto kuntaorganisaatiossa/alueen organisaatioissa jo käytössä ollen digitaalisen ratkaisun jatkokehitys asiakkaille/kuntalaisille laaditut digitaaliset palvelut ja kokemus niiden käytöstä yleisesti opit digitalisaatioratkaisujen toimivuudesta ja tieto siitä, miten digitalisaation kehittämiskohteiden tunnistaminen kunnassa kuntalaisten osallisuutta edistävät digitaaliset ratkaisut useamman kunnan yhteistyön tiivistyminen digitaalisilla ratkaisuilla päätöksentekoa tukeva digitaalinen ratkaisu jokin muu, mikä? yhtenäinen tietojärjestelmä/arkisto kuntatiedon digitointi sähköiseen muotoon merkittäviä tuloksia ei ole saavutettu 10% 10% 10% 10% 14% 19% 19% 24% 29% 33% 38% 57% 57% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%

Kokeilujen tulosten levittäminen Voidaanko kokeilunne tuloksia/oppeja hyödyntää muissa kunnissa? Ei lainkaan; 5% Kyllä, mutta vain joiltain osin; 48% Kyllä, hyvin suurelta osin; 48%

Yleisiä havaintoja digikuntakokeilujen merkityksestä ja lisäarvosta Miten paljon kokeilu on vaikuttanut digitalisaatiokehitykseen kunnassa Ei juurikaan; 9,5% En osaa sanoa; 4,8% Ei lainkaan; 4,8% Erittäin paljon; 14,3% Paljon; 9,5% Olisiko kokeilutyö toteutunut ilman valtiovarainministeriön digikuntakokeiluhanketta? ei; 33,3% en osaa sanoa; 4,8% kyllä, täysin samassa aikataulussa ja samanlaisena; 23,8% Jonkin verran; 57,1% kyllä, mutta suppeampana ja tavoitteiltaan erilaisena; 14,3% kyllä, mutta myöhemmin; 23,8% Kokeilujen merkitys erityyppisten kuntien digitalisaatiokehityksessä vaihtelee. Osassa merkitys on ollut suurikin ja merkittävimmässä osassa kohtuullinen. Laajemmin VM Digikuntakokeiluhankkeen merkitys toteutettuihin kokeiluihin on ollut tärkeä. Hankkeen vaikutuksesta monessa kokeilukunnassa on syntynyt kipinä kehittää uutta tavalla, jota ilman VM hanketta ei olisi tapahtunut.

Taloudelliset resurssit Digikuntakokeiluhankkeen toiminta ja tuki Toiminta/ toimenpiteet Asiakaslähtöisten palveluiden kehittämisen kokeilut Opetuksen kehittämisen kokeilut Osallisuuden kehittämisen kokeilut Johtamisen, vuorovaikutuksen ja kuntahallinnon kehittämisen kokeilut Vaikuttajakuntien mentorointi ja sparraus Verkostotoiminta ja verkostoitumistilaisuudet Selvitykset yms. Alustava arviointi/kausaalimalli kokeilun 4 teemaan liittyen Tulokset ja suorat vaikutukset Epäsuorat vaikutukset Laajemmat vaikutukset ja vaikuttavuus Sähköiset asiakaspalvelut ja asiakaspalvelun alustat Asiakaslähtöiset toimintatavat Asiakaslähtösyyttä tukevat digitaaliset työkalut Digitaaliset oppimisympäristöt Digitaaliset opetussovellukset ja opetussisällöt Kuntalaisten osallisuutta edistävä digitaalinen alusta Avoimen datan käyttöalustat kuntalaisille Tieto osallisuutta lisäävien alustojen tarpeesta ja toteutustavasta Sähköiset päätöksentekojärjestelmät Eri kuntien yhteisten tietojärjestelmien ja ohjelmistojen käyttöönotto ja yht. toimintatavat Asiakastietojärjestelmät Kuntalaisten vuorovaikutusalustat Opit ja kokemukset ratkaisujen toimivuudesta Laajakaistayhteyksien kehittyminen kuntalaisten hyödynnettäväksi Oppilastietojärjestelmät/ opettajan, oppilaan ja vanhempien väliset tietojärjestelmät Kuntalaisen ja yhteisöjen osallisuuden aktivoimisen toimintamallit Kuntalaisia osallistavat ja päätöksentekoon vaikuttavat uudet toimintatavat Tietojärjestelmien käyttöönotto ja kehittäminen kuntaorganisaatioiden Automaattiset sähköiset asiakaspalvelujärjestelmät Data-analytiikan hyödyntämisen toimintamallit Sähköisten työvälineiden ja ohjelmistojen käyttöönotto Toimintatapojen kuntalaislähtöinen uudistuminen Asiakaslähtöisen toiminnan kehittyminen kuntasektorilla Asiakkuuden johtamisen edellytysten paraneminen Toimintatapojen ja palvelu rakenteiden uudistuminen Kuntien palveluiden tuotanto- ja toimintatapojen tehostuminen Palveluiden osuvuuden parantuminen Kuntien yhteistyön ja yhteisen ymmärryksen paraneminen digitalisaatiosta Kuntien verkostoitumisen lisääntyminen Kokeilukulttuurikulttuurin ja kokeiluasenteen vahvistuminen Säästöt/kustannusten kasvun hillitseminen kuntien toiminnassa Kuntalaisten hyvinvoinnin parantuminen Julkisten palvelujen saatavuuden paraneminen Palvelutuotannon laadun ja tehokkuuden paraneminen Kuntien toiminnan ja palvelujen uudistuminen

Yhteenvetoa alustavista tuloksista Digikuntakokeiluhankkeen alaiset kokeilut sisältävät erityyppisiä ja erilaajuisia kokeiluita. Osa kokeiluista on ollut pientä ja sirpalemaista perinteisempää kehittämistoimintaa/järjestelmähankintoja Osa kokeiluista on sisältänyt selvemmin kokeilevia piirteitä, joista on saatu oppeja ja eväitä laajemmin digitalisaation kehittämiseen ja siihen kannattaako ratkaisuja ottaa käyttöön. Tärkeimmät kokeilukunnissa saavutetut vaikutukset liittyvät toimintatapojen tehostumiseen kuntaorganisaatioissa sekä toimivampiin asiakaspalveluihin sekä osallisuuden paranemiseen. Ratkaisuja on otettu onnistuneesti käyttöön ja ne jäävät elämään kunnissa osana laajempaa digitalisaatiokehitystä. Osasta kunnista ei ole saatu tarkkaa tietoa kokeilutoiminnasta ja sen mahdollisista vaikutuksista. Erityisesti pienemmillä kunnilla on pitkäjänteisemmän tuen (resurssit ja ymmärrys) tarve tulosten käyttöön otossa ja digitalisaation edistämisessä, muutoin kokeilujen ja muun kehittämistyön vaikutukset eivät jää elämään pidempiaikaisesti. Laajempi sitoutuminen digitaalisiin ratkaisuihin ja niiden läpileikkaavuus kuntaorganisaatiossa vaatii lisätoimia sekä ymmärrystä ja osaamista muutosten toteuttamiseen. Kunnissa kokeilujen merkitys digitalisaatiokehityksessä vaihtelee riippuen kunnan koosta ja kokeilun laajuudesta: parhaimmillaan merkitys on koettu suureksikin, mutta suurimmassa osassa merkitys on kohtalainen (jonkin verran tuonut lisäarvoa digitalisaatiokehitykseen). Suoria taloudellisia vaikutuksia kokeiluista ei merkittävästi odoteta, mutta niistä saadaan oppeja ja eväitä muiden tekijöiden osana syntyville laajemmille taloudellisille vaikutuksille.

Yhteenvetoa alustavista tuloksista Laajemmin merkittävin lisäarvo VM digikuntakokeiluhankkeesta on ollut, että kansallisesti on luotu tarkempaa kuvaa erilaisten kuntien digitalisaatioasteesta ja mahdollistettu kuntien yhteistyötä sekä saatu aktivoitua kuntia laajemmin toimiin, joita ei täysin samanlaisena olisi muuten tehty. Hankkeen loppukaudella tulosten ja oppien jalkauttaminen ja tiedon levittäminen onnistuneista ratkaisuista on tärkeää (mm. kokeilupankki tulosten levittämistä varten). Lisäksi keskeistä on pohjan luominen hankkeen jälkeiseen toimintaan (vahvempi kokeilemisen kulttuuri sekä kuntien välinen yhdessä kehittäminen ja oppiminen). Toimintatapana kokeilut ovat olleet parhaimmillaan hyviä digitalisaation edistämisessä. Tuettavassa toiminnassa olisi kuitenkin pystyttävä erottamaan perinteinen kehittämistyö/hankinnat varsinaisesta kokeiluluonteisesta toiminnasta. Yhteistä valtakunnallista visiota kuntien digitalisaation tulevaisuudesta kaivataan ja tiekarttaa siihen. Yhteiset suuntaviivat ja kansallinen tiekartta ohjaisivat kehittämistä ja kokeilua.

Kommentteja/keskustelua alustaviin tuloksiin liittyen - Miten esitetyt tulokset vastaavat oman kokeilun ja muiden kokemustesi pohjalta näkemystäsi digikuntakokeiluista? - Minkälaisia oppeja toteuttamastanne kokeilusta on jäänyt jatkossa tehtävää digitalisaation edistämistyötä ja kokeilutoimintaa ajatellen?

Digikuntakokeilujen exit plan - Mikä on Exit Plan ja mihin sitä tarvitaan?

Mikä on Exit Plan? Ohjelman/hankkeen/kokeilun hallittuun lopettamiseen tähtäävä kestävyyssuunnitelma hankkeessa aikaansaatujen tulosten juurruttamiselle ja levittämiselle sekä kehittämistyön jatkolle Exit Planin avulla turvataan se, että tulokset jäävät elämään ja tuottavat hyötyä vielä päättymisensä jälkeenkin Exit Planilla pyritään pysyviin, kestäviin muutoksiin siten, että ohjelman/hankkeen/kokeilun ansiosta aikaansaadut tulokset eivät jäisi ulkoisesta tuesta riippuvaisiksi hankkeen päätyttyä. Se on hankkeen tai ohjelman loppuaikaa koskeva poistumissuunnitelma, jossa kuvataan mm. toimenpiteet, vastuut ja tavoitteet tulosten juurtumisen ja levittämisen sekä kehittämistyön jatkon varmistamiseksi

Kokeilujen tulosten juurruttaminen ja levittäminen Onko kokeilussanne varauduttu suunnitelmallisesti kokeilun tulosten ja oppien juurruttamiseen ja levittämiseen? Mainittuja keinoja mm.: Suunnitelmallinen tietoisuuden levittäminen digitaalisesta ratkaisusta kohderyhmille tilaisuuksissa ja tiedotusvälineissä Koulutukset ja ohjeistukset kuntakuntaorganisaatioissa Palvelujen vakinaistaminen ja jatkoresurssoinnin varmistaminen Kokeilun oppien dokumentointi ei; 38% Varsinaisia lopetussuunnitelmia ei mainittu. Kyllä; 62%

Miksi Exit Plania tarvitaan? Ohjelma-/hanketoiminnan vaikuttavuuden yleisiä ongelmia: Suhteessa merkitykseensä, tulosten käyttöönottoon ja levittämiseen kiinnitetään ohjelma- ja hanketoiminnassa yleisesti aivan liian vähän huomiota ja resursseja Tulosten käyttöönotto ja levittäminen tapahtuu usein liian myöhään muusta toteutuksesta irrallisena erillisprojektina, jolloin juurruttaminen jää monesti narulla työntämiseksi Tulosten juurruttaminen ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen jää kokonaan tekemättä tai se tehdään ohjelman lopussa hyvin vähillä resursseilla, toiminnan/resurssien kohdistuessa uuden hankkeen tai ohjelman valmisteluun Ohjelman loppuvaiheen loppukiriin panostetaan yleisesti aivan liian vähän iso osa vaikuttavuudesta luodaan juuri tässä vaiheessa. Exit-työllä parannetaan toiminnan vaikuttavuutta Exit Plania tarvitaan varmistamaan aikaansaatujen tulosten pysyvyys sekä ohjelmalla synnytetyn toiminnan ja kehittämistyön jatkuvuus (siltä osin kun katsotaan tarpeelliseksi). Myös ohjelmassa syntynyt aineeton pääoma, kuten osaaminen, opit, hyvät käytännöt yms. olisi pystyttävä tunnistamaan ja turvaamaan niiden säilyminen jatkossa uhkana on, että ohjelmassa syntyneet arvokkaat rakenteet ja yhteistyöalustat (mm. verkostot, toimintaprosessit ja muut yhteistyömuodot) katoavat ohjelman loputtua.

Exit suunnitelman osa-alueet ja työstämisvaiheet i. Juurruttaminen suunnitelma miten tulokset ja hyvät käytännöt juurrutetaan osaksi kokeilukuntien ja keskeisten toimijoiden perustyötä ( pysyvyys) ii. Tulosten levittäminen suunnitelma tulosten ja hyvien käytäntöjen esille tuomiseen laajempaan tietoisuuteen ja laajempaan levittämiseen muihin kuntiin ( vaikuttavuus) iii. Kehittämistyön jatko (saatiinko kaikki valmiiksi) - suunnitelma kokeilussa tehdyn kehittämistyön ja laajemmin kokeilun teema-alueen kehittämistyön jatkolle (mm. luotujen yhteistyörakenteiden, toimintatapojen yms. hyödyntäminen jatkossa

Exit plan tulosten ja hyvien käytäntöjen käyttöönotto ja juurruttaminen 1. Onko kokeilussanne syntynyt tuloksia tai hyviä käytäntöjä, joita ei vielä ole otettu käytäntöön ja/ tai niiden käyttöönotto vaatii vielä jatkotoimenpiteitä? ei ei tarvetta tulosten juurruttamiselle kyllä 2. Mitkä ovat niitä tuloksia (mm. digitaaliset ratkaisut, toimintamallit, palvelujen järjestämistavat), joiden käyttöönotto ja juuruttaminen perustyöhön vaativat jatkotoimia? 3. Mitä tahoja kokeilualueellanne tulosten käyttöönotto ja juurruttaminen koskevat? 8. Miten tulosten käyttöönottoa ja juurtumista tulisi seurata? 7. Mikä on tavoitetaso, johon tulosten käyttöönotossa tulisi kokeilualueellanne pyrkiä? 6. Kuka tai ketkä vastaavat juurruttamisen onnistumisesta? 4. Mitä toimenpiteitä tulosten käyttöönotto ja juurruttaminen vaativat? 5. Mitä resursseja juurruttamisen toimenpiteet vaativat?

Exit plan Tulosten/hyvien käytäntöjen levittäminen 1. Onko kokeilussanne syntynyt tuloksia tai hyviä käytäntöjä, jotka voitaisiin ottaa käyttöön laajemmin kunnissa, mutta vaativat levitäkseen jatkotoimenpiteitä ei ei tarvetta tulosten levittämiselle kyllä 2. Mitkä kokeilunne tulokset tulisi ottaa laajemmin käyttöön kunnissa? 3. Ketkä ovat hyödynsaajat ja miksi? 7. Minkälaisia kanavia ja toimintatapoja levittämiselle tarvitaan? 6. Keiden tahojen tulisi olla mukana tulosten levittämisessä? 8. Minkälaisia ongelmia/ rajoitteita liittyy tulosten levittämiseen ja laajempaan käyttöönottoon muissa kunnissa/ organisaatioissa? 9. Miten nämä ongelmat voidaan ehkäistä? 4. Minkälaisia toimenpiteitä tulosten laajamittaisessa levittämisessä tulisi tehdä 5. Minkälaisia resursseja levittämistyöhön on käytössä/tai siihen tarvitaan?

Exit plan Kokeiluihin liittyvän kehittämistyön jatko 1. Vaatiiko tuloksekas ja vaikuttava toiminta kokeilun aihealueelle vielä kehittämistyötä ei ei tarvetta tulostenkehittämistyölle kyllä 2. Mitä toimenpiteitä pitäisi vielä kokeilun aikana tehdä, jotta asetetut tavoitteet täyttyisivät? 3. Tullaanko kokeilussanne tehtyä kehittämistyötä jatkamaan kokeiluhankkeen päättymisen jälkeen? Ei kyllä 4. Miten kehittämistyö jatkuu kokeilun jälkeen?

Exit Planin laadinnan kyselyalusta Linkki - tulosten ja hyvien käytäntöjen käyttöönotto ja juurruttaminen: https://link.webropolsurveys.com/s/1c854c4bfdf51612 Linkki - Tulosten/hyvien käytäntöjen levittäminen: https://link.webropolsurveys.com/s/b4a3584aaa0e87f3 Linkki - kehittämistyön jatko: https://link.webropolsurveys.com/s/77c58a38cb84de28

KIITOS! mdi.fi @MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI