1 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Liite 1: Terveyskampus hanke toiminnallinen selvitys
2 Sisällys 1. SOTE -hankkeen suunnitteluvaiheet ja sisältö... 4 1.1. Pohjaselvitys... 4 1.2. Konseptisuunnittelu... 4 1.3. Toiminnallisuus... 6 2. Terveyspalvelut... 7 2.1. Yhteispäivystys... 7 2.2. Avovastaanottopalvelut... 8 2.2.1. Yleisvastaanottohuone... 8 2.2.2. Tehtäväperusteinen tilasuunnittelu... 9 2.2.3. Integraation toteuttaminen... 9 2.2.4. Vastaanottojen sijoittuminen terveyskeskukseen... 11 2.2.5. Dialyysipoliklinikka... 12 2.3. Kuntoutuspalvelut... 13 2.3.1. Lääkinnällinen kuntoutus... 13 2.3.2. Apuvälinelainaamo... 15 2.3.3. Psykiatrinen kuntoutus ja uusi kuntoutuskeskus... 16 2.3.4. TYP- työvoiman palvelukeskus... 18 2.4. Leikkaustoiminta... 19 2.5. Kuvantamispalvelut... 20 2.6. Lääkekeskus... 21 2.6.1. Puhdastilat... 21 2.6.2. Tilaohjelma... 21 2.7. Välinehuolto... 23 2.8. Suun terveydenhuolto... 24 2.8.1. KNK:n ja suun terveydenhuoltopalvelujen yhteistoiminta... 24 2.9. Työterveyshuolto... 25 3. Hoito- ja hoivapalvelut... 26 3.1. Asumispalvelut... 26 3.1.1. Palvelukeskukset... 26 3.2. Kotihoito... 27 3.2.1. Kotihoidon tilat Ylä-Savo talossa... 28 3.2.2. Ohjuri... 28 3.3. Vuodeosastot... 29 3.3.1. Nykyiset vuodeosastot... 29 3.3.2. Vuodeosastojen integraatio... 29 3.3.3. Hankesuunnitelman perustana olevat paikkalaskelmat... 29 3.3.4. Vetrean laajennusvaraus... 30 3.3.5. Osasto 1... 31 3.3.6. Osasto 2... 32 3.3.7. Osasto 3... 32 3.3.8. Lääketilat... 33 3.3.9. Varastotilat... 33 3.3.10. Hygieniatilat... 33 3.3.11. Oleskelutilat... 34 4. Hyvinvointipalvelut... 35 4.1. Perhekeskus... 35 4.2. Sosiaalipalvelut... 37
3 4.2.1. Lastenkoti Taskukello... 38 4.2.2. Vammaispalvelut... 39 4.3. Mielenterveys- ja päihdepalvelut... 39 4.3.1. MT- avopalvelut... 41 4.3.2. MT-osastopalvelut... 43 5. Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut... 46 5.1. Tulevaisuus... 46 6. Hallinto- ja tukipalvelut... 47 6.1. Hallintopalvelut... 47 6.1.1. Kuntayhtymän hallinto... 47 6.1.2. Asianhallinta... 48 6.1.3. Viestintä... 49 6.1.4. Sissi toiminta ja rekrytointi... 49 6.1.5. Työsuojelu ja luottamusmiestoiminta... 49 6.1.6. Talouspalvelut... 49 6.2. Tietohallinto, kehittämistoiminta... 49 6.3. Tukipalvelut... 50 6.3.1. Ruokapalvelut... 50 6.3.2. Siivouspalvelut... 51 6.3.3. Sairaalatekninen ja kiinteistöhuolto... 52 6.3.4. Hankinta- ja varastointipalvelut... 53 6.3.5. Toimintaa palvelevat varastotilat... 54 7. Muut tilat... 55 7.1. Kokoustilat... 55 7.2. Henkilöstötilat... 56 7.3. Avustavat työntekijät... 57 7.3.1. Mielenterveyspalvelut... 59 7.3.2. Somaattiset palvelut... 59 7.3.3. Toimialasihteerit... 59 7.4. Vainajatilat... 59 7.5. Väistö- ja puskuritilat... 59 7.6. Vuokratut tilat... 60 7.7. Logistiikkaväylä terveyskeskuksen ja sairaalarakennuksen välillä... 60
4 1. SOTE -hankkeen suunnitteluvaiheet ja sisältö Terveyskampus- hankkeessa on purettu oleva tilaohjelma palvelutilauksen tuoteryhmien kautta toiminnallisiksi blokeiksi, jotka muodostuvat viiden vastuualueen kautta Terveyspalvelut Hoito- ja hoivapalvelut Hyvinvointipalvelut Ympäristö- ja terveyspalvelut Hallinto- ja tukipalvelut Taloustarkastelun takia toiminnallista selvitystä on täydennetty palvelutuotantoon liittyvillä täydentävillä järjestelmillä, jotka muodostavat merkittävän osan kokonaisinvestoinneista. Täydentävien järjestelmien tarveselvitystä tullaan vielä jatkamaan ja täsmentämään, kun toteutettava hankevaihtoehto on valittu. 1.1. Pohjaselvitys Terveyskampuksen hankeryhmä on käynyt läpi kaikki Iisalmessa toimivat palvelut selvittäen sekä nykyiset tilat, että tilatarpeet. Tilatarvekartoituksen perusteena on nykyiset palvelusopimukset. Pohjaselvityksen yhteydessä koottua tietoa nykytilanteesta ei ole lähdetty esittämään tässä liitteessä, kuin osittain. Taulukoiden tietoja on kuitenkin hyödynnetty varsinaisen hankesuunnitelman tilatehokkuuslaskelmissa ja ne on tarvittaessa esitettävissä. 1.2. Konseptisuunnittelu Alla olevassa kuvassa on esitetty suunnittelun eri vaiheet ja sisältö Kuva 1 Antti Autio, Erkki Vauramo, PARETO projevt, Aalto University 2010
5 Pohjaselvityksen pohjalta on hankkeessa tehty jo alustavaa tilasuunnittelua perustuen laadittuihin palveluprofiileihin. Hanketyön yhteydessä syntyi myös uusia ratkaisuja ja kehittämisideoita toimintojen integroimisesta mm. kuntoutus- ja tukitoimintojen osalta. Kaikki uudet toimintamallit eivät edellytä tiloihin liittyviä investointeja ja näiden osalta toimintoja otetaan käytäntöön jo välittömästi. Tällaisia ovat mm. hoitotarvikejakelun sijoittaminen terveyskeskukseen. Tässä yhteenvedossa ei ole esitelty palvelusopimuksen mukaisten toimintojen tehtäväkuvausta ja organisaatiota, koska ne on avattu palvelusopimuksissa. Tilaratkaisut kuitenkin perustuvat tehtäväkuvauksiin ja monilta osin tehtäväkuvaukset on avattu tilaohjelmaksi tilaluonnosten kautta. Tilaohjelmat rakentuvat tilaluetteloiden kautta ja tekniset tilat sekä liikennetilat on laskettu Haahtelan julkaiseman Talonrakennuksen kustannustieto kirjan laskentaperusteiden avulla. Pääosin toiminnallinen suunnittelu on rajattu toiminnallisten kokonaisuuksien (blokkien) sisältöjen suunnitteluun. Terveyskeskuksen osalta on edetty yksityiskohtaisempaan tilasuunnitteluun, koska hankkeen esivalmisteluvaiheessa voitiin todeta, että avovastaanotot ja vuodeosastotoiminnat on kannattavaa keskittää terveyskeskukseen. Hankesuunnitelmaa on tältä osin tarkennettu omana projektinaan siten, että ensimmäiset vaiheet hankesuunnitelmasta on hyväksytty jo syksyllä 2014 ( terveyskeskuksen 1. kerros) ja tilat valmistuvat lokakuussa 2015.. Suurimmat investoinnit on budjetoitu vuosille 2016 (vuodeosastojen keskittäminen 2. kerrokseen) ja 2017 (ns. korvamerkittyjen erikoissairaanhoidon poliklinikoiden siirto terveyskeskukseen sekä kolmannen kerroksen muutos vastaanottotiloiksi).
6 1.3. Toiminnallisuus Jo konseptisuunnitteluvaiheessa on pyritty huomioimaan potilaan, henkilöstön, resurssien ja kustannusten näkökulmat. Yksinkertaistettuna voi sanoa, että hankesuunnitelmassa pohjatietojen perusteella asioita virtaviivaistetaan esimerkiksi miettimällä kokonaisuus potilasvirtojen näkökulmasta, sijoittelemalla samoihin potilasprosesseihin kuuluvat toiminnot lähekkäin, vähentämällä henkilökunnan ylimääräistä liikkumista ja suunnittelemalla toiminnalliset kokonaisuudet siten että, henkilöstö voi toimia mahdollisimman joustavasti eri toimintojen välillä. Potilaan näkökulma Henkilöstön näkökulma Resurssien ja kustannusten näkökulma - potilasasiakas saa joustavammin tarvitsemansa palvelun - hoitoprosessit sekä -ketjut selkiytyvät - potilas saa hoitoprosessin kaikissa vaiheissa palvelua oikealta asiantuntijalta - potilassiirrot minimoidaan ja vältetään tiedonsiirron ongelmat - palvelujen laatu, saatavuus ja jatkuvuus parantuvat - kuntoutuspalvelut tarjotaan oikeaan aikaan, oikeaan tarpeeseen ja oikeassa paikassa - toiminta yhdenmukaistuu - työ selkiytyy, kun potilaat segmentoidaan eri prosesseihin - perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon konsultaatiomahdollisuudet ja yhteistyö helpottuu - resurssit turvataan yhteistyön avulla (mm. sovitut varajärjestelyt) - ja henkilöstöä hyödynnetään joustavasti - päiväsairaalatoiminta korvaa osastoilla ja poliklinikoilla nykyisin toteutettavia hoitoja - moniammatillinen tuki ja perehdytys paranevat - erikoistuneen resurssin käytön helpottuminen (esim. keskitetään vuodeosastopaikat), järkeistyminen ja yhteisten resurssien hyödyntäminen - päällekkäisten toimintojen välttäminen - materiaalilogistiikka helpottuu - palvelujen keskittäminen ja sen tuomat kustannussäästöt - standardoidut tilat mahdollistavat niiden tehokkaan käytön ja minimoivat tyhjäkäytön - logistiikka helpottuu, esim. potilaan kuljetuksiin käytettävä aika vähenee - ostopalvelujen todellinen tarve voidaan arvioida yhdenmukaisin perustein Kuva 2Toiminnan ja tilojen uudistamisen hyödyt eri näkökulmissa. Lähde: http://www.nhg.fi/doc/nhg_sairaalasuunnittelu_whitepaper.pdf
7 2. Terveyspalvelut 2.1. Yhteispäivystys (Jarno Rieppo) Sairaalahoitotasoinen päivystystoiminta on vahvasti keskittymässä yliopisto/keskussairaala - tasoisiin päivystysyksiköihin. Keskittyvillä päivystystoiminnalla tarkoitetaan ympärivuorokautisesti auki olevaa kaikkien erikoisalojen palveluja tuottavaa yksikköä. Keskittymistrendi ei poista tarvetta Ylä-Savossa tuotetuilta päivystysluonteisilta palveluilta. Tulevaisuudessa nykyään päivystystoiminta kattaa ns. kiireellisen ja puolikiireellisen toiminnan. Keskittäminen koskee erityisesti kiireellistä hoitoa vaativan osan päivystystoiminnasta. Aikakriittisten, vakavien sairauksien päivystystoiminta tulee keskittymään (aivoinfarkti, sydäntapahtumat, traumapotilaat, vatsakirurgia ja tehohoitoa vaativat potilaat). Koko väestön uusia terveysongelmia ei kuitenkaan tulla ratkaisemaan yksinomaan keskitetyissä päivystysyksiköissä. Ylä-Savon kokoinen väestömäärä ja etäisyys keskitetystä päivystystoiminnasta edellyttää jatkossakin kykyä vastata diagnostiikan ja hoidon aloittamisen uusissa terveysongelmissa. Osa potilaiden terveysongelmien selvittelyissä edellyttää asianmukaisia tarkkailutiloja. Tarkkailutilojen määrä on nykytilanteessa vähintäänkin riittävä. Jatkossa tarkkailupaikkojen määrää voidaan vähentää toiminnan siitä kärsimättä. Mikäli terveyskampusalueella joudutaan harkitsemaan uudisrakennusvaihtoehtoja, täytyy päivystyksen toimitiloja miettiä kokonaan uudelleen. Uudisrakentaminen mahdollistaisi ns. nopean palvelun yksikön luomisen. Nopean palvelun yksikkö yhdistäisi nykymuotoisen päivystyksen tarkkailutiloineen, ns. akuuttivastaanottotoiminnan sekä kotisairaalatoiminnan yhdeksi yhteiseksi kokonaisuudeksi. siten mahdollisessa uudisrakentamisvaihtoehdossa tulisi ko. asia tulla huomioiduksi. Taulukko 1 Päivystyksen alustava tilaohjelma TARVE kpl m2 yht tarkennus Selite 1 8 8 TRIANGETILA HOITAJAKANSLIAN YHTEYDESSÄ 1 12 20 TAUKOTILA yhteiskäyttöinen tila (sis. Kotihoito, päivystyksessä toimivat laitosapulaiset jne) 2 20 40 VASTAANOTTOHUONE (ELVYTYS, PÄIVYSTÄVÄ LÄÄKÄRI) 1 20 20 KESKUSKANSLIA 1 20 20 TOIMENPIDE PUHDAS 1 20 20 TOIMENPIDE LIKAINEN mm. kipsaus 3 6 18 VARASTO kipsivarasto, hoitotarvike, steriili 2 3 6 WC-POTILAS 1 4 4 WC-INVA 1 4 4 WC-NÄYTTEENOTTO (TOINEN INVA) 1 12 12 HUOLTOHUONE näyteanalyysi, huuhtelu
8 1 8 8 LÄÄKEHUONE 1 14 14 YHTEISPÄIVYSTYKSEN ESIMIES (=OSASTONHOITAJA) 1 20 20 SISÄÄNTULOAULA 2 50 100 TARKKAILUTILA 5H 1 18 18 TARKKAILUTILA ERISTYS, SIS WC + SULKU 1 12 12 PÄIVYSTÄJÄN LEPOTILA sisältää kph 1 4 4 SIIVOUSTILA 23 6 138 LIIKENNETILAT laskennallinen tarve 486 YHTEENSÄ mikäli sijoittuu toisten esimiesten kanssa yhteisiin tiloihin, ei toimistoa tarvita päivystyksen yhteydessä humala- ja psykoosiasiakkaat yhteistyössä MTosastojen ja selviämisaseman kanssa 2.2. Avovastaanottopalvelut Avovastaanottopalveluja on Iisalmessa, Kiuruvedellä, Sonkajärvellä ja Vieremällä. Jo voimassa oleva Paras-lain mukainen sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio eli palvelujen yhtenäistäminen on edellyttänyt perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota. Sama integraatiotarve on vahvasti esillä valtakunnallisessa SOTE-uudistuksessa. Ylä-Savon SOTE:lla sairaalan kiinteistössä toimivat pääasiassa erikoissairaanhoidon poliklinikat, eivätkä ne toimi yhtenäisenä prosessina perusterveydenhuollon toimintojen kanssa. Lähetekäytäntöjä, jonokäytäntöjä jne. on edelleen olemassa ja nämä toimintatavat aiheuttavat tehottomuutta sekä erityisesti asiakkaan kannalta viivytyksiä palvelujen saavutettavuudessa. Tilakustannusten osalta tehottomuus näkyy siinä, että poliklinikat ovat itsenäisiä soluja, joiden tilojen yhteiskäyttö ei ole tehokasta, eikä myöskään henkilöresursseja ole voitu hyödyntää riittävästi. Taulukossa Taulukko 2 Ajanvarausvastaanottojen tilantarve ja suunnitellut neliöt. Hankesuunnitelman kautta voidaan vähentää n. 30 % neliöitä. Osastojen toiveet tiloista voidaan toteuttaa tilatehokkaammin, kun vastaanottotilat tehdään yleispäteviksi, jolloin korvamerkittyjä t on esitetty avovastaanottojen nykyiset neliöt, henkilökuntien laatimat tilaohjelmat sekä terveyskeskukseen suunniteltujen vastaanottojen neliöt kustannuspaikoittain jaettuna. Taulukosta voidaan huomata, että, toiveet ja nykytilanne vastaavat hyvin pitkälle toisiaan, kun toiveisiin on sisällytetty välttämättömät aputilat, kuten odotus-, liikenne-, tauko- ja wc-tilat. Suunnittelussa on voitu saavuttaa 20 % säästö ilman merkittäviä tilamuutoksia, toimintojen uudelleen sijoittelulla. Mm. yleisötilojen kokoon ei ole ollut tarvetta puuttua. Säästö syntyy sovittamalla poliklinikoiden toiminnat siten, että vastaanottohuoneet ovat korvamerkitsemättömiä erikoisvarusteltuja huoneita lukuun ottamatta. Toimenpidehuoneet ja lääkehuoneet on sijoitettu keskeisesti ja asiakkaat odottavat yhteisissä aulatiloissa. 2.2.1. Yleisvastaanottohuone Vastaanottohuoneiden osalta on haettu huonetilamallia, joka mahdollisimman monipuolisesti soveltuu eri toimintojen vastaanottokäyttöön ja on myös käytettävissä toimistotilana. Tämä tukee sekä integraatiota, että muuntojoustavuutta. Toimintojen sijoittelussa on myös pyritty siihen, että vastaanottoalueille jää ns. puskurihuoneita, joilla voidaan varmistaa tilojen riittävyys henkilöresurssien muutoksista huolimatta mahdollisimman asiakasystävällisesti.
9 Monikäyttöisyyden edellytyksenä on: - käsienpesupiste (allas, peilikaappi annostelijoilla ja käsipaperiteline, roska-astia) - pako-ovi viereiseen huoneeseen - äänieristetyt seinä- ja ovirakenteet - atk-valmiudet - toimenpidevalaisin - oviverho - hälytysjärjestelmä - pimennysverhot Varustelun osalta kiinteitä kaappeja on mahdollisimman vähän, jolloin huoneisiin ei kerry ylimääräistä tavaraa. Vastaanottohuoneisiin määritellään tutkimuskäyttöön perusvarustus, jonka pysyvä säilytyspaikka on huoneessa. Erikoisvarusteet sijoitetaan siirrettäville tutkimusvaunuille. Toimistopiste muodostuu sähkösäätöisestä pöydästä, tuolista ja tarvikevaunusta, jolloin huone on ergonomisesti soveltuva eri käyttäjille. Kaikkien vastaanottohuoneiden sähköturvallisuus muutetaan siten, että huoneet täyttävät luokan 1. 2.2.2. Tehtäväperusteinen tilasuunnittelu Avovastaanottopalveluissa hoitajilla, sihteereillä ja avustavilla työntekijöillä työnkuva vaihtelee mm. riippuen lääkärivastaanotoista. Osalla poliklinikkoja lääkäripäiviä on vain muutama viikossa tai kuukaudessa. Tällöin pysyvä henkilökunta tekee osin vastaanottotyötä, osin avustavat lääkäriä ja osin taustatyötä, kuten kirjausta ja hoitojärjestelyjä. Tilasuunnittelun lähtökohtana on, että henkilökunta siirtyy suoritettavan työn perusteella tehtävään soveltuvaan tilaan. Tämä on vastakohta sille, että henkilön työtila suunniteltaisiin siten, että kaikki työkuvaan sisältyvät tehtävät voidaan hoitaa tilasta poistumatta. Tämä näkyy esim. sairaanhoitajien työtehtävissä siten, että vastaanotto- ja lääkärien avustaminen tehdään vastaanottohuoneissa, mutta taustatyö yhteisessä kansliatilassa, josta on vielä erotettu ns. hiljaisen työn saarekkeen potilaspuheluita varten. Puhtaaksikirjoittamiselle on osoitettu oma erillinen yhteiskäyttöhuone, joka on varattu ainoastaan hiljaiseen työhön. 2.2.3. Integraation toteuttaminen Terveyskeskuksen 1.kerroksessa on aloitettu Terveyskampus hankkeen mukaisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vastaanottotoiminnan integrointi vuoden 2014 lopulla. Toiminnalliset muutokset eivät edellytä ensimmäisessä vaiheessa merkittäviä tilamuutoksia, joten ne voidaan toteuttaa nopeammassa aikataulussa. Muutoksen mahdollistaa Työterveyshuolto, joka on siirtänyt toimintansa Ylä-Savon Sairaanhoidon tukisäätiön omistamaan Monitoimitaloon marraskuussa 2014. Neuvolapalvelut ovat siirtyneet 6/2015 siivestä 2 siipeen 3 ja samalla neuvolan yhteyteen siirtyi lapsi-, gyne- ja äitiyspoliklinikka sairaalan puolelta. Siivissä 2 ja 3 tehdään muutoksia kevään 2015 aikana. Suurimmat t tilamuutokset liittyvät toimenpidehuoneen, lääkehuoneen ja hoitajakanslian muutoksiin. Työturvallisuuskatselmuksessa on tammikuussa 2015 todettu, että vastaanottohuoneisiin siipiin 2 ja 3 edellytetään hätäpoistumisovi käyntioven lisäksi. Vaatimus ei koske neuvolasiipeä (siipi 1).
10 Vastaanottohuoneet ovat keskittyneet nyt kerrokseen 1, mutta hankkeen yhteydessä 3.kerroksen toimistohuoneet muutetaan myös vastaanottokäyttöön soveltuvaksi. Muutosten jälkeen Ylä-Savon SOTE:n ajanvarausvastaanotoista kaikki poliklinikat toimivat terveyskeskuksessa. Taulukko 2 Ajanvarausvastaanottojen tilantarve ja suunnitellut neliöt. Hankesuunnitelman kautta voidaan vähentää n. 30 % neliöitä. Osastojen toiveet tiloista voidaan toteuttaa tilatehokkaammin, kun vastaanottotilat tehdään yleispäteviksi, jolloin korvamerkittyjä tiloja tarvitaan vähemmän. Näidenkin osalta tilojen sijoittelulla voidaan parantaa yhteiskäyttöä. Mm. avovastaanottojen keskelle sijoitettu ultraäänihuone palvelee kaikkia poliklinikoita ja perusterveydenhuollon vastaanottoja. KP Nimitys NYKYISET TILAT SUUNNITELTU OSASTON TOIVEET SÄÄSTÖ OLEVAAN SÄÄSTÖ TOIVEISIIN 3010 Vast otto iisalmen tk 1042 486 702 47 % 69 % 3015 Akuuttivastaanotto 174 198 284-14 % 30 % 3050 Neuvolat iisalmen tk (sis. 3051) 440 418 406 5 % -3 % 3571 Puheterapia/foniatria 87,9 69,2 72 21 % 4 % 3901 Muistipkl /geriatripalvelut 21,4 32 42-50 % 24 % 3910 Ravitsemusterapia 70,9 18 36 75 % 50 % 5101 Sisätautien poliklinikka (sis endo) 362 382 496-47 % -8 % (nykytilat sis. Endo, gastro ja neuro) Gastroenterologian poliklinikka 110 5771 Neurologian poliklinikka 41,5 5103 Hematologian poliklinikka 33,9 16,5 125 51 % 87 % 5201 Kirurgian poliklinikka 126 130 234-3 % 44 % 5301 Äitiyspoliklinikka 146 191 190-31 % -1 % 5302 Gyn pkl 189 104 152 45 % 32 % 5401 Lastentautien poliklinikka 116 107 94 8 % -14 % 5501 Silmätautien poliklinikka 142 82,8 125 42 % 34 % 5551 Korva- nenä- ja kurkkutautien 167 76,6 127 54 % 40 % 5601 Ihotautien poliklinikka 110 37 132 66 % 72 % Nykyiset tilat sis. Käytävä- ja odotustilat 3228 m2 Tilantarve 3214 m2 Suunnitellut neliöt 2500 m2 säästö olevaan tilanteeseen nähden 23 % Yhteiskäytön tuoma säästö toiveisiin nähden 22 % Terveysjohtaja Kuntayhtymän hallinnon tilat Päivystyksen esimies päivystyksen yhteydessä Avovastaanottojen päällikkö Terveyskeskus, 3krs Ajanvarausvastaanottojen esimies, Iisalmi Terveyskeskus, 3ks Kuva 3 Terveyspalveluiden johdon sijoittuminen Iisalmessa
11 2.2.4. Vastaanottojen sijoittuminen terveyskeskukseen Terveyskeskukseen sijoittuvien poliklinikoiden osalta on selvitetty nykyiset tilat, tilantarpeet erillisinä yksiköinä ja hankesuunnitelman perusteella yhteiskäyttöä hyödyntäen suunnitellut neliöt. Kuva 4 Siipi 1 muutokset. Tilat neuvoloille sekä lasten-, äitiys- ja gynepoliklinikoille. Kuva 5 Vastaanottotilojen keskittämien TK.n 1. kerrokseen Kuva 6 3. kerroksen tilojen muutos toimisto - ja vastaanottotiloiksi ja silmäpoliklinikan tilat.
12 Kuva 7 KNK_tilojen sijoittuminen suun terveydenhuollon tiloihin 2.2.5. Dialyysipoliklinikka Dialyysipoliklinikka toimii tällä hetkellä sairaalan toisessa kerroksessa ja tilat on rakennettu ja laajennettu 2000-luvulla. Mikäli sairaalarakennus säilytetään, tulee dialyysipoliklinikka toimimaan nykyisellä paikallaan. Dialyysipoliklinikka toimii kiinteässä yhteistyössä nykyisen sisätautiosaston kanssa, joten uudeksi sijoituspaikaksi soveltuvin olisi Vetrean toinen kerros, joka on sisätautipotilaihin painottuvan vuodeosaston jatkeena. Dialyysipoliklinikan tilantarve tarkentuu, kun saadaan kokemuksia dialyysihoidon siirtämisestä osin kotona suoritettavaksi. Taulukko 3 Dialyysin tilantarve TARVE kpl m2 yht tarkennus 1 15 15 kanslia + lääkehuone 1 100 100 hoitohuone 10 potilasta, 12 konetta vesipisteineen 1 18 18 eristyshuone 1 18 18 lääkärin huone (munuaislk huone) 1 18 18 munuaispkl huone 1 12 12 taukotila 1 3,5 3,5 hlö-kunta wc 2 6 12 pukuhuone 1 4,5 4,5 inva-wc 1 20 20 odotustila 2 4 8 2 kpl tarvikevarastoja 1 5 5 pieni keittiö 1 40 40 tekniset tilat 274 yht
13 2.3. Kuntoutuspalvelut Taulukko 4 Kuntouttavat toiminnat eri tehtävä- ja vastuualueilla Kuntoutuksen muoto Kohderyhmä Toiminnasta Iisalmessa vastaava Lääkinnällinen kuntoutus Fyysisen toimintakyvyn palauttaminen (esim. tuki- ja liikuntaelinsairauksissa) ja toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtäävä kuntoutus. Sairaalan puolella toimiva kuntoutusyksikkö Kuntouttava työtoiminta työnhakijoille, jotka elämäntilanteensa ja Työvoiman palvelukeskus työllistymisensä tukemiseksi ja (TYP), Ylä-Savo Talo eteenpäinviemiseksi tarvitsevat työvoimapalveluiden lisäksi muita palveluita. Psykiatrinen kuntoutus Sosiaalinen kuntoutus Psykiatrinen kuntoutus liittyy mielenterveyspotilaiden hoitoprosessiin. Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla kuntoutettavan sosiaalista toimintakykyä ja sosiaalisen vuorovaikutuksen edellytyksiä. ns. TUKU-toiminta, Monitoimitalo Sosiaalipalveluiden keskus (SOSPA), Ylä-Savotalo Sotilasvammalain mukainenjärjestetään lakisääteisesti kaikille kuntoutus tarvitsijoille Vetrea Vammaispalvelut Vammaispalvelulain perusteella palveluja tarvitsevat Sosiaalipalveluiden keskus (SOSPA), Ylä-Savotalo Lääkinnällinen kuntoutus ja psykiatrinen kuntoutus erityisesti toimintaterapian osalta ovat toimineet pitkälti erillisinä johtuen erityisesti siitä, että Koljonvirralla sijaitsevat MT-osastot ovat 7 km:n päässä lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Koljonvirran osastojen siirto kampusalueelle mahdollistaa toimintatapojen tarkastelun uudelta kannalta. Vaikka kuntoutuksen luonne on hyvin erilaista, kuntoutustilat voivat olla pitkälti yhteiset. Samassa yhteydessä voidaan huomioida myös eri potilasjärjestöjen kuntoutusta tukeva toiminta, jonka merkitys osana asiakkaan tukiverkkoa on merkittävä. Uuteen kuntoutuskeskukseen voidaan yhdistää kuntoutuksen tarvitsemat kokoontumis-, liikunta-, toimintaterapia- ja työpajatilat, jotka ovat kaikkien Ylä-Savon SOTE:n työalojen hyödynnettävissä. 2.3.1. Lääkinnällinen kuntoutus Lääkinnällinen kuntoutus tapahtuu sairaalassa olevan fysioterapiaosaston lisäksi vuodeosastoilla ja kotikuntoutuksena. Vuodeosastoilla kuntoutus on osa hoitokokonaisuutta ja kuntouttavaan työhön osallistuu koko henkilökunta. Kuntoutusnäkökulma on huomioitava osastojen
14 tilasuunnittelussa mm. tukikaiteiden ja liikkumista edistävien tilaratkaisujen avulla. Myös asiakkaiden aktiivisuutta tukevalla ympäristöllä ja toimintatavoilla on merkittävä vaikutus kuntoutumiseen. Asiakkaan aktiivisuutta tukevat ratkaisut huomioitava hoitoympäristöä uudistaessa. Kuntoutuspalveluilla on käytössä sairaalan puolella toimitat tilat, joissa puutteita on lähinnä toimintaterapiatilasta. Kuntoutuksessa tulee painottumaan ryhmämuotoisuus ja sitä myöden ryhmätoimintojen tilat nykyisellään hajallaan. Kuntosali Kirkonsalmen palvelukeskuksessa, liikuntatila terveyskeskuksen alakerrassa ja Koljonvirran sairaalassa sekä ryhmätiloja monitoimitalossa. Uudessa tilajärjestelyssä olisi toiminnan kannalta järkevää keskittää tilat yhteen paikkaan. Osastokuntoutusta varten on terveyskeskuksen toisessa kerroksessa kuntoutustila. (Lisäksi kuntoutuspalveluihin kuuluu kotikuntoutus.) Pyrkimys uudistuksessa on, että osastokuntoutus tekee valtaosan kirjaamistyöstä osastolla (mutta tarvitsee lisäksi kirjaustilan). Kotikuntoutus on pääosin kotona tapahtuvaa kuntoutustoimintaa ja tilatarve painottuu toimintotyyppiseen kirjaamistilaan. Kotikuntoutukselle järjestetään työtilat kuntoutusosaston yhteydestä. Tämän lisäksi kirjaamisessa voidaan käyttää apuvälinelainaamon työpistettä. Fysioterapian tilatarve perustuu nykyiseen tilaohjelmaan eikä toimintaan ole tulossa muutoksia. Kiinteänä osana kuntoutuspalveluitua toimii apuvälinelainaamo. Tietyt kiinteästi fysioterapiaan, kirurgian toimintaan sekä osa päivystykseen liittyvistä apuvälineistä varastoidaan nykyisellään fysioterapiayksikössä. fysioterapian yhteydessä on yhteinen apuvälinevarasto päivystysvastaanoton kanssa. Mikäli toiminnat jatkossa sijoittuvat eri rakennuksiin, on päivystyksen apuvälinetarve ratkaistava erikseen. Jo nykyisin päivystys huolehtii osin omasta apuvälinevarastoinnista ja lainauksesta. Tilaohjelmaan sisältyy lääkinnällisen kuntoutuksen esimiehen työhuone. Tällä hetkellä esimies toimii myös apuvälinelainaamon esimiehenä. (Manu Leppikangas) Taulukko 5 Lääkinnällisen kuntoutuksen tilantarve TARVE kpl m2 yht tarkennus Selite 1 14 14 toimisto esimiestila 8 18 144 vastaanottotilat asiakastilat, huonekorkeus 2,5-3m. Lisäksi yhdessä huoneessa tulee olla tehostettu ilmanvaihto toiminnallisista syistä 1 18 18 odotusaula 2 3 6 asiakas-wc-t 1 4,5 4,5 inva-wc 1 3 3 hlökunta 1 12 12 taukotila 2 8 16 apuvälinevarasto terapiatarvikkeet, apuvälineet 1 32 32 kirjaamistila avotoimisto, hiljainen piste (kotikuntoutus ja osastofysioterapia) 18 5 90 liikennetilat laskennallinen 340 yht huom! Kuntoutustilat erikseen, yhteiset mt:n kanssa sekä vuodeosastojen yhteydessä
15 2.3.2. Apuvälinelainaamo Ylä-Savon SOTE:n kuntoutuspalvelut vastaavat myös apuvälinelainaamosta. Apuvälinelainaamo toimii terveyskeskuksen pohjakerroksessa. Fysioterapian ja päivystyksen apuvälineet säilytetään fysioterapiatilojen yhteydessä olevassa varastossa. Apuvälinelainaamo on auki 10-12, apuvälineiden noutaminen aukioloaikojen ulkopuolelta hoidettu erityisjärjestelyin. Lainattujen välineiden palautus on mahdollista TK:n aukioloaikoina apuvälinehuollon yhteydessä olevaan keräysvaunuun. Apuvälinelainaamon sijainti tulee olla lähellä akuuttiosastoja, koska apuvälineitä lähtee runsaasti kotiutuvien potilaiden mukana. Apuvälinelainaamon toimintakuvaan kuuluu välineiden huolto, varastointi ja lainaaminen sekä välinerekisterin ylläpito. Lainaamossa on yksi tietokone työpiste. Lainaamon yhteydessä on oltava sovitustila, jossa tehdään myös apuvälineiden säätö ja käyttöopastus. Lainaamossa myös varmistetaan apuvälineen kunto ennen asiakkaalle luovutusta, joten tilassa tarvitaan esimerkiksi paineilma renkaiden täyttöä varten. Työtilojen turvallisuuden suhteen apuvälinelainaamon ovi olisi tarpeellista muuttaa liukuoveksi, oven avaus on riski käytävässä liikkuville. Tilojen osalta jatkosuunnittelussa on kiinnitettävä huomioita varastokalustoon, jotta tila toimii tehokkaasti ja välineiden käyttö on ergonomista. Varastoinnin kannalta ongelmalliseksi ovat osoittautuneet sängyt, nosturit ja muut fyysisesti isot apuvälineet. Kalustotuotteiden hankinnassa tullaan jatkossa kiinnittämään enemmän huomiota tuotteiden varastointin ominaisuuksiin. Nykyiset lainaamotilat ovat osoittautuneet hyvin toimiviksi. muutoin toimivat, mutta varastotilaa tulee kasvattaa n. 50m2, jotta välineet saadaan paremmin esille (on jo käytössä, sängyt kuntoutus+ kotihoito). Vuodeosastot luetteloivat ja varastoivat omat apuvälineet erillään apuvälinelainaamosta. Apuvälineiden puhdistus tapahtuu lainaamon lähellä olevassa siivouskeskuksessa. Apuvälineiden puhdistusta varten tarvitaan nostolaite, jolloin työskentely on ergonomisempaa. (Manu Leppikangas) TARVE kpl m2 yht Selite 1 130 130 varastotila apuvälineille, säilytysjärjestelmät 1 6 6 apuvälinelainaamon toimisto 1 4 4 apuvälinelainaamon sovitus 1 30 30 apuvälineiden puhdistus 170 yht Taulukko 6 Apuvälinelainaamon tilantarve. Apuvälineiden huollosta vastaa sairaalatekninen huolto. Nykyisellään apuvälineiden puhdistustila on yhteiskäytössä laitoshuollon kanssa ja toimii samalla siivouskeskuksena.
16 2.3.2.1. Omahoitotarvike- ja välinejakelu Kotihoidon hoitotarvikejakelu tulee siirtää nykyisistä Kankaan tiloista terveyskeskuksen yhteyteen. Toiminnan keskittäminen on valtakunnallisen selvitysraportin mukainen toimenpide ja osa palveluiden vaikuttavuuden ja tuottavuuden kehittämistä. Omahoitotarvike- ja välinejakelua tuotetaan kaikissa kunnissa kotihoidon yhteydessä sekä osana vastaanottotoimintaa. Keskitetty toiminta tuotetaan Iisalmesta käsin, jossa on määrällisesti suurin asiakasvolyymi. Iisalmen kotihoidon nykyiset tilat sijoittuvat Ylä-Savo talon 2. kerrokseen, jonne ei ole esteetöntä pääsyä eikä riittäviä varastotiloja. Toiminnallisesti ja logistiikka tarpeen huomioiden hoitotarvikejakelu olisi parempi vuodeosastojen ja vastaanottojen yhteydessä. Tilantarve on pako-ovella varustettu toimistotila ja n. 30m2 tarvikevarasto. Tilat on osoitettavissa terveyskeskuksen pohjakerroksesta. (Hanna Jokinen) 2.3.3. Psykiatrinen kuntoutus ja uusi kuntoutuskeskus Lääkinnällinen kuntoutus ja psykiatrinen kuntoutus erityisesti ryhmätilojen osalta ovat toimineet pitkälti erillisinä johtuen erityisesti siitä, että Koljonvirralla sijaitsevat MT-osastot ovat 7 km:n päässä lääkinnällisen kuntoutuksen tiloista. Lisäksi MT-puolella on ollut oma tutkimus- ja kuntoutusyksikkö avopalveluna kampusalueella sijaitsevassa Monitoimitalossa, jonka omistaa Ylä- Savon sairaanhoidon tukisäätiö. Kuntoutuspalvelut voisivat hyödyntää yhteistä tiloja MTosastotoiminnan kanssa osana toimintaterapiaa. Kuntoutuspalveluilla olisi toiminnallisesti järkevää lisätä myös yksilöohjauksen lisäksi ryhmäohjausta, jos tilat ovat samassa kiinteistössä vastaanottojen kanssa. Terveyskeskuksen puolella olevaa liikuntatilaa käytetään kuntoutuksessa lasten yksilöterapiaan sekä lastenryhmäterapiaan kerran kuukaudessa. Tilan tulisi olla vapaa kaikista tavaroista ohjausta varten. Tilaa käytetään myös apuvälineteknikon apuvälinesovituksiin n. kaksi kertaa viikossa. Tilan pinta-ala on riittävä, mutta ongelmana on mataluus. Tilassa tulisi olla korkeutta vähintään kolme metriä. Aurinkokehrässä on kuntosali, joka on varustettu testamenttivaroin. Kuntosalia käyttävät talon asukkaat ja ympäröivä asutus. Tämän lisäksi kuntosali on Soten työntekijöiden käytettävissä. Tällä hetkellä vuoroja on arkipäivisin yhteensä 12, mutta tila on käytettävissä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Tila on matala, mutta valoisa. Kuntosali on perusteltua säilyttää, eteenkin kun Ilvola- säätiö on suunnittelemassa Brofeltin alueelle myös uutta palveluasumista. Koljonvirralla on käytettävissä kuntosali sekä entinen ruokasali liikuntatilana. Lisäksi Koljonvirralla on useita työpajatiloja osastojen käyttöön. Erityisesti kuntosalitoiminta koetaan tärkeänä. Koljonvirran osastojen siirto kampusalueelle mahdollistaa toimintatapojen tarkastelun uudelta kannalta. Vaikka kuntoutuksen lähtökohta ja tavoite eroavat, kuntoutuksen tiloille asetetut vaatimukset ovat samanlaisia. Samassa yhteydessä voidaan huomioida myös eri potilasjärjestöjen kuntoutusta tukeva toiminta, jonka merkitys osana asiakkaan tukiverkkoa on merkittävä. Uuteen kuntoutuskeskukseen voidaan yhdistää kuntoutuksen tarvitsemat kokoontumis-, liikunta-, toimintaterapia- ja työpajatilat, jotka ovat kaikkien Ylä-Savon SOTE:n työalojen hyödynnettävissä, kuntoilutiloja voidaan käyttää myös TYKY-toimintaan. Keskeinen osa sisäkuntoutustilojen lisäksi on MT-osastoja varten ulko-oleskelutilat ja mahdollisuus ulkoliikuntaan. Ulko-oleskelutilat on esitelty tarkemmin osana aluesuunnitelmaa. (Manu Leppikangas)
17 Psykiatrinen kuntoutus Psykiatrinen kuntoutus on tällä hetkellä hajallaan: sitä toteutetaan Koljonvirran sairaalassa, tutkimus- ja kuntoutusyksikössä (TuKu) sekä aikuispsykiatrisessa ja lasten ja nuorten työryhmissä. Erilaisia ryhmiä on aikuispsykiatrialla toistakymmentä, TuKun toiminta perustuu lähes kokonaan ryhmätoimintoihin, Koljonvirran sairaalassa toimii kymmenen ryhmää sekä siellä on kunto- ja liikuntasali ja kuntouttava pajatoiminta. Ryhmätoimintoihin on huomioitava myös muun muassa tilat fysioakustiselle tuolille sekä korva-akupunktiolle. Ryhmätoiminnat tulevat jatkossa lisääntymään. Aktivoiva ryhmä- ja vertaistukitoiminta ovat psykiatrisen kuntoutuksen tätä päivää ja tulevaisuutta: toiminta on tutkitusti vaikuttavaa ja kustannustehokasta, ja siihen on syytä panostaa. Tulevaisuudessa on kehitettävä sekä tilojen että toiminnan osalta integroitu kuntoutusyksikkö. Tilojen tulee olla monikäyttöisiä, ja ne voivat olla osittain yhteiskäytössä lääkinnällisen kuntoutuksen ja toimintaterapian kanssa, esim. kunto- ja liikuntasali ja toimintaterapiatilat. Kuntoutuskeskuksen tiloissa on huomioitava yhteistyötahojen, kuten kolmannen sektorin, tilatarpeet. Myös avo- ja osastohoidon päihderyhmät tarvitsevat tilan. Usealla toimijalla on etenkin virka-aikana samanaikaista toimintaa, joka on huomioitava tilalaskelmissa. Alustava kuntoutusosaston tilaohjelma on riittävä mielenterveyspalveluiden tarpeisiin ja käyttöaste on ryhmätilojen osalta lähes 100 % virka-aikana, virka-ajan ulkopuolella alhaisempi. Kunto- ja liikuntasalin käyttöaste ei ole yhtä korkea. Lääkinnällisen kuntoutuksen ja muiden toimijoiden tilatarve on arvioitava erikseen. Kuntouttavien tilojen yhteiskäyttö on mielekästä etenkin kunto- ja liikuntasalin osalta. Mielenterveys- ja päihdeosaston tarpeisiin on keskeistä panostaa myös toimiviin ulko-oleskelu ja ulkoliikuntatiloihin. Ulko-oleskelutilat on esitelty tarkemmin osana aluesuunnitelmaa. Taulukko 7 Yhteisen kuntoutusosaston alustava tilaohjelma Yhteistilat Lukumäärä Neliö Tarve yht. Vastaanottohuone 3 18 54 kuntoutuksen vastaanottotilat Työhuone 1 11 11 MT-työpajatoiminnan vastaava Kuntosali 1 50 50 tilassa mahdollisuus kahden ryhmän yhtäaikaiseen käyttöön Liikuntatila 1 50 50 vähimmäiskorkeus 3m Varasto 1 15 15 Pukeutusmistila 2 10 20 mitoituksessa huomioitava avustettavuus Inva-wc 2 4,5 9 rentoutushuone 1 14 14 ns. sininen huone, äänieristetty, valojen säätö, työpajatila 1 100 100 askartelu- ja työpajatilaa yhteensä, jaettavissa pienempiin tiloihin. Myös 3.sektorin käytettävissä kokoontumistila 50 hlöä 1 90 90 yhteiskäytössä myös muiden tulosyksiköiden kanssa, AV-
18 järjstelmät. Jaettavissa harjoituskeittiö 1 14 14 kokoontumistilan yhteyteen taukotila 0 yhteinen esim. fysioterapian kanssa (riippuen sijainnista) liikennetilat 15 3 45 huomioitu, että kuljetaan toisten tilojen kautta 472 YHTEENSÄ 2.3.4. TYP- työvoiman palvelukeskus TYP-palvelu on TE-keskuksen ja Ylä-Savon SOTE:n yhteispalvelupiste, joka toimii yhteistyössä myös sosiaalityön, terveydenhuollon ja Kelan kanssa. TYP tarjoaa moniammatillista palvelua työllistymisen edistämiseen. Palvelua tarjotaan ensisijaisesti pitkään työttömänä olleille henkilöille ja henkilöille, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä. Palvelu on tarkoitettu myös alle 30- vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat henkilökohtaista tukea koulutus- ja työllistymissuunnitelmien pohdinnassa ja toteutuksessa. Vuoden 2015 aikana selviää siirtyykö TYP-palvelu jatkossa Iisalmen kaupungin hallinnoimiin tiloihin, jolloin ne on tarkoitus sijoittaa kaupungin työllistämisyksikön yhteyteen. Mikäli suunniteltu muutos ei toteudu, TYP-palveluun on tarkoitus jatkossa lisätä yksi uusi työntekijä eli tilatarve kasvaa yhden työhuoneen verran. (Seija Kärkkäinen) Taulukko 8 TYP-palveluiden tilantarve. TARVE kpl m2 yht tarkennus 3 18 54 tsto + neuvottelu 5 14 70 tsto + pieni neuvottelu 1 4 4 kopiotila 1 15 15 taukotila + kk 1 3,5 3,5 hlökunta wc 1 3,5 3,5 asiakas-wc 1 30 30 kokoustila 13 5 65 liikennetilat 245 yhteensä
19 2.4. Leikkaustoiminta Leikkausyksikössä toimii leikkaus- ja anestesiayksikkö sekä päiväkirurgian yksikkö. Näiden yksiköiden välitilassa on entiset heräämötilat ja käytävätilaa, jossa potilasvaihto tapahtuu. Entisestä heräämötilasta on tehty tutkimustila, kansliatila ja erillinen lääkehuone. Ylä-Savon SOTE:n tavoitteena on leikkaustoiminnan ylläpitäminen niissä toiminnoissa, jotka voidaan kustannustehokkaasti tuottaa omana toimintana. Leikkaustoiminnan kehittämiseksi on kehitettävä LEIKO -toimintaa perustamalla leikkausyksikön yhteyteen LEIKO-yksikkö. LEIKOtoimintaa varten on tarpeen tehdä tilamuutoksia leikkausosastolla. Lisäksi leikkausosastolle tarvittaisiin ajanmukaisemmat asiakkaiden pukeutumis- ja hygieniatilat. Toimintojen yhtenäistyessä erillisiä varastotiloja ei tarvita yhtä paljon, mutta asiakkaiden haastattelu- ja tutkimustilojen tarve kasvaa. Toiminnot voidaan järjestellä uudelleen nykyisissä tiloissa, mutta jos tehdään laajempia tilamuutoksia, voidaan leikkaustoimintaa toteuttaa nykyistä huomattavasti tehokkaammin. Tilatehokkuuteen vaikuttaa oleellisesti myös leikkaussalien määrä, mikä uudistilavaihtoehdossa on tiputettu neljään. Tilatehokkuuden nostosta ja leikkaussalien vähentämisestä johtuen uusi leikkausosasto olisi n. 40 % nykyistä pienempi huoneohjelmaltaan. Lopullinen tilaratkaisu on riippuvainen siitä, peruskorjataanko nykyiset päiväkirurgian tilat ja säilytetään 2000-luvulla peruskorjattu leikkausosasto, vai uudistetaanko kaikki tilat. Taulukko 9 Uuden leikkausosaston alustava tilaohjelma. TARVE kpl m2 yht tarkennus 4 50 200 leikkaussali 1 120 120 heräämö/leiko 1 15 15 valvomo 1 50 50 odotustila 1 12 12 osastokeittiö 1 18 18 kanslia 3 18 54 tutkimus 2 8 16 pukuhuone 2 3 6 asiakas-wc 1 4,5 4,5 asiakas-inva 1 12 12 streriilivarasto 1 12 12 hoitotarvikevarasto 1 6 6 yleisvarasto 1 12 12 peseytymistila 1 8 8 sanelutila 1 12 12 taukotila 1 12 12 laitetila 2 11 22 toimistotila 1 12 12 sterilointi 1 12 12 huuhteluhuone 28 6 168 liikennetilat 783,5 yht
20 2.5. Kuvantamispalvelut Kuvantamispalveluiden tavoitteena on tuottaa peruserikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tarvitsemia radiologisia palveluja Ylä-Savon alueella; Ylä-Savon SOTE kuntayhtymälle, ympäristökuntien terveyskeskuksille, Kuopion yliopistollisen sairaalalle, Vetrea Oy:lle, Iisalmen Työterveysasema Oy:lle sekä yksityissektorille. Röntgenosaston toimipisteet sijaitsevat Iisalmen sairaalassa sekä Kiuruveden ja Sonkajärven terveyskeskuksissa. Iisalmessa tehdään natiivitutkimuksia (luu- ja keuhkotutkimukset), mammografia-, ultraääni-, tietokonetomografia- ja UÄ-ohjattuja toimenpiteitä omilla laitteilla. Lisäksi ostopalveluna tuotetaan magneettitutkimuksia MRI-rekassa. Kuvantamisosastolla on käytössä viisi tutkimushuonetta, jotka ovat: CT-huone (laite on uusittu 2009, uusimistarve n. 10 vuoden välein) mammografiakuvaushuone (siirretään ent. UÄ-huoneeseen 2015, laite on uusittu 2013) Ultraäänihuone ( siirrretään ent. läpivalaisuhuoneeseen 2015, laite on uusittu 2012 ) Natiivihuone 1 (laite on uusittu 2006) Natiivihuone 2 (laite on uusittu 2014) TARVE Kuvantamistarpeissa suurin ryhmä on natiivikuvaukset, joita varten on kaksi kuvantamishuonetta. Kahden huoneen tarve johtuu kuvausmäärien lisäksi toimintavarmuudesta, koska laiterikko voi aiheuttaa useamman päivän keskeytyksen kuvantamisessa ja vaikuttaa tällöin päivystyksen lisäksi myös mm. leikkaustoimintaan. Kuvantamishuoneet ovat jäämässä pieneksi uusien laitteiden liikeratojen kannalta, jolloin mm. talotekniikan sovittaminen koneuusintojen yhteydessä on vaikeaa eikä laitteiden koko liikelaajuutta voida hyödyntää. Kuvantamismenetelmien kehityksen myötä kuvantamisosastolla on jäänyt tarpeettomaksi mm. rtg-filmien kehitys- ja käsittelytilat sekä filmi- ja liuosvarastot. Röntgentutkimukset arkistoidaan digitaaliarkistoon, KYS-alue-Pacsiin, jolloin sekä kuvantamisosaston yhteydessä että kellarissa olevat arkistot voidaan ottaa muuhun käyttöön. kpl m2 yht tarkennus Selite 1 45 45 CT-huone sis ohjaustila ja kuvaushuoneen 1 10 10 tekninen tila mm. CT 1 35 35 natiivihuone 1 sis ohjaustila 1 35 35 natiivihuone 2 sis ohjaustila 1 16 16 kuvantamishuone ultra 1 16 16 kuvantamishuone mammo 2 14 28 toimistotila 2 esimiestilaa, OSH, AOSH 1 4 4 pieni huuhteluhuone 1 20 20 kanslia ilmoittautuminen kanslian yhteydessä 8 2,5 20 pukutilat 2 pukutilaa / tutkimushuone 2 4,5 9 wc-tilat kuvaustilan yhteydessä 1 10 10 odotusalue paariodotus, asiakkaat
21 1 4 4 streriilivarasto 1 3 3 lääketila 1 8 8 muu varasto 1 20 20 taukotila 2 2 4 hlökunta wc 1 9 9 lepohuone päivystävä röntgen 1 20 20 sanelutila lääkäritoimisto /sanelu 1 10 10 toimistoitila PACS-hoitaja 1 14 14 ATK-tila tekninen laadunvarmistus, MRI-ajanvaraus, ym. 31 5 155 liikennetila laskennallinen määrä 514 yht Taulukko 10 Kuvantamisosaston tilaohjelma (uudisrakentaminen) Nykyiset tilat n. 635 h-m2 2.6. Lääkekeskus Lääkekeskus toimii Iisalmen sairaalan kellaritilassa ja asiakkaana ovat Ylä-Savon SOTE:n kuntayhtymän eri toimipisteet sekä Vetrea Terveys Oy:n Iisalmen ja Siilinjärven toimipisteet. Lääkekeskus huolehtii kuntayhtymän lääkehuollosta (esim. lääkkeiden tilaaminen, varastointi ja toimittaminen, lääkkeenvalmistus) Lääkekeskuksia valvoo Fimea, jonka julkaisu Sairaala-apteekin ja lääkekeskuksen toiminta 6/2012 antaa ohjeita mm. tiloista. Puhdastilojen laatua ohjaa. SFS - EN ISO 14644-1. puhdastilat ja puhtaat alueet. 2.6.1. Puhdastilat Suomessa lääkelaitos Fimea on määräyksellä 5/2012 asettanut vaatimuksen EU:n hyvien tuotantotapojen noudattamisesta lääkevalmistuksessa ja siihen liittyvissä toiminnoissa. GMP puolestaan viittaa useissa kohdissa esim. puhtausluokituksen määrittämisessä ISO 14644 standardiin. GMP antaa neljä puhtausluokitusta A, B, C ja D, ilman partikkeli pitoisuuden ja mikrobiologisen kontaminaation perusteella, näistä A on puhtain ja D epäpuhtain. Lääkekeskuksessa on A-luokan laminaarivirtauskaappi aseptista valmistusta varten ja turvakaappi sytostaattien käyttökuntoon saattamista varten. Kaappien taustatilat ovat luokkaa C, kun vaatimusten mukaan niiden kuuluisi olla luokkaa B.. Nykyisiin tiloihin ei ole kuitenkaan ollut mahdollista rakentaa B-luokan taustatiloja. Yhteinen sulkutila aseptiselle ja sytostaattipuolelle on luokkaa D. A- luokan puhtausluokituksen tilat ovat paikallisia erittäin puhtaita alueita, jotka on varattu prosessin kriittisille vaiheille ja jotka sijaitsevat B-luokan tiloissa. A-luokituksen tiloissa on lähes poikkeuksetta laminaarinen ilmanjakotapa. Luokat C ja D ovat puhtaita alueita prosessin vähemmän kriittisille vaiheille. (Tarja Kärkkäinen) 2.6.2. Tilaohjelma Fimean ohje sairaalan lääkekeskuksista edellyttää: - tiloissa on kulunvalvonta ja murto- ja palosuojaus on huolehdittu - saapuvien lääkkeiden vastaanotolle ja tarkistukselle on erillinen, tarvittaessa lukittu, tila - varastointitilan säilytysolosuhteet on hallittu ja dokumentoitu - tulenarat, räjähtävät, myrkylliset ja radioaktiiviset aineet sekä paineen alaiset kaasut on varastoitava niistä annettujen ohjeiden mukaisesti
22 - lääkejätteiden käsittelylle ja varastoinnille on varattava erillinen tila - päivystysvaraston tulee olla erillinen lukittu - huumausainelain mukaiset tuotteet on varastoitava erillisessä, murtovarmassa ja lukitussa varastossa - lääkevalmistustilat tulee vastata EU:n GMP-oppaan vaatimuksia Nykyiset tilojen ongelmana on toimiminen vanhassa rakennuksessa, jonka kantavat rakenteet jakavat tilaa epätarkoituksenmukaisesti. Tuotteet tulevat kuormalavoina, jolloin näiden siirtelyyn ja varastointiin tarvitaan ylimääräistä tilaa. Lisäksi puhdastiloja varten tarvittaisiin sulkutila. Mikäli lääkekeskus sijoittuisi uusiin tiloihin, voitaisiin uudet tilat suunnitella tarkoituksenmukaisemmin. Tarvittava neliömäärä pysyy jotakuinkin nykyisellä tasolla. Mikäli valittu hankeratkaisu edellyttää lääkekeskuksen siirtämistä, on selvitettävä myös mahdolliset lääkekeskuksen varastotoimintaan soveltuvien automaatiojärjestelmien hyödyntäminen (Tarja Kärkkäinen) TARVE kpl m2 yht tarkennus Selite 1 10 10 vastaanottotila 1 40 40 varastotilat liuosvarasto 1 96 96 lääkevalmistus ja erilliset lukitut tilat huumausaineille pakkaus 2 3 6 vetokaappitila A-luokan kaapit B-luokan taustatilassa 1 6 6 etutila vetokaapeille puhdastilat, C-luokka 1 6 6 sulkutila etutila puhdastiloille, D-luokka 1 9 9 päivystysvarasto 1 4 4 palavien nesteiden paloluokiteltu varasto 1 1 1 ongelmajätevarasto lukittu 1 2 2 siivousvälinevarasto 1 7 7 toimisto 1 8 8 taukotila 195 yht Taulukko 11 Lääkekeskuksen alustava tilaohjelma
23 2.7. Välinehuolto Ylä-Savon SOTE:ssa välinehuoltoa tehdään Iisalmessa, Kiuruvedellä ja Sonkajärvellä. Välinehuolto toimittaa puhtaita, desinfioituja ja steriilejä instrumentteja kuntayhtymän eri toimipisteiden tarpeisiin. Välineiden esipesua tehdään tarvittaessa eri toimipisteissä. Tähystinlaitteet huolletaan kokonaisuudessaan gastroenterologian poliklinikalla. Nykyisissä tiloissa on havaittu kosteusvaurioita laitteiden alapuolella ja tiloissa on sisäilmaongelmia. Mikäli toiminta jatkuu nykyisissä tiloissa, on tilat korjattava. Tällä hetkellä välinehuollon käytössä on 268 h.m2. Korjaustöiden ajaksi välinehuolto voitaisiin hajauttaa nykyisiin muihin seudullisiin välinehuoltotiloihin. Leikkaustoiminta edellyttää kuitenkin välinehuollon välitöntä sijaintia. Riippuen valittavasta hankevaihtoehdosta, on välinehuolto- ja leikkaustoiminta keskeytettävä korjausten ajaksi tai välinehuollon tilat siirrettävä uusiin tiloihin, jolloin nykyisiä tiloja voidaan käyttää rakentamisen ajan. (Sisko Kostiainen, Eija Jestola) Taulukko 92 Välinehuollon alustava tilaohjelma TARVE kpl m2 yht tarkennus Selite 1 12 12 VASTAANOTTO lajittelu, pesukoneiden likainen puoli 1 40 40 PUHDISTUSTILA pesukoneet, käsinpesu, UÄ-pesu, vaunupesu 1 12 12 VAUNUPESU likaisen ja puhtaan välillä 1 40 40 TARKISTUS JA PAKKAUS pesukoneiden ja steriloiden välissä, tarkistus, pakkaus, sterilointi 1 40 40 STERILOINTI autoklaavien toinen puoli, leikkausosaston välineet, instrumenttivaunujen varustelu jne 1 15 15 LÄHETYS 1 12 12 VARASTOTILAT pesuaineet jne 2 3 6 SIIVOUSTILA puhtaalle ja likaiselle omat 2 2 4 SULKUTILAT pesuhuone - pakkaus ja pakkaus-steriili LIIKENNETILAT tilojen välillä ei käytävätiloja, liikennetilat laskettu huonetiloihin 181 yht
24 2.8. Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuolto toimii Terveyskeskuksen yhteyteen 2003 rakennetuissa tiloissa. Suun terveydenhuollolla on 15 vastaanottotilaa, joista vastaanottokäyttöön on varusteltu 12 kpl. Suun terveydenhuollon hammaslääkäriviroista osa on täyttämättä. Rakennusvaiheessa on tehty kolme (3) ylimääräistä huonetta, jotka ovat tarvittaessa muutettavissa vastaanottokäyttöön. Tällä hetkellä nämä huoneet ovat hallinnon esimiesten toimistohuoneina. Lisäksi rakennuksessa on omat sosiaalitilat naisille ja miehille, välinehuolto sekä henkilökunnan taukotilat. Toimintamuutosten seurauksena sosiaalitilat voidaan osoittaa kellaritiloista, jolloin nykyiset sosiaalitilat on käytettävissä muuhun käyttöön. Hankesuunnitelmaan sisältyy tilojen muutos KNKpoliklinikan tiloiksi. Suunnitelman mukaan suun terveydenhuollon vastaanottohuoneista jää varalle yksi (1), joka on tällä hetkellä hallinnon esimiehen työhuone. Mikäli hammaslääkäreiden määrä nousee merkittävästi, voidaan tilantarve korvata olevien huoneiden käyttöasteen nostolla ja vastaanottojen porrastuksella. Hammaslääkärimäärän kasvaessa on mahdollisuus käyttää muiden kuntien tiloja. Kiuruvedellä on käytössä 4-5 hoitohuonetta, Sonkajärvellä 3 hoitohuonetta ja Vieremälle valmistumassa kesän 2015 aikana 2 hoitohuonetta. (Eija Jestola) 2.8.1. KNK:n ja suun terveydenhuoltopalvelujen yhteistoiminta Suun terveydenhuollon ja korva- nenä ja kurkkutautien toiminta on tuotettu historiallisesti erillään johtuen organisaation välisistä rajoista. Suun terveydenhuolto on ollut osa perusterveydenhuollon toimintaa, kun taas KNK toiminta on liittynyt erikoissaraanhoidon poliklinikkatoimintaan. Ylä- Savon SOTE:a edeltävällä ajalla toiminnot olivat eri tuottajaorganisaatioissa. Toimiminen erillisissä tuottajaorganisaatioissa johti ymmärrettävästi erilliseen tilaratkaisuun. Ylä-Savon SOTE organisaation alusta lähtien toimintojen välistä tuottajaorganisaatioiden eroa ei ole ollut. Potilastyön kannalta suun terveydenhuollon ja KNK-poliklinikan toiminnassa on monia yhteneviä piirteitä. Potilailla on molempia erikoisaloja koskevia yhteisiä terveysongelmia, kuten suun alueen syövät, purentaongelmat, uniapnea, kasvojen alueen kipupotilaat sekä hammastoimenpiteiden jälkeiset leikkauskomplikaatiot (syvät kaulanalueen infektiot). Toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen mahdollistaisi potilaiden kokonaisvaltaisemman hoidon sekä toimivammat konsultaatiokäytännöt. Moniammatillisesta toiminnasta hyötyisivät erityisesti potilaat. Uusi toimintamalli, jossa suun terveydenhuolto ja KNK toiminta toimisivat rinnakkain samoissa tiloissa, olisi valtakunnallisesti uutuusarvoltaan kiinnostava konsepti. Potilastyön kannalta yhdistymisessä on vaikea nähdä mitään negatiivista. Potilastyön tehostumisen lisänä voidaan nähdä myös toiminnassa yhtenevä laitekanta. Suunterveydenhuollossa on yleistymässä kartiokeila CT-tutkimuksen käyttö. Kartiokeila CT soveltuu KNK toimenpiteiden suunnitteluun ja siten tulevaisuuden kuvantamislaitteiston kehittämisintressit ovat yhtenevät em. terveydenhuollon toimijoiden kesken. (Jarno Rieppo)
25 Taulukko 13 Suun terveydenhuollon nykytilanne ja muutos, kun KNK tulee tilojen yhteyteen. Esimiehen työhuone siirtyy muiden esimiesten työhuoneiden yhteyteen ja sosiaalitilat TK:n kellarikerrokseen. Suun terveyden erillinen neuvotteluhuone muuntuu kahden työpisteen toimistotilaksi. Nykytilanne: tarve: kpl m2 yht tarkennus kpl m2 yht tarkennus 11 19 209 hoitohuone hh 12 19 228 hoitohuone hh 3 19 57 hoitohuone tyhjä 1 10 10 hammas rtg 1 19 19 toimisto (Eija Jestola) 1 3 3 pimiö 1 10 10 hammas rtg 1 24 24 välinehuolto (toistaiseksi) 1 3 3 pimiö 1 81,5 81,5 varasto + toimisto 1 24 24 välinehuolto 1 33,6 33,6 kahvio 1 81,5 81,5 varasto + toimisto 1 17,5 17,5 toimistotila / 2hh 1 30 30 sostila naiset 7 2,5 17,5 wc 1 10 10 sos.tila miehet 2 5 10 wc inva 1 33,6 33,6 kahvio 1 3 3 varastot 1 17,5 17,5 neuvottelu 1 5,5 5,5 varasto 7 2,5 17,5 wc 1 326,8 326,8 aulat + käytävät yht 2 5 10 wc inva 1 2 2 Profyl 1 3 3 varastot 1 3,5 3,5 Profyl 1 5,5 5,5 varasto 1 4 4 Ster.t 1 326,8 326,8 aulat + käytävät yht 769,9 1 2 2 Profyl 1 3,5 3,5 Profyl 1 4 4 Ster.t 866,9 2.9. Työterveyshuolto Ylä-Savon SOTE:n työterveyshuolto siirtyi 2014 Ylä-Savon Sairaanhoidon tukisäätiön omistaman monitoimitalon pohjakerrokseen. Tilat ovat tämän hetkiseen toimintaan riittävät ja hyvin soveltuvat. Mikäli monitoimitalosta vapautuu myöhemmin hankkeen myötä tilaa, on työterveyshuollolla mahdollisuus vuokrata ainakin osa tiloista laajenevan ja muuttuvan toiminnan tarpeisiin. (Anne Väisänen ja Janne Forsberg)
26 3. Hoito- ja hoivapalvelut 3.1. Asumispalvelut Asumispalvelut on tarkoitettu ensisijaisesti ikäihmisille, jotka tarvitsevat hoivaa ja huolenpitoa vuorokauden kaikkina aikoina, silloin kun omassa kodissa asuminen ei ole enää mahdollista kotiin annettavien palveluiden tukemana. Asumispalveluiden tehtävänä on tukea asiakkaan omatoimisuutta ja toimintakykyä sekä antaa turvallinen asumisympäristö ja tarvittava hoiva ja huolenpito. Asumispalveluiden toimipiste sijaitsee tällä hetkellä Ylä-Savo talolla. Toimintaan ei ole tulossa tilaohjelmaan vaikuttavia muutoksia. Taulukko 14 Asumispalvelujen nykyinen tilantarve Ylä-Savo -talolla TARVE kpl m2 yht tarkennus 2 18 36 normaali toimistotila 1 11 11 toimisto, asumispalvelujen päällikkö 3.1.1. Palvelukeskukset Ylä-Savon SOTE:n alueella omaa palvelusasumista tarjoaa Iisalmessa palvelukeskus Kirkonsalmi, Kangaslammin pienkotikeskus ja Onnimanni. Laitoshoidon pitkäaikaispaikkojen purku on muuttanut palvelukeskusten toimintakuvaa, mutta tilaratkaisumuutoksia on tarvittu vähän. Palvelutaloissa on tarvetta lisätä omatoimisuutta lisääviä apu- tukivälineitä sekä parantaa tilojen turvallisuutta ja valvottavuutta. Myös ergonomian parantaminen apuvälineiden kehittyessä on tarpeen. Muutokset eivät kuitenkaan edellytä merkittäviä investointeja. 3.1.1.1. Palvelukeskus Kirkonsalmi Palvelukeskus Kirkonsalmen mittava peruskorjaus valmistui vuonna 2010. Palvelukeskus Kirkonsalmea on totuttu kutsumaan rakennuksen muodon mukaisesti "Aurinkokelloksi", jossa on vanhusten sosiaalihuoltolain mukaista pitkäaikaislaitoshoitoa 69 paikkaa ja tehostettua palveluasumista 9 paikkaa. Tulevina vuosina laitoshoidon paikkoja tullaan muuttamaan tehostetun palveluasumisen paikoiksi, mikä mahdollistaa vanhusten yksityisyyden ja kodinomaisuuden asumisessa. 3.1.1.2. Kangaslammin pienkotikeskus Palvelukeskus Kangaslammen peruskorjaus on valmistunut vuonna 2004. Kangaslammella on vanhusten tehostettua palveluasumista 30 paikkaa sekä omaishoitoa ja kotihoitoa tukevia lyhytaikaishoitopaikkoja 13 paikkaa. Tulevina vuosina Palvelukeskuksen käyttötarkoitus pysyy samana. Palvelukeskuksen toiminnallisia muutostarpeita ovat palvelukeskuksen pienet WC tilat joissakin asiakashuoneissa sekä kahden solun (Kievari ja Tupa) kapeat ovet, joiden suurentaminen mahdollistaisi paremman ergonomian ja apuvälineiden käytön. Pikaisesti on uusittava myös hälytys- ja hoitajakutsujärjestelmä. 3.1.1.3. Onnimanni Palvelukeskus Onnimannissa on 9 tehostetun palveluasumisien paikkaa muistisairaille. Äärellä on Onnimannin asunto-osa, johon sijoittuu 13-15 tavallisen palveluasumisien paikkaa.palvelukeskus Onnimannissa ja asunto-osassa työskentelee yhteinen henkilöstö. Tulevina vuosina Palvelukeskus Onnimannin tilat voivat nykyisen vaihtoehdon lisäksi tarjota mahdollisuuden vanhusten ryhmäasumiseen, perhehoitoon, vanhusten vuokra-asumiseen. (Tarja Huttunen)