YKN lähetekeskustelu talousarviosta ja Luther-potti 16 Lähetekeskustelu vuoden 2018 kehyksen valmisteluun Päätösehdotus Seurakuntayhtymän johtaja Teemu Laajasalo Yhteinen kirkkoneuvosto käy lähetekeskustelun ja linjaa valmistelijoille vuoden 2018 kehysvalmistelun suuntaviivat. Selostus Toimintakulttuurin muutoshankkeen valmistelun yhteydessä keväällä 2015 päätettiin kehyksen valmistelusta että vuosilla 2016 2018 kehystä leikataan vuosittain kolme, viisi ja seitsemän prosenttia. Yhteisen kirkkovaltuuston hyväksyessä talousarvion 2017, hyväksyttiin viisi ponsiesitystä, jotka huomioidaan 2018 kehys valmistelun yhteydessä. 1) Miten yhtymän investointiohjelman aikataulun pidentäminen vaikuttaisi säästötarpeeseen? 2) Miten kiinteistöistä luopumiset ja kiinteistöjen myynneistä saatavat tulot vaikuttavat säästötarpeeseen pitkällä aikavälillä (10 vuotta)? 3) Miten vuodelle 2018 suunniteltu 7 %:n leikkaus voidaan toteuttaa niin, että irtisanomisiin ei jouduta? 4) Kartoittaa vuosien 2018 2020 valmistelua varten seuraavan 10 vuoden kiinteistöinvestointitarpeen. 5) Helena Seppälän ponsiesitys: Viitaten nykyisen määrärahapäätöksen yhteydessä 12.11.2009 hyväksyttyyn ponteen 152/2009 yhteinen kirkkovaltuusto edellyttää, että yhteinen kirkkoneuvosto etsii keinoja helpottaa Munkkiniemen ja muiden pienten seurakuntien kohtuutonta taloudellista tilannetta, joka nykyisellään johtaa irtisanomisiin. Helsingin seurakuntayhtymän johtoryhmä on käynyt keskustelua kehyksen valmistelusta ja talousnäkymistä. Johtoryhmällä on yhtenäinen kuva talousnäkymästä. Käydyn keskustelun yhteydessä johtoryhmä velvoitti hallintojohtajaa valmistelemaan esityksen verotusja talousnäkymistä vuoteen 2025 saakka. Samaan aikaan Kirkkohallitus on pyytänyt ulkopuolista tahoa selvittämään koko kirkon talousnäkymiä. Osana ja lisäksi tätä selvitystä Helsingin seurakuntayhtymä pyysi selvityksen tekijältä näkemystä Helsingin seurakuntayhtymän tilanteesta. Kirkkohallitukselle selvityksen teki Perlacon Oy, jolla on hyvä ja monipuolinen kokemus vastaavien selvitysten tekemisestä muun muassa valtionvarainministeriölle ja monelle kuntatoimijalle.
Kirkkohallitukselle tehdyn selvityksen tavoitteena oli selvittää seurakuntien taloudessa vaikuttava kustannusten sopeutuspaine koko maan tasolla kahden kolmen eri skenaarion avulla. Tehty selvitys ei ollut pelkkä veroennuste vaan se oli painelaskelma, jossa arvioitiin kirkollisveron kehityksen vaikutusta toiminta-katteeseen ja millainen paine kohdistuu toimintakatteeseen erilaisilla skenaarioilla ja kirkollisveron kehityksellä. Tehdyssä selvityksessä on merkillepantavaa se, että se perustuu jopa kohtalaisen positiiviseen veroennusteeseen. Mikäli verokehitys on yhtään heikompi kuin mikä ennusteessa, on näkymä vielä entistä synkempi. Tehdyssä selvityksessä on huomioitu muun muassa jäsenmäärän kehitys, asukasmäärän kehitys, verotuloa arvioitaessa huomioitu kirkkoon kuuluminen ikäryhmittäin ja saatu kirkollisverokertymä ikäryhmittäin. KUVIO 1: Asukasluku ja jäsenmäärä Valmistunut selvitys antaa kahta kautta hyvin samansuuntaisen lopputuleman. Koko maan talousnäkymästä saadaan Helsingin näkymä käyttämällä Helsingin laskennallista osuutta koko kirkon taloudesta. Selvityksen tekijältä pyydettiin erikseen näkymä Helsingin taloudesta. Näiden kahden selvityksen lopputulos on hyvin samanlainen, erittäin synkkä. Koko maan osaltaan selvityksen lopputulemana on se, että seurakuntien taloudet polarisoituvat erittäin voimakkaasti nykyisellä
kehityksellä. Valtaosalla seurakunnista eli yli 250:lla on vuonna 2040 sopeutuspaine, joka vastaa 1,5 prosenttiyksikköä. KUVIO 2. Vero-%:n nosto ja laskupaine Koko maan tasolla eri skenaarioiden sopeuttamistarpeet vaihtelevat 115 M :sta (Kuvio 3) vajaaseen 300M :on vuoteen 2025 mennessä. KUVIO 3: Positiivisin koko kirkon kustannuspaineskenaario Helsingissä kirkkoon kuuluminen vähenee merkittävästi, jäsen- % laskee alle 50 %:n vuonna 2020 ja on vuonna 2025 noin 43 %:a. Koko maan skenaarioista johdettu Helsingin sopeutusosuus sekä Helsingin
omista skenaarioista johdettu sopeuttamistarve on molemmissa selvästi yli 15M :a vuoteen 2025 mennessä (Kuvio 4). Seurakunta Helsinki Trendin mukainen alenema -1,30 % Toimintakatteen kasvu 1,8 % Aleneman korotus %:ia 0,00 % Verotettava tulo -0,5 % (kunnan) Uusi alenema -1,30 % 2006 2010 TP2015 Lask2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Asukasluku 564 521 588 549 627 456 634 731 641 830 648 760 655 512 662 101 668 491 674 714 680 782 686 702 692 476 Jäsenmäärä 382 616 366 918 352 013 347 860 343 424 338 716 333 738 328 503 323 001 317 255 311 277 305 075 298 657 Veroa maksavat 262 626 259 479 256 236 252 680 248 928 244 976 240 894 235 865 231 387 226 756 221 992 Suhde Helsinki 67,8 % 62,3 % 56,1 % 54,8 % 53,5 % 52,2 % 50,9 % 49,6 % 48,3 % 47,0 % 45,7 % 44,4 % 43,1 % Helsinki 2006 2010 TP2015 TP 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Toimintakate -72 812-86 658-88 349-80 507-81 956-83 431-84 933-86 462-88 018-89 603-91 215-92 857-94 529 0,39 % -8,88 % 1,80 % 1,80 % 1,80 % 1,80 % 1,80 % 1,80 % 1,80 % 1,80 % 1,80 % Kirkollisvero 69 855 77 949 80 316 80 424 76 403 76 727 76 959 78 025 77 761 76 824 76 183 75 453 74 635 Kirkollisveron muutos 0,1 % -5,0 % 0,4 % 0,3 % 1,4 % -0,3 % -1,2 % -0,8 % -1,0 % -1,1 % Valtionosuus 12 235 12 377 12 516 12 651 12 782 12 911 13 036 13 157 13 275 13 391 Rahastomaksut -9 137-9 236-9 392-8 927-8 964-8 991-9 116-9 085-8 976-8 901 Kirkvero+vosuus- TKate-rahastomaksut -2 957-8 708-8 032 3 015-2 412-3 581-4 250-4 619-6 338-8 859-10 961-13 105-15 404 KUVIO 4: Helsingin sopeuttamistarve ja jäsenkehitys Helsingin osalta laskelmissa on arvioitu kirkollisveroa maksavien määrän vähenevän noin 15 % vuoteen 2025 mennessä. Kertynyt kirkollisvero ei vähene samalla nopeudella, koska samalle ajanjaksolle arvioidaan ansiotason nousua. Yleinen kustannuspaine toimintakatteeseen on vuosittain 1,8 %:a. Seurakuntien polarisaatio johtaa siihen, että joissakin suuremmissa asutuskeskuksissa muuttovoitto hieman lievittää kirkosta eroamista ja sen vaikutusta verotuloihin, mutta ei kuitenkaan kokonaan paikkaa sitä. Muualla Suomessa seurakuntien tilanne tulee olemaan hyvin vaikea. Polarisaatio seurakuntien välillä luo paineen tasata seurakuntien välisiä eroja ja tämä tasaamiseen paine kohdistuu varakkaisiin, suurempiin seurakuntiin. On hyvin todennäköistä kirkolliskokouksen päätöksentekorakenteella, että uhka on hyvin mahdollinen. Aiemmin päätetyillä kolme, viisi ja seitsemän prosentin leikkauksilla päästään 2018 jälkeen sellaiseen tasoon, että isoja kertaluonteisia sopeuttamisia ei tarvita, mutta vuosittain joudutaan kuitenkin kustannuksia tarkkailemaan ja säästämään. Helsingin seurakuntien ja seurakuntayhtymän toimintakulttuurin muutosta viedään määrätietoisesti eteenpäin muuttaaksemme tapaamme toimia. Tarkoitus on muuttaa toimintaympäristöä ja siihen vaikuttavia trendejä. Näin toivottavasti hyvin toteutettu toimintakulttuurin muutos vaikuttaa myös myönteisesti tässä painelaskelmassa todettaviin kehitystrendeihin. Yksistään jäsenmäärän kehitys vaikuttaa merkittävästi Helsingin seurakuntien mahdollisuuksiin toimia lähellä ja kaukana olevien ihmisten auttamiseksi. Taloutta ei voida valmistella kuitenkaan tällä hetkellä muuten kun nykyoloissa tehtävän realistisen arvion mukaan. Tämän vuoksi on otettava huomioon vallitsevat arviot ja todettava, että myönteisempi
kehityskulku tulee vaikuttamaan tietysti positiivisesti resurssien paranemiseen. Hallintojohtaja ja kiinteistöjohtaja selostavat kokouksessa vaihtoehtoisia malleja kehyksen valmisteluun.
29/2017 17 Luther-kehittämisrahojen jako keväällä 2017 Päätösehdotus Seurakuntayhtymän johtaja Teemu Laajasalo Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) myöntää Luther-pottikehittämisrahaa 76 000 euroa kehittämisidealle Vapaaehtoisten antama raha-asiain neuvonta, 30 000 euroa kehittämisidealle Paratiisi ja 23 400 euroa kehittämisidealle Rovastikunnallinen nuorten parlamentti; 2) olla myöntämättä Luther-pottikehittämisrahaa kehittämisideoille Gospelin viemää, Seikkailu Engelin kirkossa, Munkkiniemi-hanke, Rohkeasti avoin! sekä Häävideo. Selostus Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto päätti 24.11.2016 350 1) myöntää Luther-sponssikehittämismäärärahaa 58 586 euroa äänestyksen mukaan korjatun liitteen 1 mukaisesti ja edellyttää ensimmäistä raportointia Luther-sponssi- ja -potti -työryhmälle ilmoitettuun määräaikaan mennessä 2) jättää päätösehdotuksen kohdan pöydälle 3) jättää päätösehdotuksen kohdan pöydälle. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti 8.12.2016 363 myöntää Lutherpottikehittämismäärärahaa 315 930 euroa liitteenä olevien hakemusten ja lisäselvitysten perusteella sekä edellyttää ensimmäistä raportointia Luthersponssi- ja -pottityöryhmälle ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti 19.1.2017 12... 4) että hautaportaali-kärkihankeen määräaikaiseen ohjelmapäällikön työsuhteeseen nimitetään Sininauhaliiton entinen toiminnanjohtaja ja
Sininauhasäätiön konsernijohtaja Aarne Kiviniemi yhden vuoden ajaksi alkaen 20.1.2017... 6) että Kiviniemen kokonaispalkka vuosisidonnaisine lisineen on 4.500 /kk, joka kirjataan kustannuspaikalle 3931080011 toimintakulttuurin muutos; Kehittämisrahan käyttö tähän mennessä Yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymän toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti toimintakulttuurin muutoksen kehittämishankkeille on varattu yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Ensimmäisellä kehittämisrahakierroksella yhteinen kirkkoneuvosto teki päätökset yhteensä 374 516 euron Luther-potti- ja -sponssikehittämisrahojen jaosta. Sponssi- ja pottityöryhmä on tehnyt tämän jälkeen päätökset kahdesta sponssista, joihin on myönnetty yhteensä 13 104 euroa. Lisäksi hautauksen palvelualustan kuluihin on varattu 120 000 euroa. Näin ollen ennen tätä päätöksentekoa 1,5 miljoonan euron kehittämisrahasta on käytetty 507 620 euroa. Lisäksi edellisen päätöskierroksen hakemuksiin liittyi optiomahdollisuuksia, jotka tuodaan yhteisen kirkkoneuvoston päätettäviksi kevään 2017 päätteeksi. 28.2.2017 päättyneen kehittämisrahan hakukierroksen hakemukset 28.2.2017 päättyneellä kehittämisrahan hakukierroksella tuli hakemuksia yhteensä 20. Sponssihakemuksia on 11, pottihakemuksia yhdeksän. Yhteensä kehittämisrahaa haettiin 597 130,50 euron edestä. Tästä sponssihakemuksia on 66 493 euron arvosta, pottihakemuksia 530 637,50 euron arvosta. Sponssi- ja pottiryhmä on käsitellyt tulleet hakemukset. Se on tehnyt päätökset sponssirahoista. Pottirahoista sponssi- ja pottiryhmä ehdottaa yhteiselle kirkkoneuvostolle seuraavaa: Gospelin viemää -hankkeelle ei ehdoteta kehittämisrahaa, koska idean ei nähty muuttavan toimintakulttuuria. Suositellaan hakemaan yhteistyötä yhteisen musiikkityön ja mahdollisesti esim. Kirkko soikoon -organisaation kanssa sekä ehdotetaan toiminnan starttaamista aluksi hieman pienempänä kokonaisuutena. Rovastikunnallinen nuorten parlamentti -hankkeelle myönnetään vuosiksi 2017 18 yhteensä 23 400 euroa, josta 20 000 euroa on toimintamäärärahaa ja 3 400 euroa kohdistuu työskentelyleireille. Hanke on toimintakulttuurin muutoslinjausten mukainen. Tärkeää on, että tähtäyspisteenä on lopulta koko Helsingin laajuinen nuorten parlamentti ja kehotetaan toimijoita raportoimaan muille seurakunnille rovastikunnallisen hankkeen etenemisestä. Seurakuntia kehotetaan maksamaan Tulevaisuusseminaarin osallistumiset ja matkakulut nuorten osalta omista budjeteistaan. Seikkailu Engelin kirkossa -kehittämisidealle ei ehdoteta kehittämisrahaa, koska sovellus on käytössä vain yhdessä paikassa ja suhteessa käytettyyn rahasummaan pohdittiin tarvetta.
Munkkiniemi-hankkeelle ei ehdoteta kehittämisrahaa, koska sponssi- ja pottiryhmä ei nähnyt hankkeessa uutta, toimintakulttuuria muuttavaa toimintaa. Vapaaehtoisten antamaan raha-asiain neuvontaan ehdotetaan haettua 76 000 euroa. Todetaan, että hanke on diakoninen sekä että Malmin seurakunta on mukana hankkeessa 0,5 henkilötyövuoden panoksella. Neuvonnan toivotaan laajenevan koko Helsingin alueelle. Rohkeasti avoin! Kirkko läsnä ihmisen arjessa - esimerkkinä dokumenttielokuva sairaalapastorin työstä -kehittämisidealle ei myönnetä kehittämisrahaa. Suositellaan rahoituksen hakua muualta. Häävideo-kehittämisidealle ei myönnetä kehittämisrahaa. Suositellaan yhteistyötä viestinnän kanssa ja rahoituksen hakua muualta. Kari Kanala ei osallistunut päätöksentekoon. Paratiisi-kehittämisideaa on sparrattu ja se on todettu toimintakulttuurin muutoksen linjauksen mukaiseksi, joten sille ehdotetaan 30 000 euroa vuosiksi 2017 18. Tässä kehittämisideassa toimitiloja käytetään monipuolisesti, uudella tavalla. Ulkopuolinen rahoitus toiminnan mahdollistajana -kehittämisideaa pidettiin hyvänä ja asian tarve tunnistettiin. Ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista myöntää kehittämisrahaa, vaan kehotettiin tekemään yhteiselle kirkkoneuvostolle esitys uudesta toimesta/virasta. Sponssi- ja pottiryhmä näki mahdolliseksi tukea kehittämisideaa vuoden rahoituksella, mikäli muuta rahoitusta ei saada järjestymään. Kirsi Rantala ja Eeva Salonen eivät osallistuneet päätöksentekoon. Yhteensä sponssi- ja pottiryhmä ehdottaa kolmen kehittämisidean tukemista 129 400 eurolla. Viittä kehittämisideaa ei ehdoteta tuettavaksi toimintakulttuurin muutoksen rahoista. Yhden idean osalta päätöksentekoon palataan tulevassa yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa. Liitteet 16 Gospelin viemää Power of One 17 Rovastikunnallinen nuorten parlamentti 18 Seikkailu Engelin kirkossa 19 Munkkiniemi hanke 20 Vapaaehtoisten antama Raha-asiain neuvonta 21 Rohkeasti avoin! Kirkko läsnä ihmisen arjessa esimerkkinä dokumenttielokuva sairaalapastorin työstä 22 Häävideo 23 Ulkopuolinen rahoitus toiminnan mahdollistajana 24 Paratiisi
Seurakuntayhtymän johtaja Teemu Laajasalo Yhteisen seurakuntatyön johtaja Pentti Miettinen Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) merkitä tiedoksi selvityksen kriisirahaston käytöstä kriisiavustuksiin, ruokapankkitoimintaan ja työllistämisen tukemiseen vuonna 2016, 2) tukea seurakuntien ruokapankkitoimintaa kriisirahaston määrärahoista (kustannuspaikka 3912410001) vuonna 2017 enintään seuraavilla summilla: Haagan srk 11.000 euroa Herttoniemen srk 16.300 euroa Kallion srk 9.000 euroa Kannelmäen srk 15.500 euroa Lauttasaaren srk 5.000 euroa Malmin srk 36.800 euroa Matteus församling 2.000 euroa Meilahden srk 13.400 euroa Mikaelin srk 29.000 euroa Munkkiniemen srk 6.000 euroa Oulunkylän srk 15.500 euroa Paavalin srk 12.000 euroa Pitäjämäen srk 7.000 euroa Roihuvuoren srk 13.500 euroa Tuomiokirkkosrk 11.000 euroa Vartiokylän srk 10.000 euroa Vuosaaren srk 22.000 euroa 3) ruokapankkiavustukset maksetaan seurakunnille todellisten kulujen mukaan tositteita vastaan ja niiden maksamisesta päättää yhteisen seurakuntatyön johtaja, 4) mahdollistaa ruokapankkitoimintaan osoitettujen määrärahojen käytön myös yhteisöruokailujen järjestämiseen vuodesta 2018 lähtien.
Ruokapankki Vuoden 2016 talousarvioon oli varattu ruokapankkitoimintaan 235.000 euron määräraha, joka jaettiin seurakunnille yhteisen kirkkoneuvoston 17.3.2016 (65 ) tekemän päätöksen mukaisesti. Ruokapankkitoiminnan hyvityksiä seurakunnille maksettiin vuonna 2016 224.525 euroa (vuonna 2015 232.871 euroa, vuonna 2014 226.446 euroa, vuonna 2013 216.948 euroa). Vuoden 2017 talousarvioon ruokapankkitoimintaan on varattu 235.000 euron määräraha. Seurakuntien jättämien anomusten yhteismäärä on 244.100 euroa. Vuodelle 2017 avustusta hakevat seurakunnat, anotut summat sekä myönnettäväksi esitettävät määrärahat ilmenevät alla olevasta taulukosta: 2016 2016 2017 myönnetty käytetty anottu esitys Haaga 11 000 10 473 11 000 11 000 Herttoniemi 16 300 13 804 16 600 16 300 Kallio 9 000 8 210 9 000 9 000 Kannelmäki 15 500 15 500 16 000 15 500 Lauttasaari 5 000 4 957 5 000 5 000 Malmi 35 800 35 800 38 000 36 800 Matteus 2 000 2 000 2 000 2 000 Meilahti 12 700 12 700 15 000 13 400 Mikael 29 000 26 846 29 000 29 000 Munkkiniemi 6 000 6 000 6 000 6 000 Oulunkylä 13 900 13 900 16 500 15 500 Paavali 11 700 11 700 12 000 12 000 Pitäjänmäki 6 500 5 574 7 000 7 000 Roihuvuori 13 000 13 000 15 000 13 500 Tuomiokirkko 11 100 11 146 11 000 11 000 Töölö 2 500 2 603 0 0 Vartiokylä 12 000 9 399 10 000 10 000 Vuosaari 22 000 20 913 25 000 22 000 yhteensä 235 000 224 525 244 100 235 000 Myönnettäväksi esitettyjen määrärahojen jaossa on otettu huomioon seuraavat kriteerit: seurakunnan alueella asuvan väestön määrä, alueen talouksien mediaanitulot, toimeentuloasiakkaiden osuus alueen väestöstä sekä haettavan määrärahan suuruus. Laskelmissa on painotettu kahta viimeksi mainittua kriteeriä, koska on haluttu nostaa esiin yhteiskunnallinen mittari avuntarvitsijoiden määrästä sekä seurakuntien erilaisuus mm. diakoniatyön omien budjettivarojen osalta tai muiden hakemuksessa esiin nostettujen seikkojen pohjalta.
Diakoniatyöntekijät arvioivat tapauskohtaisesti avun tarpeen määrän ruokaavustusta myöntäessään ja suurin osa avustuksista perheellisille on ollut 30 60 euroa ja 1-2 -hengen taloudelle 15 30 euroa. Kriisirahastosta seurakunnalle yksittäisestä ruokakassista maksettava hyvitys on ollut samansuuruinen kuin näissä rajoissa myönnetty avustus. Avustuksen maksaminen jaettujen ruokakassien laskuja vastaan voinee edelleen tapahtua yhteisen seurakuntatyön johtajan päätöksellä. Seurakunnissa on enenevässä määrin ryhdytty etsimään ja käynnistämään yhteisöllisiä toimintatapoja ja vahvistamaan osallisuuden kokemisen mahdollisuutta. Köyhyys ja huono-osaisuus eivät ole vain rahan puutetta vaan ne ovat usein myös osattomuutta. Yhteisön kannattelu koetaan monesti vahvempana kuin raha. Tulevaisuudessa henkilö- ja toimintaresurssien vähetessä diakoniassa on toiminnan vaikuttavuuden kannalta tarkoituksenmukaisempaa siirtää avustustoiminnan painospistettä yksittäisistä ruoka-avustuksista yhteisöruokailuihin. Yhteisöruokailut lisäävät osallisuutta ja luovat samalla mahdollisuuden kansalaistoiminnallen. Jotta seurakuntien diakoniaa voitaisiin tukea ja kannustaa yhteisöruokailujen järjestämiseen, olisi mietittävä mahdollisuutta osoittaa kriisirahaston ruokapankkitoimintaan tarkoitettuja määrärahoja myös yhteisöruokailujen järjestämiseen. Tätä mahdollisuutta tulisi ryhtyä valmistelemaan niin, että seurakunnat voisivat ottaa sen huomioon tehdessään vuoden 2018 toiminta- ja suunnitelmaansa.