JA JUONTOMENETELMISTÄ HARVENNUSMETSISSÄ. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 284

Samankaltaiset tiedostot
Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 287

H A R V E N N U S M E T S I E N. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 289

KATSAUS E S I T U T K I M U S 17/1968 J U K K A - P I H D I L L Ä JUKKA-JUONTOPIHTI

KORJUUKUSTANNUKSIIN. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275

ERILAISTEN I I. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 267

VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA

KATSAUS METSATEHON PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA / /1968

KATSAUS E R I 1 L I N E N KAHMAINNOSTURI PUUTAVARAN KUORMAUKSESSA TULOKSET

Tutkimus aiouravälin vaikutuksesta paperipuun hakkuussa

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE

RUNKOJUONTOVARASTOILLA. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 302

P 0 L T T 0 N E S T E E N

KATSAUS METSÄTEHON LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN LEI.MIKON ICUSTANNUKSET 15/1967

ERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO

PITUUSJAKAUTUMINEN. mittausta katkottujen paperipuiden hakkuusta kerättyjä tutkimusainei stoja hyväksi käyttäen.

ERILAISTEN PUUNKORJUUMENETELMIEN VERTAILU

KATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/ MONIT OIMIKONEm'

K I NTATE K N II KKAA U SA : SSA J A KANA D AS S A RUNKOJUONTO

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu Hel sinki 17 Puhelin

Metsätehon vuodesta 1965 lähtien yhteistyössä metsähallituksen kehittämisjaoston

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271

Opastiosilta 8 B HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin /1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

7/1978. LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO. Esko Mikkonen

Tutkimuksia paperipuiden iuonnosta Valmet Terra 465 -traktorilla Kaavilla

5/1977. PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS. Tutkimusseloste KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN. Mikko Kahala

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

0 KÄSITTELYSTÄ. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 276

TUTKIMUS P U U T A V A R A N V A L M I S T U S T A V A N. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 292

2 m:n paperipuiden ia paperipuurankoien

M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A V A L M I S T E T U N SAHATUKIN JA PITKÄN KUITUPUUN KUORMAJUONTO

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

n:o 47 Vertailuja paperipuiden runkoina ja nippuina juonnosta

PUUTAVARAN LAJITTELU MONITOIMIKONEILLA

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa

Puutavaran korjuuta runkoina kehitetään parhaillaan voimakkaasti Neuvostoliitossa ja vuotuisesta puunkorjuusta tapahtuukin nykyäännoin

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Moipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

Harvennusmetsien puunkoriuumenetelmät ia koriuutekniset. olosuhteet talvella 1969

AVOHAKKUUALUEELLA. 5. Noin 3 m kuitupuun hakkuu ajouran varteen kasoihin, jotka sijaitsevat kohtisuorassa

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi

KATSAUS METSATEHON 1/1969 U U S I A M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I T A SUNDMOBILEN

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

KATSAUS METSÄTEHON 14/1968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A?

Jatkotutkimuksia tuk ki- ia paperipuurunkoien laahusiuonnosta erilaisilla maastotraktoreilla

MDSATIHO. SELOSTE Puhelin /1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

KATSAUS 11/1968 T A L V E L L A PUUTAVARA - AUTOT

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

ENSIHARVENNUSMÄNNIKÖIDEN HAKKUU KOKOPUINA KAHVAKEHIKOLLA VARUSTE TULLA MOOTTORISAHALLA

MAKERI-HARVESTERI. Markku Melkko TUTKIMINEN JA TUTKIMUSAINEISTO YLEISTÄ

Puunkorjuu ja puutavaran kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi

BOBCAT1075-KAATO-KASAUSKONEVALMET-PROSESSORI -KORJUUKETJU

Metsäkonepalvelu Oy

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

MITSATIHD - T E L A MA A S T U R I. Kasvatusmetsien puunkorjuusaa tapahtuvan hakkuumiehen suorittaman kasaustyön koneellistamiseksi

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

MDSATIHO L I K I P I T U I S E N K 0 I V U K U I T U P U U N H A K K U U N

Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman?

Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala

telapinoon ja ristikelle

Yhdistelmäkone ensiharvennusmetsän puunkorjuussa

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

AJOMATKAN VAIKUTUS METSÄTRAKTORIN KUORMAN KOKOON JA AJONOPEUTEEN

leimikon hankintateknillinen arvo

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2016

KATSAUS METSÄTEHON M E T S Ä K 0 N E U U T U U K S I A P 0 H J 0 I S M A I S I A FISKARS - METSÄTRAKTORI

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla

Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus

7/1979 METSÄKULJETUS KONEELLISEN PUUTAVARAN VALMISTUKSEN JÄLKEEN. Mikko Kahala

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen

HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET

m vaihtelevan pituisen ia

Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy

Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa

Pientraktoreiden käyttö harvennuspuun korjuussa

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

Paperipuiden runkoina koriuu harvennusleimikoissa

METSÄN OSAAMISALA OSAAMISTARJOTIN

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Energiapuun korjuu harvennusmetsistä

Ponsse H53e ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa

Transkriptio:

METSÄTEHON KATSAUS 6/1969 TUTKIMUS E R I L A I S I S T A HAKKUU- JA JUONTOMENETELMISTÄ HARVENNUSMETSISSÄ Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 284 Keväällä 1968 Suomen Itsenäisyyden Juhlavuoden 1967 Rahasto, SITRA, myönsi apurahan harvennusmetsien puunkorjuun tutkimusprojektin yhteistyöelimelle, HAKO-toimikunnalle. Tähän toimikuntaan kuuluvana Metsäteho aloitti jäsentensä työmailla harvennusmetsien puunkorjuumenetelmien tutkimussarjan niillä uusilla puutavaran valmistus- ja lähikuljetusmenetelmillä, joiden soveltuvuutta ei ole aikaisemmin harvennusmetsissä tutkittu. Esillä olevan tutkimuksen kenttäkokeet suoritettiin G.A. Serlachius Oy:n työmaalla Keuruulla kesä-syyskuun aikana 1968. TUTKITUT KORJUUMENETELMÄT 1. Tavanomaisen hyvin kar~itun 3 m kuusipaperipuun hakkuu ajouran varteen vähintään o.4 k-m :n kasoihin. Puutavaran minimiläpimitta tässä ja seuraavissa korjuumenetelmissä on 6 cm. Ajouraväli on 30 m. Juonta kuormaa kantavalla metsätraktorilla (Valmet Terra 865 LM). 2. TappikarsitUlj noin 3 m kuusipaperipuun hakkuu ajouran varteen vähintään o.4 k-m :n kasoihin. Ajouraväli 30 m. Juonta kuormaa kantavalla metsätraktorilla. 3. Tappikarsit~ 2... 6 m kuusipaperipuun hakkuu ajouran varteen vähintään O. 3 k-m :n kasoihin. Ajouraväli 30 m. Juonta kuormaa kantavalla metsätra.'i{torilla. 1

4. Tappikarsitun 32. 6 m kuusipaperipuun hakkuu ajouran varteen vähintään 0. 3 k-m.:n juontoa varten suunnattuihin kasoihin. Ajouraväli 30 m. Juonto kuormaa. laahaavålla metsätra.ktorilla '(Tree Farmer KL820). 5. Ti:-ppika.rsitu:_i rungo~ hakk~u kasoihin ~:-1-s~~e : Hakkuu.mies. kasasi ainoastaan a.lle O.O ; :; k""'ill :n rungot surtama.i.la ne lähinnä suurempien viereen. Aj ouraväli 30 m. Juonto kur:.:;:10.a.a laahaavalla metsätraktorilla. 6. Tappi karsitun 2... 6 m kuusipaperipuu..11 haltlmu väb.intään 0. 3 k- m3 :n juontoa varten suu.."lllattuihin kasoihin palstalle. Ajouraväli 80 m. Koneellinen kasaus redio-ohjatulla vintturilla (Valmet 500 + Juk..lce.vinttu~i). Juonta kuormaa kantavalla metsätraktorilla. 7. Tappikarsitun 2... 6 m kuusipaperi puun hakkuu vähintään 0.3 k-m 3 :n juontoa varten suunnattuihin kasoihin palstalle. Ajouraväli 80 m. Koneellinen kasaus radio-ohj atulla vintturilla. Juonta kuormaa laahaavalla metsätraktorilla. 8. Tappikarsitun rungon hakkbu kasoihin palstalle. Ha.~kuumies kasasi ainoastaan alle 0. 075 k~m~:n rungot siirtämällä ne lähinnä suurempien viereen. Ajouraväli 80 m. Koneellinen kasaus radio-ohjatulla vintturilla. Juonta kuormaa laahaavalla metsätraktorilla. Tutkimusaineiston kokonaismäärä oli 1 091 k-m 3. Tutkimus käsittää 70. 80-vuo~isia kuusikoita, joissa poistettavien puiden ~äärä on ollut 28... 52 k-m / haja leimattujen puiden keskikoko 0. 118 k-m sekä oksaisuusluokka III. Pystyyn jääneen puuston määrä on ollut 600.. 800 runkoa/ha. Metsäkuljetuksen osalta on maastovaikeusl~okka I.. II. TULOKSET Kuvissa 1 ja 2 esitetään tutkimuksessa saatuihin tuotoslukuihin perustuen eri korjuu.menetelmien kokonaiskusta.~nukset (puutavaran valmistuksen, mahdollisen koneellisen kasauksen ja länikuljetu.k.sen kusta.~nu.k. set yhteensä) rungonsuuruusluc~dttain erikseen 100 m:n ja 500 m: n juontoma..tkll.llflt. Runkomenetelmäin liittyvistå vara.stotöistä ei ole tutkimusaineistoa eikä tätä kusta.nnuslisää ole otettu huomioon kuvissa. Kor.juuk.ustannukset on l askettu seuraavin perustein. Hakkuu Työvaiheittaiset hakkuuta.~sat 1. 7. - 31. 12.1968. Oksaisuusluokka III Tiheysluokka 2 Pituusluokka 2 Ko n e e 1 l i n e n Palkkausalue 4 k a s a u s Kasaustra.ktorin kustannu..lcset vinssausmiehineen 12 mk/työmaatunti J 2 u o n t o Metsätra.1rtoreiden kustannukset kulj ettaj ineen 30 mk/työmaa.tunti

13....... ""' :'""".. :Menetelmä : 1,, ',,, ',,, 3 m pap. puu!, hyvin kars.,, kuormaa karit. metsätraktori :2- n. 3m " t appikars. ~ " 3 -.. - ~ - 2..6 m " " 11!I!I : 11 12....... ' ' ""' i 4. :.:..:.:. >< ~ ~ :.:.:.:: z ~ frm " ''.ii..... :......... n...... ;......... r.r... 1a:ah':"'"'"""""''tt.. ; :!5............ Runko,.!I 11 " : " 6 - - - - ~. is m pap.puh, "!I kant. 11 --2..n m " " iaah. : :.8... _...,_ Runko,!I!I 11: 11... \' '...... ~........ '...... : '.. '...'... '... \ ' \ ;1 ~ ~ :!:. 10........ \ ~\...\.... \\ \ \ -...;... ~. \ \.\ \\ \ \ -,(< \.. ; ~ \ \ :\... 9........ '\ :--~\"'\\'""'".. 8 ~ : -+-\-...\ :; +"- \,\ \ :.,c ~ "!I : koneen. '. kasaus!i + " +.. < : : \ : : Ajomatka 100 m. '... '... '... '... ~... '... '... ".. ' '......;........... '... -~... '........ ~.... ~.. ~\~"'.... ~. - "" \:~ '\ ~ Ät0+ ~ < j... \ : " " :,... -\-'... ['-\-...... " :... -\- " :... ~... -- :. -...... : ~ '-..._ --...~...,.............,......... -:-----=~ 6 \...... ~ -... -1 ~--.\- ----~ : - - - 7 7 r ' ~ -, : ::. =. ::: ~~r::~~=~ "!I. -:- -- - - -=3 6.............. :...... t ".. j.. :...'::: ; 0 0. 05 0. 10 0. 15 0. 20 0.25 0.30 Rungon koko, k - m3 Kuva 1. Korjuukustannukset. 3

15................. '""'i ''""''''' :Menetelmä 14...,:, 4 _.. ~~ - :_-_:._ 2 _.... : l ', ", ', "' $ m pap. puu~ hyvin kars.,, kuormaa kant. metsätraktori 11 11 :2----n.3m " tappikars.~ " : )- - -2..tim " " : :_-. z m...,.,...........,.,................... Tr". ~,.., [.) ti".. iäåh... :5.........:Runko, "?! 11 : :6 2...6 m pap.puu, " " katj.t. " i7----2...6m " " " laih. " + 13... -y.. Js-...-_.._ _ =:t1:1nk?-'..."... \ ; \ :, \ \.~' -.,: ~- 12... \ :.\.. i\\. t\ \\\ \ 1 '1-'. '. \ : " \ ~-~ ;\. \.. \ \ =~. 11... \.. : \~ :- \ 10 ')...,.... : ;::..... \ \. '\.. \-..:... ::-~. \ " -..~l" -.. " <:~<> :.:...... """ : \,_....;,,->... ""'-.,_ "-..... '-... -... ~... : ~-~-----'... ; " :!.. Ajomatka 500 m 1.. :.... :.......... :....:.................. :..... ~-----...... :-:-.,... ~...'.:'... ::;:" : "-- ~::_...: : -.. ~ ::~~ :... : ;"'-.....,, ~---:)( -..._ : 8 ~ ~ - -. ' -.c.. X- ' 4 :... : " -... :_: 1 ''" : ' ~... ~....... 5,_ : koneell. + kasaus + -7 ----:6 " 8.........,.... ---. ; - - - ' 3 0 0. 05 0.10 0.15 0. 20 0.25 0.30 Rungon koko, k-m3 Kuva 2. Korjuukustannukset. 4

Edull isimmaksi korjuumenetelmäksi osoittautui noi n 3 m kuusipaperipuun valmi stus ajourar. varteen juonnon tapahtuessa kuormaa kantavalla metsätraktorilla (menetelmä 2). Lyhyellä. ajomatkalla tämän lrnrjuumenetelmäi.1 ja kokonaisina runkoina palstv.lle hakatun sekä kuormaa laahaavalla metsetr aktoril la juonnetun menetelmän (menetelmä 5) välinen korjuukustannusten ero on erittä.:l~ pieni. 3 se on 100 m:n juontomatkalla rungon koosta riippuen 0, 00 0,20 mk /k-m Kilpailukykyisenä kor.iui.nnenetelmä.nä on pidettävä myös 2 6 m paperipuu..11 valmistusta ajouron v11rteen juonnon tapahtuessa kuormae kantavalla metsätraktorilla. Tämän menetelmän korjuukustannukset ovat pienissä rungonsuuruusluokissa menetelmän 2 suuruusluokkaa. R~gon koon suurentuessa sen edullisuus heikkenee. Esimerkiksi 0. 3 k-m :n rungon koolla ja 500 m:n ajomatkalla 3 kustannusero parhaimpaan korjuumenetelmään verrattuna on 0,63 mk/k-m Pienissä rungorrsuuruusluokissa (alle 0. 1 k-m.3 ) tavanomaisen, hyvin karsitun 3 m kuusipaperipuun korjuukustannu..~set ovat suurimmat. Isompien runkojen kohdalla ovat epäedullisimmat ne menetelmät, joissa 2. 6 m paperipuun taakat on koneellisesti kasattu. Runkomenetelmien kohdalla on muistettava, että niiden kustannuksissa on nykyisin otettava huomioon lisäkustannuksina varastotyöt. Kun lasketaan työvaiheittaisista hakkuutaksoista 1.7.- 31.12.1968 (palkkausalue 4) 0.1 k-mj:n tappikarsittujen runkojen varastotöiden osalle katkonta esimerkiksi 2.. 6 m paperipuiksi sekä latvojen kasaus, s3adaan varastokäsittelystä aiheutuviksi lisäkustannuksiksi 0,33 mk/k-:m. Helsingin yliopiston metsäteknologia.n laitokselta saatujen tietojen perusteella on todettava Keuruun tutkimustyömaalla vaurioita syntyneen eniten pitkän puutavar~ koneellisessa kasauksessa sekä laahusjuonnossa. Nämä vauriotekijät on otettava huomioon tarkasteltaessa eri korjuumenetelmien edullisuutta harvennusmetsissä. Juhani Tenhola Metsäteho Review 6/1969 A STUDY OF DIFFEiili""'NT CUTTING AND SKIDDING METHODS IN THINNINGS Brief account of a study the detailed r esults of which are published in Metsäteho Report 284. 5

M E T S Ä T E H 0 Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton metsätyöntutkimusosasto Rauhankatu 15, Helsinki 17