7. Palotoimi Palolautakunta Lautakunnan kokoonpano. Palolautakuntaan kuuluivat v. 9 seuraavat henkilöt: puheenjohtajana rak.mest. Onni Vanhala, varapuheenjohtajana rak.mest. Leo Vilkman sekä jäseninä palokorp. Birger Bergström. 4. asti ja siitä lähtien palokorp. Kauko Hautamäki, kiinteistöneuvos Robert Estlander, taloustireht. Jalmari Hopeavuori, joht. Erkki Laitiala, toimitsija John Lannervo, maanvilj. Lars Lindberg ja sorvaaja Lauri Santanen sekä itseoikeutettuna jäsenenä rak.tarkast. Aulis Salo. Varajäseninä olivat dipl.ins. Harry Franck, palokorp. Kauko Hautamäki. 4. asti ja siitä lähtien kirvesmies Martti Rautelin, teknikko Jooseppi Kuusikoski ja kiinteistöneuvos Oiva Suvanto sekä itseoikeutettuna varajäsenenä yliarkkit. Toivo Tuovinen. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa oli apul.kaup.joht. Hjalmar Krogius ja lautakunnan sihteerinä toimi valtiot, maist. Nils-Göran Holmquist. Lautakunnan kokoukset ym. Lautakunta kokoontui kertomusvuonna 4 kertaa ja sen asettamat jaostot kertaa. Kokousten pöytäkirjojen pykäläluku oli 6. Saapuneita kirjeitä oli 44 ja lähetettyjä. Palolaitoksen diaariin merkittiin 60 saapunutta ja 96 lähtenyttä kirjettä. Päätökset. Asiat, joista palolautakunta kertomusvuonna päätti lopullisesti, olivat seuraavat: laskujen, avustusten ym. maksaminen palokunnan rahaston varoista (7..7, 4.. 6, 4.. 77,.4., 7..7, 6.., 7. 0. 70,.0.,..,.. 7, 9, 0, 6.., 9 ); lahjoituksen vastaanottaminen Gösta Waseniuksen rahastoon (7.. ); hankintavaltuuksien vahvistaminen kertomusvuodeksi sekä kaluston ja varusteiden hankkiminen (7..9,.. 6, 4.. 76,.. 0 0, 4. 6.99,.0. ); yleisen palotarkastuksen suorittaminen (7.., 0. 6. 6, 9. 9.,.. 6 ); laskujen ja maksumääräysten hyväksyminen sekä arvopostin kuittaaminen (.. 7,.. ); lautakunnan kokousajat a pöytäkirjojen pitäminen nähtävinä (4.., 0. 6. 94, 6.. 0 ); palokunnan -ahaston pääoman kartuttaminen (4.. 7 ); esikaupunkialueen vapaaehtoisten palokuntien avustaminen (.. 9, 9. 9.. 6.. 4 ); oikeuden myöntäminen Pakinkylän vapaaehtoiselle palokunnalle vanhan paloauton myyntiin (.. 96 ); voiteluvirleestä v. 97 aiheutuneiden autovaurioiden korvaamiskysymys (.. 00 ); eräiden Lsuntojen järjestely Korkeavuorenkatu 9:ssä (. 4. 7 ); kokous- tai asiantuntija- >alkkioiden maksaminen (. 4. 4,. 9. 60,.. 6 ); palolaitoksen v:n 97 oimintakertomuksen hyväksyminen (9. 4., 7.. 7 ); sanoma- ja aikakauslehien tilaaminen (7. 0. 70 ) sekä nuohouspiiri jaon vahvistaminen..99 alkaen 4.. 0 ). Esitykset. Asiat, joista lautakunta teki esityksiä, olivat seuraavat: lisämäärärahojen a. eräiden tilien ylittämisoikeuden saaminen, eräiden määrärahojen siirtäminen tai käyttälinen talousarvion perusteluista poiketen (7.. 0,.. 66, 4.. 7,.. 06, 07, 0. 6. 7,.. 7 ); hätäpuhelimien sijaintipaikkojen merkitsemistä koskevan lääräyksen muuttaminen (.., 6.. 49 ); erikoiskorvauksen suorittaminen ilipalon sammutustyössä tapaturmaisesti kuolleen viranhaltijan omaisille (4.. ); alolaitoksen kiinteistöissä suoritettavat muutos-, korjaus- ja uudistyöt ja niitä varten irvittävät määrärahat (.. 64,. 4. 7,.. 67, 6, 9. 9. 9 ); henkilöaton hankkiminen laitokselle (.. 66 ); ansiomerkkien myöntäminen laitoksen viranaltijoille (4.. 70, 7 ); palolaitoksen henkilökunnan urheilutyön sekä soittokunnan mstaminen (4.. 7, 90 ); pysäköimiskieltokilpien pystyttäminen palokaivoille johtaille teille (4.. 7 ); laitoksen viranhaltijain vapauttaminen maksamasta heille autojen iteenajon johdosta tuomittuja korvauksia (.. 0,. 4.,.. 66, 7. 0. >,.0. 4 ); eräiden matka-avustusten myöntäminen (.4. 4 ); kaupungin
. Huoltotoimi eteläosassa sijaitsevan, puolustuslaitoksen hallussa olevan saarialueen palosuojelu (.4. 0 ); eräiden huoneistojen muuttaminen toimisto- ja majoitustiloiksi (9. 4.,.. ); virka-asuntojen määrääminen (9. 4. 4,.. ); nuohoustaksaehdotuksen vahvistaminen. 4. lukien (9. 4. ); Itämerenkadun ja Lauttasaarenkadun välisen alueen paloturvallisuuden tehostaminen (9. 4. 6 ); oikeuden myöntäminen savuhormien rakenteissa esiintyviä puutteellisuuksia tutkimaan asetetulle jaostolle työnsä jatkamiseen (4. 6. 9 ); viranhaltijan oman moottoripyörän käyttäminen virka-ajoihin (4. 6. 0 ); Haagan paloasemarakennuksen luonnospiirustusten hyväksyminen, pääpiirustusten laatiminen ja määrärahan myöntäminen rakennustöiden aloittamiseksi (4.. 74,. 9. 60 ); vieraanvaraisuuden osoittaminen Porin palolautakunnalle (7. 0. 64 ); viranhaltijoiden palkkauskysymykset (7. 0. 6, 69,.. 7 ); erään letkuerän luovuttaminen muille kaupungin laitoksille ja vapaaehtoisille palokunnille (. 0. 9 ); palolennätinverkoston poistaminen käytöstä, sen purkaminen ja laitteiden myynti (.. 4 ); palolautakunnan asettaman toimikunnan lähettäminen Norjaan ja Ruotsiin opintomatkalle (6.. 4 ) sekä kaupungin alueen jakaminen palopiireihin (.. ). Lausunnot. Asiat, joista lautakunta kertomusvuonna antoi lausuntonsa, olivat seuraavat: tulenaran nesteen varastojen paloturvallisuutta harkitsevan komitean ehdotukset sekä tulenaran nesteen ja ampumatarvikkeiden varastointikysymykset (4.. 9,.. 6, 4. 6. 0,.. ); rakennusjärjestyksen ja terveydenhoitojärjestyksen muuttamista koskevat ratkaisuvallan siirtämistoimikunnan ehdotukset (4.. 40 ); kaupungin rakennusten hallinnon ja hoidon järjestäminen (4.. 4 ); tontin varaaminen Haagan vapaaehtoiselle palokunnalle ja paloaseman rakennustyön rahoittaminen (4.. 7, 6.. 4 ); hankintakomitean mietintö ja ehdotus kaupungin hankintaohjeeksi (4.. 79 ); kaupungin nuohous- ja palopiirijakojen tarkistaminen (.4. 6 ); virkasäännössä todetut epäkohdat ym. (9. 4. 6 ); liikennelaitoksen nosturiauton hankintaa varten myönnetyn määrärahan osan käyttäminen palolaitokselle tilatun pelastusauton maksamiseen (9. 4. 7 ); palopäällikön virka-asunnon luontoisetukorvauksen tarkistaminen (9.4. 9 ); hätäpuhelintoimikunnan tekemät ehdotukset (4. 6. 00 ); vuositilintarkastajien ja irtaimen omaisuuden tarkastajien v:n 97 kertomukset (.. 07, 0 ); sairaankuljetuskomitean mietintö (6.. 4 ); pysäköinnin kieltäminen eräillä Korkeavuorenkadun osilla (. 9. 47 ); Karjalaisten VPK:n anomus saada käyttää edelleen Pasilan paloasemarakennuksen autosuojaa (7. 0. 7 ) sekä veroviraston esitys palolaitoksen sille osoittaman laskun korjaamiseksi (.. ). Lisäksi antoi lautakunta lausuntoa asemakaavan ja tonttijaon vahvistamis- tai muutosehdotuksista sekä lausuntoa rakennuspiirustusten hyväksymisestä. Palolaitos Henkilökunta. Kaupunginvaltuusto päätti 4. 9. muuttaa palolaitoksen johtosääntöä ja vahvistaa sisäpalvelussäännön muuttaen samalla teknillisen osaston palomestarin viran paloinsinöörin viraksi, sammutusosaston yliruiskumestarin viran 4. palkkaluokkaan ja III kielitaitoluokkaan kuuluvaksi apulaispalomestarin viraksi sekä teknillisen osaston työnjohtajan viran korjausmestarin viraksi. Muita muutoksia ei palolaitoksen virkoihin ja niiden palkkaukseen vuoden aikana tehty. Avoimeksi tulleeseen palokersantin virkaan valitsi palolautakunta palokorp. Birger Bergströmin 6. 0. lukien. Apulaispalopäällikön viransijaisena toimi palomest. Allan Harne ja palomestarin viransijaisena apul.palomest. Armas Winqvist. 4. 0. välisen ajan. Vt. palokersanttina toimi.. 0. palokorp. Nils Rehn, vt. kirjaajana.... toim.apul. Kerttu Merivirta ja hänen viransijaisenaan.... välisen ajan rva Sylvi Helles. Kertomusvuoden aikana nimitti palopäällikkö palokorpraalin virkoihin vanhempaa palomiestä, hyväksyi vanhemmiksi palomiehiksi tp. palomiestä ja otti tp. palomiehiksi uutta miestä. Eläkkeelle siirtyivät vuoden aikana palokers. Olle Hagström ja palokorp. Toivo Viikki. Omasta pyynnöstään erosivat.. siirtyäkseen kaupungin toiseen virkaan kirjaaja Kaisu Pallas sekä yksi vanhempi palomies. Palokorp. Sigvard Westerlund kuoli tapatur-
. Huoltotoimi 9 maisesti tulipalon sammutustyössä.. ja paloins. Carl-Walter Äström taudin murtamana.. Tuntityössä olevien ammattityöntekijäin lukumäärä oli koko vuoden. Kesäkuukausina palveli palolaitoksessa yhteensä palomiehen vuosilomasijaista ja yksi toimistoapulaisen vuosilomasijainen. Palolaitoksen koko henkilökunnan vahvuus ja sijoitus eri osastoihin sekä palo- ja palovartioasemille vuoden lopulla ilmenee seuraavasta taulukosta: Viranhaltijat Työsopimus- Talous- Osasto suhteessa Yhteensä Pääl- Alipääl- Mie- ja huolto- olevat lystö lystö histö henkilö- työnkunta tekijät Palopäällikkö k. _ Sammutusosasto I palopiiri: - Pääpaloasema 9 0 II palopiiri: Munkkiniemen palovartioasema... 4 Pitäjänmäen palovartioasema 9 0 III palopiiri: Käpylän paloasema 6 Malmin palovartioasema 9 0 IV palopiiri: Kallion paloasema 7 Herttoniemen palovartioasema Sammutusosasto yhteensä 44 0 Teknillinen osasto 0 Palonehkäisyosasto Talousosasto Toimisto Varusvarasto - 6 Yhteensä 4 9 44 7 7 Vuoden lopulla olivat avoinna paloinsinöörin ja kirjaajan virat. Virkavapaina joko opintomatkoja, opiskelua, kursseihin ja urheilukilpailuihin osallistumista tai muuta tarkoitusta varten oli vuoden aikana viranhaltijaa yhteensä 9 päivää. Kertomusvuonna sattui tulipalojen sammutushenkilökunnan keskuudessa sammutustyössä savumyrkytys- ja 7 loukkaantumistapaturmaa, joista yksi savumyrkytystapaturma johti kuolemaan. Harjoituksissa tai työpalveluksessa loukkaantui henkilöä. Tapaturmia, joiden aiheuttamia työpäivämenetyksiä tapaturmatoimisto tai Vakuutusosakeyhtiö Pohjola eivät korvanneet, oli neljä. Tapaturmien aiheuttamat työpäivämenetykset nousivat päivään ja niistä suoritetut korvaukset 09 60 mk:aan. Sairauden tai tapaturman perusteella myönnettiin viranhaltijoille ja vuosilomasijaisille sairauslomaa yhteensä 00 kertaa sairauspäivien lukumäärän ollessa yhteensä 9. Työsopimussuhteessa olevien työntekijäin vastaavat luvut olivat ja 69. Henkilökunnan eri ryhmien sairauspäivien keskimääräinen luku sairaustapausta ja henkilöä kohti oli viranhaltijaryhmässä seuraava: päällystö.4 ja., alipäällystö 9.6 ja l.o, miehistö 9.7 ja 7. sekä talous- ja huoltohenkilökunta 0. ja.. Työsopimussuhteessa olevien työntekijöiden vastaavat luvut olivat. l ja 7.. Henkilökunnan kouluhis. Sammutushenkilökuntaa koulutettiin laadittujen koulutusohjelmien mukaan. Päivittäin pidettiin jokaisella paloasemalla ja palovartioasemalla kalustoharjoituksia sekä paloasemilla oppitunteja, joita myös palo vartioasemien henkilökunta seurasi. Tämän lisäksi koulutettiin henkilökuntaa erilaisilla kursseilla. Palokoulun alipäällystöluokalla opiskeli syyslukukaudella seitsemän palokorpraalia ja -miestä. Kaupungin koulutustoimikunnan järjestämän kunnallishallinnollisen B-kurssin suoritti yksi ruiskumestari ja johtamistaidollisen peruskurssin yksi palokersantti. Palopäällikkö osallistui virastopäälliköiden neuvottelupäiviin Lepolammella. Ensiapu-? Kunnall.kert. 9, II osa
0. Huoltotoimi kursseihin osallistui yhteensä palokorpraalia ja -miestä. Yksi palokorpraali suoritti Dräger-tehtaiden hengityslaitteiden huoltokurssin Saksassa. Koulutus- ja opintotoiminnasta voidaan vielä mainita, että palopäällikkö osallistui Freiburgissa pidettyihin saksalaisiin palosuojelupäiviin. Palomiesten pohjoismaisiin opintopäiviin Kööpenhaminassa osallistui palolaitoksen alipäällystöä ja miehistöä. Apul.palopääll. Hugo Virranne ja talouspääll. Nils-Göran Holmquist suorittivat opintomatkan Ruotsiin, paloins. Carl-Walter Åström Itävaltaan, palomest. Allan Harne Saksaan, Ranskaan ja Belgiaan sekä apul.palotark. Gösta Willing Norjaan. Kiinteistöt ja kalusto. K i i n t e i s t ö t. Suurempia uudisrakennus- tai korjaustöitä ei kertomusvuonna suoritettu. Pääpaloaseman ja Kallion paloaseman hälytyskeskushuoneissa suoritettiin korjaustöitä uusien hälytyskeskuslaitteiden asennusten yhteydessä. Käpylän paloaseman ent. ruiskumestarin virkahuoneisto muutettiin toimisto- ja majoitustiloiksi ja Malmin palo vartioaseman asuintalon ullakkohuone kuivaushuoneeksi. Talossa Korkeavuorenkatu 9 oleva virka-asunto B 9 suurennettiin liittämällä siihen huoneisto B. Haagaan rakennettavan paloasemarakennuksen ja siihen liittyvän asuinrakennuksen luonnospiirustukset hyväksyi kaupunginvaltuusto.. Kallion kalliosuoja vuokrattiin kokonaisuudessaan palolaitokselle varastotiloiksi.6. lukien. Pasilan entinen paloasemarakennus siirtyi palolaitokselta rakennusviraston käyttöön vuoden lopulla. Palokalusto. V. 9 hankittiin Magirus-Deutz RKW -merkkinen pelastusauto, joka oli varustettu 0 tonnin nosturilla, kahdella vintturilla sekä erilaisilla työkojeilla ja raivauskalustolla sekä Opel-Kapitän -merkkinen henkilöauto ja Mercedes-Bentz -merkkinen sairaankuljetusauto. Lisäksi hankittiin Standard -merkkinen radiopuhelinkeskus ja radiopuhelimia, jotka asennettiin ensin lähteviin paloautoihin ja ambulansseihin. Pääpaloasemalle ja Kallion paloasemalle tulevien uusien hälytyskeskuslaitteiden asennustyöt aloitettiin syksyllä ja vaahtosammutusauton rakentamista jatkettiin, näiden valmistuminen siirtyi v:een 99. Lisäksi saatiin veto- ja jatkotikkaita, letkukalustoa, paineilmalaitteita, vaahtokalustoa ym. Varusteista voidaan mainita, että sammutushenkilökunnalle hankittiin uudenmalliset puserot käytettäviksi sammutus- ja palvelustehtävissä. Meripelastusristeilijä Harmaja varustettiin vaahtosammutuslaitteilla. Palolaitoksen moottoriajoneuvojen ja -ruiskujen sekä ruisku veneiden lukumäärä ja jakaantuminen eri palo- ja palo vartioasemille vuoden lopulla selviää seuraavasta taulukosta: Autoja Sijoituspaikka o sr» JJ S rt & M Sammutusosasto Pääpaloasema Munkkiniemen palo vartioasema.. Pitäjänmäen palo vartioasema... Käpylän paloasema Malmin palovartioasema Kallion paloasema Herttoniemen palovartioasema... Varalla Teknillinen osasto Yhteensä 7 46 Palolaitoksella oli siis 4 varsinaista sammutusautoa, joista 7 pumpulla varustettua. Näistä oli seitsemässä autossa korkeapainesumupumppu. Pumpulla varustetuista autoista
. Huoltotoimi oli kolmessa 00, viidessä 000, yhdessä 700 ja yhdessä 000 l/min tehoinen pumppu sekä seitsemässä yhdistetty 00 l/min ( ilmakehän) matala- ja 0 l/min (46 ik) korkeapainepumppu. Edellä mainituista autoista oli neljätoista varustettu lisäksi vaahtosammutuslaitteilla, joiden teho yhdessätoista autossa oli 000 l/min, kahdessa 00 l/min ja yhdessä 4 000 l/min. Moottoriruiskujen lukumäärä oli vuoden lopulla. Näistä oli kaasuturbiinipumpun teho 00 l/min, kahden ruiskun 000, kahden 00, kolmen 000, viiden 00, yhden 700, kolmen 600 ja neljän 00 l/min. Ruiskuveneen HRV :n pumpun teho oli 4 000 l/min ja HRV :n pumppujen teho yhteensä 000 l/min. HRV :ssa oli lisäksi korkeapainepumppu sekä vaahtosammutuslaitteet. Palolaitoksen kaikkien pumppujen yhteinen teho oli tällöin 60 0 l/min. Viidessä päivystysautossa, paloautossa ja 7 ambulanssiautossa sekä ruiskuveneessä oli radiopuhelimet. Uutta paloletkua hankittiin vuoden aikana yhteensä 7 40 m, josta 40 m ":n ja 4 000 m y ":n kumitettua letkua. Käyttökelvotonta paloletkua poistettiin käytöstä 40 m. Letkuvarasto käsitti vuoden lopulla yhteensä m paloletkua, josta 7 9 m ":n liittimellä varustettua pääjohtoa. Tämän lisäksi oli laitoksella korkeapaineletkua 00 m. Paloilmoituslaitteet. Palolaitoksen palolennätinverkkoon oli kytketty 0 palolennätinkaappia, joista yksityisiä. Automaattisia paloilmoituslaitteita, jotka oli kytketty suoraan palolaitoksen lennätinverkkoon, oli 4 paikassa. Puhelinyhdistyksen hätäpuhelinkeskukseen, josta pääpaloasemalle ja Kallion paloasemalle oli suorat johdot, oli kytketty 6 hätäpuhelinta. Lisäksi voitiin hätäpuhelinkeskus hälyttää jokaisesta puhelimesta numerolla 000. Palolaitoksen hälytyskeskuksen hälytysnumero 00 oli yhdistetty Puhelinyhdistyksen keskukseen viidellä johdolla. Hälytystä varten oli palo- ja palovartioasemat sekä poliisilaitos yhdistetty toisiinsa suoralla puhelinjohdolla. Palopostit ja vedenottopaikat. Kertomusvuoden aikana valmistui uutta vesijohdon palopostia, joten niiden lukumäärä vuoden lopussa oli 9. Kantakaupungissa oli seitsemän palokaivoa ja viisi 40 m :n suuruista sammutusvesisäiliötä. Esikaupunkialueella oli 7 palokaivoa ja kahdeksan vesiallasta. Sammutussairaankuljetus- ja avunantotoiminta. Hälytystilasi o. Palolaitos hälytettiin kertomusvuonna kaikkiaan 4 kertaa, joista 606 kertaa tulipalon takia, kertaa nokipalon johdosta, 44 kertaa savu- tai kaasuvaaran takia, 6 kertaa happikojetai pulmoottoriavun antamista varten, 0 kertaa sammakkomiesavun antamista varten ja 90 kertaa vedenpumppausta ym. avunantotöiden suorittamista varten. Lisäksi hälytettiin palolaitos kertaa erehdyksessä, 4 kertaa hälytyslaitteissa sattuneen vian johdosta sekä 67 kertaa ilkivaltaisuudesta. Tulipalosta johtuvat hälytykset suoritettiin tapauksessa puhelimitse ja 4 tapauksessa puhelinyhdistyksen hätäkeskuksen kautta joko hätäpuhelimesta tai muista puhelimista. Palolennättimellä suoritettiin tulipalohälytys tapauksessa ja suullisesti lö kertaa. Tulipalot. Tulipaloja sattui kertomusvuonna kaikkiaan 606, joista tammikuussa 7, helmikuussa 40, maaliskuussa 4, huhtikuussa 60, toukokuussa 6, kesäkuussa 6, heinäkuussa, elokuussa 0, syyskuussa 6, lokakuussa 47, marraskuussa 4 ja joulukuussa 47. Näistä 6 sattui klo 6 ja klo 6 välisenä aikana. Tulipaloista oli pieniä eli sellaisia, jotka sammutettiin sankoruiskulla, muilla käsisammuttimilla tai paloauton säiliösuihkulla, kaikkiaan 4 eli 74.4 % ja keskikokoisia tulipaloja eli 4.6 %. Suuria tulipaloja eli sellaisia, joiden vahingot olivat huomattavat ja joiden sammuttaminen kesti pitemmän ajan sekä vaati runsaasti kalustoa ja työtä, oli eli 0. %. Palonalkuja, jotka oli sammutettu ennen palokunnan saapumista, oli 6 eli 0.%. Kertomusvuonna sattuneisiin suuriin tulipaloihin on luettava 7.. Munkkiniemessä r Lokkalantie :n 7. kerroksisessa uudisrakennuksessa syttynyt tulipalo, josta mainittakoon seuraavaa: klo 0. 0 hälytettiin palokunta uudisrakennukselle, jossa oli koksikaminoista syttynyt palo. Palokunnan saapuessa paikalle oli rakennuksen ylintä kerrosta
. Huoltotoimi kokonaan tulen vallassa. Palossa vahingoittuivat osittain betonirakenteet, puiset sisärakenteet ja ulkopuoliset rakennustelineet. Rakennuksen pöhjapinta-ala on 40 x m. Sammutustöihin osallistuivat pääpaloaseman, Kallion paloaseman, Pitäjänmäen ja Munkkiniemen palovartioasemien sammutusyksiköt sekä Munkkiniemen vapaaehtoinen palokunta. Sammutuksessa käytettiin kolmeatoista ":n ja kolmea ":n suihkua :stä palopostista. Ruiskujen työaika oli yhteensä noin % t. Jälkisammutus, johon osallistuivat Kallion ja Käpylän paloasemien sekä Munkkiniemen palo vartioaseman sammutusyksiköt, päättyi klo 0. Kertomusvuoden tulipalot jakautuivat syttymispaikan ja syttymissyyn mukaan seuraavasti:
Syttymispaikka Viallinen tulisija tai savu johto kuumeneminen Tulisijan tai savuhormin liika- Nokivalkea Savupiipusta tullut kipinä - Räjähdys Tulisijasta lentänyt kipinä ym. Kuuma tuhka tai esine Salama Sähkölaitteiden huolimaton käsittely Muut sähköstä aiheutuvat syyt Syttymissyy Tulenarkojen nesteiden huolimaton käsittely Tulitikkujen huolimaton käsittely Tupakointi Muu tulen huolimaton käsittely Itsesytytys Hitsaus Tehdastoiminnasta aiheutunut kipinä tai kaasunmuodostus yms. Koneenosien liikakuumeneminen trfö g- q P K o Lasten tulen käsittely Tuho- ja murhapoltto Syy tuntematon Yhteensä Asuinhuone 7 4 6 Asuinrakennus Auto, moottoripyörä ym 9 Autotalli Eteinen Halkopino Hiilivarasto Hissi + moottori Hotelli, sairaala ym 7 Kaatopaikka Katto Kellari Keittiö, keittokomero Laiva, moottorivene Lautatarha Liikehuone Metsä Neonvalomainos Nurmikko, maasto Pannuhuone Parakki Pesutupa,. Raitiovaunu Rakennustyömaa Rautatievaunu Roskakuilu Roskalaatikko Sauna Sähköpylväs Tehdaslaitos Tervapata Työhuone Ullakko Vaja tai ulkorakennus Varasto 4 7 9 6 6 0 4 4 4 0 ß 4 97 6 7 6 7 0 9 4 4 7 6 4 9 4 4 4 7 4 6 7 0 6 6 4 6 6 6 Yhteensä 6 7 4 09 6 4) 0 04 6 4 9 6 4 606 to ^to
4. Huoltotoimi Palovahingot. Tulen välittömästi uhkaaman irtaimen omaisuuden arvo oli 04 96 0 mk ja kiinteän omaisuuden arvo 6 60 79 479 mk eli yhteensä 6 6 mk. Vahingon suuruuden tai palovahingon korvauksen määrä nousi irtaimiston osalta 9 40 0 mk:aan ja kiinteimistön osalta 67 6 mk:aan eli yhteensä 4 677 67 mk:aan, joka oli. % uhatun omaisuuden arvosta. Palovahingon korvausprosentit v. 94 97 olivat seuraavat: 949 0.7 9.6 9 0. 90 0.7 9 0.4 96 l.o 9 0.7 94 0.6 97 0.7 Kertomusvuonna sattuneissa tulipaloissa kuoli 6 ihmistä, tuhoutui 6 rakennusta kokonaan ja rakennusta osittain sekä. ha metsää. Avunanto- ja pelastustyöt. Avunanto- ja pelastustöitä suoritettiin kertomusvuonna 90 tapauksessa. Tuuletusta suoritettiin savu- tai kaasuvaaran takia 44 kertaa ja happikojeita lainattiin 6 kertaa. Tämän lisäksi suoritettiin vedenpumppausta ja annettiin muuta avustusta sekä lainattiin kalustoa 90 kertaa. Palolaitoksen sammakkomiehet hälytettiin sukellustehtäviin 0 kertaa hukkuvan pelastamista tai etsimistä varten. 4 tapauksessa ei hälytys aiheuttanut toimintaa. Sairaankuljetustoiminta. Sairaankuljetusautoja käytettiin kertomusvuoden aikana 0 kertaa, joista 0 6 kertaa sairaiden ja 49 kertaa tapaturmaisesti loukkaantuneiden henkilöiden kuljetukseen. Vastaavat luvut v. 97 olivat, 0 69 ja 964. Kuljetusten lukumäärä aleni siis 4:a. Ajojen lukumäärä päivää kohden oli n. 6 eli vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuljetukset jakautuivat eri kuukausien kesken seuraavasti: Kuukausi Sairaustapauksia Tapaturmia Yhteensä Tammikuu 96 74 Helmikuu 0 0 Maaliskuu 7 09 Huhtikuu 906 Toukokuu 70 4 Kesäkuu 0 49 079 Heinäkuu 794 4 0 Elokuu 6 99 Syyskuu 77 46 9 Lokakuu 90 Marraskuu 904 9 Joulukuu 90 0 60 Yhteensä 0 6 49 0 Kuljetusmatkojen pituus oli 7 097 km eli keskimäärin. km kuljetusta kohti. Kuljetuksista kerääntyi tulona yhteensä 994 990 mk, edellisenä vuonna 70 4 mk. Turvavartiointi. Teattereiden turvavartioinnista huolehti Helsingin vapaaehtoinen palokunta. Palolaitos asetti turvavartiot Messuhalliin messujen ja näyttelyiden ajaksi sekä huolehti Eläintarhan ajojen ym. kilpailujen ja tilaisuuksien turvavartioinnista. Palonehkäisytoiminta Uudisrakennusten tarkastus. Rakennuskatselmusmiesten kokouksessa oli viikottain mukana palopäällikkö tai palotarkastaja, minkä ohessa erikoistapauksissa palolaitoksen puolesta toimitettiin piirustusten seikkaperäinen ennakkotarkastus. Myös rakennusten loppukatselmuksessa oli palolaitoksen edustaja mukana. Lisäksi suoritettiin tarkastuksia uudisrakennustyömailla. Palotarkastukset ja valistustoiminta. Yleinen palotarkastus suoritettiin kertomusvuonna kantakaupunkialueella.. 7.., saarilla ja ranta-alueen kesähuvila-alueella
. Huoltotoimi. 6.. 7. sekä esikaupunkialueella. 9... välisinä aikoina. Tarkastusten johdosta annettiin kaikkiaan 46 korjausmääräystä. Jälkitarkastukset suoritettiin kunkin alueen yleisen tarkastuksen jälkeen. Tarkastusten johdosta ilmoitettiin yhdestä palotarkastusmääräyksen laiminlyönnistä maistraatille ja kuudesta laiminlyönnistä poliisiviranomaisille. Lausuntoja ja ilmoituksia annettiin palonehkäisyyn liittyvissä asioissa maistraatille 0, kaasulaitokselle 4 ja muille viranomaisille ja yksityisille 64. Tämän lisäksi suoritettiin pyydettyä tarkastusta sekä annettiin palonehkäisyä koskevia neuvoja ja ohjeita. Palomestarit suorittivat asianomaisissa palopiireissään järjestystarkastuksia. Päällystö ja alipäällystö piti vuoden aikana sairaaloissa ja teollisuus-ym. laitoksissa sekä opintopäivillä ja kursseilla ja palokoulussa oppitunteja ja valistustilaisuuksia palo- ja henkilöturvallisuuteen liittyvistä asioista. Nuohous Vuoden alusta lukien liitettiin VIII nuohouspiirin alue XI:een ja VII nuohouspiiriin ja muutettiin vastaavasti nuohouspiirien järjestysnumerot, joten kaupungin alue oli koko vuoden jaettu 0 nuohouspiiriin. Jokaisessa piirissä oli piirinuohooja, etumies ja tarpeellinen määrä nuohoojia. Vuoden lopulla erosi kaksi piirinuohoojaa ja piirijako muutettiin.. 99 lukien. Yleinen nuohous suoritettiin jokaisessa piirissä kertaa. Piirinuohoojat osallistuivat nuohouspiirissään yleiseen palotarkastukseen, johon kului kaikissa piireissä yhteensä 90 tarkastuspäivää eli keskimäärin 9 päivää piiriä kohti. Piirinuohoojat suorittivat lisäksi piireissään 79 muuta tarkastusta sekä kukin vuorollaan nokipalopäivystystä pääpaloasemalla. Palotarkastaja tarkasti jokaisen piirin nuohoustyökirjan kerran kuukaudessa. Maistraatti korotti nuohoustaksan. 4. lukien. Palolautakunta hyväksyi vuoden aikana I nuohouspiirin etumieheksi nuohooja Kalle Väätäsen, XV nuohouspiirin etumieheksi nuohooja Jaakko Revonlinnan, XVI nuohouspiirin etumieheksi nuohoojamestari Armas Heikkisen ja XVII nuohouspiirin etumieheksi nuohooja Lauri Port alan. Lisäksi oikeutti palolautakunta piirinuohooja Johan Raution jäämään piirinuohoojaksi eläkeiän saavuttaneena.. 99 asti ja piirinuohooja Aarne Koposen asumaan nuohouspiirinsä ulkopuolella. Nuohoojien lukumäärä oli vuoden lopulla 7. Kertomusvuonna sattui nokipaloa ja niiden lukumäärä on viimeisenä kymmenvuotiskautena ollut seuraava: 949 7 9 6 9 9 40 97 9 90 7 9 69 94 4 96 9 Palolaitoksen menot ja tulot Palolaitoksen kertomusvuoden menot ylittivät edellisen vuoden menot noin 44 mmk:a mikä johtui palkkojen korotuksista, tilitysvuokrien noususta ja kaluston hankintamenojen lisäyksestä. Menot olivat seuraavat: Menoerä Palkkiot Vakinaiset viranhaltijat Tilapäiset viranhaltijat Viranhaltij ain vuosilomakustannukset Viranhaltijain sairauslomasi]aiset Viranhaltijain sunnuntai- ja ylityö- sekä päi vystyskorvaukset Talousarvion Säästö (+) määrärahat Menot tai ylitys ( ) mk mk mk 9 000 0 0 + 6 40 77 67 0 4 94 7 6 464 60 000 7 00 00 9 9 900 9 640 90 4 00 000 000 74 0 + 4 770 000 000 40 469 90 469 90
6. Huoltotoimi Menoerä Muut palkkamenot Vuokra Lämpö Valaistus Siivoustarvikkeet Vedenkulutus Puhtaanapito Kaluston hankinta Palokaluston hankinta väestönsuoj elutarkoituksiin Kaluston kunnossapito Painatus ja sidonta Tarverahat Vaatteiden pesu Lääkintähuolto Yleisten laitteiden kunnossapito Autojen käyttö Vakuutusmaksut Talousarvion määrärahat mk 00 000 9 0 760 9 664 0 900 0 000 0 000 79 000 6 400 000 Säästö (+) Menot tai ylitys ( ) mk mk 064 4 + 66 9 00 00 67 40 7 64 0 + 049 77 0 06 + 7 9 9 + 609 446 7 + 6 7 7 7 9 4 9 000 000 4 96 6 + 4 6 000 000 6 99 99 0 000 9 0 + 4 79 4 00 70 + 49 6 000 60 6 + 4 00 000 9 4 + 7 0 000 74 00 + 7 970 4 600 00 06 990 46 490 60 000 4 99 7 99 Yhteensä 09 907 90 0 Talousarvion ulkopuolella oleva, kaluston hankintaan varattu edellisiltä vuosilta siirretty määräraha, yhteensä 0. 7 mmk käytettiin kokonaan. Avustuksena jaettiin Helsingin vapaaehtoiselle palokunnalle 600 000 mk, esikaupunkialueiden vapaaehtoisille palokunnille 4 mmk ja Vakinaisten Palomiesten Osuusruokalalle 7 000 mk eli avustuksia yhteensä 4 7 000 mk. Tulot nousivat edelliseen vuoteen verrattuina noin 0. mmk:lla. Tuloja kertyi sairaankuljetuksista 994 990 mk, luontoisetukorvauksista 4 6 7 mk sekä sekalaisia tuloja, joihin sisältyi myös tulot avunannoista, 9 07 mk eli tuloja yhteensä 470 70 mk. Helsingin kaupungin palokunnan rahaston menot olivat kertomusvuonna 9 469 mk ja tuloja kertyi 696 70 mk. Rahaston sääntöjen mukaan siirrettiin tuloista 0 % eli 40 000 mk pääomaan, mikä vuoden lopulla nousi 940 000 mk:aan. Käyttämättömiä varoja oli vuoden lopulla 97 mk. Göstä Waseniuksen rahaston korkotulot olivat 60 mk. Rahastosta suoritettiin vuoden aikana 40 000 mk:n suuruinen opintomatka-apuraha. Vuoden lopulla siirrettiin käyttövaroista pääomaan 4 000 mk, mikä tällöin nousi 70 000 mk:aan. Käyttämättömiä varoja oli vuoden lopulla mk. Varapalokunnat Sopimuksen mukaan kaupungin palotoimeen kuuluvina varapalokuntina toimi 7 vapaaehtoista palokuntaa, joiden yhteinen toimiva miesvahvuus oli 49 miestä ja kalustovahvuus seuraava: paloautoja ilman kiintopumppua 4, paloautoja kiintopumppuineen 7, kuorma-autoja 4, moottoriruiskuja 9, vesisäiliöitä, joiden yhteinen tilavuus oli 000, ":n letkua 4 74 m, ":n letkua 60 m ja %":n letkua 960 m. Näiden lisäksi toimi kaupunkialueella yksi tehdaspalokunta ja yksi sotilaspalokunta. Varapalokuntien toiminta oli kertomusvuoden aikana seuraava:
. Huoltotoimi 7 Varapalokunta Helsingin Degerön Haagan Karjalaisten Kaarelan Lauttasaaren Malmin Marjaniemen Munkkiniemen Oulunkylän Pakinkylän Pitäjänmäen Puistolan Pukinmäen Tapanilan Vanhan Käpylän Vartiokylän-Mellunkylän VPK Hälytysten luku Kaupunki- Kaupunki- alueen uikoalueella puolella Yhteensä 6 7 4 9 0 7 7 ' 6 7 9 0 6 6 6 4 9