16. Palotoimi. Palolautakunnan kertomus Helsingin kaupungin palotoimesta v oli seuraavan sisältöinen: Palolautakunta

Transkriptio

1 6. Palotoimi Palolautakunnan kertomus Helsingin kaupungin palotoimesta v. 947 oli seuraavan sisältöinen: Palolautakunta Lautakunnan kokoonpano. Palolautakuntaan, joka maistraatin alaisena valvoo palotointa, kuuluivat v. 947 seuraavat henkilöt: puheenjohtajana lakitieteen kandidaatti C. A. Öhman, varapuheenjohtajana teknologian tohtori Y. J. Talvitie elokuun 6 p:ään saakka ja siitä alkaen diploomi-insinööri V. J. Niemistö sekä muina jäseninä toimitsija E. E. Hakala, toimitsija R. J. Heinonen, palokorpraali E. A. Jauros, palokorpraali A. E. Koskinen kesäkuun 4 p:ään saakka ja siitä alkaen hänen tilalleen palokorpraali V. A. Hammar, varatuomari E. F. Länsiö, diploomi-insinööri V. J. Niemistö ja vakuutustarkastaja G. O. Rundman sekä itseoikeutettuna jäsenenä kaupungin rakennustarkastaja, arkkitehti A. V. Toivonen. Varajäseninä olivat pankinjohtaja L. J. Ahva, kamreeri A. G. R. Estjander, palokorpraali V. A. Heino ja kirvesmies E. A. Peuranen sekä itseoikeutettuna varaläsenenä apulaisrakennustarkastaja I. Ahonen. Kaupunginhallituksen edustajana lautavunnassa oli filosofian tohtori B. Nybergh. Sihteerinä toimi kaupunginhallituksen notaari, karatuomari E. K. Uski ja hänen sijaisenaan toimi maaliskuun 6 p:stä alkaen varatuomari P.-E. Gustafs. Palolautakunta kokoontui kertomusvuonna 5 kertaa, kokousten pöytäkirjojen pykälien lukumäärä oli 448, saapuneiden kirjeiden lukumäärä oli 303 sekä lähetettyjen kirjeiden lukumäärä 79. Palolautakunta teki kertomusvuonna seuraavat lopulliset päätökset asioista, jotka koskivat: yleisen palotarkastuksen toimeenpanoa maaliskuun 3 p:n ja marraskuun p:n välisenä aikana ); silloisten laitteiden hyväksymistä toisen kerroksen pelastuslaitteiksi, mikäli ne olivat kunnossa ); palokunnan työvuorojen muuttamista 8-tuntisiksi 3 ); paloletkujen lahjoittamista Pitäjänmäen 4 ) ja Helsingin vapaaehtoisille palokunnille 5 ); vuosiavustusmäärärahan jakoa liitosalueen vapaaehtoisille palokunnille 6 ); palokunnan työvuorojen muuttamista 4-tuntisiksi 7 ); palokunnan osallistumista palontorjuntapäivän viettoon 8 ); komitean asettamista tutkimaan palokunnan sisäistä organisatiota 9 ); pystyputken lainausta Pakilan vapaaehtoiselle palokunnalle 0 ); mk:n avustuksen myöntämistä Pohjoismaiden palomiesten opintopäiviä varten n ); mk:n avustuksen myöntämistä urheilutarkoitukseen ); palokunnan päivittäisen työohjelman vahvistamista 3 ); Helsingin puhelinyhdistyksen oikeuttamista rakentamaan tunneli Korkeavuorenkadun tontin n:o 39 alitse 4 ); mk:n lisäavustuksen myöntämistä Pitäjänmäen vapaaehtoiselle palokunnalle 5 ); tilinpäätöksen vaatimista vuosiavustusta nauttivilta vapaaehtoisilta palokunnilta 6 ); sumuruiskun lainausta filosofian tohtori J. M. Angervolle 7 ); Herttoniemen sahalle annettujen paloturvallisuusmääräysten noudatta-!) Palolk. p. helmik. 77. ) S:n 6 p. helmik ) S:n 8 p. helmik ) S:n p. maalisk ) S:n p. maalisk.. 6 ) S:n 6 p. maalisk ) S:n 9 p. maalisk ) S:n 6 p. huhtik ) S:n p. toukok ) S:n p. toukok. 76. n ) S:n p. toukok. 84. ) S:n p. kesäk. 44 ja 7 p. elok. 34. S ) S:n 5 p. kesäk ) S:n 5 p. kesäk ) S:n p. lokak ) S:n 5 p. lokak ) S:n 5 p. lokak. 370.

2 7. Huoltotoimi 5 mistä ); ehtoja, joita on noudatettava polttoöljyä käyttäviä lämmityskeskuksia tehtäessä ); letkujen vulkanoimislaitteiden hankintaa 3 ); 5 vuoden palveluksesta annettavan palkkion suuruuden vahvistamista mk:ksi 4 ); palokunnan vuotuisen lääkärintarkastuksen pakollisuutta 5 ); mk:n lisäavustuksen myöntämistä Oulunkylän vapaaehtoiselle palokunnalle 6 ); mk:n lisäavustuksen myöntämistä Puistolan vapaaehtoiselle palokunnalle 7 ); yleisen palotarkastuksen toimittamista v ); ja öljylämmitysohjeiden vahvistamista Helsingin kaupungille 9 ). Palolautakunta teki kaupunginhallitukselle seuraavat esitykset asioista, jotka koskivat: moottoriruiskun lainausta Marjaniemen vapaaehtoiselle palokunnalle 0 ); lisämäärärahan myöntämistä ); määrärahan myöntämistä paloalipäällystökurssia varten ); palokaivojen rakentamista liitosalueelle 3 ); paloletkujen lainausta Helsingin vapaaehtoiselle palokunnalle 4 ); Helsingin vapaaehtoisen palokunnan liikenne- ja palo vakuutusmaksujen suorittamista 5 ); paloletkujen lahjoittamista Pitäjänmäen vapaaehtoiselle palokunnalle 6 ); määrärahan myöntämistä palokaivojen hoitamista varten v ); käyttökelvottoman sairaankuljetusauton myyntiä 8 ); komitean asettamista tutkimaan palokunnan sisäistä organisatiota 9 ); lisävirkojen perustamista palokuntaan 0 ); palokunnanmoottorialuksen muuttamista ruiskulaivaksi ); Sörnäisten niemen paloaseman kalustovajan luovuttamista Karjalan tulentorjujille ); Haagan kauppalan paloturvallisuuden tehostamista 3 ); palotornin käyttöä näköalapaikkana suurkisojen aikana 4 ); nuohousohjesäännön 4 ja 5 :n muuttamista 5 ); palokunnan korjauspajan laajentamista 6 ); kypärien myyntiä Nuuksion vapaaehtoiselle palokunnalle 7 ); palolaitoksen v:n 948 talousarvioehdotusta 8 ); varusmestarin apulaisen viran perustamista palokuntaan 9 ); sairaankuljetusmaksujen korottamista 30 ); nuohousmaksujen korottamista 3 ); ja korjaustöiden suorittamista Munkkiniemen paloasemalla 3 ). Palolautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavat lausunnot asioista, jotka koskivat: palokaivojen rakentamista liitosalueelle 33 ); sammutus vesisäiliöiden hoitokustannuksia palokunnan menoarvioon 34 ); palotarkastustoimiston perustamista 35 ); hälytyssireenien ohjausj ohtojen luovuttamista Helsingin puhelinyhdistyksen käyttöön 36 ); lisämäärärahan myöntämistä Laajasalon vapaaehtoiselle palokunnalle 37 ); Herttoniemen sahan laajentamissuunnitelmaa 38 ); nuohoushintojen korottamista 39 ); hälytyssireenien jättämistä paikoilleen 40 ); paloletkujen luovuttamista Puistolan vapaaehtoiselle palokunnalle 4 ); satamien ja varastoalueiden paloturvallisuutta 4 ); Sörnäisten niemen öljysäiliöiden jättämistä paikoilleen 43 ); Helsingin vapaaehtoisen palokunnan vuosiavustuksen korottamista mk:ksi 44 ); eläkesääntöön tehtäviä muutoksia 45 ); satamien ja varastoalueiden paloturvallisuusohjeita 46 ); lisämäärärahan myöntämistä Puistolan vapaaehtoiselle palokunnalle 47 ); ja kaupungin kiinteistöjen palo vakuuttamista 48 ). Palolaitos Viranhaltijat. Kertomusvuoden alussa oli palokunnan vakinaisten viranhaltijain lukumäärä 86, vuoden aikana otettiin 6 uutta viranhaltijaa ja samana aikana erosi 56 viranhaltijaa, joten vakinaisten viranhaltijain kokonaismäärä vuoden lopussa oli 9 henkilöä. Palolk. 5 p. lokak. 37. ) S:n 5 p. lokak ) S:n 9 p. lokak ) S:n p. marrask ) S:n p. marrask ) S:n 6 p. marrask. 46 ja 7 p. jouluk ) S:n 7 p. jouluk ) S:n 7 p. jouluk ) S:n 7 p. jouluk ) S:n 5 p. tammik. 3. ") S:n 5 p. tammik., 9 p. lokak ja 3 p. jouluk ) S:n 9 p. tammik ) S:n 9 p. tammik. 5, 5 p. kesäk. 59 ja 6 p. marrask ) S:n p. helmik ) S:n p. helmik ) S:n p. helmik ) S:n 6 p. maalisk ) S:n 6 p. maalisk. 37 ja 4 p. toukok ) S:n 6 p. huhtik ) S:n p. toukok. 86. ) S:n 4 p. tokouk. 07. ) S:n p. kesäk ) S:n p. kesäk ) S:n p. kesäk ) S:n p. elok ) S:n p. elok ) S:n 7 p. elok ) S:n 7 p. elok ) S:n p. lokak ) S:n 5 p. lokak ) S:n 3 p. jouluk ) S:n 3 p. jouluk ) S:n 5 p. tammik. 5 ja p. toukok ) S:n 6 p. helmik ) S:n p. maalisk ) S:n p. maalisk ) S:n 6 p. maalisk ) S:n p. toukok. 79 ja 4 p. toukok ) S:n 4 p. toukok ) S:n 8 p. toukok.. i 4 ) S:n p. kesäk ) S:n 6 p. elok ) S:n p. elok ) S:n 7 p. elok ) S:n p. marrask ) S:n p. marrask ) S:n p. marrask ) S:n 3 p. jouluk. 48.

3 6 7. Huoltotoimi V. 947 yhdistettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä vanhemman j a nuoremman palokorpraalin virat, jolloin muodostui 8 palokorpraalin virkaa sekä vanhemman ja nuoremman palomiehen virat, jolloin muodostui 3 palomiehen virkaa. Vuoden aikana nimitti palopäällikkö kolmeen avoimeksi tulleeseen palokersantin virkaan palokorpraalit V. Vigellin, T. Salomaan ja M. Hyytiäisen. Perustettuun, toiseen apulaispalotarkastajan virkaan valitsi palolautakunta rakennusmestari H. Forsbergin tammikuun p:stä lukien ja kesäkuun 5 p:nä eronneen apulaispalotarkastaja V. Vahernon tilalle rakennusmestari V. Hännisen. Vuoden aikana siirtyivät eläkkeelle palokersantti E. Nieminen sekä palokorpraalit G. Nyberg ja H. Arokanto. Palkallista virkavapautta myönnettiin helmikuun 5 ja 7 p:n väliseksi ajaksi palotarkastaja T. Sundquistille sekä palomestareille A. Harnelle ja O. Lylylle, heidän osallistumistaan varten Suomen palopäällystöliiton järjestämille opintopäiville Tampereelle ja myönnettiin heille matka-apua ja päivärahaa yhteensä 6 65 mk. Työkomennuskunnan vahvuus oli vuoden aikana 4 ammattimiestä. Palokunnan koko henkilökunnan vahvuus oli kertomusvuoden lopulla seuraava: sammutusvahvuus 78, palotarkastajia ja apulaisia 3, toimistohenkilökuntaa 6, työnjohtajia, varastonhoitajia ja räätälimestareita 4, yhteensä 9 henkilöä. Kertomusvuoden aikana oli palokunnan terveydentila tyydyttävä, 36 miestä sairasti yhteensä 57 päivää lukuunottamatta tapaturmia. Sammutusvahvuus ja kalusto. Vuoden alkupuolella ryhdyttiin pääpaloaseman asuntotalossa muutostöihin, jolloin oli pakko siirtää väliaikaisesti sairaankuljetusautoa Pasilan paloasemalle ja siirtää sinne sijoitetut ruiskuautot Kallioon. Sörnäisten niemen paloaseman käytöstä oli luovuttava toistaiseksi miehistön vähyyden takia. Vuoden loppupuolella saatiin Munkkiniemen paloasemarakennuksessa lisätilaa palomiehistön käyttöön, joten majoitusolot siellä tulivat tyydyttävään kuntoon. Vuoden aikana hankittiin Volvo-merkkistä henkilöautoa, jotka ostettiin käytettyinä. Lisäksi ostettiin Volvo-merkkistä sairaankuljetusauton alustaa, joihin kotimaassa valmistetaan korit ja yksi samoin Volvo-merkkinen pakettiauto, joka muutetaan sairaankuljetusautoksi. Vanhentunutta korjauskelvotonta autokalustoa myytiin vuoden aikana seuraavasti: Daimler-Mercedes ruiskuauto, joka oli hankittu v. 9, Fiat-merkkinen avonainen henkilöauto, Fiat-merkkinen vesivahinkojen suojeluauto (entinen sairaankuljetusauto) ja Studebaker-merkkinen sairaankuljetusauto. Lisäksi myytiin Ford-yhtiölle museotarkoituksiin T-mallinen Ford pakettiauto v:n 93 mallia. Palokunnan sammutusvahvuus ja moottoriajoneuvojen luku oli seuraava: Henkilökunta Moottoria j oneuvot Paloasema Päällystöä Alipäällystöä Miehistöä Kaikkiaan Paloautoja Henkilöautoja Sairaankuljetusautoja Linjankorjausautoja Kuorma-autoja Kalustoautoja Kaikkiaan loottoriruisku j a Pääpaloasema Kallio TCänvl ä Pasila Sörnäisten niemi.. "IVTiTnlrVini^mi Kulosaari Yhteensä Palokunnalla oli 3 letkuautoa, konetikapuuautoa, 3 savusukellus- ja valaistusautoa ja 0 ruiskuautoa, "joista viimeksi mainituista kolme oli varustettu 500, neljä 000, yksi 700, kolme 500, neljä 000, kaksi 800 ja kolme 500 min/litr. pumpulla. Edellä

4 7. Huoltotoimi 7 mainituista ruiskuautoista oli kuusi varustettu lisäksi tehokkaammilla vaahtosammutuslaitteilla. Moottoriruiskuja oli 8, joista neljä 500, neljä 000, kahdeksan 600 ja kaksi 00 min/litr. tehoista. Päloilmoitus. Palolennätinkeskuksia oli pääpaloasemalla sekä Kallion, Käpylän, Pasilan ja Sörnäisten niemen paloasemilla. Kulosaaren ja Munkkiniemen paloasemat voitiin hälyttää ainoastaan puhelimitse. Palokelloja oli käytännössä kaikkiaan 78, joista yksityisiä 8. Automaattihälyttäjiä oli kymmenessä paikassa. Palohälytyspuhelin oli kytkettynä kolmella johdolla puhelinkeskukseen erikoisnumerolla 500. Paloasemien välisiä tiedoituksia varten oli asemien välillä suoraan kulkeva puhelinjohto. Palopostit. Vesijohdon palopostit lisääntyivät 34 ja oli niitä kaikkiaan 068. Palotarkastukset. Kaupungin alueella olevien kiinteistöjen yleisen palotarkastuksen suoritti palotarkastaja T. Sundquist apulaisineen. Paitsi näitä tarkastuksia piiripalomestarit suorittivat tarkastuksia tulenaroissa ja henkilöturvallisuuteen nähden vaarallisissa laitoksissa kukin omassa piirissään. Tämän ohella palopäällikkö toimitti tarkastuksia yleisissä kokoussaleissa, teattereissa, bensiininsäilytyspaikoissa, filmivarastoissa, suurehkoissa autovajoissa ym. tulenaroissa paikoissa. Turvavartiointi teattereissa. Teattereissa yms. huoneistoissa oltiin vartiossa näytäntöjen aikana yhteensä 79 kertaa seuraavasti: Kansallisteatterissa miestä 90 kertaa ja mies 3 kertaa, Ruotsalaisessa teatterissa miestä 36 kertaa ja mies 4 kertaa, Suomalaisessa oopperassa 3 miestä 35 kertaa ja miestä 3 kertaa. Tämän lisäksi asetti vapaaehtoinen palokunta turvavartioita eräisiin muihin teattereihin. Nuohoustoimi. Kaupunki oli nuohoustöiden suorittamista varten jaettu 4 nuohouspiiriin. Nokivalkeiden lukumäärä v oli seuraava: Tulipalot. Palokunta hälytettiin kertomusvuoden aikana 5 kertaa, niistä 736 kertaa todellisen tulipalon tai tulipalovaaran johdosta, 9 kertaa nokivalkean tähden, 38 kertaa käryn tai savun takia, 4 kertaa happikoje- tai pulmoottoriavustuksen antamista varten, 4 kertaa erehdyksestä, kertaa yksityisen hoidossa olevassa paiolennätinverkostossa esiintyneen vian takia, 06 kertaa ilkivaltaisuudesta (edellisenä vuonna 4 kertaa), 56 kertaa veden pumppuamista varten, 56 kertaa oven avausta varten sekä 38 kertaa muista syistä. Edelliseen vuoteen verrattuna hälytysten lukumäärä lisääntyi 60 ja tulipalojen 86. Tulipaloja oli Helsingissä tammikuussa 55, helmikuussa 70, maaliskuussa 43, huhtikuussa 4, toukokuussa 77, kesäkuussa 66, heinäkuussa 79, elokuussa 75, syyskuussa 57, lokakuussa 75, marraskuussa 50 ja joulukuussa 47. Ensimmäinen tieto tulen irtipääsystä saatiin 565 tapauksessa puhelimitse, 65 tapauksessa palolennättimellä ja 6 tapauksessa suullisesti. 484 tulipaloa sattui päivällä kello 6 J 8 ja 5 tulipaloa yöllä klo 8 6 välisenä aikana. Tulipalojen jakautuminen tulen irtipääsypaikan mukaan käy ilmi seuraavasta yhdistelmästä: Tulen irtipääsypaikka: Asuinhuoneita 57 Uudisrakennuksia 0 Sairaaloita Keittiöitä 3 Elokuvateattereita 4 Tehtaita tai tehdashuoneita 35 Työhuoneita tai verstaita 4 Pajoja Tulen irtipääsypaikka: Kahvipaahtimolta 4 Laboratorioita Liikehuoneita 6 Puusepänliikkeitä 4 Pannuhuoneita 5 Saunoja 5 Kellareita 3 Ullakoita 4

5 8 7. Huoltotoimi Tulen irtipääsypaikka: Pommisuojia 3 Hissejä 4 Autohalleja tai-vajoja 3 Varastoja 9 Pesutupia tai pesuloita 6 Ruokailukojuja 3 Ulkorakennuksia Kattoja 9 Telakoita 4 Autoja 37 Halkopinoja Hiilivarastoja 57 Kaasujohtoja irtipääsypaikka: Kaatopaikkoja 5 Laivoja 6 Moottoriveneitä 4 Pölykanavia 6 Rautatievaunuja 4 Raitiovaunuja 5 Roskakuiluja 3 Roskalaatikoita 3 Ruohikkoja 80 Siltoja tai laitureita Terva- tai pikipatoja 5 Tuntematon 9 Yhteensä 736 Palopaikan mukaan tulipalot jakautuivat palopiireittäin seuraavasti: I palopiiri 63, II palopiiri 59, III palopiiri 3, IV palopiiri 44, V palopiiri 35 ja palopiirien ulkopuolella ; sekä kaupunginosittain kuten seuraavasta yhdistelmästä selviää: kaupunginosa 7 6 kaupunginosa 8» 6 8» 4 3» 5 0» 68 4». 57» 4 5»» 4 6» 30 3» 5 7» 5» 8 8» 8 6» 0 9» 3 Meilahti 3 0» 59 Alueet rautatien itäpuolella 3» 45 Muut alueet 49 3»» 40 5 Yhteensä 736 4» 33 5» Tulen irtipääsyn syyt olivat seuraavat: Avotulen varomaton käsittely 6 Räjähdys 8 Kamiinan huolimaton hoito 7 Puukaasutin Puhalluslampun varomaton käsittely. 4 Tulisijan tai savujohdon viallisuus 5 Hitsaus- tai uuttauskojeen varomaton käsittely 3 Tuhkan varomaton säilytys 9 Ylikuumeneminen 60 Itsesytytys 83 Oikosulku 50 Sähkölaitteiden varomaton käsittely.. 40 Varomaton tupakointi 74 Lasten leikkiminen tulella 6 Kipinä 54 Huolimattomuus 47 Ilkityö 8 Muita syitä 37 Tuntematon syy 73 Yhteensä 736 Kertomusvuoden aikana sattuneista 736 tulipalosta oli 396 eli n. 53. s % pieniä eli sellaisia, että ne sammutettiin sanko- tai jollakin muulla ensiapuruiskulla, 94 eli n % keskikokoisia, jotka sammutettiin käyttämällä yhtä vesijohtoa, moottoriruiskua tai ns. säiliöauton suihkua sekä 46 eli n. 6.3% vakavanlaatuisia, joissa tarvittiin suurehko määrä vesisuihkuja tulen sammuttamiseen. Vakavaluontoisiin tulipaloihin kuuluviksi voidaan lukea seuraavat tulipalot:

6 7. Huoltotoimi 9 Lokakuun 7 p:n iltana syttyi Sörnäisten Puutavara oy:n lautavarastossa tulipalo, joka uhkasi navakan tuulen vallitessa koko varastokorttelia. Sammutustyöhön osallistui työvuorossa ollut palomiehistö kokonaisuudessaan ja heidän onnistui rajoittaa tulen valta siinä määrin, että vahingot supistuivat n mk:aan. Seuraavana yönä pääsi tuli valloilleen Sörnäisten satamassa Ivakon puutavaravarastossa ja uhkasi jo läheisiä öljysäiliöitä, mutta palokunta sai tarmokkain ponnistuksin ehkäistyä tulen levenemisen. Vahingot olivat n mk. Edellä mainittujen suurpalojen lisäksi oli vuoden aikana useita huomattavia paloja, joista mainittakoon seuraavat: maaliskuun 8 p:nä huvilapalo Pyhtääntien ll:ssä; maaliskuun 4 p:nä Pasilan radioasemalla Pasilassa; huhtikuun 3 p:nä ullakkopalo Kaarienkadun l:ssä; toukokuun p:nä puusepän tehtaassa Hernesaaressa; elokuun 9 p:nä parakkipalo Kampin kentällä ja marraskuun 3 p:nä ullakkopalo Vuorimiehenkadun 9:ssä. Tapaturmat. Kertomusvuoden aikana ei sattunut kuolemantapauksia sammutusmiehistön keskuudessa eikä pysyväiseen työkyvyttömyyteen johtavia tapaturmia.lievempien tapaturmien lukumäärä oli sitävastoin aika huomattava. Tapaturmien joukossa muodostivat lievemmät luunmurtumat, nyrjähdykset ja savumyrkytykset pääosan. Palovahingot ja niiden korvaaminen. Tulen välittömästi uhkaaman irtaimen omaisuuden arvo oli mk ja kiinteän omaisuuden arvo mk eli yhteensä mk. Vahingon suuruus tai palovahingon korvauksen määrä nousi irtaimiston osalta mk:aan ja kiinteimistön osalta mk:aan eli yhteensä mk:aan uhatun omaisuuden arvosta. Vertailun vuoksi on seuraavassa merkitty palovahingon korvausprosentit v:n väliseltä ajalta: 936 l.i 939 O.s l.o l.e 938 O.s » Sairaankuljetustoiminta. Sairaankulj etusautoj a käytettiin kertomusvuoden aikana kertaa, josta kertaa sairaiden ja 847 kertaa tapaturmaisesti vahingoittuneiden henkilöiden kuljettamiseen. Vastaavat luvut v. 946 olivat 8 5, 7 90 ja 85. Kuljetusten lukumäärä väheni siis 65. Ajojen lukumäärä oli päivää kohden n. 48 eli vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuljetukset jakautuivat eri kuukausien kesken seuraavasti: Sairaus- Sairaustapauk- Tapatur- Yhteen- tapauk- Tapa- Yhteen- Kuukausi sia mia sä Kuukausi sia turmia sä Tammikuu Elokuu Helmikuu Syyskuu Maaliskuu Lokakuu Huhtikuu Marraskuu Toukokuu 308 Kesäkuu Joulukuu Yhteensä Heinäkuu Kuljetusmatkojen pituus oli km, edellisenä vuonna km. Kuljetuksista suoritettiin kaupunginkassaan yhteensä mk, edellisenä vuonna mk. Palolaitoksen todelliset kustannukset v. 947 käyvät ilmi seuraavasta taulukosta: Määrärahain Määrärahat, Menot tilien säästö (-f), tai mk mukaan, mk ylitys ( ), mk Palkkiot Sääntöpalkkaiset virat Tilapäistä työvoimaa

7 0 7. Huoltotoimi Määrärahain Määrärahat, Menot tilien säästö (+), tai mk mukaan, mk ylitys ( ), mk Kesälomasij aiset Vuokra Lämpö Valaistus Siivoaminen Vedenkulutus Puhtaanapito Kaluston hankinta Kaluston kunnossapito I Painatus js sidonta Tarverahat Vaatteiden pesu Lääkkeet ja sairaanhoitotarvikkeet Yleisten laitteiden kunnossapito Käyttövoima Autojen käyttö Vakuutusmaksut Hevosten elatus Työkomennuskunta Yhteensä x ) J ) Avustusta saivat Helsingin vapaaehtoinen palokunta mk, Suomen palosuojeluyhdistys mk ja liitosalueen vapaaehtoiset palokunnat mk, yhteensä mk. Tuloja kertyi sairaankuljetuksista mk, luontoiseduista mk ja sekalaisista tuloista mk, siis yhteensä mk. Avustus- ja huvirahasto. Palokunnan avustus- ja huvirahasto sai alkunsa siitä, että kaupunginvaltuusto myönsi v. 9 palokunnalle osan kertyneistä sairaankuljetusmaksuista. Rahaston pääoma oli kertomusvuoden alussa : 5 mk. Kaupunginhallituksen joulukuun p:nä tekemän päätöksen mukaisesti rahasto luovutettiin joulukuun 3 p:nä rahatoimiston hoidettavaksi. Vapaaehtoiset palokunnat Kaupungin alueella toimivien vapaaehtoisten palokuntien luku oli vuoden päättyessä 7, joiden yhteinen miesvahvuus oli 95. Vapaaehtoisten palokuntien yhteinen kalustovahvuus oli seuraava: paloautoja 3, kuorma-autoja 3, ruiskuautoja 9, irrallisia moottoriruiskuja, 3":n letkua 7 00 m, ":n letkua m ja käsivoimaruiskuja 0 kpl. Kaupunginvaltuuston yleisistä käyttövaroista myönnettiin lisäksi mk paloalipäällystökursseja varten sekä kaupunginhallituksen yleisistä käyttövaroista mk sammutusvesisäiliöiden ja yleisten palokaivojen hoitamista varten ja 64 mk varoituskuvien hankkimista varten.