17. Palolaitos. Yleistä

Transkriptio

1 7. Palolaitos Yleistä Henkilökunnan lukumäärässä, joka oli 0, ei tapahtunut lisäystä. Mainitusta määrästä 97 miestä kuului varsinaiseen sammutusosastoon. Sammutustyössä sattui kaikkiaan tapaturmaa. Kaluston määrässä ei myöskään tapahtunut lisäystä. Letkuhankinnoissa siirryttiin yksinomaan keinokuiduista valmistettuihin paloletkuihin. Uudella sammutusaineella, ns. kevytvaahdolla, suoritettiin lukuisia kokeita sen soveltuvuusalueen määrittelemiseksi. V:n 9 aikana raivosi 98 tulipaloa, joista suurin oli telakalla rakenteilla olleen autolautta Finnhansan tulipalo. Sen sammuttamiseen tarvittiin palolaitoksen koko kapasiteetti. Sammutustyöhön osallistuivat lisäksi eräät kaupungin alueella toimivista 7 vapaapalokunnasta, joita kaupunki rahallisesti tukee. Sairaankuljetusten kokonaislukumäärä lisääntyi 99:stä v. 9 kertomusvuoden 7 :een. Varsinaisessa sairaankuljetustoiminnassa, joka käsitti potilaiden kuljettamisen sairaalaan lääkärin määräyksestä, ei tapahtunut oleellista muutosta. Sen sijaan tapaturmien johdosta suoritetut kuljetukset lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna n. %; tämä oli suurelta osin heijastusta kasvaneesta liikenteestä. Ehkäisevän palosuojelun alaan kuuluvia lakimääräisiä palotarkastuksia asuintaloissa ja teollisuuslaitoksissa suoritettiin 9 7. Lisäksi annettiin lukuisia neuvoja ja ohjeita sekä lausuntoja. Palolaitoksen tariffit sairaankuljetuksesta, avunannosta, kaluston lainauksesta ym. pysyivät ennallaan. Menot olivat yhteensä mk. Koko kaupungin menotaloudessa palolaitoksen osuus oli noin 0.7 %. Henkilökunnan harrastustoiminta oli erittäin vilkasta ja monitahoista, siitä mainittakoon vain soittokunta, urheiluseura ja metsästysseura. Henkilökunta. Palveluksesta erosi talouspäällikön viransijainen valtiot, kand. Panu Suominen, toim.apul. Ella Heino ja sair. kuljett. Hans Hollo sekä kuoleman kautta palokorpraalit Elias Arokanto ja Viktor Kokkonen sekä palomies Per-Olof Nordström. Palokorpraalin virkaan palopäällikkö nimitti palomiestä, palomiehen virkaan 9 miestä ja otti tilapäisen palomiehen virkaan miestä. Kesäkuukausina palveli palolaitoksessa yhteensä 7 palomiesten vuosilomasijaista ja yksi toimistoapulaisen vuosilomasijainen, nti Tuula Pirinen...8. Tp. toimistoapulaisen virkaan palolautakunta nimitti.. lukien nti Sirkku Kososen. Palolaitoksen henkilökunnan jakautuminen osastoittain ja palopiireittäin selviää seuraavasta taulukosta:

2 Palolaitoksen henkilökunta ' T) Brandverkets personalstyrka Fire Service Force ^ gf. Henkilökunnan jakautuminen osastottain ja palopiireittäin Uppdelning på avdelningar och branddistrikt Divisional and areal distribution Yleinen hallinto: Allmän förvaltning General services Palopäällikkö Brandchef Fire Chief Sammutusosasto Släckningsdivision Fire fighting Division Teknillinen osasto Tekniska avdelningen Technical Dept. Palonehkäisyosasto Avdelningen för förebyggande brandskydd Prevention Dept. Talousosasto Ekonomiavdelningen Financial and administrative Dept. Työsopimussuht. Työsopimussuht. Työsopimussuht. M M M M M N M M M j N M N Päällystö Päällystö Alipäällystö Miehistö Sairaankuljettajat Päällystö Työnjohto Työntek. Työntek. Päällystö Päällystö Työnjohto Työntek. Toimistotyöntek. Työntek. Työntek. Yht. M N Työsop. suht. Pääpaloasema Palopiirit: Branddistrikt Fire districts I II palopiiri: Suomenlinna 7 89 palopiiri: Haagan paloasema _ Käpylän paloasema Malmin palovartioasema IV palopiiri: Kallion paloasema Herttoniemen palovartioasema Osastot yhteensä 97 0

3 7. Palolaitos Sen jälkeen kun kaupunginhallitus oli myöntänyt luvan, että palolaitoksen apulaispalopäällikön, palotarkastajan ja talouspäällikön virat saataisiin jättää toistaiseksi täyttämättä, kunnes palolaitoksen organisaation muutosta tutkiva komitea saisi työnsä päätökseen, määräsi palolautakunta apulaispalopäällikön viransijaiseksi palomest. Armas Winqvistin v:n 9 alusta 0.9. saakka ja palomest. Erkki Saksan.0. alkaen.. saakka, palotarkastajan viransijaiseksi apul. palotarkast. Gösta Willingin koko vuodeksi sekä talouspäällikön viransijaiseksi valtiot, kand. Panu Suomisen vuoden alusta 0.. saakka ja palokers. Martti Narvanteen...0. väliseksi ajaksi. Samoin kaupunginhallituksen myönnettyä luvan valittiin talouspäällikön virkaan.0. alkaen valtiot, maist. Juhani Mäkelä. Mainituista viransijaisuuksista johtuen hoitivat ruiskumest. Erkki Thurman palomestarin virkaa ja palokers. Leo Mäkinen ruiskumestarin virkaa koko vuoden. Palokersantin virkaa hoiti viransijaisena palokorpr. Paul Lassila välisenä aikana ja palokorpr. Klaus Jouttela.7. alkaen vuoden loppuun. Seuraavia virkoja hoitivat viransijaisina koko vuoden jäljempänä mainitut henkilöt: Apulaispalotarkastajan virkaa palotekn. Uolevi Särkijärvi, paloteknikon virkaa palokers. Pekka Ennevaara sekä palokersantin virkaa palokorpr. Börje Nurmi. Valitusten johdosta avoimina olleisiin ja viransijaisilla hoidettuihin palomestarin ja apulaispalomestarin virkoihin nimitettiin valitusten tultua kumotuiksi palomestariksi.0. lukien ruiskumest. Alfred Nordström ja apulaispalomestariksi.. lukien palokers. Yrjö Sainio. Avoimeksi tulleeseen ruiskumestarin virkaan lautakunta nimitti palokers. Enok Arokannon.. lukien. Avoimeksi tulleisiin palokersantin virkoihin valitsi palolautakunta..9 alkaen palokorpr. Äke Welinin,.. alkaen palokorpr. Martti Narvanteen,.7. alkaen palokorpraalit Leo Björkstenin ja Paul Lassilan,.0. alkaen palokorpraalit Pauli Poutasen ja Kalevi Laakson sekä.. alkaen palokorpraalit Osmo Nurmion ja Asser Nurmisen. Eläkkeelle siirtyivät vuoden aikana palokersantit Toivo Joulamo, Johannes Mattila, Alvar Nyholm, Bror Ostrow, Armas Pusa ja Torsti Salomaa, palokorpraalit Timo Lampinen, Aarne Majuri, Arvo Paakkanen ja Yrjö Samela. Terveydentila. Kertomusvuonna sattui sammutushenkilökunnan keskuudessa sammutustyössä tapaturmaa. Harjoituksissa tai työpalveluksessa loukkaantui henkilöä. Tapaturmien aiheuttamat työpäivämenetykset nousivat 8 p:ään ja niistä suoritettiin korvauksia 8 mk. Kertomusvuonna sattui lisäksi korjaamon henkilökunnan keskuudessa tapaturmaa, joista aiheutuneet työpäivämenetykset olivat päivää ja niistä suoritetut korvaukset 709 mk. Sairauden tai tapaturman perusteella myönnettiin viranhaltijoille ja vuosilomasijaisille sairauslomaa 0 kertaa sairauspäivien lukumäärän ollessa yhteensä 7. Työsopimussuhteessa olevien työntekijäin vastaavat luvut olivat ja. Henkilökunnan eri ryhmien sairauspäivien keskimääräinen luku sairaustapausta ja henkilöä kohti oli seuraava: Henkilökuntaryhmä Päällystö Alipäällystö... Miehistö Talous- ja huoltohenkilökunta Työsopimussuhteessa olevat työntekijät Sairastu- Sairauspäivien neiden hen- luku vuodessa määrä Sairausta- Henkilöä pausta kohti kohti oo Koulutus. Sammu tushenkilökun taa koulutettiin jatkuvasti eri palopiireissä palo- - Kunnall.kert. 9, II osa

4 7. Palolaitos piirien päälliköiden kuukausittain laatimien koulutusohjelmien mukaan. Tämän lisäksi järjestettiin tilapäisille palomiehille ja sijaispalomiehille kaksi 7 tunnin pituista alkeiskurssia, joihin osallistui miestä, 00 tunnin pituinen palomieskurssi, johon osallistui 0 miestä ja 0 tunnin pituinen sammakkomieskurssi, johon osallistui miestä. Valtion palokoulun alipäällystöluokan suorittivat palokorpr. Veikko Hukka, palomiehet Jouko Järvinen, Veikko Kyntäjä ja E. Merta. Alipäällystöluokalle pääsyä varten suoritettiin palolaitoksen toimesta karsintakoe, johon osallistui miestä. Kaupunginhallituksen koulutustoimikunnan järjestämän johtamistaidollisen kurssin I jakson suoritti kaksi viranhaltijaa ja II jakson viisi viranhaltijaa sekä kunnallishallinnollisen A-kurssin yksi viranhaltija. Helsingin väestönsuojelutoimiston järjestämille päällystökursseille osallistui suunnitelman mukaisesti palolaitoksen viranhaltijoita. Eri väestönsuojelukursseilla toimi palolaitoksen päällystöä ja alipäällystöä myös opettajina. Kaupungin myöntämän opintomatka-apurahan turvin palomest. Erkki Saksa suoritti opintomatkan Saksaan ja Itävaltaan. Palolaitoksen stipendirahastosta myönnettyjen apurahojen turvin palokers. Martti Narvanne tutustui kuukauden ajan Malmön palokuntaan ja palomies Yrjö Sarilahti teki opintomatkan Neuvostoliittoon. Kiinteistöt ja kalusto. Kiinteistöt. Palolaitoksessa ei kertomusvuonna suoritettu suuria rakennustöitä. Sen sijaan kaikissa rakennuksissa tehtiin erilaisia vuosikorjauksia. Kalusto. Vuoden aikana palolaitokselle hankittiin kaksi Fargo D-00 -merkkistä sairaan kuljetusautoa ja yksi sairaankuljetusauto muutettiin sammakkomiesautoksi. Kallion paloaseman hälytyskeskuksen automaattisten palohälytyslaitteiden vastaanottopöytää laajennettiin ja siihen kytkettiin 0 uutta automaattista hälytyslaitetta. Lisäksi hankittiin viisi Esa-0 -moottoriruiskua, 0 jatkotikassarjaa, viisi vetotikasta, 0 paineilmalaitetta, paineilmapulloa, kolme autoradiopuhelinta ja neljä LA-puhelinta. Väestönsuojelua varten myönnetyllä lisämäärärahalla hankittiin mm. letku-, armatuuri-, savusuojelu- ja viestikalustoa. Palolaitoksen moottoriajoneuvojen ja -ruiskujen lukumäärä ja jakaantuminen eri paloja palo vartioasemille vuoden lopussa selviää taulukosta sivulla 7. Palolaitoksella oli siis varsinaista sammutusautoa, joista 7:ssä oli pumppu. Näistä seitsemässä autossa oli korkeapainesumupumppu. Pumpulla varustetuista autoista oli yhdessä 00, kolmessa 800, kahdessa 00, kolmessa 000 ja yhdessä 000 l/min tehoinen pumppu sekä seitsemässä yhdistetyt 00 l/min (8 ik) matala- ja 0 l/min ( ik) korkeapainepumppu. Mainituissa autoissa oli lisäksi vaahtosammutuslaitteet, joiden teho kymmenessä autossa oli 000 l/min, yhdessä 00 l/min, kolmessa 000 l/min, yhdessä 000 l/min, yhdessä 800 l/min ja yhdessä l/min. Moottoriruiskuista oli kaasuturbiinipumppu teholtaan 00 l/min, viisitoista ruiskua teholtaan 000, kaksi 00, neljä 00, kolme 000, kolmekymmentäseitsemän 800, kaksi 00, neljä 00 ja kuusi 0 l/min. Ruiskuveneen HRV:n pumppujen teho oli yhteensä l/min. Veneessä oli lisäksi korkeapainepumppu ja vaahtosammutuslaitteet. Hyökkäysveneessä oli kaksi kannettavaa moottoriruiskua teholtaan kumpikin 000 l/min sekä yksi pienoisruisku teholtaan 0 l/min. Palolaitoksen kaikkien pumppujen yhteinen teho oli 7 0 l/min. Uutta kumitettua paloletkua hankittiin yhteensä 9 90 m, josta 80 m ":n ja 0 m '.vl letkua. Käyttökelvotonta letkua poistettiin 90 m. Letkuvarasto oli vuoden lopulla yhteensä 8 7 m paloletkua, josta m ":n liittimillä varustettua pääjohtoa. Tämän lisäksi oli palolaitoksella korkea-

5 7. Palolaitos Sijoituspaikka Placering Location Varsinaiset sammutusautot Eg. släckningsbilar Fire engines Moottoriajoneuvoj a Motorfordon Motor vehicles rt»-i «ort Ruiskuautoja Sprutbilar Pump trucks Pioneeriautoja Pionjärbilar Pioneer trucks Vesisäiliöautoja Vattentankbilar Water tank trucks Vaahtoautoja Skumsläckningsbilar Foam trucks Letkuautoja Slangbilar Hose trucks Konetikasautoja Maskinstegar Ladder trucks Erikoishuol toau to j í Specialservicebilar Special service truck Sairaankuljetusauto; Ambulanser Ambulances Kuorma-autoja Lastbilar Trucks Henkilöautoja Personbilar Cars Pakettiautoja Paketbilar Vans Tråktoreita Traktorer Tractors rt. ft ii o "S o u m _ ' a. 7 o äo, " o o i_ o :CÖ O ^ rt S s E Sammutusosasto Släckningsavdelningen Fire-fighting division Pääpaloasema Haagan paloasema Käpylän paloasema Malmin palovartioasema Kallion paloasema Herttoniemen palo vartioasema... Suomenlinnan palo vartioasema... Varalla Teknillinen osasto... Tekniska avdelningen Technical Dept paineletkuja yhteensä 00 m. Lisäksi hankittiin mainitulla väestönsuojelulisämäärärahalla 000 m %":n ja m ":n paloletkua. Paloilmoituslaitteet ja viestivälineet. Yksityisten automaattisia palohälytys- ja sprinklerlaitteita kytkettiin palolaitoksen vastaanottokeskuksiin vuoden aikana 0 ja vuoden lopussa oli niitä kytketty pääpaloaseman keskukseen, Kallion paloaseman keskukseen 9 ja Haagan paloaseman keskukseen 0. Puhelinyhdistyksen hätäpuhelinkeskukseen, josta pääpaloasemalle ja Kallion paloasemalle oli suorat johdot, oli kytketty 87 hätäpuhelinta. Lisäksi voitiin hätäpuhelinkeskus hälyttää jokaisesta puhelimesta numerolla 000. Palolaitoksen hälytyskeskuksen hälytysnumero 00 oli yhdistetty Puhelinyhdistyksen keskukseen viidellä johdolla. Hälytystä varten oli palo- ja palovartioasemat sekä poliisilaitos yhdistetty toisiinsa suoralla puhelinjohdolla. Kallion paloasemalla sijaitsevan sairaankuljetuskeskuksen hälytysnumero oli 00. Radiopuhelinliikennettä varten oli pääpaloaseman hälytyskeskuksessa sammutustoiminnan ja Kallion paloasemalla sairaankuljetustoiminnan radiokeskus, joiden vastaanottimet oli sijoitettu Ilmalan vesitorniin ja lähettimet pääpaloasemalle ja Kallion paloasemalle. Neljässä päivystysautossa, kuudessatoista paloautossa ja yhdeksässä ambulanssiautossa sekä yhdessä erikoisautossa ja ruis- 7

6 7. Palolaitos Syttymispaikka Brandplats Location of fires Ort > -M g <D A g Ö ÄiS a UJ K IH.«So - fj o rt «-o a J -s Ï a* g Syttymissyy Brandorsak Causes of fires c«lit! cfl hj g g? >» O S^ - ^ & d ês s S og «s g «St > 'O 0 rö f~> "ti. ti «c ^ g? S r^ fe a ig rtf s ^ 0.9 U <D <D ü ai Il ' <Î II* il ; * * w -M < o «u :,-tî s - bo. a -.-a.s :C0 S ^ J a o "S S. Asuinhuone - Bostadsrum - Living accommodation... Asuinrakennus - Bostadshus - Residential building... Auto ym. moottoriajoneuvo - Bil e.a. motorfordon Car or other motor vehicle Autotalli - Garage - Garage Eteinen - Tambur - Hall Hiilivarasto - Kollager - Coal yard Hissi -f moottori - Hiss - Lift or its engine Hotelli, sairaala ym. yleinen huoneisto - Hotell, sjukhus mm. allmän lokal - Hotel, hospital etc. public premises Kaatopaikka - Avstjälpningsplats - Dump Kellari - Källare - Basement Keittiö, keittokomero - Kök, kokvrå - Kitchen, kitche nette Laiva, moottorivene - Fartyg, motorbåt - Ship, motorboat Liikehuone - Affärsrum - Business premises Metsä - Skog - Forest Muuntaja - Transformator Transformer Nurmikko, maasto - Gräsmatta, markbrand - Lawn, terrain Pannuhuone - Pannrum - Boiler room Parakki - Barack - Barracks Pesutupa - Tvättstuga - Laundry Pölyhormi - Ventilationskanal - Ventilation system... Raitiovaunu - Spårvagn - Tram Rakennustyömaa - Byggnadsarbete - Construction site Rautatievaunu - Järnvägsvagn - Railway carriage or waggon Roskakuilu - Förvaringsrum för sopor - Garbage chute Roskalaatikko - Soplår - Dust bin Sauna - Bastu - Sauna bath Silta - Bro - Bridge Sähköpylväs - Elstolpe - Pylon Tehdaslaitos - Fabrik - Factory Työhuone - Arbetsrum - Workshop Ullakko - Vind - Attic Vaja tai ulkorakennus - Skjul eller uthusbyggnad- Outbuilding Varasto - Lager - Store kuveneissä oli radiopuhelin. Lisäksi oli käytössä kannettavaa LA-radiopuhelinta. Palopostit ja vedenottopaikat. Kertomusvuoden aikana valmistui uutta vesijohdon palopostia, joten niiden lukumäärä vuoden lopussa oli 79. Esikaupunkialueella oli useita palokaivoja ja -altaita. Sammutusavunanto- ja sairaankuljetustoiminta. Sammutustoiminta. Palolaitos hälytettiin kertomusvuonna eri syistä kaikkiaan 79 kertaa, joista 98 kertaa tuli-

7 7. Palolaitos "o d,q rt ^ ^ %.S «uc S,d -g d d? -S -g '' S '.g a) > ««*.* «S rt g H = PÎCO d * CO * jo oca > C."S Ö-G * o j) s JS»-I d'co d > SO AftA X X tf WP Syttymissyv Brandorsak Causes of fires l - a? s lis S 9 S a»g S a d S rt 0 -ö - P. rt S u d w ë^s -S -t-> iigasg ö. S a rt :rt h d 0) ^ SUi S 0.a S ii o älä w 0 s Ä a bsp S - fl d S c G a. «S 8* o rt«^ «s g slihs.ti B «* à* ^ S i. s-sl S'il o^hh d rt o T ^ J d S ti»- «ö e s S t S v rt O < fl -s «rt C li SU 8 tn rt Ö Vh rt lii _J > rtcj d s o O ft rt o^ g > H & d O rrj çu ' "T» t/ rt M S C > O 8!& g-d i B rt d =rtjo> «S «O S 'S d S J.ä s t g d c/ ^o _ _ _ _ - _ 8 8 _ 8 _ palon, kertaa nokipalon ja 7 kertaa savutai kaasuvaaran takia, kertaa happikojeavustusta varten, kertaa sammakkomiesavun antamista varten ja 8 kertaa vedenpumppausta ym. avunantotyön suorittamista varten. Lisäksi hälytettiin palolaitos kertaa erehdyksestä, kertaa hälytyslaitteissa sattuneen vian johdosta sekä 0 kertaa ilkivaltaisesta Tulipalosta johtuvat hälytykset suoritettiin tapauksessa puhelimitse ja tapauksessa Puhelinyhdistyksen hätäkeskuksen 9

8 7. Palolaitos kautta joko hätäpuhelimesta tai muista puhelimista numerolla 000. Tulipalohälytys suoritettiin automaattisella hälytyslaitteella tapauksessa ja suullisesti 9 kertaa. Tulipalot. Tulipaloja sattui kertomusvuonna kaikkiaan 98, joista tammikuussa 0, helmikuussa, maaliskuussa, huhtikuussa, toukokuussa, kesäkuussa, heinäkuussa 0, elokuussa, syyskuussa, lokakuussa, marraskuussa 0 ja joulukuussa 0. Tulipaloista sattui kello 8 ja 0 kello 8 välisenä aikana. Tulipaloista oli pieniä eli sellaisia, jotka sammutettiin sankoruiskulla, muilla käsisammuttimilla tai paloauton säiliösuihkulla, kaikkiaan 7 eli 78. %, keskikokoisia tulipaloja eli.9 0 % ja suuria tulipaloja eli O.ii %. Palonalkuja, jotka oli sammutettu ennen palokunnan paikalle tuloa, oli 0 eli. %. Kertomusvuonna sattuneiden tulipalojen jakaantuminen syttymispaikan ja syttymissyyn mukaan selviää taulukosta siv. 8 ja 9. Avunanto- ja pelastustyöt. Avunanto- ja pelastustöitä suoritettiin kertomusvuonna tapauksessa. Tuuletusta suoritettiin savu- tai kaasuvaaran takia 7 kertaa ja happikojeita lainattiin kertaa. Tämän lisäksi suoritettiin vedenpumppausta ja annettiin tikapuu- tai muuta avustusta sekä lainattiin kalustoa 8 kertaa. Palolaitoksen sammakkomiehet hälytettiin sukellustehtäviä varten kertaa, joista kuitenkaan tapauksessa ei tarvittu sukellustoimintaa. Toiminta koski hukkuvan pelastamista tai hukkuneen etsimistä. Sairaankuljetustoiminta. Sairaankuljetusautoja käytettiin kertomusvuoden aikana 7 kertaa, joista kertaa sairaiden ja 87 kertaa tapaturmaisesti yleisellä paikalla loukkaantuneiden henkilöiden kuljetukseen. Vastaavat luvut v. 9 olivat 99, 0 8 ja 708. Kuljetusten lukumäärä lisääntyi siis :llä. Ajojen lukumäärä päivää kohden oli noin 7 eli enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuljetukset jakaantuivat eri kuukausien kesken seuraavasti: Kuukausi Mänad Month Sairaustapauksia Patienter Patients Tapaturmia Olyckshändelser Accidents Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu 0 8 Toukokuu Kesäkuu 78 8 Heinäkuu 08 Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuljetusmatkojen pituus oli km eli keskimäärin km kuljetusta kohti. Palovahingot. Vahinkovakuutusyhtiöt siirsivät kertomusvuonna keskenään tekemällään sopimuksella palovahinkoja koskevan aineiston tilastollisen käsittelyn perustamalleen Vahinkovakuutuksen tilastokeskukselle, jonka ilmoituksen mukaan kertomusvuotta koskevat tiedot eivät olleet vielä käytettävissä, joten v:n 9 tiedot palovahingoista saadaan vasta v. 9 toimintakertomukseen. Palovahinkojen korvausprosentit v. 9 9 ovat olleet seuraavat: l.o l.o Kertomusvuonna sattuneissa tulipaloissa kuoli ihmistä sekä tuhoutui 8 rakennusta kokonaan ja osittain. 70

9 7. Palolaitos Palonehkäisytoiminta Rakennuspiirustusten tarkastus. Rakennustarkastustoimikunnan kokouksessa oli viikottain mukana palotarkastajan tai apulaispalotarkastajan viransijainen, minkä ohessa erikoistapauksissa palolaitoksen puolesta toimitettiin piirustusten seikkaperäinen ennakkotarkastus. Rakennusten loppukatselmuksessa ei palolaitoksen edustaja ollut mukana. Uudisrakennustyömailla suoritettiin tarkastuksia tarpeen vaatiessa. Palotarkastukset ja valistustoiminta. Yleinen palotarkastus asuintaloissa suoritettiin I I I, VI, V I I ja X I nuohouspiirien alueilla sekä muuhun kuin asumiseen tarkoitetuissa rakennuksissa välisenä aikana koko kaupungin alueella. Kaupungin omistamissa, m u t t a kaupungin ulkopuolella sijaitsevissa erilaisissa laitoksissa suoritettiin tarkastuksia. Satama-alueilla, jotka olivat osoittautuneet erittäin vaarallisiksi, suoritettiin yleisen palotarkastuksen lisäksi ylimääräisiä tarkastuksia. Tarkastusten johdosta annettiin korjausmääräystä. Jälkitarkastukset suoritettiin kunkin alueen yleisen tarkastuksen jälkeen. Tarkastusten johdosta ilmoitettiin yhdestä laiminlyönnistä maistraatille. Tämän lisäksi suoritettiin 980 pyydettyä tarkastusta sekä annettiin palonehkäisyä koskevia neuvoja ja ohjeita. Lausuntoja annettiin palonehkäisyyn liittyvissä asioissa maistraatille 7, kaupunginhallitukselle, rakennusvirastolle, kauppa- ja teollisuusministeriölle 8, rakennustarkastusvirastolle 0, terveydenhoitovirastolle tai sen alaisille laitoksille, kaasulaitokselle 9 ja muille viranomaisille ja yksityisille. Palopäällystö ja -alipäällystö piti vuoden aikana sairaaloissa ja teollisuus- ym. laitoksissa sekä opintopäivillä ja kursseilla ja Valtion palokoulussa oppitunteja ja valistustilaisuuksia palo- ja henkilöturvallisuuteen liittyvistä aiheista sekä lisäksi paloturvalli- suutta koskevia luentoja erilaisilla väestönsuo j elukursseilla. Kertomusvuoden aikana jatkettiin palonehkäisyosastossa kiinteistökortiston tekoa. Kortistosta ilmeni kiinteistön omistaja, osoite, rakennusaine, kerrosluku, rakennuksen käyttötapa, vaaralliset palokohteet kuten tulenaran nesteen varastot, niissä olevat sammu tuslaitteet, henkilöturvallisuuden kannalta tärkeät kohteet ym. Nuohous Nuohouspiirien lukumäärä oli, nuohoojamestareiden lukumäärä oli kertomusvuoden aikana. V I I I nuohouspiiriä hoiti nuohoojamest. A. Littman oman piirinsä ohessa. Nuohoojamest. Lauri Ilvonen siirtyi eläkkeelle vuoden viimeisenä päivänä. Piirinuohoojien lisäksi piireissä oli yhteensä etumiestä, nuohoojaa ja yksi oppilas. Yleinen nuohous suoritettiin jokaisessa piirissä kertaa ja erikoiskohteiden nuohous palojärjestyksen mukaisesti. Piirinuohoojat osallistuivat nuohouspiireissään yleiseen palotarkastukseen, johon kuului yhteensä 7 tarkastuspäivää eli keskimäärin 7 päivää piiriä kohti. Lisäksi suorittivat piirinuohoojat 7 m u u t a tarkastusta sekä kukin vuorollaan nokipalopäivystystä. Kertomusvuonna sattui nokipaloa. Viimeisenä kymmenvuotiskautena niiden lukumäärä on ollut seuraava: Talous ja yleinen hallinto Menot ja tulot. Palolaitoksen menot olivat toimintavuonna yhteensä.9 9 mmk, josta 7

10 7. Palolaitos palkkamenojen osuus oli.8 mmk ja kalustohankintojen osuus mk. Määrärahoja siirrettiin käytettäväksi seuraavana vuonna yhteensä 8 70 mk. Menojen nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli n. 000 mk, mikä lähinnä johtui väestönsuojelukaluston hankinnasta, palkkojen korotuksista ja hintojen noususta. Tuloja sairaankuljetuksista, vuokrista ym. oli yht. 700 mk. Avustuksena jaettiin Helsingin vapaaehtoiselle palokunnalle 000 mk, Esikaupunkien vapaaehtoisille palokunnille 80 mk, vapaaehtoisten palokuntien kilpailutoiminnan tukemiseen 07 mk ja vakinaisten palomiesten osuusruokalalle 000 mk eli avustuksia yhteensä 00 9 mk. Rahastot. Helsingin kaupungin palokunnan rahaston menot olivat kertomusvuonna 7 87 mk ja tuloja kertyi sairaankuljetusmaksuista 8 7 mk, Wärtsilä-yhtymä Oy lahjoitti 000 mk ja korkotuloja oli 9 mk, eli tuloja kaikkiaan mk. Rahaston sääntöjen mukaan siirrettiin tuloista 0 % eli 0 mk pääomaan, joka vuoden lopussa nousi 9 mk:aan. Käyttämättömiä varoja (säästö v:lle 9) oli vuoden lopussa 8 mk. Gösta Wasen iuksen rahaston korkotulot olivat 77 mk ja pääoman indeksihyvitys oli 0 mk. Rahastolla ei ollut vuoden aikana menoja. Vuoden lopussa siirrettiin käyttövaroista 78 mk pääomaan, joka silloin nousi 7 mk:aan. Käyttövaroja jäi seuraavaan vuoteen 000 mk. Vakuutusyhtiöiden palolaitoksen 00-vuotispäivänä tekemästä 0 000mk:n suuruisesta lahjoituksesta perustetusta stipendirahastosta jaettiin vuoden aikana kaksi stipendiä yhteismäärältään 800 mk sekä hankittiin kpl Jansson-Strömmerin»ammattilaskennon oppikirjaa» yhteensä 77 mk:lla ja diaprojektorin kuvalippaita yhteensä 8 mk:lla ollen menot siis yhteensä 00 mk. Rahaston korkotulot ja indeksihyvitys olivat kertomusvuonna yhteensä 9 mk, joten rahaston varat vuoden lopussa olivat 08 mk. V a r a ρ a o k ti n n a t Sopimuksen mukaan kaupungin palotoimeen kuuluvina varapalokuntina toimi 7 vapaaehtoista palokuntaa, joiden yhteinen toimiva miesvahvuus oli miestä ja kalustovahvuus seuraava: paloautoja kiintopumppuineen 0, moottoriruiskuja-, vesisäiliöitä 8, joiden yhteinen tilavuus oli 000, ":n letkua 90 m, ":n letkua 90 m ja l%":n letkua 0 m. Näiden lisäksi toimi kaupunkialueella yksi tehdaspalokunta ja yksi laitospalokunta. Varapalokuntien palotoiminta oli kertomusvuoden aikana seuraava: 7

11 7. Palolaitos Varapalokunta Frivilliga brandkårerna Voluntary fire brigades Hälytysten luku Number of alarms Kaupunkialueella ulkopuolella Kaupunkialueen Inom stadsområdet Utanför stadsområdet Within the city limits Outside the city limits Helsingin VPK. Degerön Haagan Karjalaisten Lauttasaaren Malmin Marjaniemen Munkkiniemen Oulunkylän Pakinkylän Pitäjänmäen Puistolan Pukinmäen Tammisalon Tapanilan Vanhan Käpylän Vartiokylän-Mellunkylän»