X. Palolaitos. Palotoimikunnan kertomus vakinaisen palokunnan toiminnasta v oli seuraavan sisältöinen:

Transkriptio

1 X. Palolaitos. Palotoimikunnan kertomus vakinaisen palokunnan toiminnasta v. 9 oli seuraavan sisältöinen: Palotoimikunnan jäsenet ja toiminta. Palotoimikuntaan, joka maistraatin alaisena valvoo palolaitosta, kuuluivat v. 9 seuraavat henkilöt: puheenjohtajana filosofiantohtori B. Nybergh, varapuheenjohtajana varatuomari L.Pesonen sekä jäseninä vahtimestari H.Ahmala, viilaaja Hj. Blomqvist ja insinööri E. Lucander. Kaupunginhallituksen edustajana palotoimikunnassa oli pankinjohtaja E. Hj. Rydman. Sihteerinä toimi ent. lääninsihteeri, varatuomari A. Th. Möller. Vuoden kuluessa palotoimikunta kokoontui 7 kertaa ja käsitteli tällöin 50 varsinaista asiaa, jotka antoivat aihetta lausuntoihin tai esityksien tekemiseen viranomaisille; pöytäkirjaan merkittiin 59 tiedonantoa. Erinäisille kaupungin viranomaisille ja yksityisille annettiin sitäpaitsi palopäällikön toimesta, edellisenä vuonna 08, kirjallista lausuntoa, esitystä tai todistusta. Tärkeimmistä palotoimikunnan vuoden kuluessa käsittelemistä asioista mainittakoon seuraavat: Palotoimikunnassa esiteltiin palopäällikön maistraatille tekemä esitys Helsingin yleisten teatterien varustamisesta erinäisillä turvallisuuslaitteilla yleisön ja teatterien suojelemiseksi palo- ja henkilöturvallisuutta silmälläpitäen. Kun asiaa oli eri otteissa käsitelty palotoimikunnassa ja lisäkatselmukset teatterien turvallisuussuhteista suoritettu kaikissa teattereissa, käsiteltiin se lopullisesti tammikuun 0 p:nä. Palotoimikunta päätti tällöin maistraatille annettavassa lausunnossa esittää, että teatterien turvallisuus erinäisissä suhteissa oli puutteellinen sekä että viipymättä olisi ryhdyttävä parannustoimenpiteisiin. Huomioonottaen vallitsevan, etenkin teattereihin tuntuvasti vaikuttavan taloudellisen tilanteen, olisi ensin ja kiireellisesti korjattava sellaiset epäkohdat, jotka esim. vaarantavat yleisön ja näyttämöhenkilökunnan turvallisen poiston, edistävät tulipalon leviämisen tai lisäävät sen vaarallisuutta. Samoin olisi erinäisiin näyttämön puolella oleviin huoneisiin, joissa tulipalo palovartioston huomaamatta voi päästä leviämään, asetettava itsetoimiva sähköhälytyslaite. Sen sijaan voitaisiin näyttämölavan varustaminen sadelaitteella määrätä suoritettavaksi esim. viiden lähimmän vuoden kuluessa. Teatterien varustamista vesisprinklerlaitteilla ei palotoimikunta toistaiseksi pitänyt tarpeellisena, koska niiden tuottama hyöty ei ole kovin suuri, eikä niitä ole Skandinavian maissa eikä Saksassa vaadittu asetettaviksi. Teatterien erilaisista rakennustavoista ja erilaisista paloturvallisuussuhteista johtuen, toimikunnan mielestä oli tarpeellista, että jokaista teatteria varten vahvistettaisiin eri korjausohjelma, jossa määrättäisiin mitä oli minimiturvallisuuden saavuttamiseksi heti tehtävä ja mitä lähimmän viisivuotiskauden kuluessa.

2 X. Palolaitos. 55* Lokakuun 6 p:nä oli palotoimikunnassa käsiteltävänä Herttoniemen öljysatama-alueen rakentamista ja käyttöä koskeva komiteanmietintö. Palotoimikunta päätti puoltaa komitean laatimia ehdotuksia öljysatama-alueen rakennusjärjestykseksi, varastopaikkojen järjestyssäännöiksi sekä vuokrasopimuskaavakkeet hyväksyttäviksi muutamin lisäyksin. Vuoden kuluessa esiteltiin Sörnäs aktiebolagin korkeimpaan hallintooikeuteen tekemä valitus Verkkosaaren saharakennushanketta koskevassa asiassa. Palotoimikunta päätti ilmoittaa, ettei valittaja esiintuonut syytä kaupungin maistraatin ja Uudenmaan läänin maaherran päätösten muuttamiseen, joitten mukaan maistraatti asetti eräitä palopäällikön ehdottamia ja paloturvallisuuden kannalta välttämättömiä ehtoja rakennusluvan saamiseksi. Kesäkuun 6 p:nä palotoimikunnassa oli esillä palopäällikön tekemät esitykset tonttialueen ja luonnospiirustuksien hankkimisesta sekä kustannusarviolaskelmien laatimisesta vastedes Töölöön rakennettavaksi suunniteltua paloasemaa varten sekä esitykset Kallion uudelleen rakennetun paloaseman sisustamisesta, kalustamisesta sekä varustamisesta tarpeellisella palokalustolla ja miehistöllä. Esitykset, jotka päätettiin puoltolauseella lähettää kaupunginhallitukselle, hyväksyttiin pienin muutoksin asianomaisessa paikassa. Palokunnan virkailijat. Päällystössä ei vuoden kuluessa tapahtunut muutoksia. Alipäällystöstä erosi palokersantti A. \V. Glad joulukuun p:nä 9 virantoimituksessa saatujen parantumattomien vammojen johdosta, palveltuaan lähes 4 vuotta palokunnassa. Kaupunginvaltuusto myönsi kersantti Gladille täyden eläkkeen. Miesten keskuudessa ei sattunut suurempia vaihdoksia. Kaksi miestä erosi ja kaksi tuli lisää. Virkavapaus opintomatkoja varten. Kaupunginhallitus päätti myöntää anomuksesta palokunnan kolmannelle palomestarille puolin palkkaeduin virkavapautta x / kuukauden ajaksi Tukholmassa pidettävään palopäällystökurssiin osallistumista varten. Edelleen kaupunginhallitus myönsi,000 markan opintomatkarahan mainittuun tarkoitukseen. Palokunnan toisen palomestarin tultua osalliseksi Kaupunkien yleisen paloapuyhdistyksen myöntämästä 0,000 markan suuruisesta stipendirahasta ulkomaille tehtävää opintomatkaa varten, päätti kaupunginhallitus joulukuun 9 p:nä anomuksesta myöntää toiselle palomestarille yhden kuukauden virkavapauden täysin palkkaeduin mainittua matkaa varten. Palvelusjärjestys. Palopäällystön palvelusjärj estys järjestettiin siten, että palokunnan kolmesta palomestarista oli yksi koko vuorokauden vartiossa paloasemalla. Vartiovuorokautta seurasi vapaapäivä. Kolmantena vuorokautena toimi sama palomestari tarkastajana, jolloin hän suoritti kaikki sinä päivänä tehtävät tarkastukset, niin vakinaiset kuin ylimääräisetkin, sekä muut paloaseman ulkopuolella olevat tehtävät. Tarkastavan ja päivystävän palomestarin pääasiallisiin velvollisuuksiin paloasemalla kuului palokunnan kalusto-, voimistelu-, urheilu- y.m. harjoitusten ja alipäällystön ja miehistön teoreettisen ja käytännöllisen kasvatuksen hoitaminen sekä taloustöiden säännöllisen kulun valvominen laitoksessa. Ellei ollut harjoituksia eikä tarkastuksia, tarkastava ja päivystävä palomestari oli velvollinen määrättynä aikana työskentelemään palokunnan toimistoissa, ottamaan osaa järjestyksen ylläpitämiseen y.m. laitoksessa esiintyviin tehtäviin. Kesän aikana, kesäkuun l:stä lokakuun p:ään, jolloin palopäällystöstä aina yksi vuoron perään oli kesälomalla tai muulloin jonkun palomestarin

3 56* X. Palolaitos. ollessa sairaana, tuli palopäällikkö hänen tilalleen ja hoiti oman toimensa ohella poissaolevan tehtäviä. Alipäällystölle ja miehistölle kuului kahden vuorokauden komennuksessa olon jälkeen yhden vuorokauden kestävä vapaa aika. Palokunnan terveydentila oli verrattain hyvä. Vakavampia tapaturmia ei sattunut, ei tulipaloissa eikä harjoituksissa. Kalusto ja miesluku. Palokunnan kalusto lisääntyi vuoden kuluessa yhdellä Studebaker-sairasautolla, arvoltaan 00,000 markkaa. Letkuvarastoa täydennettiin ja palokellojen lukua lisättiin. Lisäys on arvoltaan 45,05 markkaa. Poistoja ja siirtoja tehtiin 6,94 markan arvosta, joista todelliset poistot tekivät 06,9 markkaa. Joulukuun p:nä 9 oli palolaitoksen kaluston ja tarvekalujen kirjoihin merkitty arvo 5,988,45 markkaa. Letkujen määrä oli yhteensä 4,9 m. Palolaitoksen miesvahvuus ja moottoriajoneuvojen luku oli seuraava: Henkilökunta. Moottoriajoneuvot. Paloasema. P S p H s 5 m P - c? p W O Hi p' O: K P K E! P P Pääpaloasema Kallion Käpylän Pasilan Pohjoinen Sörnäisten niemen Yhteensä ! 8 Paloautoista oli vaahtosammutusauto, letkuautoa, konetikapuuautoa, kaasu- ja valaistusauto ja ruiskuautoa, joista viimeksimainituista ä 450, ä 700, ä 950, ä,00, ä,00, ä,500 ja ä,800 min/litr. Moottoriruiskuja oli ä 50, ä 500 ja ä 600 min/litr. 7 i. k. paineella. Paloilmoituslaitos. Palolennätinkeskuksia oli pääpaloasemalla sekä Kallion, Käpylän, Pasilan ja Sörnäisten niemen asemilla. Yleisiä palokelloja tuli lisää 4 kappaletta ja poistettiin 6, vuoden lopussa niitä oli kappaletta. Lennätinverkkoon kytkettyjä yksityisiä palokelloja oli kaikkiaan 6 paikassa. Automaattihälyttäjiä oli paikassa. Palohälytyspuhelin oli kytkettynä puhelinkeskukseen erikoisnumeroineen 500, johtoja oli. Paloasemien välisiä tiedoituksia varten oli asemien välillä suoraan kulkeva puhelinjohto. Palopostit ja muut vedenottopaikat. Vesijohdon paloposteja tuli lisää, niitä poistettiin, joten lukumäärä oli vuoden lopussa kaikkiaan,7, Palokaivojen luku ei lisääntynyt, niitä oli. Vapaaehtoinen palokunta. Vapaaehtoisen reservipalokunnan päällystön miesluku oli ja miehistön 50. Kalustoon kuului 4 paloautoa, joista ruiskuautoa ja kalustoauto, sekä 4,060 m letkuja. Vapaaehtoisen palokunnan lentävään osastoon kuului 44 miestä; sen hälytys oli järjestetty tapahtuvaksi puhelinkeskuksen kautta kulkevalla hälytyspuhelimella. Yleinen hälytys tehdään palotorvella pääpaloaseman palotornista.

4 X. Palolaitos. 57* Palotarkastukset. Sellaisten säädöksien puutteessa, joiden mukaan kunnan paloviranomainen olisi velvollinen ryhtymään erikoistoimenpiteisiin paloturvallisuuden järjestämiseksi, harjoitettiin palosuojelua kaupungissa yksinomaan voimassa olevan palojärjestyksen, rakennusjärjestyksen sekä muiden vahvistettujen paikallisten asetusten nojalla. Päähuomio kiinnitettiin kaikkien paloalueella sijaitsevien kiinteistöjen vakinaisiin vuotuisiin palotarkastuksiin, palojärjestyksen palo- ja hengenpelastuskalustoa, kokoushuoneita, teattereita y.m. samaten kuin öljyjen ja muiden tulenarkain nesteiden varastoimista y.m. koskevien ohjeitten ja voimassa olevien määräysten noudattamisen toteamiseksi. Vuoden kuluessa tarkastettiin kuitenkin useammankin kerran teattereita, elokuva-, näyttely-, messu- ja myyjäishuoneistoja, autovajoja, bensiininjakeluasemia, filmitoimistoja, hotelleja, matkustajakoteja, autokorjaamoja, ruiskumaalaamoita y.m., vaikka ei siinä laajuudessa kuin olisi ollut tarpeen. Tarkastavat palomestarit toimittivat jokavuotiset palotarkastukset, joita varten kaupunki oli jaettu kolmeen tarkastuspiiriin. Sitä vastoin asianomaiset piirinuohoojamestarit suorittivat tulisijain, savuj ohtojen, kattotikapuiden, kaasunpoistotorvien y.m.s. katselmukset. Palojärjestyksen mukaisen vuotuisen tulisijakatselmuksen kaikissa kiinteistöissä suoritti sitä varten asetettu palotarkastuslautakunta maistraatin määräämänä aikana. Kaupungin,080 talosta tarkastettiin vuoden kuluessa kaikki kiinteistöt. Lisäksi palomestarit suorittivat 6 n.k. ylimääräistä tarkastusta tuleen ja henkilöturvallisuuteen nähden vaarallisissa laitoksissa. Näistä ensimmäinen palomestari A. Leskinen suoritti 80, toinen palomestari L. Karto 4 ja kolmas palomestari C.-W. Åström 90 tarkastusta. Tämän ohella palopäällikkö toimitti yleisten kokoussalien, teatterien, bensiininsäilytyspaikkojen, filmivarastojen, suurehkojen autovajojen y.m. tulenvaarallisten laitosten kontr ollitarkastuksia. Lausuntoja. Asemakaava- ja rakennusasioita koskevia lausuntoja palotoimikunta antoi ja palopäällikkö 7. Turvavartio teattereissa. Teattereissa y.m.s. huoneistoissa oltiin vartiossa näytäntöjen aikana seuraavasti: Suomalaisessa oopperassa miestä 58 kertaa, Ruotsalaisessa teatterissa miestä 6 kertaa, Kansan näyttämöllä miestä 08 kertaa, Kansallisteatterissa miestä 65 kertaa, Koiton näyttämöllä mies 9 kertaa, Valkoisessa salissa mies 7 kertaa ja Tivolissa mies 0 kertaa. Nuohoustoimi. Kaupunki oli nuohoustöiden suorittamista varten jaettu nuohouspiiriin. Jokaisessa piirissä oli piirinuohooja velvollinen tarpeellisine apumiehineen maistraatin vahvistaman taksan mukaan toimittamaan savutorvien ja tulisijojen puhdistuksen sekä pyynnöstä nuohoamaan kaakeliuunien putket ja muut pienemmät savujohdot. Palojärjestyksen mukaan piirinuohooja on vastuunalainen siitä, että nuohoaminen tapahtuu oikeaan aikaan ja niin huolellisesti, ettei nokivalkeaa synny. Hän on myös velvollinen korvaamaan tulisijoihin tai savutorviin ilmestyneen vahingon, jos on itse siihen syyllinen. Piirinuohooja ottaa itse palvelukseensa tarvittavan miehistön ja maksaa sille palkan. Hän ei nauti palkkaa kaupunginkassasta, vaan kantaa nuohoomistöiden suorittamiseen tarpeelliset varat suoraan talonomistajilta edellä mainitun taksan mukaan. Nokivalkeitten lukumäärä vuosina 9 oli seuraava:

5 58* X. Palolaitos Tulipalot. Palokunta hälytettiin vuoden kuluessa 66 kertaa, näistä 46 kertaa todellisen tulipalon tai tulipalonuhkan johdosta, 0 kertaa nokivalkean tähden, 8 kertaa käryn ja kertaa valonheijastuksen takia, kertaa pulmoottoriavustuksen antamista varten, 4 kertaa erehdyksestä, 4 kertaa palolennätinvian takia (Stockmannin tavaratalon ja hotellien lennätinverkoissa), 7 kertaa ilkivaltaisuudesta (0 kertaa v. 9) sekä kertaa muista syistä. Edelliseen vuoteen verraten hälytykset lisääntyivät 4 ja tulipalot 4. Vuoden eri kuukausien kesken tulipalot jakautuivat seuraavasti: tammikuussa, helmikuussa, maaliskuussa 9, huhtikuussa, toukokuussa 7, kesäkuussa 4, heinäkuussa 0, elokuussa 4, syyskuussa 7, lokakuussa 5, marraskuussa 0 ja joulukuussa. Ensimmäinen tieto tulen irtipääsystä saatiin 7 tapauksessa puhelimitse, 99 tapauksessa palolennättimellä ja 0 tapauksessa suullisen sanantuojan ilmoittamana. 5 tulipaloa sattui päivällä, laskien klo 6 -klo 8 ja 95 yöllä, laskien klo 8 klo 6. Tulipalojen jakautuminen tulen irtipääsy paikan mukaan käy selville seuraavista numeroista: Asuinhuoneita 46 Tehtaita tai työpajoja. Autoja tai moottoripvöriä Ullakolta 9 Metsämaita Kellareita 9 Varastosuojia tai ulkohuoneita Ruohikkoja Laivoja tai moottoriveneitä Kylpyhuoneita 5 Myymälöitä Ruokailu- tai työainekojuja Rikkalaati koita Soita Sairaaloita Teattereita Ravintoloita Konttorihuoneistoja.. Ilmanvaihtokanavia Kivi- Puuraken- raken- Yil ~. nuksia. nuksia. teensä. Kivi- Puuraken- raken-... nuksia. nuksia. teensä. Tervapatoja Hiilivarastoja Pesutupia Kattilahuoneita Pukukomeroita Säilytyshuoneita Rakenteilla olevia taloja Aitoja Autovajoja Elokuvateattereita Kouluj a Lastenseimiä Muuntajahuoneita... Apteekkeja Hissimoottorikomeroita Ulkoseiniä Kukkalaatikoita Nostureita Kaatopaikkoja Laskutorvia Hissikoreja Rautatievaunuja... Yhteensä Eri kaupunginosien ja alueiden kesken tulipalot jakautuivat seuraavasti:

6 X. Palolaitos. 59* I kaupunginosa 6 Pasila II 4 Meilahti III 8 Tilkka IV 5 Ruskeasuo V 9 Vallila VI 0 Hermanni 4 VII 6 Toukola 5 VIII 7 Kumpula IX Vanhakaupunki X» 4 Käpylä 0 XI» Rajasaari XII» 5 Valkosaari XIII» 4 Kulosaari XIV» 6 Oulunkylä XV» 9 Malmi XX» Häkansböle Tulen irtipääsyn syyt käyvät selville alla olevasta: Varomaton tulenarkojen nesteiden ja tavaroiden käytteleminen 8 Varomaton lampun, kynttilän tai tulitikun käytteleminen Räj ähdysmoottorin syttyminen 9 Tulisijan tai savujohdon puutteellisuus 7 Tulisijoista pudonneet kekäleet ja kipinät.. 6 Tulisijan tai savujohdon liiallinen kuumeneminen 6 Sähköj ohtoj en oikosulku Varomaton tupakanpoltto Varomattomuus jäätyneitä vesijohtoputkia sulatettaessa... 8 Itsesytytys 7 Sytytetty 7 Syttyminen kaasujohdosta... 6 Yhteensä 46 Lasten leikkiminen tulella 5 Varomattomuus uuttauskojetta käsiteltäessä 5 Öljykeittiön räjähtäminen... 5 Tulensekaisen tuhkan sopimaton säilytyspaikka 4 Sähkö keittoko jeen tai silitysraudan huolimaton käytteleminen Sähkömoottori Veturista singonneet kipinät Primuskeittiön räj ähtäminen Auton pakoputkesta syttynyt tulipalo Paineilmasäiliön räjähtäminen Pärekatolle lentäneet kipinät. Filmirullan syttyminen Tuntematon (selville saamaton) Yhteensä 46 Vuoden kuluessa sattuneesta 46 tulipalosta oli 5 pientä eli sen laatuista, että ne sammutettiin käyttämällä pönttöruiskua tai muuta ensiapuruiskua, 67 keskikokoista, jotka sammutettiin käyttämällä yhtä vesijohdon-, moottoriruiskun- tai n.s. hiilihapporuiskun suihkua sekä 6 vakavampaa laatua, joissa tarvittiin suurempi määrä vesisuihkuja tulen sammuttamiseen. Tulipaloista ei mikään ollut niin suuri, että palokunnan olisi kokonaisuudessaan tarvinnut ryhtyä toimimaan. Helsingin vapaaehtoinen palokunta kutsuttiin kerran vuoden kuluessa harjoituksen vuoksi tulipalopaikalle. Vakavaluontoisiksi tulipaloiksi voidaan sanoa seuraavia: Maaliskuun p:nä syttyi tulipalo Hietalahden sulkutelakalle kuuluvassa pajarakennuksessa. Palo sai alkunsa alakerrassa sijaitsevasta maalarin

7 60* X. Palolaitos. työhuoneesta, josta se levisi puisen välipermannon kautta puusepän työhuoneeseen. Rakennuksen sisustus ja katto tuhoutuivat täydellisesti. Palavan rakennuksen läheisyydessä olevat muut rakennukset sekä höyrylaiva Sirius olivat myös vaarassa syttyä palamaan, mutta saatiin ne varjelluiksi. Sammutukseen käytettiin 9 vesisuihkua. Palovahingot nousivat n. 606,000 markkaan. Omaisuus oli vakuutettu. Kesäkuun 6 p:nä sattui tulipalo Hertankadun :ssa sijaitsevassa kaksikerroksisessa puurakennuksessa. Tuli tuhosi rakennuksen ullakon täydellisesti sekä 4 asuinhuonetta. Sammutukseen käytettiin 5 vesisuihkua. Palovahingot nousivat n. 0,000 markkaan. Omaisuus oli vakuutettu. Heinäkuun 6 p:nä oli tulipalo Helsingin laivatelakkaan kuuluvassa peltisepän työhuoneessa. Palo sai alkunsa viallisista sähköjohtimista aiheutuvasta oikosulusta ja turmeli työhuoneen sisustuksen sekä osan kattoa. Palo sammutettiin 5 vesisuihkulla. Palovahingot nousivat n. 48,000 markkaan. Omaisuus oli vakuutettu. Lokakuun 9 p:nä syttyi tulipalo S.O.Kin omistamassa ullakkovarastossa Fleminginkadun 6:ssa. Varasto sisälsi helposti palavaa ainetta kuten lankarullia, kemikaliaineita, pahvikoteloita, lankoja y. m. Vesikatto ja toinen puoli ullakkoa turmeltui. Sammutukseen käytettiin 5 suihkua kahdesta pumpusta. Palovahingot nousivat n. 500,000 markkaan. Omaisuus oli vakuutettu. Lokakuun 7 p:nä sattui tulipalo Arabian posliinitehtaan omistaman varaston ullakolla. Tuli pääsi valloilleen valkoisten posliinitavarain osastossa ja turmeli paitsi sisustusta suuren osan välikattoa sekä osan vesikattoa. Sammutukseen käytettiin 5 suihkua kahdesta pumpusta. Varsinainen sammutustyö kesti n. puoli tuntia. Palovahingot nousivat n.,560,000 markkaan. Omaisuus oli vakuutettu. Marraskuun 8 p:nä hälytettiin palokunta Osakeyhtiö Gottfr. Strömbergin omistamaan tehdasrakennukseen Kaikukadun :een. Tuli raivosi kaksikerroksisen päätyöhallin ylemmässä kerroksessa, koneosastossa, tuhoten lyhyessä ajassa hallin sisustan koneineen ja kaikkine tarvikkeineen sekä juuri valmistuneita lähetyksiä. Tuli uhkasi levitä siipirakennuksiin, joihin sisältyi m. m. kattilahuone, muuntajatehdas, työhuoneita ja varastoja. Nämäkin tosin turmeltuivat kuumuudesta ja vedestä. Sammutukseen käytettiin 9 vesisuihkua 6 autoruiskun kautta. Käytetty vesimäärä nousi n.,800,000 litraan. Omaisuutta tuhoutui 6,4,500 markan arvosta. Omaisuus oli vakuutettu. Tapaturmat. Tulipalojen yhteydessä sattuivat seuraavat tapaturmat: Maaliskuun p:nä ilmoitettiin tulipalon syttyneen Merikadun 5:ssä. Palopaikalle mentäessä ajoi Tehtaan- ja Kapteeninkatujen kulmauksessa kuljetusliike Vakavan omistama kuorma-auto paloauton n:o eteen. Paloauto rikkoontui pahasti törmätessään kuormavaunuun. Onnettomuudessa loukkaantuivat palomiehet Jäppinen ja Forsblom. Huhtikuun p:nä sattui tulipalo Lönnrotinkadun 4:ssä sijaitsevassa asuinhuoneistossa. Kaksi naista puhdisti bensiinillä vaatteita kylpyhuoneessa kaasullekin vieressä, jolloin kaasuuntunut bensiini syttyi tuleen ja räjähti. Molemmat naiset saivat hyvin pahoja palohaavoja. Räjähdyksestä syntynyt ilmanpaine aiheutti kahden eri huoneiston useitten seinien ja ikkunoiden rikkoutumisen. Toukokuun 0 p:nä oli tulipalo Vyökadun 9:ssä. Eräs nainen käsitteli bensiiniä lähellä kaasuliekkiä. Bensiini syttyi tuleen ja nainen sai palohaavoja kasvoihinsa, rintaansa ja käsiinsä.

8 X. Palolaitos 6* Syyskuun p:nä sattui tulipalo Helsingin kaupungin työpajan pihamaalla Toukolassa. Pihamaalla oleva nosturin paineilmasäiliö räjähti liiallisen paineen takia ja sytytti nosturin palamaan. Tällöin paloi koneenkäyttäjä kuoliaaksi ja kolme muuta henkilöä sai vaikeita vammoja. Loukkaantuneet siirrettiin sairaalaan hoidettaviksi. Syyskuun 0 p:nä ilmoitettiin tulipalon syttyneen eräässä asuinhuoneessa Katajanokankadun 7:ssä. Eräs nainen puhdisti vaatteita bensiinillä lähellä avotulta. Bensiini syttyi palamaan ja nainen sai palohaavoja käsiinsä ja kasvoihinsa. Joulukuun 8 p:nä tuli pääsi irti Tehtaankadun 4:ssä sijaitsevassa asuinhuoneessa. Palomiehistön päästyä sisään palavaan huoneeseen, makasi asunnon omistaja, eräs iäkäs nainen, tiedottomana lattialla. Hän sai vaikean savumyrkytyksen ja kuoli toista tuntia kestäneestä tekohengityksestä huolimatta. Palovahingot ja niiden korvaaminen. Enemmän tai vähemmän vahingoittuneen irtaimiston arvo oli 86,68,90 markkaa ja kiinteän omaisuuden arvo 5,545,90 markkaa, yhteensä 440,7,680 markkaa. Vahingon suuruus tai palovahingon korvauksen määrä irtaimistosta nousi 8,08,75: 75 markkaan ja kiinteimistöstä,08,074 markkaan, yhteensä 0,6,789: 75 markkaan, tehden.4 % turmeltuneen omaisuuden arvosta. Palovahingon korvauksia kotimaiset vakuutuslaitokset suorittivat 9,59,45: 0 markkaa ja ulkolaiset vakuutuslaitokset 7,704: 45 markkaa. Vakuuttamatonta omaisuutta, mikäli on saatu selville, turmeltui,6 markan arvosta. Vertailun vuoksi on alempana merkitty palovahingon korvausprosentit ajalta 9 : o 9 l.o l.o Sairaankuljetustoimi. Sairaankuljetus vaunuja ja -autoja käytettiin vuoden kuluessa yhteensä 4,4 kertaa, joista 4,65 kertaa sairaiden ja 57 kertaa tapaturmaisesti vahingoittuneiden henkilöiden kuljetukseen. Vastaavat luvut v. 9 olivat 4,576, 4,505 ja 7. Kuljetukset vähenivät siis 54:llä. Ajojen lukumäärä päivää kohden oli.i oltuaan edellisenä vuonna.5. Kuljetusmatkojen pituus oli,48 km. Edellisenä vuonna kuljetusmatkojen pituus oli 8,60 km. Kuljetuksista suoritetut maksut, yhteensä 9,95 markkaa, jätettiin kaupunginkassaan. Vaunujen ja autojen käyttö eri kuukausina käy selville seuraavasta: Tapa- Sairaus- Tapa- turmis-.. tapauksissasateensä. turmis- Yh- sa teensä. Tammikuu Heinäkuu Helmikuu Elokuu Maaliskuu Syyskuu 08 5 Huhtikuu Lokakuu Toukokuu Marraskuu, 7 4 Kesäkuu Joulukuu.,, Yhteensä 4, ,4

9 6* X. Palolaitos. Palolaitoksen kustannukset v. 9 esitetään alla olevassa taulukossa: Määräraha talous- Kustannukset kirarvion mukaan, joien mukaan, Ylijäämä, Smk. Smk. Smk. Palkkiot,000 6,504: 4,496: Sääntöpalkkaiset virat!),80,990,77,08:50 57,906: 50 Kesälomasij aiset 00,000 9,40: 7,570: Vuokra ) ) 40,00 40,00: Lämpö 4,000 7,07: 60 60,89: 40 Valaistus 4 ) 5,000 5,568: 65,4: 5 Siivoaminen 0,500 0,: 95 76: 05 Vedenkulutus,0 4,80: 5 7,507: 75 Puhtaanapito 6,000 5,5: 487: Kaluston hankinta 450, ,:50 668: 50 Kaluston kunnossapito 0,000 8,44: 60,565: 40 Painatus ja sidonta,500,56: 65 4: 5 Tarverahat 8,000 7,459: 5 540: 65 Vaatteiden pesu 4,000,986: 0 : 70 Lääkkeet ja sairaanhoitotarvikkeet 8,000 6,08:05,89: 95 Hevosten elatus,500,49:45,50: 55 Autojen käyttö 85,000 85,000: Rakennusten korjaukset 5,000,84: 65,65: 5 Vakuutukset 40,000 40,000: Yhteensä 5,0,000 5 ) 5,045,09: 50 57,906: 50 Kustannukset nousivat kutakin henkikirjoissa olevaa henkilöä kohden : markkaan. Edellisenä vuonna vastaava kustannus oli : 5 markkaa. Avustus- ja huvirahasto. Palokunnan avustus- ja huvirahasto sai alkunsa siten, että kaupunginvaltuusto myönsi palolaitokselle määrätyn osan kertyneistä sairaankuljetusmaksuista. Pääomamäärä nousi vuoden alussa 6,897: 8 markkaan. Rahasto lisääntyi vuoden kuluessa sairaankuljetusmaksuista,5 markkaa, koroista,48: 6 markkaa, palotornin sisäänpääsy-, puhelin- y. m. maksuista,006: 95 markkaa, yhteensä 5,480: 58 markkaa. Menot, käsittäen kapellimestarin palkkaamisen palokunnan soittokuntaa varten, kirjojen ja sanomalehtien sekä urheilukilpailupalkintojen ostot, tarjoilun miehistölle juhlapäivinä, kesäkodin vuokran ja ylläpidon y. m., nousivat,80: 0 markkaan. Joulukuun p:nä 9 oli rahaston pääomamäärä 66,997: 66 markkaa, josta 95,000 markkaa oli sijoitettuna lainana kiinnitystä vastaan kaupunkitalossa, 9,00 markkaa pankkiosakkeina,,6 markkaa pankin talletustilillä sekä 9,54: 66 markkaa pankin säästötilillä. Tästä vuoden kuluessa myönnetty lisämääräraha 00 markkaa. ) Vuokramenoihin ei sisälly niiden kaupungin omistamien talojen vuokra, joihin palomiehistö ja -kalusto ovat sijoitetut. ) Tästä vuoden kuluessa myönnetty lisämääräraha 0,700 markkaa. 4 ) S:n,000 markkaa. 5 ) Viranhaltijain palkat sisältyvät vähentämättöminä.