17. Palotoimi. Palolautakunta

Transkriptio

1 7. Palotoimi Palolautakunta Lautakunnan kokoonpano. Palolautakuntaan kuuluivat v. 96 seuraavat henkilöt: puheenjohtajana rak.mest. Onni Vanhala, varapuheenjohtajana taloustireht. Jalmari Hopeavuori sekä jäseninä: ent. palokorpr. Pauli Kaj a, kiinteistöneuvos Olavi Karasuo, toimits. John Lannervo, maanvilj. Lars Lindberg, rak.tark. Aulis Salo, sorv. Lauri Santanen, rak.mest. Leo Vilkman sekä ins. Vidar Westerholm. Kaupunginhallituksen edustajana oli apul.kaup.joht. Veikko Järvinen. Sihteerinä toimi valtiot.maist. Nils Härkäpää. Lautakunnan kokoukset ym. Palolautakunta kokoontui vuoden aikana 8 kertaa. Kokousten pöytäkirjojen pykäläluku oli 5. Saapuneita kirjeitä oli 9 ja lähetettyjä 97. Palolaitoksen diaariin merkittiin 688 saapunutta ja 79 lähtenyttä kirjettä. Päätökset. Lautakunnan kertomusvuonna lopullisesti päättämät asiat olivat: hankintavaltuuksien vahvistaminen kertomusvuodeksi (9.. 7 ); v. 96 talousarvioon merkityn palolaitoksen rakennusten vuosikorjausmäärärahan jako eri kiinteistöille (9..8, , ); yleisen palotarkastuksen suorittaminen (9.. 9, , ); kaluston ja tarvikkeiden sekä korjaustöiden tilaaminen (9.. 0,.. 8, 9, , , 59, , , 87, 88, , 66, 67, 0.. 4, 5, 6, 7 ); eräiden viranhaltijain oikeuttaminen asumaan kaupungin alueen ulkopuolella (.. 7 ); palolautakunnan kokousajat ja pöytäkirjojen pitäminen yleisön nähtävänä (6.. ); Helsingin kaupungin palokunnan ja Gösta Waseniuksen rahaston pääomien kartuttaminen (6.. 4, 5 ); laskujen, avustusten ym. maksaminen Helsingin kaupungin palokunnan rahaston varoista (6.. 6, , , 0, 0, 5. 5., 5. 9.

2 7. Palotoimi 95, ,.. 8 ); vapaaehtoisille palokunnille jaettavat avustukset (6.. 0 ); kanttiinin perustaminen Kallion paloasemalle ( ); palomiesten pohjoismaisiin opintopäiviin osallistuvien ulkomaisten ja kotimaisten osanottajien majoittaminen paloasemille ( ); palotoimen toimintakertomuksen hyväksyminen ( ); palolautakunnan vierailumatka Poriin (5.5. 0, , ); eräiden kokouspalkkioiden suorittaminen (. 5. ); palolaitoksen 0 viranhaltijan irtisanoutumisesta johtuvat toimenpiteet ( , ,. 5. 9, 40, ); palolaitoksen maksettavien laskujen ja muiden maksumääräysten hyväksyminen, arvopostin kuittaaminen sekä hankinnat ja tilaukset varastoista ( , , ,. 0., ); asuntojen luovuttaminen palolaitoksen viranhaltijoille virkasuhteeseen sidotuiksi vuokra-asunnoiksi ( ,.. 6 ); Helsingin Sotilaspiirin Esikunnan oikeuttaminen pystyttämään pääpaloaseman torniin kaksi sauvaelementtiantennia ( ); päivä- ja ammattilehtien tilaaminen ( ). Esitykset. Palolautakunta teki esityksiä kaupungin muille elimille asioista, joista mainittakoon mm. seuraavat: Helsingin palotoimen historian kirjoitus-, käännös- ja tarkistustyöstä maksettavat palkkiot (9.. 6 ); lisämäärärahojen ja eräiden tilien ylitysoikeuden myöntäminen sekä määrärahojen siirtäminen (9.., 6.. 7, 8, , , 4.. 9, 4 ); Helsinki-mitalin ja Kaupunkiliiton ansiomerkin myöntäminen (0.. 4, 4 ); palolaitoksen viranhaltijain vapauttaminen suorittamasta heille autojen yhteenajon johdosta maksettavaksi tuomittuja korvauksia (0.. 4, ,. 0 7 ); eräiden avustusten myöntäminen (6.. 55, 56 ); vesijohdon rakentaminen Laajasalon polttonesteiden suurvarastoalueelle ( ); v. 96 talousarvion pääomamenoihin merkittävä, Käpylän paloaseman tontille rakennettavaa harjoitustaloa varten tarvittava loppumääräraha ( ); eräiden palolaitoksen viranhaltijain oikeuttaminen käyttämään omaa moottoriajoneuvoaan virka-ajoihin sekä eräiden viranhaltijain oikeuttaminen ajamaan palolaitoksen autoja v. 96 ( , ); palotoimen toimintakertomuksen lähettäminen Uudenmaan lääninhallitukselle ( ); v:n 96 talousarvioehdotus (5. 5., , , ); palokorpr. Grönqvistin vapauttaminen suorittamasta takaisin Valtion palokoulun kurssiajalta hänelle maksettua palkkaa ( ); palopäällikön aikaisemman virka-asunnon muuttaminen toimistotiloiksi ( ); tunnustuksen osoittaminen Helsingissä toimiville vapaaehtoisille palokunnille ( ); eräiden vakuutusyhtiöiden palolaitoksen 00-vuotisjuhlassa lahjoittaman stipendirahaston sääntöjen vahvistaminen ( ); palolaitoksen käytöstä poistetun kaluston myyminen ( ); palopäällikön ja paloinsinöörin lähettäminen virkamatkalle Länsi-Saksaan sekä Tanskaan ja Ruotsiin tutustumaan polttonesteiden varastoalueiden palosuojeluun sekä vaahtosammutuskalustoon ( ); Haagan paloaseman virvokekioskin vuokraaminen Helsingin palokunnan urheilijoiden yhdistykselle ( ); vuosipalkkaa vastaavan korvauksen suorittaminen edesmenneen palopäällikkö Tor Sundquistin omaisille ( ); Oulunkylässä Siltavoudintien varrella sijaitsevan vanhan palokaivon poistaminen (. 0. ); eräiden huoneistojen määrääminen virka-asunnoksi (.. 7 ); avustuksen anominen valtiolta kertomusvuonna hankittuja ruiskuautoja varten (4.. 4 ); Malmin ja Herttoniemen palo vartioasemien ruokailun järjestäminen ( ); Malmin palovartioase- 4

3 /. Palotoimi maila olevien vuokrahuoneistojen muuttaminen palovartioaseman majoitustiloiksi (8.. 5 ). Lausunnot. Palolautakunta antoi kaupungin muille elimille mm. seuraavia asioita koskevat lausunnot: lausunto palopäällikön viran hakijoista (.. 7,. 5. ); matka-apurahojen myöntäminen ( ); palojärjestys ( , ); kiinteän omaisuuden tarkastajien v. 96 kertomus ( ); rakennusjärjestysehdotus ( ); rakennustarkastustoimist on uudelleenjärjestely komitean mietintö (.9. 9 ); Oy. G. W. Sohlbergin tehdassalin varustaminen sähköhälytysjärjestelmällä palolautakunnan hyväksymän vesisprinklerjärjestelmän asemesta ( ); Esso Oy:n anomus Laajasalon öljy varastoalueen suojaamisesta meren puolelta ( ); Pakinkylän vapaaehtoisen palokunnan anomus sen omistaman talon liittämisestä kaupungin toimesta yleiseen viemäriverkostoon (8.. 5 ). Lisäksi antoi palolautakunta 4 lausuntoa asemakaavan ja tonttijaon vahvistamis- ja muutosehdotuksista sekä 7 lausuntoa rakennuspiirustuksista. Palolaitos Henkilökunta. Palopääll. Tor Sundquistin kuoleman jälkeen valittiin palopäälliköksi palomest. Olli Lyly, joka ryhtyi virkaa hoitamaan lukien. Avoinna ollutta palopäällikön virkaa hoiti mainittuun päivään saakka apul.palopääll. Harri Virranne, apulaispalopäällikön virkaa palomest. Allan Harne ja palomestarin virkaa apul.palomest. Erkki Saksa. Avoimeksi tulleeseen palomestarin virkaan palolautakunta valitsi lukien apul. palomest., lakit. kand. Erkki Saksan. Tätä virkaa oli viransijaisena hoitanut ruiskumest. Alfred Nordström ja apul. palomest. Saksa. Avoimeksi tulleisiin palokersantin virkoihin palolautakunta valitsi.7. lukien palokorp. Birger Söderlundin. 9. lukien, palokorp. Allan Lönnqvistin ja.. lukien palokorp. Leo Riihelän. Vuoden aikana palopäällikkö nimitti palokorpraalin virkoihin 7 palomiestä, palomiehen virkoihin tp. palomiestä. Tp. palomiehiksi otettiin uutta miestä, mikä johtui siitä, että palopäällystön ja -miehistön työaika vuoden alusta lyhennettiin 67. tunnista 6 tuntiin viikossa. Työsopimussuhteeseen palopäällikkö palkkasi eronneiden j a muihin tehtäviin siirrettyj en tilalle viisi henkilöä. Eläkkeelle siirtyivät vuoden aikana eläkeiän saavuttaneina palokersantit Martti Harjukari, Arvo Kokkinen, Selim Nyman ja palokorpraalit Frans Ekholm, Edel Nyholm, Yrjö Pajunen, Oskar Sahlberg ja Harry Österberg. Muista syistä erosi palolaitoksen palveluksesta neljä viranhaltijaa ja kaksi työsopimussuhteeseen palkattua työntekijää. Palokorp. Aleksanteri Ahjolinna kuoli 6.. Tuntityössä olevien ammattityöntekijäin lukumäärä oli koko vuoden aikana. Kesäkuukausina palveli palolaitoksessa yhteensä 79 palomiehen vuosilomasijaista ja muuna aikana 7 palomiehen sairauslomasijaista. Neljä henkilöä toimi eri aikoina toimistoapulaisen vuosi- ja sairauslomasijaisina. Palolaitoksen koko henkilökunnan vahvuus ja sijoitus eri osastoihin sekä palo- ja palovartioasemille vuoden lopulla ilmenee taulukosta seuraavalla sivulla. Terveydentila. Kertomusvuonna sattui tulipalojen sammutushenkilökunnan keskuudessa sammutustyössä kaksi savumyrkytys- ja yhdeksän loukkaantumistapaturmaa. Harjoituksissa tai työpalveluksessa loukkaantui 8 henkilöä. Tapaturmien 5

4 /. Palotoimi Osoite Viranhaltij at Päällystö Alipäällystö Miehistö Mp. Np. Talous- ja huoltohenkilökunta Työsopimussuhteessa olevat työntekijät Mp. Np. Yhteensä Mp. Np. Yht. Palopäällikkö Sammutusosasto I palopiiri Pääpaloasema II palopiiri Haagan paloasema III palopiiri Käpylän paloasema Malmin palovartioasema IV palopiiri Kallion paloasema Herttoniemen palovartioasema... Sammutusosasto yhteensä Teknillinen osasto Palonehkäisyosasto Talousosasto Toimisto Varusosasto Talousosasto yhteensä Kaikkiaan aiheuttamat työpäivämenetykset nousivat 567 p:ään ja niistä suoritetut korvaukset mk:aan. Kertomusvuonna sattui lisäksi korjaamon henkilökunnan keskuudessa yksi tapaturma ja toimistohenkilökunnan keskuudessa samoin yksi tapaturma. Näiden tapaturmien aiheuttamat työpäivämenetykset olivat 78 päivää ja niistä suoritetut korvaukset mk. Sairauden tai tapaturman perusteella myönnettiin viranhaltijoille ja vuosilomasijaisille sairauslomaa kertaa sairauspäivien lukumäärän ollessa yhteensä 85. Työsopimussuhteessa olevien työntekijäin vastaavat luvut olivat seitsemän ja 85. Henkilökunnan eri ryhmien sairauspäivien keskimääräinen luku sairaustapausta ja henkilöä kohti oli seuraava: päällystö 6. ja 8.06, alipäällystö 8.44 ja 9., miehistö.7 6 ja 8.9 5, talous- ja huoltohenkilökunta 5.0 ja 7.6 sekä työsopimussuhteessa olevat työntekijät. ja 6.0. Koulutus. Sammutushenkilökunnan koulutus tapahtui laadittujen koulutusohjelmien mukaan. Päivittäin pidettiin jokaisella paloasemalla ja palovartioasemalla kalustoharjoituksia. Paloasemilla pidettiin myös oppitunteja, ulkopuolisten asiantuntijain luentoja sekä opetuselokuvaesityksiä. Tämän lisäksi koulutettiin henkilökuntaa erilaisilla kursseilla. Uusille palomiehen vuosilomasijaisille pidettiin keväällä kahden viikon peruskurssi. Valtion palokoulun alipäällystöluokalle oli komennettu viisi ja neljä palolaitoksen viranhaltijaa. Kaupungin koulutustoimikunnan järjestämän johtamistaidollisen kurssin I jakson suoritti neljä ja II jakson myös neljä viranhaltijaa, kunnallishallinnollisen B-kurssin kaksi viranhaltijaa, väestönsuojelutoimiston järjestämän palontorjuntajoukkojen johtajien peruskurssin 8 viranhaltijaa, väestönsuojelutoimiston järjestämän väestönsuojelukoulut- 6

5 /. Palotoimi tajakurssin viisi viranhaltijaa ja Suomen väestönsuojelujärjestön järjestämän yleisen väestönsuojelu johtajakurssin yksi viranhaltija. Apulaispalopäällikkö osallistui virastopäälliköiden neuvottelupäiville. Palolaitokseen perustettuun koulutustoimikuntaan, jonka tarkoituksena oli neuvotella koulutuksen järjestelystä ja tehostamisesta ovat kuuluneet palomest. Allan Harne, ruiskumestarit Alfred Nordström ja Eino Jaale sekä palokers. Leo Mäkinen ja palomies Urpo Vihanto. Palopääll. Olli Lyly ja paloins. Äke Grönmark ovat suorittaneet opintomatkan Länsi-Saksaan, Tanskaan ja Ruotsiin tutustuen polttonesteiden varastoalueiden ja öljysatamien palosuojeluun ja niiden vaahtosammutuskalustoihin. Lisäksi suorittivat palopääll. Lyly ja talouspääll. Nils Härkäpää opintomatkan Englantiin tutustuen siellä polttonesteiden varastoalueisiin, palokalustoon ja palokalustotehtaisiin. Palomiesten pohjoismaisille opintopäiville Suomessa osallistui palolaitoksen alipäällystöä ja miehistöä. Kiinteistöt ja kalusto. Kiinteistöt. Suuria rakennustöitä ei kertomusvuonna palolaitoksessa suoritettu. Korjaustöistä voidaan mainita Käpylän paloaseman keskuslämmityslaitteiden sekä vesi- ja viemäriputkien uusiminen, Kallion paloaseman ajotien ja pääpaloaseman pihan osan asfaltoiminen. Pääpaloaseman asuintalossa Korkeavuorenkatu 9 v. 96 aloitetut vesi- ja viemäriputkien uusimistyöt sekä lämminvesiputkien asentamistyöt saatiin loppuunsuoritetuiksi vuoden alkupuolella. Kalusto. V. 96 tilatut Fargo-alustalle rakennetut ja Ruberg-nokkapumpulla varustetut kaksi ruiskuautoa valmistuivat ja otettiin käyttöön kesällä 96. Näiden lisäksi palolaitos sai vielä kolmannen samanlaisen ruiskuauton, yhden Fargomerkkisen ambulanssiauton ja kolme Coventry-merkkistä moottoriruiskua. V. 95 hankittu Äsbrink-merkkinen tikasauto uusittiin K. Nummela Oy:llä ja samalta liikkeeltä tilattiin uusi Ford-alustalle rakennettu 7 m:n tikasauto, jonka toimitus kuitenkin siirtyi v:n 96 puolelle. Ruiskuveneen moottorit uusittiin ja pääpaloasemalla olevaa automaattisten hälytyslaitteiden vastaanottokeskusta laajennettiin. Lisäksi täydennettiin letkuvarastoa ja palokalustoa ja hankittiin lisää radiopuhelimia. Kallion paloasemaa varten asennettiin varavoimakone. Palolaitoksen moottoriajoneuvojen ja -ruiskujen lukumäärä ja jakaantuminen eri palo- ja palo vartioasemille vuoden lopussa selviää seuraavasta taulukosta: Moottoriajoneuvoja Sijoituspaikka rt.«5 O* : "S > > Sammutusosasto Pääpaloasema Haagan paloasema Käpylän paloasema Malmin palo vartioasema.. Kallion paloasema Herttoniemen palovartioasema Varalla Teknillinen osasto Yhteensä

6 /. Palotoimi Palolaitoksella oli siis 4 varsinaista sammutusautoa, joista 6 pumpulla varustettua. Näistä oli seitsemässä autossa korkeapainesumupumppu. Pumpulla varustetuista autoista oli kolmessa 800, kahdessa 500, kolmessa 000 ja yhdessä 000 /min-tehoinen pumppu sekä seitsemässä yhdistetyt 500 l/min (8 ik) matalaja 50 l/min (46 ik) korkeapainepumppu. Edellä mainitut autot oli lisäksi varustettu vaahtosammutuslaitteilla, joiden teho kymmenessä autossa oli 000 l/min, yhdessä 500 l/min, kolmessa 000 l/min, yhdessä l/min ja yhdessä l/min. Moottoriruiskuista oli kaasuturbiinipumpun teho 00 l/min, kahdeksan ruiskua oli 000, kaksi 500, kolme 000, kahdeksan 800, kolme 600 ja kuusi 0 l/min tehoista. Ruiskuveneen HRV :n pumppujen teho oli yhteensä l/min ja veneessä oli lisäksi korkeapainepumppu ja vaahtosammutuslaitteet. Palolaitoksen kaikkien pumppujen yhteinen teho oli siis l/min. Uutta kumitettua paloletkua hankittiin yhteensä m, josta 000 m :n ja 000 m y :n letkua. Käyttökelvotonta letkua poistettiin 5 m. Letkuvarasto käsitti vuoden lopulla yhteensä m, josta 5 05 m :n liittimillä varustettua pääjohtoa. Tämän lisäksi oli palolaitoksella korkeapaine- ja muita erikoisletkuja yhteensä 5 m. Paloilmoituslaitteet ja viestivälineet. Yksityisten automaattisia palohälytys- ja sprinklerlaitteita kytkettiin palolaitoksen vastaanottokeskuksiin vuoden aikana 5, vuoden lopussa oli niitä kytketty pääpaloaseman keskukseen 78, Kallion paloaseman keskukseen 4 Haagan paloaseman keskukseen 4. Puhelinyhdistyksen hätäpuhelinkeskukseen, josta pääpaloasemalle ja Kallion paloasemalle oli suorat johdot, oli kytketty 678 hätäpuhelinta. Lisäksi voitiin hätäpuhelinkeskus hälyttää jokaisesta puhelimesta numerolla 000. Palolaitoksen hälytyskeskuksen hälytysnumero 005 oli yhdistetty Puhelinyhdistyksen keskukseen viidellä johdolla. Hälytystä varten oli palo- ja palo vartioasemat sekä poliisilaitos yhdistetty toisiinsa suoralla puhelinjohdolla. Kallion paloasemalla sijaitsevan sairaankuljetuskeskuksen hälytysnumero oli Radiopuhelinliikennettä varten oli pääpaloaseman hälytyskeskuksessa sammutustoiminnan ja Kallion paloasemalla sairaankuljetustoiminnan radiokeskus, joiden vastaanottimet oli sijoitettu Ilmalan vesitorniin ja lähettimet pääpaloasemalle ja Kallion paloasemalle. Kuudessa päivystysautossa, viidessätoista paloautossa ja yhdeksässä ambulanssiautossa sekä yhdessä erikoisautossa ja ruisku veneessä oli radiopuhelin. Lisäksi oli käytössä kahdeksan kannettavaa radiopuhelinta. Palopostit ja vedenottopaikat. Kertomusvuoden aikana valmistui 70 uutta vesijohdon palopostia, joten niiden lukumäärä vuoden lopussa oli Kantakaupungissa oli kuusi palokaivoa ja viisi 450m :n suuruista sammutusvesisäiliötä. Esikaupunkialueella oli 74 palokaivoa ja 8 vesiallasta. Sammutus-, sairaankuljetus- ja avunantotoiminta. Palolaitoksen työnseisaus. Tehtyään työntekijäjärjestöjen kautta kaupungille esityksen palkankorotuksista 0 palolaitoksen viranhaltijaa ilmoitti sanoutuvansa irti viroistaan.5. lähtien, jollei palkankorotusesityksiä ennen mainittua päivää olisi ratkaistu esitetyllä tavalla. Koska palkkaneuvotteluissa ei päästy yksimielisyyteen ennen.6., jättivät irtisanoutuneet virkansa sinä päivänä ja palolaitoksen palvelukseen jäivät vain apulaispalopäällikkö, talouspäällikkö, palotarkastaja, paloinsinööri, kaksi palo- 8

7 7. Palotoimi mestaria, apulaispalotarkastaja sekä toimistohenkilökunta ja työsopimussuhteeseen palkattu henkilökunta. Työnseisaus kesti asti, ja sinä aikana huolehti palvelukseen jäänyt päällystö hälytyspalveluksesi a ja sammutustyön johtamisesta ja vapaaehtoisia palokuntia käytettiin sammutustyössä. Sairaankuljetustoiminta siirrettiin Marian sairaalan hoidettavaksi. Työnseisauksen aikana ei suuria tulipaloja sattunut, ja pienehköt palonalut saatiin väliaikaisilla sammutus joukoilla nopeasti sammutetuiksi. Hälytystila s to. Palolaitos hälytettiin kertomusvuonna kaikkiaan kertaa, joista 666 kertaa tulipalon, kertaa nokipalon ja 49 kertaa savu- tai kaasuvaaran takia, kertaa happikojeavustusta varten, 46 kertaa sammakkomiesavun antamista varten ja 79 kertaa vedenpumppausta ym. avunantotyön suorittamista varten. Lisäksi hälytettiin palolaitos 56 kertaa erehdyksestä, 8 kertaa hälytyslaitteissa sattuneen vian johdosta sekä kertaa ilkivaltaisesta Tulipalosta johtuvat hälytykset suoritettiin 540 tapauksessa puhelimitse ja 0 tapauksessa Puhelinyhdistyksen hätäkeskuksen kautta joko hätäpuhelimesta tai muista puhelimista numerolla 000. Tulipalohälytys suoritettiin automaattisella hälytyslaitteella 0 tapauksessa ja suullisesti 6 kertaa. Tulipalot. Tulipaloja sattui Helsingissä kertomusvuonna kaikkiaan 666, joista tammikuussa 49, helmikuussa 45, maaliskuussa 87, huntikuussa 5, toukokuussa 0, kesäkuussa, heinäkuussa 4, elokuussa 46, syyskuussa 9, lokakuussa 57, marraskuussa 48 ja joulukuussa 75. Tulipaloista sattui 49 klo 68 ja 47 klo 86 välisenä aikana. Tulipaloista oli pieniä eli sellaisia, jotka sammutettiin sankoruiskulla, muilla käsisammuttimilla tai paloauton säiliösuihkulla, kaikkiaan 490 eli 7.6 %, keskikokoisia tulipaloja oli 7 eli 4. l % ja palonalkuja, jotka oli sammutettu ennen palokunnan saapumista, 48 eli. %. Suuria tulipaloja, joiden sammutuksessa tarvittiin samanaikaisesti suurin osa palolaitoksen käytettävissä olevista omista sammutusyksiköistä, oli vain yksi eli 0. %. Se sattui Sohlberg Oy:n tehdasrakennuksessa Työnjohtajankatu. Tehdasrakennuksen ullakkokerroksen kattorakenteet syttyivät palamaan hitsauskipinästä. Tuli levisi vesikattorakenteita pitkin useimpiin varasto- ja työhuoneisiin tuhoten varastot ja kalusteet melkein kokonaan. Vesikattoa jouduttiin repimään ja tuhoutui sitä yhteensä n. 50 m. Sammutustyötä vaikeutti sankka savu. Yli neljän tunnin sammutustyön jälkeen palokunta pystyi rajoittamaan palon ja estämään sen leviämisen. Tulipalossa loukkaantui tehtaan yksi työntekijä. Sammutustyö aiheutti lisäksi suuria vesivahinkoja. Kertomusvuonna sattuneet tulipalot jakaantuivat syttymispaikan ja syttymissyyn mukaan seuraavasti: 9 - Kunnall.kert. 96, II osa. 9

8 Syttymispaikka o M O? - > iii ^ s g a Ö : > g e H c "S ä s >> ^5 ^ H X 0 A (o -. 0a> S M :0 A! r s Ö g l=i $ > o S! <v $ ö M io0 - S in 0 :C ^ :0 ^ > V) g + > tu» ^ "S ö «rti <D "55 0) :o."s O "rt 'o o.ti z < rt^ g g S H H Syttymissyy Asuinhuone 6 6 Q Asuinrakennus 9 4 Auto, moott.pyörä " Autotalli o Eteinen 7 Hiilivarasto 5 - Hissi + moottori Hotelli, sairaala ym. yleinen 7 huoneisto Kaatopaikka 9 9 Kellari 6 8 ' Keittiö, keittokomero 4 Kioski-putka 6 Laiva, moottorivene 4 Liikehuone Neonvalomainos 6 Nurmikko, maasto Pannuhuone 69 5 Parakki 6 Pölyhormi 9 Raitiovaunu i Rakennustyömaa Rautatievaunu 87 Roskakuilu 6 Roskalaatikko Sauna 4 9 Sähköpylväs 4 Tehdaslaitos 9.. Työhuone cy 6 7 ' Ullakko 47 Vaja tai ulkorak Varasto o Yhteensä _ 'o Ai PH 0 H S CD "o.s s s p,co s a > >.ti ti ii Ai 5 Ö O S m TJ :o PS -S <U C/ 5 «-s s 0- * :o tn «S- ei o ^ ^ s s 5) r a)0 "- o g 0 S il rt ^ os :Q ^ ii %.tn tn no O OH H O o S 0) >> C/) :rt S K* 'M

9 /. Palotoimi Palovahingot. Tulen välittömästi uhkaaman irtaimen omaisuuden arvo oli mk ja kiinteän omaisuuden arvo mk eli yhteensä mk. Vahingon suuruuden tai palovahingon korvauksen määrä nousi irtaimiston osalta mk:aan ja kiinteimistön osalta mk:aan eli yhteensä mk:aan, joka oli 0.4 % uhatun omaisuuden arvosta. Palovahingon korvausprosentit v olivat seuraavat: l.o Kertomusvuonna sattuneissa tulipaloissa kuoli 4 ihmistä sekä tuhoutui 0 rakennusta kokonaan ja 8 osittain. Avunanto - ja pelastustyöt. Avunanto- ja pelastustöitä suoritettiin kertomusvuonna 79 tapauksessa. Tuuletusta suoritettiin savu- tai kaasuvaaran takia 49 kertaa ja happikojeita lamattiin kertaa. Tämän lisäksi suoritettiin vedenpumppausta ja annettiin tikapuu- tai muuta avustusta sekä lainattiin kalustoa 9 kertaa. Palolaitoksen sammakkomiehet hälytettiin sukellustehtäviä varten 46 kertaa, joista kuitenkaan tapauksessa ei ollut sukellustoimintaa. Toiminta koski hukkuvan pelastamista tai hukkuneen etsimistä.. Sairaankuljetustoiminta. Sairaankuljetusautoja käytettiin kertomusvuoden aikana kertaa, joista 4 kertaa sairaiden ja 56 kertaa tapaturmaisesti yleisellä paikalla loukkaantuneiden henkilöiden kuljetukseen. Vastaavat luvut v. 96 olivat 4 98, 07 ja 89. Kuljetusten lukumäärä eneni siis 570:llä. Ajojen lukumäärä päivää kohden oli noin 4 eli yksi enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuljetukset jakaantuivat eri kuukausien kesken seuraavasti: Kuukausi Sairaustapauksia Tapaturmia Yhteensä Tammikuu ;..:.:... i Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu! "' Elokuu ' Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu ' Yhteensä r: ' v Kuljetusmatkojen pituus oli km eli keskimäärin.0 km kuljetusta kohti. I

10 /. Palotoimi Palone h käisytoiminta Uudisrakennusten tarkastus. Rakennuskatselmusmiesten kokouksessa oli viikottain mukana palotarkastaja tai apulaispalotarkastaja, minkä ohessa erikoistapauksissa palolaitoksen puolesta toimitettiin piirustusten seikkaperäinen ennakkotarkastus. Myös rakennusten loppukatselmuksessa oli palolaitoksen edustaja mukana. Lisäksi suoritettiin tarkastuksia uudisrakennustyömailla. Palotarkastukset ja valistustoiminta. Yleinen palotarkastus suoritettiin kertomusvuonna III, VI, VII, XI ja XIII nuohouspiirin alueella sekä saarilla ja ranta-alueen kesähuvila-alueilla Tarkastusten johdosta annettiin kaikkiaan 40 korjausmääräystä. Jälkitarkastukset suoritettiin kunkin alueen yleisen tarkastuksen jälkeen. Tarkastusten johdosta ilmoitettiin kahdesta laiminlyönnistä poliisiviranomaisille. Lausuntoja ja ilmoituksia annettiin palonehkäisyyn liittyvissä asioissa maistraatille 4, kaupunginhallitukselle 4, kaasulaitokselle 75 ja muille viranomaisille ja yksityisille 00. Tämän lisäksi suoritettiin 847 pyydettyä tarkastusta sekä annettiin palonehkäisyä koskevia neuvoja ja ohjeita. Palomestarit suorittivat ao. palopiireissään järjestystarkastuksia. Palopäällystö ja alipäällystö piti vuoden aikana sairaaloissa ja teollisuus- ym. laitoksissa sekä opintopäivillä ja kursseilla ja Valtion palokoulussa oppitunteja ja valistustilaisuuksia palo- ja henkilöturvallisuuteen liittyvistä asioista. Nuohous Vuoden 96 alusta lukien oli nuohouspiirien lukumäärä 4. Aikaisempi II nuohouspiiri yhdistettiin vuoden alusta I piiriin ja VI nuohouspiiri VII piiriin ja piirin rajoja tarkistettiin muissakin kohdissa. Piirinuohooja Sem Lindström ja piirinuohooja Aleksanteri Tiainen siirtyivät eläkkeelle vuoden alusta eläkeiän saavuttaneina. VI nuohouspiirin piirinuohooja Arnold Littman siirrettiin piirinuohoojaksi XI nuohouspiiriin. Nuohoojien lukumäärä oli vuoden lopulla 76, josta 4 piirinuohoojaa, 7 etumiestä, 4 nuohoojaa ja 4 oppilasta. Yleinen nuohous suoritettiin jokaisessa piirissä kertaa ja erityiskohteiden nuohous palojärjestyksen mukaisesti. Piirinuohoojat osallistuivat nuohouspiireissään yleiseen palotarkastukseen, johon kului yhteensä 59 tarkastuspäivää eli keskimäärin 5 päivää piiriä kohti. Lisäksi suorittivat piirinuohoojat 787 muuta tarkastusta sekä kukin vuorollaan nokipalopäivystystä. Palotarkastaja on tarkastanut jokaisen piirin nuohoustyö kirjan kerran kuukaudessa. Kertomusvuonna sattui nokipaloa ja niiden lukumäärä on viimeisenä kymmenvuotiskautena ollut seuraava:

11 /. Palotoimi Menot ja tulot Palolaitoksen menot olivat toimintavuonna yhteensä n. 455 mmk. Palkkamenojen osuus oli n. mmk ja kalustonhankinnat n. mmk. Määrärahoja siirrettiin käytettäväksi seuraavana vuonna yhteensä.8 mmk. Menojen nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli n. 40 mmk, mikä lähinnä johtui palkankorotuksista, mutta myös Käpylän paloasemalla ja asuintalossa Korkeavuorenkatu 9 suoritetuista perusparannustöistä. Menot olivat seuraavat: Talousarvion Säästö (-f) määrärahat Menot tai ylitys () Menoerä mk mk mk Palkkiot Vakinaiset viranhaltijat Tilapäiset viranhaltijat Sunnuntai- ja ylityö- sekä päivystyskorvaukset Sairauslomasij aiset Vuosilomakustannukset Työsopimussuhteessa olevan henkilökunnan palkkamenot Kansaneläke- ja lapsilisämaksut Työttömyysvakuutusmaksut Tapaturmavakuutusmaksut Tilitys vuokra Muut huoneistomenot Kaluston hankinta Kaluston kunnossapito Painatus ja sidonta Tarverahat Vaatteiden pesu Lääkintähuolto Autojen käyttömenot Vakuutusmaksut Alueiden puhtaanapito Yleisten laitteiden kunnossapito Rakennusten vuosikorjaukset Kiinteän käyttöomaisuuden korot Kiinteän käyttöomaisuuden poistot Yhteensä mk Avustuksena jaettiin Helsingin vapaaehtoiselle palokunnalle mk, esikaupunkialueiden vapaaehtoisille palokunnille 5 mmk ja Vakinaisten Palomiesten Osuusruokalalle mk eli avustuksia yhteensä 5.9 mmk. Palolaitoksen rakennusten perusparannuksiin käytettiin yhteensä mk.

12 /. Palotoimi Tulot nousivat edelliseen vuoteen verrattuna noin mmk:lla. Sairaalavirasto korvasi palolaitokselle sairaankuljetustoiminnan nettomenot mk:lla. Varsinaisista sairaankuljetusmaksuista kertyi tuloja mk, luontoisetukorvauksista mk, vuokrista mk ja avunantotöistä mk. Kaikkiaan nousivat tulot ^hteensä mk:aan. Helsingin kaupungin palokunnan rahaston menot olivat kertomusvuonna mk ja tuloja kertyi mk. Rahaston sääntöjen mukaan siirrettiin tuloista 0 % eli mk pääomaan, joka vuoden lopulla nousi 64 8 mk:aan. Käyttämättömiä varoja oli vuoden lopulla lisäksi mk. Gösta Waseniuksen rahaston korkotulot olivat mk ja pääoman indeksihyvitys oli 699 mk. Rahastolla ei ollut kertomusvuonna menoja. Vuoden lopulla siirrettiin käyttövaroista mk pääomaan, joka silloin nousi mk:aan. Käyttövaroja jäi seuraavaksi vuodeksi mk. Vakuutusyhtiöiden palolaitoksen 00-vuotispäivänä tekemästä mmk:n suuruisesta lahjoituksesta oli perustettu stipendirahasto, josta ei vuoden aikana kuitenkaan jaettu stipendejä. Rahaston korkotulot ja indeksihyvitys olivat yhteensä mk, joten rahaston varat vuoden lopulla olivat mk : V a r a p a l o k u n n a t Sopimuksen mukaan kaupungin palotoimeen kuuluvina varapalokuntina toimi 7 vapaaehtoista palokuntaa, joiden yhteinen toimiva miesvahvuus oli 450 miestä ja kalustovahvuus seuraava: paloautoja ilman kiintopumppua, paloautoja kiintopumppuineen 9, moottoriruiskuja 9, vesisäiliöitä 0, joiden yhteinen tilavuus oli litraa, ":n letkua m, ":n letkua 894 m ja n letkua 45 m. Näiden lisäksi toimi kaupunkialueella yksi tehdaspalokunta ja yksi laitospalokunta. Varapalokuntien tulipalotoiminta oli kertomusvuoden aikana seuraava: Varapalokunta Hälytysten luku Kaupunkialueen Kaupunkialueella ulkopuolella Yhteensä Helsingin VPK 7 7 Degerön» 5 5 Haagan» 5 5 Karj alaisten» Kaarelan» Lauttasaaren» 6 6 Malmin» 5 5 Marjaniemen» 5 5 Munkkiniemen» Oulunkylän» Pakinkylän» Pitäj änmäen» Puistolan» 6 6 Pukinmäen» Tapanilan» Vanhan Käpylän» 5 5 Vartiokylän-Mellunkylän» 9 9 I Yhteensä