Ajankohtaista Varsinais-Suomesta Kuntajohdon neuvottelupäivä Mauno Koivisto keskus, Turku 15.5.2012 Maakuntajohtaja Juho Savo
Sisältö Maakunnan tila 3-14 Edunvalvonnan kärkihankkeet 15-34 Liikennepoliittinen selonteko 19-25 Kuntauudistus 35-46 Maankäyttö/suunnittelu 47-51 Rakennepolitiikka 2014+ 52-56 2
Maakunnan tila 3
Väestökehitys kunnissa vuosina 1996 2011 (muutos %) Väestönkasvu on hidastunut Turun ympäristökunnissa. Turku kasvaa pitkästä aikaa. Kehitys näkyy hyvin rakennuslupatilastoissa: Omakotitalorakentaminen vähentynyt ja kerrostalorakentaminen kasvanut. Lähde: Tilastokeskus
Rakennusluvat ja aloitetut t t asunnot Varsinais-Suomessa ajalla 1996.1 2012.2 Lähde: Tilastokeskus 5
Väestökehityksen osatekijät Varsinais-Suomessa ajalla 1987-2012* Maahanmuutto oli ennätyksellisen suurta vuonna 2011 V-S:ssa ja koko maassa. Vuosittaisen väestönkasvun pitäisi olla vähintään 2500 henkeä vuodessa jotta päästäisiin maakunnan tavoitteisiin ja jopa 3000 henkeä vuodessa, jotta päästään rakennemallin tavoitteisiin. Lähde: Tilastokeskus *Vuoden 2012 luku on ajalta huhtikuu 2011 maaliskuu 2012 6
Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) Varsinais-Suomen seutukunnissa vuosina 1991 2012 (maalis) 15 14 13 12 11 Salon seutu 10,6 10 Turun seutu 9,8 V-S 9,4 9 Koko maa 9,4 8 7 Vakka-Suomi 7,5 Loimaan seutu 7,1 6 5 Luku alueen perässä on työttömyysasteen 12 kk liukuva keskiarvo. Lähde: Työnvälitystilasto (Tilastokeskuksen Altika-tietokanta) Turunmaa 5,4 4 7 tammikuu tammikuu 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Työttömien määrän muutos (%) maalis 2010 maalis 2012 Työttömyysaste maaliskuussa 2012
1200 1100 1000 900 800 700 Pitkäaikaistyöttömät V-S:n seuduilla 1991 2012 (maalis) Turunmaa Salon seutu Vakka-Suomi Loimaan seutu Turun seutu (oikea y-akseli) 6000 5500 5000 4500 4000 3500 Salon, Loimaan, Vakka-Suomen ja Turunmaann seudut Turun seutu 600 500 400 300 200 100 0 Lähde: Työnvälitystilasto (Tilastokeskuksen Altika-tietokanta) 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 9 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
600 550 500 450 400 350 Nuorisotyöttömien i lukumäärä ä (alle 25-vuotiaat) t) V-S:n seuduilla 1991 2012 (maalis, liukuvat keskiarvot) Sl Salo Loimaa Vakka-Suomi Turunmaa Turku (oikea y-akseli) 3000 2750 2500 2250 2000 1750 Salo, Loimaa, Vakka-Suomi ja Turunmaa Turun seutu 300 250 200 150 100 50 0 Käyrät kuvaavat 12 kuukauden liukuvia keskiarvoja Lähde: Tilastokeskus, työnvälitystilasto (Altika-tietokanta) 1500 1250 1000 750 500 250 0 10 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Liikevaihdon kehitys ajalla 2000.1 2011.9 Varsinais-Suomessa ja koko maassa (trendi) Lähde: TEM:n toimiala-online palvelu 11
Henkilöstömäärän kehitys yrityksissä Varsinais-Suomessa (trendi) ajalla 2000.1 2011.9 Lähde: TEM:n toimiala-online palvelu 12
Liikevaihdon kehitys Varsinais-Suomessa (trendi) ajalla 2000.1 2011.9 Lähde: TEM:n toimiala-online palvelu 13
Teollisuuden vientiliikevaihdon kehitys (trendi) Varsinais-Suomessa ja koko Suomessa ajalla 2000.1 2011.9 Lähde: TEM:n toimiala-online palvelu 14
EK:n tuore suhdannebarometri povaa hieman heikompia aikoja Lounais-Suomeen kuin koko maahan Lounais-Suomi: 15
Varsinais-Suomen edunvalvonnan kärkihankkeet kih kk 2013 Maakuntahallitus, helmikuu 2013 16
Valtatie ti 8 Varsinais-Suomen i ja Satakunnan tärkein liikennehanke Turku Pori-yhteysvälihankkeen toteuttamisen tulee sisältyä Liikennepoliittiseen i selontekoon 2012. Rakentaminen tulee aloittaa 2013 ja saattaa kokonaisuudessaan loppuun koko 180 milj. euron hankkeen osalta hallituskauden aikana. Elinkaari- tai muu jälkirahoitusmalli on mahdollinen osassa yhteysväliä. 17
Espoo Lohja Salo -ratalinja Turun ja Helsingin välinen rantarata on elinkaarensa loppupuolella. Ratalinjan matkustajamäärät ä ovat kuitenkin jatkuvasti kasvaneet. Radan kunto on pidettävä yllä. Espoo-Lohja-Salo -oikoradan maakuntakaavoitus on käynnissä. Valtion tulee varautua ratalinjan jatkosuunnitteluun ja pikaiseen toteuttamiseen. 2013 talousarvioon on varattava määräraha yleissuunnitelman laatimiseksi maakuntakaavojen mukaiselle ratalinjalle. 18
Tuki valtion budjetista tarpeellinen Turun joukkoliikenteen kehittämiselle Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen edistäminen on kirjattu tapahtuvaksi valtion budjettimäärärahoin. Turun kaupunkiseudulle tulee kohdentaa suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukea valtion budjettimäärärahoista vuoden 2013 talousarviossa. Tuen tavoitteena on joukkoliikenteen edellytysten y tukeminen runkolinjastoa kehittämällä ja laatimalla pikaraitiotien yleissuunnitelma. 19
Tilanne toukokuussa 2013 Sisältyy liikennepoliittiseen selontekoon: Valtatie 8 Varsinais-Suomen ja Satakunnan tärkein liikennehanke k Turun joukkoliikenteen kehittäminen Ei mukana selonteossa: Espoo Lohja Salo -ratalinja 20
Liikennepoliittinen selonteko hallituskaudella 2012-15 käynnistettävät hankkeet E18 Hamina Vaalimaa (240 M ) E18 Vaalimaan rekkaliikenteen odotusalue 25 M Vt 3 Tampere Vaasa (Laihian kohta) 20 M Vt 5 Mikkelin kohta 20 M Vt 6 Taavetti Lappeenranta 90 M Vt 8 Turku Pori 100 milj. Pääratojen routa- ja pehmeikköalueiden korjaukset 85 M Riihimäen kolmioraide 10 M Ylivieska Iisalmi Kontiomäki-ratayhteyden parantaminen 90 M Rauman meriväylä 20 M Mt 101 Kehä I:n parantaminen (valtion osuus*) 35 M Helsinki Riihimäki-rataosan kapasiteetin lisääminen 150 M E 18, Kehä III:n kehittäminen (valtion osuus*) 110 M Raakapuuterminaalit 40 M Vt 22 Oulu Kajaani 45 M Vt 4 Rovaniemen kohta 25 M * MAL-hankekokonaisuudet k k (valtio, kunnat 30+30 M ) 30M Tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjausjärjestelmien uusiminen 90 M Helsingin ratapihan toiminnallinen parantaminen 100 M Kaivosyhteyksien kehittäminen ja elinkeinopoliittisesti tärkeät hankkeet, päätetään erikseen Luumäki-Imatra-kaksoisraide ja yhteyden parantaminen Imatralta Venäjän rajalle (kustannusarvio 380 M ), suunnittelu 10 M 21
MAL-hankeohjelma Selonteossa ja kaupunkiseudun ki MAL-aiesopimuksessa i Laaditaan aiesopimuksen allekirjoituksen jälkeen Kohdennetaan pieniin kustannustehokkaisiin liikenneverkon kehittämistoimiin Jotka edistävät erityisesti joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn sekä liikenneturvallisuuden edellytyksiä Rahoitus 10 milj. (valtio 50%, kunnat 50%) Valtion rahoitus vuosina 2014-15 Valmisteluvastuu kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyöllä Kaksivaiheinen ih i valmistelu l 1. Valintakriteeristö 2. Hankeohjelma 22
Kehittämisohjelma 2016 2022, suunnittelukohteet sitoudutaan seuraavien kärkihankkeiden toteutukseen (noin 1 300 M ): Pisara-rata, Helsinki (750 M ) Helsinki Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 2.vaihe (200 M ) Luumäki Imatra kaksoisraide (380 M ) Helsingin seudun liikennejärjestelmä (700 M ) Mt 101, Kehä I:n parantaminen E18 Kehä III:n kehittäminen Metropolialueen pienet kustannustehokkaat hankkeet (KUHA) Pääkaupunkiseudun metrohankkeet (valtion avustus 30 %) Espoon kaupunkirata Muun päätiestön ja rataverkon parantaminen (200 M ) Bioenergia- ja raakapuukuljetusten turvaaminen Hyvinkää Hanko-rataosan sähköistys Muun päätiestön tö parantaminen (kohteet tarkentuvat) Muun rataverkon parantaminen (kohteet tarkentuvat) Muiden kaupunkiseutujen hankkeet (300 M ) Tampereen ja Turun raitiotie- ja lähijunaliikenne (valtion avustus 30% pikaraitiotie, 50% lähijuna) Kaupunkiseutujen MALhankekokonaisuudet (valtion osuus 50 %) Muut kaupunkiseutujen hankkeet (kohteet tarkentuvat) Liikenteen ohjauksen investoinnit (100 M ) 23
Kehittämisohjelma 2016 2022, suunnittelukohteet Suunnitteluohjelman muut kohteet (noin 2 200 M ) Keskeisten pääväylien (tie, rata, vesi) parantaminen (900 M ) Vt 3 Tampere Vaasa-yhteysväli Vt 4 Jyväskylä Oulu-yhteysväli Vt 4 Oulu Kemi-yhteysväli Vt 5 Mikkeli Juva-yhteysväli Vt 9Tampere Orivesi-yhteysväli Vt 12 Lahden eteläinen kehätie Vt 12 Lahti Kouvola-yhteysväli Kouvola Kotka/Hamina-rataosan K t palvelutason parantaminen Ratapihojen parantaminen Kokkolan meriväylä 24
Kehittämisohjelma 2016 2022, suunnittelukohteet Tässä raportissa esitetään Liikennepoliittisen selonteon päätökset liikenneverkon kehittämisestä 2012-2022, Liikennevirasto 25
Valtatie 8 Turku Pori, yhteysväli 210 M Tavoitteet Määritellä 100 M hankesisältö Aloitusvaltuus lt v. 2013 talousarviossa 26
Telakkateollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen Varsinais-Suomessa Klusterin kilpailukyvyn osana tulee kansalliset tuki- ja rahoitusjärjestelyt j pitää jatkuvasti muuttuvalla eurooppalaisella tasolla. Osaaminen varmistetaan vahvistamalla alan koulutusta ja tutkimusta maakunnassa. Rakennemuutostoimialan erityistoimet on kohdistettava riittävän vaikuttavasti maakuntaan. Klusterin yritysten toiminnalle globaaleilla markkinoilla on annettava tarvittava kehittämistuki. i t ki 27
Salon seudun rakennemuutostuki Erityistukia tarvitaan ainakin vuosina 2012 ja 2013. Uuteen Nokia Oyj:n 1000 henkilön irtisanomiseen on osattu varautua, joten resurssit koulutukseen ja muihin työllistämistoimenpiteisiin ovat olemassa. Uusien työpaikkojen luominen alueelle on pitkäjänteisen politiikan takana ja vaatii myös valtion erityispanostusta (menestyksekästä mallia on löydettävissä Uudestakaupungista). EU:n erityisrahoitus muutokseen TEM:n työn alla. Tehtaan toiminnan muu jatko riippuvainen Nokian strategisista ratkaisuista ja markkinoista. 28
Tasokorotus tarpeellinen Itämeri-sitoumusten täyttämiseksi Itämeri-sitoumuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja Itämeren suojelua edistävien toimenpiteiden toteuttamiseksi valtion budjettiin tarvitaan tasokorotus Itämeri-momentin määrärahoihin. Maatalouden vesistökuormituksen vähentämiseksi tulee ympäristötoimenpiteisiin kohdennettavia toimia/tukia suunnata erityisesti Saaristomeren valuma-alueiden vesiensuojelutoimenpiteisiin (TEHO+ -hanke ym.). Asutuskeskusten jätevesien käsittelyä tulee parantaa keskittämällä ki ällä käsittely suuriin yksiköihin. Keskittämistä edistetään panostamalla valtion vesihuoltotyönä tehtäviin siirtoviemärihankkeisiin. iemä ihankkeisiin 29
Maakunnan kehittämisresursseja kasvatettava Maakunnan kehittämisrahan i h osuutta pienennettiin vuoden 2012 budjetissa valtakunnallisesti n. 75 % (n.18 milj. eur) edellisvuodesta. Maakunnan kehittämisraha on tärkeä elementti maakuntaohjelman toimintalinjojen toteuttamisessa ja vuoden 2013 budjetissa rahoituksen taso tuleekin palauttaa ennalleen. Vuoden 2013 budjetissa Varsinais-Suomen osalta ohjelmiin sitomattoman maakunnan kehittämisrahan tulee olla 1,5 miljoonaa euroa. 30
Yliopistojen rahoitus turvattava OKM uudistaa yliopistojen i rahoitusmallia vuodesta 2013 alkaen. Uudessa mallissa on mukana ministeriön ja yliopiston välisissä neuvotteluissa sovittava strategisen rahoituksen osio (10 %), jonka riittävä määrä tulee turvata TY:lle ja ÅA:lle. TY:n ja ÅA:n rahoitus kansainvälisesti kilpailukykyisinä tutkimusyliopistoina tulee kokonaisuudessaan varmistaa myös jatkossa. Turun AMK on valmistellut Kupittaan kampushankkeen vuosina 2012 2013 tapahtuvaa suunnittelua varten OKM:lle Kupittaan kampuksen toiminnallinen suunnittelu -hankehakemuksen, jonka rahoitus tulee turvata. 31
Maakunnalle tärkeät koulutusalat terävämmin huomioon Maakuntien liitot vastaavat OKM:n koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan (KESU) liittyvästä alueellisesta valmisteluprosessista koulutuksen aloittajapaikkojen osalta. Varsinais-Suomen liitto korostaa maakunnalle tärkeiden koulutusalojen ja aloituspaikkojen merkitystä (mm. metalliala, kulttuuri, sote) jaerityisesti aikuiskoulutuksen aloituspaikkatarpeita rakennemuutoksen näkökulmasta sekä nuorisoasteen aloituspaikkojen kasvutarpeita toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Koulutuksen aloituspaikkojen tulee turvata alueen erityisalojen koulutus- ja työvoimatarpeet. Koulutuspaikkamäärittely tulee toteuttaa nykyistä aluelähtöisemmin Nuorten yhteiskuntatakuun liittyvät toimet täysimääräisesti käyntiin 2013 alusta myös Varsinais-Suomen hoidettava osuutensa MYR:n koulutusjaosto koordinoi Varsinais-Suomessa tavoitteena tehostaa koulutustarve-ennakoinnin verkostoyhteistyötä y pilotti käynnistymässä y syksyllä y 2012 32
KESU 2011-20162016 sisältö: Koulutuspaikkamäärien osalta korkeintaan tyydyttävä tulos OKM:n esitys s lounaisrannikon annikon (VS ja Satakunta) II asteen ammatillisen nuorisoasteen koulutuspaikkamääriksi 2012-2016 vastaa suurinpiirtein KESU-kauden 2008-2012 keskimääräistä koulutuspaikkamäärää ao. alueelle (huom:okm todennut olevan perusteltuja syitä painottaa koko lounaisrannikon osalta Varsinais-Suomea II asteen ammatillisen nuorisoasteen koulutuspaikoissa) OKM:n esitys yliopistojen osalta maakunnan esityksen mukainen Ammattikorkeakoulutasolla koulutuspaikkamääräsupistukset merkittäviä koko maassa, myös Varsinais-Suomessa kriittisiä supistuksia 33
Turun biokuvantaminen i kansallisesti merkittävä osaamisen keskittymä Turun bioklusteri on kansallisesti johtava alan osaamiskeskittymä, jonka perusrungon muodostavat Turun yliopisto, Åbo Akademi ja alueen elinkeinoelämä. Sen perusrahoitus on pidettävä kunnossa. Turku BioImaging -yhteistyöverkosto valittiin kansalliselle tutkimusinfrastruktuuritiekartalla v. 2009 jatko tiekartalla sekä OKM:n rahoitusta saavana tahona tulee varmistaa. Turku BioImaging -yhteistyöverkosto tarvitsee myös rahoitusta edetäkseen eurooppalaisessa Euro-BioImaging- i infrastruktuurihankkeessa. 34
Kehitysvammahuollon tuki- ja osaamiskeskusstatus Varsinais-Suomeen Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri tavoittelee valtakunnallista kehitysvammahuollon tuki- ja osaamiskeskusstatusta. Kehitysvamma-alan erityisosaamisen i i säilyttäminen ä i erityishuoltopiirissä on tärkeää. Tuki- ja osaamiskeskusstatuksia on valtakunnallisesti suunniteltu myönnettäväksi neljästä viiteen. Kehitysvammahuollon tuki- ja osaamiskeskus tulee perustaa Varsinais-Suomeen ja osoittaa sille tarvittavat resurssit. 35
Kuntauudistus t 36
Ajankohtaista kuntauudistuksesta Kunnat antaneet t lausuntonsa 13.4. mennessä Alustava yhteenveto lausunnoista esiteltiin 10.5. (HALKE) analyysi valmistuu viikolla 21 yhteenveto ja analyysit pohjaksi kuntarakennelakia valmistelevalle työryhmälle Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen väliraportti valmistuu 31.5.2012 lisäaikaa STM:n työryhmälle ei ainakaan toistaiseksi ole myönnetty, raporttia tarvitaan kuntauudistuksen jatkon linjaamisessa Varsinais-Suomen liitto järjestää kuntien SoTe-väelle kutsutilaisuuden 6.6.2012, jossa mm. puhuja STM:stä kertomassa selvityksestä Kuntauudistuksen jatkosta tehdään poliittinen linjaus kesäkuussa 37
38
Varsinais-Suomen kuntien lausunnot kuntauudistuksesta Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen k toteuttamista t tt t työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? Kyllä 21 % Kyllä 21 % (6 kuntaa) Ei 79 % (22 kuntaa) Ei 79 % Myönteisiä olivat: 1. AURA; valmis selvitykseen Pöytyän kanssa. Myös muiden Auranmaan 4 kunnan (Tarvasjoki, Marttila, Koski TL ja Oripää), mikäli kunnista löytyy vapaaehtoista tahtoa. 2. LOIMAA; Kuntarakenteen perustuminen työssäkäynti- ja asiointialueisiin on lähtökohtaisesti oikea. Loimaan kaupunki ei esitä muita liitosvaihtoehtoja, mutta kaupungilla on valmius selvittää myös muita vaihtoehtoja. Kuntaliitoksiin ei tule ryhtyä ilman kuntien yhteistä näkemystä selvityksen ja mahdollisen liitoksen tarpeellisuudesta. 3. NOUSIAINEN; lähinaapureiden kanssa vapaaehtoisuuden perustalta. 4. PÖYTYÄ; Auran ja Pöytyän välinen yhdistymisselvitys on käynnissä. 5. RUSKO; mikäli tarkasteltavana ovat kuntien kustannustehokkuuden ongelmat eikä pelkät liitoskysymykset. Tarkastelualue tulisi olla Turun seutu tai Varsinais-Suomi. 6. TARVASJOKI; ensisijaisesti Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kesken (Tarvasjoki, Lieto, Marttila, Koski TL) ja toissijaisesti kokoonpanolla Tarvasjoki, Lieto, Marttila, Koski TL, Aura, Pöytyä, Paimio ja Sauvo. 39
Varsinais-Suomen kuntien lausunnot kuntauudistuksesta Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön i iö käynnistämään ää ja kustantamaan t erityiseen i kuntajakoselvitykseen? Kyllä 25 % (7 kuntaa) Ei 75 % (21 kuntaa) Myönteisiä olivat: 1. LAITILA; koskien Rauman, Uudenkaupungin ja Laitilan kaupunkien sekä Pyhärannan kunnan muodostamaa selvitysaluetta (ml. mahdollisia muita halukkaita kuntia). 2. LOIMAA; Loimaan kaupungilla on valmius osallistua selvitystyöhön ja kuntajakoselvityksen ehdotuksen valmisteluun yhteistyössä kuntajakoselvittäjän ja muiden kuntien kanssa. Kuntajakoselvityksiin ei tule kuitenkaan ryhtyä, mikäli kunnilla ei ole yhteistä näkemystä ja tahtoa selvityksen tarpeellisuudesta. Mahdollisten kuntajakoselvitysten ja kuntaliitosten valmistelun tulee perustua kuntien yhteiseen tahtoon ja mahdolliset kuntaliitokset tulee toteuttaa vapaaehtoisina. 3. PAIMIO; koskien Turun kuntajakoselvitysaluetta. Samalla Paimion kaupunki katsoo, että osana tätä on selvitettävä Paimion kaupungin, Sauvon ja Marttilan kuntien sekä ent. Piikkiön kunnan alueista sekä mahdollisesti näihin rajautuvista alueista muodostettava uusi kunta. 4. PYHÄRANTA; koskien Raumaa, Uuttakaupunkia, Laitilaa ja Pyhärantaa. Mahdollisesti myös Eurajokea. 5. SALO; Salo on valmis neuvotteluihin. 6. TURKU; Turun mukaan selvitys tulee käynnistää koko esitetyllä selvitysalueella. 7. UUSIKAUPUNKI; erityinen kuntajakoselvitys voitaisiin työryhmän esityksen mukaisesti toteuttaa Vakka-Suomen alueella, jolloin se koskisi työryhmän esityksessäkin mainittuja kuutta kuntaa (Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa). Ei 75 % Kyllä 25 % 40
Varsinais-Suomen kuntien lausunnot kuntauudistuksesta Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne ll tarpeellisia? i Kyllä 18 % (5 kuntaa) Ei 82 % (23 kuntaa) Ei 82 % Kyllä 18 % Myönteisiä olivat: 1. KEMIÖNSAARI; Den nordligaste delen av Kimitoön hör i dag till Salo stad. Det vore naturligt att hela ön Kimitoön, skulle ha naturliga gränser och höra till samma kommun. 2. LOIMAA; Työryhmän ehdotuksen mukaan Ypäjän asemanseutu suuntautuu asioinniltaan selvemmin Loimaaseen kuin Forssaan. Tämän vuoksi kuntaliitos Loimaaseen voisi työryhmän ehdotuksen mukaan olla perusteltu. Loimaan kaupungilla on valmius selvittää ko. osaliitosta, jos Ypäjän kunta pitää sitä tarkoituksenmukaisena. 3. PAIMIO; Entisen Piikkiön kunnan alueen sisällyttäminen mukaan Paimion ym. selvitykseen. 4. SOMERO; Salon kaupungista tulisi liittää Uusi-Hirvelä ja Hirvelä Someron kaupunkiin. 5. TURKU; Mikäli selvityksen lopputuloksena päädytään muuhun kuin yhden kunnan muodostamaan kokonaisuuteen katsomme, että osakuntaliitokset ovat mahdollisia. Mahdolliset osakuntaliitokset voivat tulla kyseeseen, koska Turun alueen keskustaajama on levittäytynyt seitsemän eri kunnan alueelle. Osakuntaliitoksilla voitaisiin myös tukea muiden muodostuvien kaupunkien profiloitumista, toiminnallisuutta, elinvoimaisuutta ja yhtenäisyyttä. 41
Miten tästä eteenpäin? Arvioni tilanteesta 05/2012: Kuntarakenneuudistus jumittuu odottamaan Sos. ja terveystoimen järjestämisesityksiä j Kuntavaaleja Kunttarakennelakiesityksiä Kuntien valtionapulainsäädännön uudistusesityksiä Kuntalain uudistusta ja siinä erityisesti uutta linjausta kunnan tehtävistä Maakuntakohtainen selvityshenkilö/-ryhmä voisi edistää asiaa 42
Mitä pitäisi tehdä? (1/3) 1. Kunnan tehtävät tulisi määritellä pikaisesti uudelleen ratkaisu kunnan kokoon/asukasmäärään (min.) ratkaisu kunnan taloudellisiin resursseihin (min.) pääkaupunkiseudulle mahdollista määritellä ihan oma metropolihallinto/-rakenne erillisellä lailla kaikki muut kunnat saman lain piirissä i 43
Mitä pitäisi tehdä? (2/3) 2. Kaikki ne alueelliset palvelu- suunnittelu- ja hallintotehtävät, joiden hoitamiseen yksittäinen kunta ei sovellu tulee antaa aluehallinnon tehtäväksi tätä varten maakunnan liitoista ja maakunnallisista kuntayhtymistä muodostetaan aluehallinnon II porras suorat vaalit suoraan osuus veroista 44
Mitä pitäisi tehdä? (3/3) 3. Aluehallinnon tehostamiseksi sen osaksi voidaan siirtää myös huomattava osa nykyisten ELY- keskusten tehtävistä ministeriöiden suorassa ohjauksessa nyt olevat aluekehitys- ja viranomaistoiminnat sopisivat osaksi uutta aluehallintoa merkitsee kuntien ja valtion tehtävien yhdistämistä yhteen uuteen viranomaiseen, jolla on alueelta saatu legitiimi asema 45
MK-hallitusten pjt 29.2.2012: (1/2) Maakuntien liittojen pohjalta muodostetaan organisaatio, joka lakisääteisesti vastaa: MAL-järjestelmien suunnittelun ja toteutuksen lisäksi kuntaa laajemman alueen elinkeino-, työllisyys-, maahanmuutto-, EU-, energia-, ympäristö-, luonnonvarapolitiikoista. Kunnilla mahdollisuus siirtää niihin myös muita alueellisesti järjestettäviä j tehtäviä ja suurta väestöpohjaa vaativia palveluja. 46
Puheenjohtajat 29.2.2012: (2/2) Kysymyksessä olisi i kuntaa laajemman alueen yhteistoiminnan kaikki toimialat kattava aluekehitys- ja suunnitteluorganisaatio, joka näin ollen vastaisi myös ylikunnallisista palvelurakenteiden suunnittelusta ja päätöksenteosta alueellaan. Tähän rakenteeseen on sovitettava myös valtion aluehallinto ja sen tehtävät. MOT! 47
Maankäyttö/suunnittelu 48
Hyväksytyt maakuntakaavat ympäristöministeriössä Loimaan seudun, Turunmaan, Turun seudun kehyskuntien ja Vakka-Suomen maakuntakaavat 19 valitusta vahvistuspäätös kesän jälkeen Salo-Lohja oikoradan vaihemaakuntakaava 6 valitusta vahvistuspäätös mahdollisesti jo kesän aikana 49
Tuulivoimavaihemaakuntakaava Luonnos nähtävillä 7.5. 15.6.2012 Tuulivoimaloiden alueita kaavaluonnoksessa on yhteensä 24 kpl ja kohteita 17 kpl Lausunnot 15.6.2012 mennessä Ehdotus nähtäville joulukuussa Valtuustokäsittely kesäkuussa 2013 YLEISÖTILAISUUDET 10.5. Uusikaupunki 23.5. Parainen 6.6. Salo 7.6. Kyrö 50
Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 51
Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 Hyväksytty PARAS-ohjausryhmässä h ä 20.3.2012 2012 Maakuntahallitus hyväksyi 23.4.2012 rakennemallin hyödynnettäväksi ä seuraavassa assa maakuntakaavan a tarkistuksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa Käsittely alueen kunnissa vielä kesken Maakuntakaavan k tarkistus t maankäytön, liikenteen ja palveluiden vaihemaakuntakaava kaupan palveluverkkoselvitys, ministeriön opas tulossa syksyllä y virallinen käynnistys ministeriössä olevien kaavojen vahvistuspäätösten jälkeen YM:n ohjekirje kaupan siirtymäsäännöksistä kuntiin 4.4.2012 4 MAL-aiesopimus: määräaika kuntien hyväksynnälle 11.6.2012 52
Rakennepolitiikka 2014+ 53
Uuden rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelu HALKE:n päätös ja linjaukset 23.3.2012 3 2012 Uudistuksen yleisenä tavoitteena pysyvien vaikutusten saavuttaminen ja hallinnon keventäminen Yksi aluelähtöinen, molemmat rahastot (EAKR + ESR) sisältävä ohjelma, rahastokohtaiset toimintalinjat Pääsääntönä alueellinen hanketoiminta Toiminta kohdennetaan harvempiin painopisteisiin, selkeiden tulostavoitteiden asettaminen Mahdollista rahoittaa valtakunnallisia toimia Tuensaajien ja ohjelmahallinnon hallintotaakkaa vähennetään 54
RR-ohjelmien hallinnointi 2014-2020 Rahoittajina (välittävinä i ä toimieliminä) i i ELY-keskukset k k ja maakunnan liitot ELY-keskukset (15) rahoittajina ESR-hankkeissa ja EAKRhankkeissa Maakunnan liitot (18) rahoittajina kuntalähtöisissä EAKRhankkeissa (hankkeissa, joissa merkittävä kuntarahoitusosuus) Mahdollista valmistelun yhteydessä vielä lisätä välittäviä toimielimiä (TEKES?, Finnvera?) Maakunnan yhteistyöryhmän roolin korostuminen ja aseman vahvistuminen Velvoittavat hankelausunnot alueellisista hankkeista Maakuntaohjelmien vaikuttavuus paranee 55
Ohjelmien alueellinen valmistelu käynnistynyt kahdella suuralueella Itä- ja Pohjois-Suomi i omana alueenaan Etelä- ja Länsi-Suomi omana alueenaan Etelä- ja Länsi-Suomen osion valmistelua johtaa Päijät- Hämeen liitto (Mari Kuparinen) tukenaan edustajat 4 maakunnan liitosta ja yhdestä ELY-keskuksesta Valmistelutyöryhmää y täydennetään kaupunkiosion valmistelun yhteydessä ES ja LS suurten kaupunkien edustajille (2 hlöä) Kaikista maakunnista ja ELY-keskuksista nimetty yhteyshenkilöt Kumppanuusperiaate toteutetaan pääosin MYR:ien kautta MYR:n käsittely alueellisesta suunnitelmasta luonnosvaiheessa ja lopullinen alueellisen suunnitelman hyväksyminen 56
Valmistelu jatkuu Ohjelmavalmistelua l l koordinoi i ja sovittaa yhteen kumppanuusperiaatteen mukaisesti alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta (ARNE) Ohjelman alustavat sisällölliset painotukset (temaattiset tavoitteet ja investointiprioriteetit) parhaillaan käsittelyssä Lopulliset sisällölliset peruslinjaukset HALKE:n käsittelyyn kesäkuussa 2012 TEM vastaa lopullisen ohjelmaehdotuksen laatimisesta ja yhteensovittamisesta Ohjelmaehdotus hd käsitellään HALKE:ssa ja hyväksytään valtioneuvostossa Lopullisen hyväksymispäätöksen tekee komissio virallisten neuvottelujen jälkeen (viimeistään 6 kk kuluessa ohjelman toimittamisesta ) 57
Kiitos yhteistyöstä - näissä riittää vielä tekemistä!