Tule Sieki Kirunhan Av Elisabeth Virkkunen Ulla Bergström 1
Alkusanat Kevväälä 2008 meitä pyyethiin kaupungintalole kokkoukseen ja sielä sillonen uutveklingsleetari Anders Karlsson meiltä kysy jos met olima kiinostunheita tekehmään oppimateriaalia meänkielelä ja juuri tämän perän meänkielelä ( Jukkasjärven varieteetti). Met innostuima ja päätimä lukea kesälä meänkieltä ja se oli niin mielenkiintosta ja meistä hauskaa meän opettajan Linnea Nylundin ansiosta ja niinpä met luima meänkieltä syys-termiinanki. Jo syksylä met saima aatoksen mitenkä met tämän materiaalin tehemä. Aina ko met olema kohanheet niin met olema työstänheet tätä meän kirjasta. Meän meänkieli eroaa vähän Jukkasjärven varieteetista. Meilä oon juuret Suomessa ja Ruottissa;Torniojokilaaksossa. Siksipä onki ollu erittäin hyä ette Lennart Pettersson oon tarkastanu oppimateriaalin.kiitos hälle siittä. Met hääymä kiittää tässä meän rehtoreita; Sten Suuppia ja Soili Hännistä, ko net oon olheet niin positiivisia tähän meän oppimateriaalin tekhoon. Tietekki kiitos Anders Karlssonille joka oon johtanu tätä työtä ja Skolverketille tuesta. Tuolluvaara 13. kesäkuuta 2009 Ulla Bergström, Elisabeth Virkkunen En översikt av meänkieli (Jukkasjärvi varietet) ges på nästa sida. 3
Sisällysluettelo Alkusanat 3 Översikt 4 Kartor 6 Kap 1 Nyt met olema kohta Kirunassa lause 9 Kap 2 Statsuunilta kaupunkhin päin presens 12 Kap 3 Kirkole objekti 14 Kap 4 LKAB kruua paikallissijat 16 Kap 5 Kap 6 Hjalmar Lundbohm, Ensimäinen dispunentti Harrastukset elikkä intressit järjestysluvut kysmyssanat 20 23 Kap 7 Byssistasuuni paikallisijat 28 Kap 8 Tuolluvaara vastakohdat 31 Kap 9 Kap 10 Jukkasjärvi Lentokentäle kielteisiä verbimuotoja kertausta 35 40 Facit 44 Till läraren 49 Källor 54 5
Kartor Kiruna kommun 6
Kiruna C + Tuolluvaara 7
Jukkasjärvi 8
Kapitteli 1 Nyt met olema kohta Kirunassa Kuulu höögtaalarista. Juna promsa faarttia. Rälsit kolisevat. Kaupunki jo näky. Juna pysähty stasuunille. Sielä ihmiset seisovat ja oottavat viehraita. Mie otan väskyn hyllyltä ja marsin ovele. Mie aukasen oven. Ilma oon kylmä ja mie panen lakin päähän. - Ompa täälä lunta, mie sanon ittele. Mie marsin peronkila ja sielä hotelin eessä oon patsas; neljä rautaukkoa kantamassa rälsiä. Yks niistä ukoista alka praatia mulle. Ja se praati ja praati. Minusta oon sopiva ette ukko kerto mulle entisajan rautatietöistä. Se lähte minun följhyn. Se oon juuri hauska ette mie saan kaverin. 9
Sanasto juna tåg praati; praatia pratar promsa; promsata bromsar tehtin; tehä gjordes faarttia; faartti fart kerto; kertoa berättar rälsiä; rälsi skena tänne hit kolisevat, kolista lähte; lähteä asemalle; asema till stationen matkhan; matka följer med mig patsas staty juuri precis ittele; itte för mig själv sopiva passande eessä framför kaverin; kaveri kamrat mulle; mie till mig rautatietöistä; -työ om järnvägsarbeten ennen förut följhyn följer med yks niistä ukoista en av de gubbarna Tehtävä Stasuuni Veä viiva sanasta kuvhan. stasuuni resenääri rälsi juna vaunu peronki 10
Käänä seuravat laushet meänkielele. Tåget bromsar. Människorna väntar på främmande. På stationen finns det en stor staty. Gubben pratar och pratar. Han följer med mig. 11
Kapitteli 2 Stasuunilta kaupunkhin päin Mie annan ukole nimen Rallari. Rautaukko Rallari praati siinä samala ko met marsima törmä pääle. - Kattopa tuone vasemale, tuossa oon se Järnvägsparkki. Sielä kläpit saavat hyppiä ja laukkoa tällingissä. - Eikös sielä raahvat saa käyä ollenkhan? - Tietekki saavat. Ei kläpit sielä yksin ole. Kattopa tuota pytinkiä tuola oikeala käelä. Se oon se meän kaupunkintalo. - Ompa se iso talo, kukas sielä asu? - Ei siinä kukhan asu. Siinä pytinkissä net päättävä meän komuunin asioista. Met menemä kohti fiiniä ovea. Ovessa oon isot kummaliset kahvat. Rallari aukase mulle oven. - Mutta olipa iso huone! Ja paljo pikku huohneita. - Net oon kontturia, sano Rallari. Sanasto praatja prata pytinki byggnad törmä backe päättävät; päättä bestämmer vasemale; vasen till vänster kummaliset; kum- oikeala käelä på höger sida malinen konstiga tällinki ställning kahvat; kahva handtag raahvat; raavas vuxna huone rum kontturi kontor 12
Tehtävä Yhistä viivala sanat. praatia marsia kattoa hyppiä laukkoa käyä asua päättä mennä aukasta sanoa öppna hoppa bestämma promenera bo prata titta säga gå springa besöka, hälsa på Piirä tähän alle Rallari. 13
Kapitteli 3 Kirkole Ennen ko mie hoksan, met olema kirkon eessä. Se se vasta fiini pytinki oon. Kullanfäriset patsat katola seisovat ja kattovat meitä. Mulla aivan pää pyöri. Suuri musta rautaovi oon porthaitten kohala. - Nyt mie halvan mennä sisäle. Rallari aukase raskhan oven ja mie näen jo oven raosta pikkusen alttaritaulua. - Onkos tuo paratiisi? mie kysyn. - Ja fiini kirkko, mie mainon. Tämähän oon ko kota. Ja mikkä tummat seinät. Met menemä istuhan penkile ja Rallari alka selittähän mulle kirkon historia. Yhtäkkiä alka urut soijhman. Kanttori istu lehterillä ja harjottele ennen jumalanpalvelusta. Pappia ja vahtimestaria ei vielä näy. Sanasto kirkole; kirkko till kyrkan pikkusen; pikkunen lite hoksan hoksata förstå alttaritaulu altartvla eessä framför mainon; mainoa förundra sig vasta först selittä förklara kullanfäriset guldfärgade yhtäkkiä plötsligt katola; katto på taket urut orgeln halvan; haluta jag vill alkavat sijhman; soija börjar spela sisäle in lehterillä; lehteri på läktaren ulos ut jumalanpalvelus gudstjänst raskhan; raskas tung pappi präst raosta; rako ur springan vahtimestari (suntio) vaktmästare 14
Täyenystehtävä Kullanfäriset patsat katolla seisovat ja kattovat Rallari aukase ja mie näen jo oven raosta ja ei vielä näy. Sanaristikko Blomma Präst Väggar Mörk Tavla Kåta Orgeln Kyrka Kysmys: Mitäs teke kanttori? 15
Kapitteli 4 LKAB kruua Rallari vie minut kruuatiele. Se kiemurtele ko käärme Luossajärven rannala. Iso korkea talo oon juuri vaaran vieressä. Piilit ajavat sisäle vaahran isosta reiästä ja katoavat ko pienet hiiret kolhon. - Miksis net piilit tuone vaaran sisäle ajavat? - Net oon kaivosautoja: pikkupiilit, lastipiilit ja byssit. Byssit vievät väkeä töihin maan alle. - Mieki halvan lähteä sinne. Manskaappihusetin eestä lähte byssi. Met hyppämä siihen ja niin alko kruuareisu. Pimeät ja pitkät tiet vievät alaspäin. Jyrkissä mukissa promsit kitisevät. Perilä met saama kattoa filmiä ja fiikata. Opas kerto meile kruuasta ja met käymä museossa. Rauta haise joka paikassa ja met saama otta matkhan pikkusia rautakuulia. Juna viepi malmia Narvikhin ja Luulahjan. - Tämä reisu on mukava mutta mie pölkän. Rallari otta minua käestä kiini. Lopulta met tulema ylös päivänvalhon. 16
Sanasto kruua gruva alko; alka börjar vie, viepi, vievät; pimeät; pimeä mörka viiä föra pitkät; pitkä långa käärme orm alas neråt kiemurtele; alaspäin neråt kiemurella slingrar sig jyrkissä; jyrkkä branta ranta strand mukissa; mukka i kurvor korkea hög promsit; promsi bromsarna vaara berg kitisevät; kitistä gnisslar vieressä bredvid perilä framme reistä; reikä från hålet saama:saa vi får katoavat; kaota försvinner rauta järn kolhon; kolo in i hålet reisu resa (subst) ful pölkän:pölätä jag är rädd kolo (adj.) ful kiini fast väkeä; väki folk lopulta:loppu till slut töihin; työ till arbetet tulema: tulla vi kommer eestä framifrån ylös uppåt 17
Tehtävä Kirjota oikea sana oikean kuvan alle! Sanat: kaivos, käärme, ranta, korkea, iso, hiiri, lastipiili, pimeä, jyrkkä, filmi, mukka ja käsi 18
Olippa sie duktinen. 19
Kapitteli 5 Hjalmar Lundbohm, ensimäinen dispunentti Kruuahotelin takana oon pieni pruuni talo. Pienen talon takana oon vähän isompi pruuni talo. Siinä pienessä talossa asui 1900-luvun alussa Hjalmar Lundbohm. Se oli kruuan ensimäinen dispunentti ja Kirunan kaupunkin perustaja. Isossa pruunissa talossa oon nyt museo ja kahvila. Jokku sanovat ette Hjalmar kummittele kontturissa. 20
Sanasto ensimäinen första kymmenes tionde toinen andra takana bakom kolmas tredje isompi; iso större neljäs fjärde museo museum viies femte kahvila cafe kuues sjätte perustaja grundare seittemäs sjunde kummittele; kaheksas åttonde kummittella spökar yheksäs nionde Tehtävä 1 Kirjota kaks lausetta Hjalmarista. Tehtävä 2 Järjestysluvut Monesko? Väritä oikea kuva. ensimäinen 21
toinen kolmas neljäs viies kuues seittemäs kaheksas yheksäs kymmenes 22
Kapitteli 6 Harrastukset elikkä intressit Aurinko paista ja oon fiini ilma. - Nyt olis mukava potkia palloa. - Missä? - Meilä oon tuola Lombialla hyä plaani. - Missäs semmonen Lombia-plaani oon? - Tuola värmeverketin vieressä. Eks sie näe savua tuola taifhala etelässä? - Mistäs met saama pallon? - Mulla oon aina pallo repussa. Lähemä sinne potkihan. Met kävelemmä ja kattelemma maisemia. Perilä meitä ootta yllätys; kentälä oon jo net jokka potkivat ja met saama seisoa plaanin laijassa ja kattoa ko sielä potkithan palloa. Net laukkovat pallon perässä ja hikoilevat. - Menemä tuone sisäle. 23
- Mikäs talo tuo oon? - Se oon jäähalli. Sielä net pelavat hokkia ja ookaavat luistimilla. - Emmä lähe sisäle ko oon niin fiini ilma. - Kukas tuola isossa pruunissa talossa sitte asu? - Ei sielä kukhan asu. Se oon Folkets Parkki. Sielä oon restaurangi ja sielä ihmiset tansavat. - Mitäs muuta täälä Kirunassa saatta harrasta? - Meilä oon simhalli, sporttihalli ja bibloteekki. Talvela met ookama slaalomia, ookaama skuutterilla ja tietekki met hihtama sivakoila tolala. Kesälä met marsima mettässä tai plokkama marjoja. Sanasto minnes vart kattoa titta missäs var hikkoilevat; hikoila svettas mistäs varifrån jäähalli ishall mikäs vad pelavat hokkia; kuas vem pelata spela ishockey mitäs vad ookaavat luistimilla; ookata åka skridskor harrastukset; simhalli simhall harrastus intressen telvela; talvi på vintern intressit intressen kesälä, kesä på sommaren harrasta utöva tietekki så klart potkia sparka hiihama; hihtoa vi åker skidor potkija fotbollsspelare mettässä; mettä i skogen potkupallo fotboll sivakoila; sivakka på skidor plaani plan tolala; tola på spåret repussa; reppu i ryggsäcken marsima; marsia vi går, romenerar yllätys överraskning plokkaama, plo- laukkovat; laukkoa springa kata vi plockar marjoja; marja bär 24
Tehtävä 1 Käänä meänkielele seuraavat laushet. Vart går du? Var är Lombia? Varifrån får vi bollen? Vem spelar fotboll? Vad har du i ryggsäcken? Vad är det där för hus? Tehtävä 2 Taivuta verbi oikhen! seisoa Mie Sie Se Met Tet Net pelata Mie Sie Se Met Tet Net 25
Tehtävä 3 Taivuta verbi oikehan muothon! Met (otta) pallon repusta. Met (lähteä) Lombialle. Net (pelata hokkia). Tehtävä 4 Kirjota sopiva sana tai lause kuvan alle. Katto tekstistä. 26
27
Kapitteli 7 Byssistasuuni Punanen byssi aja parkkipaikale. Punasessa byssissa istu chaffööri ja nosta isoa kättä meile. Se aukase klasin ja praati meile. Rallari kysy: - Mihis sie olet menossa? - Mie olen menossa byssistasuunille. Tulka följhyn. - Met saama ookata sen kansa sinne. Met menemä sisäle stasuuhnin. Kontturissa istu yks vaimo. - Mikäs byssi mene Tuolluvaahran? - Tässä pienessä vihossa oon kaikki Kirunan byssiajat ja byssireitit, sano kontturisti ja antaa meile semmosen kirjavan vihon. Met stuteerama tidtabellia. - Koskas lähte byssi Tuolluvaahran? - Se lähte puolen tiiman päästä. - Met kerkiämä fiikata. Niin met sitte istuma pienessä kahvilassa ja toppama makeata pulla. Byssi aja pysäkille ja met nousema kyythin. 28
Sanasto byssi buss aikataulua; ai- byssiasema busstation kataulu tidtabeller pysäkki hållplats puolen tiiman pysäkille till hållplats päästä om en halv timme parkkipaikale till parkeringsplats tiima timme parkkipaikka parkeringsplats kerkiämä; keritä vi hinner nostaa lyfta pienessä; pieni i liten aukasee; aukasta öppnar makea god sinne dit toppama; topata vi doppar vaimo kvinna nousema; nousta vi stiger på vihossa; vihko i häftet kyythin; kyyti vi stiger på kirjavat brokig Tehtävä 1 Lue kappale äähnen kaverin kansa meänkielelä ja lukeka se kans ruottiksi! Tehtävä 2 Käänä ruottiksi! Parkkipaikale Punasessa byssissä Nosta isoa kättä 29
Mikäs byssi mene Tuolluvaahran? Tässä pienessä vihossa.- Semmosen kirjavan vihon Puolen tiiman päästä Pienessä kahvilassa Toppaama makeata pulla 30
Kapitteli 8 Tuolluvaara Byssi aja vanhan Tuolluvaaran kruuan ohi. Nyt kaivos oon kiini. Byssi pysähty kioskin kohala. Kuski toivotta meile hyvä päivä. Kioski oon auki ja met ostama sieltä avisin. Rallari istu minun vieressä penkilä ja jatka: - Täälä asu noin tuhat ihmistä. Tässä oon kioski ja tuola oon koulu. Se oon vanha. Koulu rakenethin vuona 1914. Koulun päässä oon kirkko.se oon aika uusi. Koulun kartanolla kasva korkeita mäntyjä ja muutama matala pensas. Penkin vieressä oon ruma roskakori ja se oon täynä roskia. - Mishän koulukläpit oon ko kartano oon tyhjä. - Niilä oon varhman leeti. Kohta tule Jukkasjärven byssi ja met jatkama matka Jukkasjärvele. 31
32 Sanasto vanha uusi nuori auki kiini vieressä korkea matala ruma kaunis roska kartano täynä tyhjä kohta ohi toivotta avisi ostama; osta kioski koulu vuona; vuosi pensas muutama mänty leeti jatkama; jatka gammal ny ung öpen stängd bredvid hög låg ful vacker skräp gård full tom snart förbi önskar tidning vi köper kiosk skola år buske några tall ledig vi fortsätter
Tehtävä Vastakohtaharjotuksia Kirjota seuraavat sanat oikean kuvan alle. Tyhjä korkea matala iso täynä auki kiini Mikä sana ei sopinut kuvhin? 33
Piirä tähän kuva siitä sanasta. 34
Kapitteli 9 Jukkasjärvi Lentokentän tienhaarassa met käänymä ithän päin. Byssin muturi surise. Oikeala oon IR- Fin talo. Sielä net tutkivat avaruutta. Jukkasjärven korsninkissa ei ole trafiikkia, byssi käänty vasemalle. Kohta met olema Lintasessa (Laxforsissa) ja ajama Puimusen vaaran ohi. Kylän ensimäiset talot näkyvät jo byssin klasista. - Ompa kummalinen pytinki tuola väylän rannassa. Aivan valkonen ja niinko lumesta tehty. Ja nuin monta piiliä parkkipaikala. - No, eks sie sitä tiä. Sehän oon se kuulusa Ice Hotelli. Sielä oon kirkko ja hoteli. Ihmiset saavat nukkua jääsängyssä ja porontaljan päälä. Juomaklasikki oon jäiset, ja niin oon lampukki ja soffakki. Väkeä tule sinne vaikka mistä paikasta. - Esrange? mie kysyn. - Esrange on rakettibaasi. Sieltä lähte raketit ilmhan. Raketissa saatta olla vehkeitä ja net tutkivat avaruutta, sano Rallari. - Jokku ihmiset oon ostanhet piljetin avaruuthen. Net meinavat tehä reisun sinne, jatka Rallari. 35
Nyt met olema perilä Jukkasjärven vanhan kirkon eessä. Kirkon portti oon kiini ja met emmä pääse sisäle. - Kirkossa ei ole aivan tavalinen alttaritaulu. Se oon färilinen kolmiosanen kuulusa puurelieffi. - Mitäs tuo sana Jukkasjärvi tarkotta? - Jukkas (Tsokkerasjaure) tule saamen kielestä ja se tarkotta kokkoontumispaikka. Täälä oon pietty markkinoita vuosisatoja. - Mulla oon nälkä. Onkos täälä restaurangia? - Hembygsgoordila saapi ruoka. Nyt mie näen kaikki nuo vanhat pytinkit. Kartanolla oon vanha vinttikaivo. Rallari kurkista vanhan talon klasista ja sano ette sielä sisälä oon paljon museokampheita. - Tuo korkea linnunpönttö - Ei se ole linnunpönttö, se oon semmonen vanhanaikhanen kahveri elikkä njalla. Se oon liha ja kala varten. - Nyt met syömä. Otamako halstrattua siika vaiko poronkäristystä? - Syömä siika ja efterrätiksi jotaki makeata. Sanasto lentkentän; lento- avaruutta; avar- kenttä flygplatsens uus rymden tienhaarassa; väylän; väylä älvens tienhaara i vägskäl rannassa; ranta vid stranden käänymä; kääntyä vi vänder niinko så som ithän; itä österut lumesta; lumi av snö surise, surista surra nuin så tutkivat; tutkia forskar kuulusa berömd ei ole, olla finns inte nukkua sova kylän; kylä byns 36
jääsängyssä; pietty; pittää hållits jääsänky i issängen vuosisatoja; -sata sekel porontaljan; po- mulla oon nälkä jag är hungrig rontalja mulla oon jano jag är törstig päälä på renhud mulla oon kylmä jag fryser juomaklasikki; onkos -ko finns det juomaklasi även dricksglasen ruokaa; ruoka mat jäiset; jäinen isiga näen; nähä jag ser väkeä; väki folk nuo; net de där paikasta; paikka från plats vinttikaivo brunn med svängel eessä framför kurkista kikar portti port kampheita; kampe saker met emmä pääse linnunpönttö fågelholk sisäle vi släpps inte in semmonen sådan tavalinen vanlig vanhanaikhanen gammaldags färilinen färgrik kahveri skafferi kolmiosanen tredelad otamako; otta ska vi ta puu trä siika; siikat sik relieffi relief poronkäristystä; tarkotta betyder poronkäristys renskav kielestä; kieli från språket vaiko; vai eller kokkonntumispai- makeata, makea söt kkaa; -paikkat samlingsplats Tehtävä 1 Lue teksti. Kerro omin sanoin matkasta Jukkasjärvhen. Kerro omin sanoin Jukkajärven kylästä. 37
Tehtävä 2 Vasta kysmyksin koko lausela Mitäs IRF:n talossa tehän? Mitäs ICEhotellissa oon? Minkälaiset juomaklasit sielä oon? Missäs net käyvät syömässä? Mikäs oon kahveri? 38
Tehtävä 3 Piirä vinttikaivo. 39
Kapitteli 10 Lentokentäle Haski-koirat haukkuvat joen jäälä. Koiria oon kaheksan ja niilä oon reki perässä. Koiritten vieressä seiso joku kookas mies ja vonka meitä. - Tet oletta tilanhet kyytin lentokentäle. Panka overallit pääle ja karvalakit päähän. Reessä oon vanthut ja lämpimät kengät. - Eikös sinne mennä piililä? mie kysyn. - Mie tilasin sulle tämän hurrikhan kyytin, vastaa Rallari. Met panema vaathet pääle ja istuma rekhen. Viuh! Voi sitä menoa. Ylitämmä joen jäätietä ja kohta met olema mettätielä menossa kohti Altajärveä. Ylitämmä järven ja matka mene hopusti. Eikä aikakhan, niin met jo seisoma aseman eessä. Rallari kanta repun sisäle ja met menemä ostahan piljetin mulle kassasta. Nyt oon aika sanoa hyvästit Rallarille ja kiittä. Mie halan sitä ja nousen lentokonheshen. 40
Sanasto haukkuvat; haukka skäller kysyn; kysvä jag frågar joen; joki älvens tilasin; tilata jag beställde niilä; net de har hurrikhan; hur- rekhen; reki i släden rikas sällsynt perässä efter vasta; vastata svarar vieressä bredvid panema; panna tar på joku någon vaathet, vaate kläder kookas stor menoa; meno fart vonka; vongata väntar menne; mennä går oletta tilanhet; ylitämmä; ylittä vi korsar tilata ni har beställt kohti mot kyytin; kyyti skjuts hopusti snabbt panka; panna ta på er ei aikakhan efter en kort stund karvalakit; karval- jo redan akki pälsmössorna kanta bär pääle på ostahan; ostaa för att köpa päähän på piljetin; piljetti biljett päässä i huvudet sanoa hyästit säga adjö vanthuut; vantus vantarna halan; halata jag kramar kengät; kenkä skorna lentokonheshen in i flygplanet 41
Tehtävä 1 Täytä oikeala sanala. Pane lakki (pää). Ota lakki pois (pää) Sulla oon lakki (pää) Mulla oon vanthut (käsi) Mulla oon sukka (jalka) Mulla oon kaulahuivi (kaula) Tehtävä 2 Piirä sanan alle sopiva kuva. lentokene koira reki mettä 42
repput piljetti joki järvi tie overalli kengät karvalakki kaulahuivi vanthut sukat koira kookas halata 43
Facit Kapitteli 1 Juna promsa. Ihmiset oottavat viehraita. Stasuunilla oon iso patsas. Ukko praati ja praati Se lähte minun följhyn. Kapitteli 2 praatia kattoa hyppiä laukkoa käyä asua päättä mennä aukasta sanoa marsia prata titta hoppa springa besöka/ hälsa på bo bestämma gå öppna säga promenera 44
Kapitteli 3 meitä raskhan oven pikkusen alttaritaulua pappia vahtimestaria K K U A K A K P A P P I S E I N Ä T U T T O R U T U M M U T L K I R K K A A U O Kanttori pella Kapitteli 4 kaivos/kruua käsi käärme ranta hiiri lastipiili pimeä korkea jyrkkä mukka 45
Kapitteli 5 ensimäinen-först toinen-andra kolmas-tredje neljäs-fjärde viies-femte kuues-sjätte seittemäs-sjunde kaheksas-åttonde yheksäs-nionde kymmenes-tionde Kapitteli 6 Mihis sie menet? Missäs Lombia oon? Mistäs met saama pallon? Kukas potki jalkapalloa? Mitäs sulla oon repussa? Mikäs tuo talo oon? seison seisot seiso seisoma seisotta seisova(t) 46
pelan pelat pela pelama pelatta pelava(t) otama lähemä pelava(t) hokkia esim.jalkapallo hokki hihta hikoilla marjoja kahvila uimahalli Kapitteli 7 till parkeringsplatsen i den röda bussen lyfter den stora handen vilken buss går till Tuolluvaara i detta lilla häfte ett sådant färgrikt häfte om en halv timme i det lilla caféet vi äter en god bulle 47
Kapitteli 8 iso tyhjä korkea kiini matala auki täynä Kapitteli 10 päähän päästä päässä käthen jalassa kaulassa 48
Till läraren Kiruna Kiruna (nordsamiska: Giron, finska: Kiiruna, meänkieli: Kiruna) ligger på fjället Haukivaara och är den största tätorten i Lappland (18 090 innevånare år 2008). Kiruna grundades år 1900 och Hjalmar Lundbohm räknas som dess grundare. Han var disponent vid gruvbolaget LKAB som började bryta järnmalm i Kiirunavaara i slutet av 1890-talet. Kiruna fick stadsrättigheter år 1948. Rallare Rallare var ett yrkesnamn för anläggningsarbetares, särskilt vid järnvägs- och kraftverksbyggen. Det var vanligt att den som gick på rallen sökte sig till järnvägsbyggen för att få en bättre lön. Arbetet var hårt och riskfyllt och arbetsförhållandena var många gånger mycket svåra. Rallarna bodde ofta i bristfälliga baracker. Arbetet var riskfyllt, men betalningen var drivkraft för rallarna. Stadshuset Byggnaden blev färdig 1963. Arkitekt är Artur von Schmalensee. De 23 klockorna i klocktornet sänder ett klockspel. Klocktornet ritades av Bror Marklund. De två handtagen på stora porten är gjorda av slöjdaren Esaias Poggats. De är gjorda av masurbjörk och renhorn. Mönstret är inspirerat av en trolltrumma. Svenska Arkitektföreningen utsåg 1964 Kiruna stadshus till Sveriges vackraste offentliga byggnad (Salinpriset). Kommunstyrelsen och kommunfullmäktige har sina sessionssalar i byggnaden. Kommunen har sina kontor där. 49
Kiruna kyrka Du ska rita en kyrka som är som en lappkåta, sade Hjalmar Lundbohm till arkitekt Gustav Wikman och så blev det. Kyrkan påminner om en lappkåta med sina takbjälkkonstruktion och sina mörka väggar och även det ovanifrån fallande ljuset. Gustav Wikman ritade även klockstapeln. Kyrkan och klockstapeln ligger i en naturpark. År 1912 var kyrkan klar och den överlämnades till Jukkasjärvi församling som gåva från LKAB. Runt kyrkan finns på taket 12 förgyllda statyer, vilka föreställer människor i olika sinnestillstånd: ingivelse, hänryckning, förtvivlan, blyghet, övermod, fromhet, förtröstan, andakt, svårmod, sorg, kärlek och ödmjukhet. Altartavlan är målad av prins Eugen. Tavlan har inget speciellt namn men brukar kallas för Soltavlan eller Den heliga lunden. Kiruna kyrka utsågs av Arkitektriksdagen år 2001 till Alla tiders bästa byggnad, byggd före 1950 i Sverige. Förmodligen måste Kiruna kyrka flyttas inom 30 år på grund av malmbrytningen i Kirunagruvan. Gruvan LKAB (Luossavaara-Kirunavaara AktieBolag) Sedan Kiruna grundades har staden och gruvan levt sida vid sida. Fyndigheten som LKAB bryter i Kiruna är världens största sammanhängande järnmalmskropp. En jättelik skiva av ren och rik magnetit stupar snett ner i marken, fyra kilometer lång och 80 meter bred. I norra änden som går in under staden ökar bredden till uppåt 200 meter. Lutningen på malmkroppen i Kiruna går österut och det betyder att den norra halvan av malmkroppen lutar in mot staden. Gruvan har påverkat markytan sedan brytningen startade vid sekelskiftet 50
1900. LKAB:s område på Ön har tömts på hus och invånare och sjön Luossajärvis yta har minskats flera gånger. Den fortsatta malmbrytningen kommer nu även att påverka det centrala samhället. Jukkasjärvi Jukkasjärvi är en liten by belägen vid Torneälven, ca 15 km från Kiruna. Namnet kommer från samiskan och betyder mötesplats. En gång per år samlades man här för att byta och sälja slöjd, skinn, fisk och kött mot andra varor som järn och salt. Efter 400 år har byn blivit en mötesplats för människor från hela världen. Kulturen i Jukkasjärvi har präglats av samisk, finsk och svensk tradition. Jukkasjärvi ligger i en av Europas sista vildmarker, vilket också ger en smått exotisk känsla för besökande. Det klara, rena vattnet i Torne älv strömmar fritt och orört förbi byn ända ner till Bottenviken. Av älvens frysta vatten byggs ICEHOTEL, som när våren kommer åter blir en del av älven. I ICEHOTEL skapas varje år unika konstverk av utvalda konstnärer. Där finns också en iskyrka, där många dop och vigslar förrättas. Dagens ICEHOTEL är världsberömt. Jukkasjärvi kyrka De första uppgifterna om kyrkans tillkomstår är 1607 och det grundar man på en rapport om kapellbygget vid Simojärvi. Kyrkans äldsta del är mittendelen från 1607. De två övriga delarna tillkom 1726 och 1785, då läktardelen byggdes till. I samband med reparationer av kyrkan hittades över 80 lik under kyrkgolvet. Tiotusentals turister besöker årligen kyrkan. Den vackra altartavlan, gjord av Bror Hjort, drar liksom orgeln uppmärksamheten till sig. Kyrkan firade 400 års jubileum 2008. 51
Esrange (European Space and sounding Rocket Range) Sveriges enda rymdraketbas finns i Kiruna. Här i ödemarken 40 km öster om Kiruna är det lätt att studera bl.a. norrsken. Den byggdes 1964 och två år senare gjorde den första raketuppskjutningen. Idag skjuter man upp ca 20 obemannade raketer årligen men man arbetar även med styrning av satelliter och atmosfärforskning. Tillsammans med andra organisationer ansvarar man för testsystem med obemannade flygfarkoster. Tuolluvaara Det fanns malm i bergknallen Tuolluvaara, vilket upptäcktes i slutet av 1800-talet. Gruvan stängdes år 1982. Tuolluvaara ligger 4 km öster om Kiruna centrum. Det finns ca 1000 människor i byn, om nu Tuolluvaara kan kallas by, snarast förstad till Kiruna. Tuolluvaara har blivit ett modernt villasamhälle. Den nya kyrkan byggdes ihop med skolan och invigdes 1999. IRF (Insttutet för rymdfysik) Institutet för rymdfysik är ett statligt forskningsinstitut. IRF bedriver grundforskning och forskarutbildning i rymd- och atmosfärfysik samt rymdteknik. IRF har verksamhet i Kiruna, Umeå, Uppsala och Lund. 52
Laxforsen - Lintanen Laxforsen kallades ursprungligen Lintanen. Laxforsen hade för hundra år sedan Europas nordligaste ångsåg. Virket exporterades till England via Narvik. Laxforsen hade även en egen skola. Laxforsen är numera ett av Kirunas mest tätbebyggda fritidsområden och har på senare tid fått omfattande fast bebyggelse. I Laxforsen finns många draghundar som ofta används av företag i turistbranchen. Färjvaktarstugan står vid vägen vid bron och påminner om tiden före brobygget. Bron blev klar 1953. 53
Källor Tryckta källor Winsa Birger, Naturens ordbok, 2007 Winsa Birger, Fiskarens ordbok, 2007 Winsa Birger, Jägarens sanakirja, 2006 Winsa Birger, Vattnets och vädrets ordbok, 2007 Winsa Birger, Jellivaaran suomen sanakirja, 1992 Erling Wande/Matti Kenttä, Meänkielen sankirja, 1992 Nylund Märta, Karin och Linnea, Meänkieli, 2007 Kenttä Matti/ Pohjanen Bengt, Meänkielen kramatiikki Pohjanen Bengt, Meänkieli rätt och lätt Lampen Lea, Svensk - finsk storordbok, 1973 Cannelin, Hirvensalo, Hedlund, Finsk svensk storordbok, 1976 Barck Åke, Kirunas byar, 2002 Lidin Birgit, Hembygdskompendium, 1968 LKAB informationsblad, Kiruna, gruvan och samhället Johansson Jan Erik, Kyrkorna i Jukkasjärvi församling Kiruna 100-årsboken del I och II Internetkällor www.wikipedia.se www.modersmal.skolutveckling.se/meänkieli Kartor Kiruna kommun 54
55
Tule sieki Kirunhan 2009 Text: Elisabeth Virkkunen, Ulla Bergström 2009 Foto: Johan Palomäki Foto Kapitel 10: Lena Hammarberg Grafisk formgivning: Martin Oja, Johan Palomäki Bildbehandling: Martin Oja 56
58