Päätös UUDELY/2354/2018 29.03.2018 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi Kunnostettava alue Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä. Sumakki Oy Laurinkatu 51 08100 Lohja Sijainti Lohjan kaupunki, Virkkala Lappersintie 1229 Kiinteistötunnus 444-415-2-13 Omistaja Sumakki Oy Asian vireilletulo Kunnostettavan alueen kuvaus Toimintahistoria UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000 http://www.ely-keskus.fi/uusimaa Kiinteistöllä sijaitsee toiminnassa oleva Nesteen Truck-asema. Neste Markkinointi Oy on rakennuttamassa kiinteistölle uuden Neste Expressjakeluaseman. Rakennettavilla alueilla on todettu maaperässä kohonneita pitoisuuksia bensiini- ja öljyhiilivetyjä. Riskinarvioinnin perusteella alueella ei ole kunnostamistarvetta, mutta rakennustöiden vuoksi tullaan kaivamaan maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt alemmat ohjearvotasot. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (myöhemmin Uudenmaan ELY-keskus) 20.2.2018. Neste Truck-asema aloitti toimintansa vuonna 2000. Viereisellä kiinteistöllä RN:o 444-415-1-457 on harjoitettu polttoaineiden jakelutoimintaa useiden vuosikymmenten ajan. Nykyisin naapurikiinteistöllä toimii St1- jakeluasema (entinen Esso). Neste Truck-aseman alueella todetut haittaaineet ovat todennäköisesti pääosin peräisin viereisellä kiinteistöllä harjoitetusta polttoaineen jakelutoiminnasta. Mahdollinen haitta-aineiden PL 36 00521 HELSINKI
UUDELY/2354/2018 2/15 lähde on vanha säiliöalue, joka sijaitsi kiinteistöjen rajalla. Säiliöalue on purettu ja sitä on kunnostettu vuonna 1997. Lisäksi maaperän kunnostustoimenpiteitä tehtiin vuonna 2000 kiinteistöillä RN:ot 444-415-2-13 ja 444-415-1-457 sekä vuonna 2006 kiinteistöllä RN:o 444-415-1-457. Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Kiinteistö sijaitsee Lohjan Virkkalassa osoitteessa Lappersintie 1229 (Liite 1.). Kiinteistön länsipuolella sijaitsee St1-jakeluasema ja kahvio. Hankoniementie kulkee kiinteistön pohjoisreunalla ja Lappersintie eteläreunalla. Muutoin alueen ympärillä on peltoa sekä metsää. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole asuintaloja eikä muita rakennuksia. Kiinteistö on merkitty taajamaosayleiskaavassa (OYK006) kaupallisten palveluiden ja työpaikkojen alueeksi (kaavamerkintä PKT2). Lisäksi alueella on polttonesteiden jakeluasema -merkintä (pj). Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet Maanpinta kiinteistöllä on asfaltoitu. Maaperä koostuu 1 4 metriä paksusta täyttömaakerroksesta (hiekka, sora). Täyttömaan alla on maaperätutkimuksissa todettu 4 5 metrin syvyydelle sekalaisia hiekka-, siltti- ja savikerroksia. Tämän syvemmälle tutkimukset eivät ole ulottuneet. Maanpinnantaso kiinteistöllä on + 50 + 51 m mpy. Maanpinta nousee koilliseen ja luoteeseen sekä laskee kaakkoon länteen. Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kirkniemen pohjavesialue (0142852) sijaitsee noin 4,0 kilometriä kiinteistöstä luoteeseen ja Lohjanharjun pohjavesialue (0142851A) noin 4,3 kilometriä koilliseen. Maaperätutkimusten yhteydessä todettiin kosteaa tai märkää maata noin 3 4 metrin syvyydellä maanpinnasta. Pohja-/orsiveden virtaussuunnan arvioidaan oleva tutkimuksen ja karttatarkastelun perusteella etelän ja idän välillä. Vuonna 2000 Neste Truck-aseman rakentamisen yhteydessä tehdyissä tutkimuksissa todettiin säiliöalueelta otetussa vesinäytteessä bentseenipitoisuus 2,9 μg/l. Polttoaineen jakelualueilla ja säiliöiden täyttöön liittyvillä alueilla hulevedet on viemäröity hiekan- ja öljynerottimen kautta avo-ojaan. Muilla asfaltoiduilla alueilla hulevedet kulkeutuvat alueen reunoille. Lähin pintavesistö on Lohjanjärvi, joka sijaitsee noin 1,2 kilometrin etäisyydellä luoteessa.
UUDELY/2354/2018 3/15 Aikaisemmat päätökset Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 491/16.9.2000 (dnro 0100y0142-18), joka koski pilaantuneen maaperän puhdistamista Neste Truck-aseman rakennustöiden yhteydessä. Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Maaperätutkimukset vuonna 2017 - Neste Markkinointi Oy, Neste EXP Lohja Virkkala (as.no 816), Lappersintie 1229, Maaperän pilaantuneisuustutkimus. FCG Suunnittelu ja tekniikka, 20.2.2018. - Sumakki Oy/ Neste Markkinointi Oy, Neste EXP Lohja Virkkala (as.no 816), Lappersintie 1229, Haitta-ainepitoisten maa-ainesten kaivusuunnitelma. FCG Suunnittelu ja tekniikka, 20.2.2018. Kiinteistöllä tehtiin maaperätutkimuksia 26.6.2017 ja 31.8.2017. Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää uuden rakennettavan jakeluaseman alueen mahdollinen maaperän pilaantuneisuus. Tutkimuksissa otettiin 14 kairapisteestä yhteensä 72 maanäytettä (FCG1 FCG14). Näytepisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2. Kaikista näytteistä tehtiin aistinvaraiset havainnot ja tutkittiin haihtuvien hiilivetyjen esiintymistä PID-mittarilla. Laboratoriossa analysoitiin 17 näytteestä bensiinijakeiden (C 5 C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40 ), BTEX-yhdisteinen (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) ja oxygenaattien pitoisuudet. Lisäksi yhdestä näytteestä analysoitiin VOC-yhdisteiden (sisältäen klooratut yhdisteet) pitoisuudet. Näytteessä FCG1/2,0 3,0 m todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/ 2007 mukaisen alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus bentseeniä (0,2 mg/kg) ja kynnysarvon ylittävä TEX-yhdisteiden pitoisuus (4,48 mg/kg). Näytteessä FCG5/2,0 2,5 m todettiin alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus bentseeniä (0,24 mg/kg) ja kynnysarvon ylittävä TEX-yhdisteiden pitoisuus (4,3 mg/kg). Näytteessä FCG8/3,0 3,5 m todettiin alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjen keskitisleitä (930 mg/kg). Näytteessä FCG9/4,0 5,0 m todettiin ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus bentseeniä (2,5 mg/kg) ja alemman ohjearvon ylittävä MTBE:n ja TAME:n summapitoisuus (5,69 mg/kg). Näytteessä FCG10/2,8 3,0 m todettiin alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjen keskitisleitä (710 mg/kg).
UUDELY/2354/2018 4/15 Näytteessä FCG10/4,6 5,0 m todettiin alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus bentseeniä (0,42 mg/kg) ja kynnysarvon ylittävä MTBE:n ja TAME:n summapitoisuus (1,4 mg/kg). Näytteessä FCG13/2,4 2,6 m todettiin ylemmät ohjearvot ylittävät pitoisuudet ksyleenejä (67 mg/kg), bensiinijakeita (910 mg/kg) ja öljyhiilivetyjen keskitisleitä (1 300 mg/kg) sekä alemmat ohjearvot ylittävät pitoisuudet etyylibentseeniä (13 mg/kg) ja raskaita öljyjakeita (1 400 mg/kg). Näytteessä FCG14/1,0 2,0 m todettiin ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjen keskitisleitä (2 600 mg/kg). Näytteessä FCG14/2,0 2,5 m todettiin ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjen keskitisleitä (1 400 mg/kg) ja kynnysarvot ylittävät pitoisuudet bentseeniä (0,19 mg/kg) ja TEX-yhdisteitä (7,3 mg/kg). Lisäksi ainoastaan kynnysarvot ylittävät pitoisuudet bentseeniä ja/tai TEX-yhdisteitä todettiin näytteissä FCG3/3,0 3,5 m, FCG6/2,0 3,0 m, FCG9/ 2,0 2,3 m ja FCG12/2,0 3,0 m. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Esitetty kunnostussuunnitelma Kiinteistölle on laadittu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, jossa on huomioitu maaperässä todettujen haitta-aineiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet sekä alueen käyttö ja ympäristöolosuhteet. Tutkimustuloksiin perustuvan ja kvalitatiivisen riskinarvion perusteella kiinteistöllä todettujen haitta-aineiden ei arvioida aiheuttavan merkittävää terveydellistä tai ympäristöllistä riskiä alueen toimiessa jakeluasemana eikä siten myöskään ympäristö- tai terveyshaittoja. Arvioinnin perusteella kiinteistöllä ei ole pilaantuneeksi luokiteltavia maa-aineksia eikä siten kunnostustarvetta. Uuden jakeluaseman rakennustöiden yhteydessä joudutaan kuitenkin kaivamaan maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Koska kiinteistöllä ei ole riskinarvioinnin perusteella kunnostustarvetta, esitetään uuden jakeluaseman rakentamiseen liittyvät kaivutyöt tehtäviksi rakennustöiden vaatimassa laajuudessa. Jos kaivantojen seinämä- tai pohjanäytteissä todetaan merkittävästi kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, merkitään ko. alueet kaivantoihin esim. huomioverkolla tai suodatinkankaalla. Tutkimusten perusteella ei ole odotettavissa öljyn esiintymistä faasimuodossa, mutta mikäli sitä esiintyy, poistetaan faasi kaivujen yhteydessä. Uuden jakeluaseman asemakuva ja kaivualue on esitetty liitteessä 3.
UUDELY/2354/2018 5/15 Uuden jakeluaseman rakennustyöt on suunniteltu aloitettavan 3.4.2018. Työn kestoksi arvioidaan 1,5 kk. Työn aikainen näytteenotto Ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivutyötä ja massojen lajittelua työnaikaisella näytteenotolla. Näytteet tutkitaan aistinvaraisesti sekä PID- ja PetroFlag-kenttämittauksilla. Kaivettavista maa-aineksista otetaan kokoomanäytteitä (5 10 osanäytettä). Näytteistettävien kaivumassojen määrä vaihtelee kaivupaikasta ja -syvyydestä sekä pilaantuneisuudesta riippuen, mikä määrää myös maa-aineksesta otettavien näytteiden määrän. Kaivumassojen näytteistämiseen (näytetiheys, analyysimäärä) vaikuttaa myös vastaanottopaikka ja sen mahdolliset näytteenottovaatimukset. Kaivetuista maa-aineksista otettujen näytteiden kenttätestituloksista vähintään noin 10% varmistetaan laboratoriossa. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa hiilivetyjakeiden C 5 C 40 pitoisuudet sekä BTEXyhdisteiden ja oksygenaattien pitoisuudet. Rakentamiseen liittyvän kaivun päätyttyä otetaan kaivannon seinämistä ja pohjasta jäännöspitoisuusnäytteet. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan vähintään yksi kokoomanäyte (sisältää 5 10 osanäytettä) jokaista noin 100 m 2 :n pinta-alaa kohti, kuitenkin niin, että jokaisesta kaivannosta otetaan vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä. Muutaman neliömetrin kaivannoista otetaan tarpeen mukaan vain yksi jäännöspitoisuusnäyte pohjasta ja seinämistä. Jäännöspitoisuusnäytteet tutkitaan kenttätestein. Kenttätestien perusteella laboratorioanalyysiin toimitetaan vähintään kaksi näytettä kaivantoa kohden (suuremmat kaivannot). Näytteistä tutkitaan hiilivetyjakeiden C 5 C 40 pitoisuudet sekä BTEX-yhdisteiden ja oksygenaattien pitoisuudet. Kaivualueilla (tai kaivusyvyyksillä, esim. pintatäytöissä), joissa ei ole ollut polttoaineenjakelutoimintaa tai muuta mahdollista pilaavaa toimintaa ja joissa kenttätestein sekä aistinvaraisin havainnoin voidaan todeta olevan puhdasta, kynnysarvot alittavaa maa-ainesta, laboratorioanalyysejä jäännöspitoisuusnäytteistä ei tehdä. Ko. alueiden jäännöspitoisuudet käsitellään kohdetietojen ja kenttähavaintojen perusteella tehtävässä toimenpideraportissa. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Kaivettuja haitta-ainepitoisia maa-aineksia käytetään alueen täytöissä, siltä osin kun ne soveltuvat maarakentamiseen. Kynnysarvojen ylittävää maata ei kuitenkaan esitetä käytettäväksi 0,6 metriä lähempänä maan pintaa. Jos maa-ainekset eivät sovellu täyttöön, maa-ainekset toimitetaan haitta-ainepitoisuuksien perusteella asianmukaisen luvan omaaviin vastaanottopaikkoihin kuorma- tai kasettirekka-autoilla. Kynnysarvotason ylittävien maiden kuormat peitetään. Kuormien mukana toimitetaan asianmukaiset siirtoasiakirjat vastaanottopaikkaan.
UUDELY/2354/2018 6/15 Työmaalla syntyvät jätteet kerätään, lajitellaan ja toimitetaan luvanvaraisiin jätteen vastaanotto- tai kierrätyspisteisiin. Pilaantuneen veden käsittely Kaivantoon kertyvistä vesistä pyritään ottamaan työnaikana edustavia vesinäytteitä. Kaivantoon kertyvien työnaikaisten vesien johtamisesta viemäriverkostoon tai maastoon sovitaan tarpeen mukaan paikallisen vesihuoltolaitoksen tai ympäristöviranomaisen kanssa. Ennen mahdollista veden johtamista, pumpattava vesi käsitellään tarpeen mukaan paikalla olevan tai siirrettävän painovoimaisen erottimen avulla tai muilla vedenkäsittelylaitteistoilla (esim. aktiivihiilisuodatin). Vaihtoehtoisesti öljyhiilivetyjä sisältävä vesi kuljetetaan pois imuautolla asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Kohde aidataan ja merkitään asianmukaisin haitta-ainepitoisen maa-aineksen kaivutyömaasta kertovin kyltein. Tarpeen mukaan tiellä liikkujia varoitetaan työmaasta liikennemerkein. Rakennustyön aikana noudatetaan yleisiä työturvallisuusohjeita. Haittaainepitoisen maan kaivutyön tekijät suojautuvat haitta-aineilta asianmukaisesti. Ympäristötekninen valvoja tarkkailee mahdollisien haihtuvien öljyhiilivetyjen esiintymistä myös PID-mittarilla tekemillään mittauksilla ja ryhtyy tarvittaessa tarpeellisiin työturvallisuustoimenpiteisiin. Kaivutyö toteutetaan siten, että haitta-ainepitoista maa-ainesta ei leviä kaivun aikana puhtaalle alueelle. Kaivutyön aikainen pölyäminen estetään tarvittaessa maata kostuttamalla. Haitta-aineiden leviäminen vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja peittämällä kuormat. Tarvittaessa renkaat puhdistetaan. Jos haitta-ainepitoisia maita joudutaan väliaikaisesti välivarastoimaan alueella, kasat peitetään tarpeen mukaan pöly- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Rakentamiseen liittyvästä maa-aineksen kaivusta aiheutuu ympäristöön normaaliin maarakennustyöhön verrattavaa melua eli kaivinkoneiden ja kuorma-autojen ääniä. Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin Ympäristötekninen valvoja seuraa työn aikana työmaalta mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, rakenteita tai muuta normaalista poikkeavaa. Jos tällaisia löytyy, ympäristötekninen valvoja informoi tarpeen mukaan tilaajaa, maan omistajaa ja/tai ympäristöviranomaisia. Em. tahojen kanssa päätetään tarpeen mukaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä.
UUDELY/2354/2018 7/15 Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Työn aloittamisajankohta sekä ympäristöteknisen valvojan nimi ja yhteystiedot ilmoitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Työmaasta tehdään tarpeen mukaan ilmoitus myös Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluviranomaiselle. Ympäristötekninen valvoja pitää kaivutyöstä päiväkirjaa, johon merkitään vähintään tiedot alueelta poistetuista maista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta), tiedot otetuista näytteistä (näytetiedot, ajankohta, mittaustulokset), näytepisteiden paikat, maaperään mahdollisesti jäävien maiden haitta-ainepitoisuudet ja sijainti sekä erityishavainnot ja poikkeamat suunnitelmista. Kohteessa tehdyistä ympäristöteknisistä toimenpiteistä laaditaan työn päätyttyä toimenpideraportti. Raportissa esitetään vähintään työn aikainen näytteenotto ja näytteiden analysointi, kaivutyön toteutus, työn aikainen näytteenotto ja tiedot poistetuista maa-aineksista ja/tai jätteistä, jäännöspitoisuustiedot, mahdollisten haitta-ainepitoitsen alueiden riskinarviointi, piirustus näytteenottopaikkojen sijainneista, tarvittaessa kopiot siirtoasiakirjoista ja mahdolliset jatkotoimenpiteet. Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut Sumakki Oy:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Lohjalla osoitteessa Lappersintie 1229 sijaitsevalla kiinteistöllä, jonka kiinteistötunnus on 444-415-2-13, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kiinteistölle tulevan uuden jakeluaseman kaivualueilta on poistettava vähintään 0,6 metrin syvyydeltä maanpinnasta maa-ainekset, joiden bensiinijakeiden (C 5 C 10 ) ja/tai öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21 ) ja/tai raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40 ) ja/tai BTEX-yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) pitoisuudet ja/tai MTBE:n ja TAME:n summapitoisuus ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvotasot. Kaivettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on käsiteltävä määräyksissä 7.1. ja 7.2. edellytetyn mukaisesti. 1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita tai määräyksessä 1.1. mainittuja haitta-aineita merkittävästi aiempaa korkeampina pitoisuuksina tai laajemmilla alueilla, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-
UUDELY/2354/2018 8/15 ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo esim. rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskukselle ja tiedoksi Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 1.3. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle, Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Uuden jakeluaseman rakennustöiden aikana on otettava näytteitä kaivettavasta maa-aineksesta sen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kaivualue on aidattava ja varustettava haitta-ainepitoisen maa-aineksen kaivusta kertovin kyltein. Haitta-ainepitoisen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että haitta-ainepitoista maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivutyön aikana on huolehdittava, ettei haitta-aineita sisältävistä maa-aineksista aiheudu haittaa tai vaaraa kaivualueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. 3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen sekä mahdollisen välivarastoinnin aikana. Välivarastointi 4. Kaivettuja haitta-ainepitoisia maa-aineksia voidaan tarvittaessa välivarastoida kiinteistöllä uuden jakeluaseman maarakennustöiden vaatiman ajan. Välivarastoinnin on oltava mahdollisimman lyhytaikaista ja se on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista, pilaantumattoman ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen
UUDELY/2354/2018 9/15 sekoittumista, haitta-ainepitoisen maa-aineksen pölyämistä, haittaainepitoisten suoto-/valumavesien muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Haihtuvia yhdisteitä sisältävät välivarastokasat on peitettävä koko välivarastoinnin ajaksi. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 5. Kun kiinteistöltä on poistettu haitta-ainepitoiset maa-ainekset uuden jakeluaseman rakennustöiden vaatimassa laajuudessa, on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta haitta-aineita sisältäneen maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen 6. Haitta-aineita yli valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot sisältävät maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely 7.1. Kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. 7.2. Uuden jakeluaseman rakennustöiden yhteydessä kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt kynnysarvot, voidaan hyödyntää kaivantojen täytöissä sellaisilla alueilla, joilla kaivantojen seinämien ja pohjien haitta-ainepitoisuudet ovat samalla tasolla tai korkeampia kuin hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Hyötykäytettäviä maa-aineksia saa sijoittaa vain pohjaveden pinnantason yläpuolisiin kerroksiin. Lisäksi hyötykäytössä on huomioitava määräyksissä 1.1. ja 1.2. asetetut ehdot. Hyötykäytetyistä maa-aineksista ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle kiinteistön tulevassa käytössä.
UUDELY/2354/2018 10/15 Erottava rakenne Hyötykäytettyjen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat on dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 10.3. edellytettyyn loppuraporttiin. 8. Mikäli kaivualueiden reunoille tai pohjiin jää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot ylittävää maa-ainesta tai kaivantojen täyttöihin käytetään haitta-ainepitoisuuksiltaan ylemmät ohjearvot ylittävää maa-ainesta, on ko. maa-ainekset erotettava muista täyttömaa-aineksista tarkoitukseen soveltuvalla maarakentamisessa yleisesti käytettävästä materiaalista poikkeavalla huomiorakenteella. Tiedot toteutetuista erottavista rakenteista on esitettävä määräyksessä 10.3. edellytetyssä loppuraportissa kartta- ja poikkileikkauskuvineen. Pilaantuneen veden käsittely 9. Kaivantoihin, joiden alueella on todettu maaperässä haitta-ainepitoisuuksia, mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Veden käsittelyssä talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 10.1. Kaivutyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä työn aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-keskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös työn lopettamisajankohta. 10.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista.
UUDELY/2354/2018 11/15 10.3. Kaivutyöstä on tehtävä raportti, jossa on esitettävä haitta-ainepitoisten maa-ainesten kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, haitta-ainepitoisten maa-ainesten hyödyntäminen alueella, analyysitulokset maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä, selvitys mahdollisten erottavien rakenteiden toteuttamisesta sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista. Päätöksen perustelut Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Kiinteistöllä tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu alueen maaperässä kohonneita pitoisuuksia öljy- ja bensiinihiilivetyjä sekä helposti
UUDELY/2354/2018 12/15 haihtuvia yhdisteitä. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty em. haitta-aineille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti: Haitta-aine Kynnysarvo Alempi ohjearvo mg/kg Ylempi ohjearvo mg/kg mg/kg Kevyet öljyjakeet (>C 10 C 21 ) 300 1 000 Raskaat öljyjakeet (>C 21 C 40 ) 600 2 000 Öljyjakeet (>C 10 C 40 ) 300 Bensiinijakeet (>C 5 C 10 ) 100 500 Bentseeni 0,02 0,2 1 Tolueeni 5 25 Etyylibentseeni 10 50 Ksyleenit 10 50 TEX-yhdisteet 1 MTBE+TAME 0,1 5 50 Kiinteistölle laaditussa valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa todetaan, ettei kiinteistöllä ole riskiperusteista kunnostustarvetta, vaan alue voidaan kunnostaa uuden jakeluaseman rakennustöiden edellyttämässä laajuudessa. Kunnostussuunnitelmassa on esitetty, että kaivettuja maaaineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, hyötykäytetään kaivantojen täytöissä, mutta niitä ei kuitenkaan sijoiteta lähemmäksi kuin 0,6 metriä maanpinnasta. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita tai määräyksessä 1.1. mainittuja haitta-aineita merkittävästi aiemmissa tutkimuksissa todettua korkeampina pitoisuuksina tai laajemmilla alueilla, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioitavaksi näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. rakentamisen vuoksi tai muusta syystä. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Uuden jakeluaseman rakennustyön aikaisella näytteenotolla selvitetään kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten pe-
UUDELY/2354/2018 13/15 rusteella voidaan erotella eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainekset. (Määräys 2.) Kaivualueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta haitta-ainepitoisten maiden kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kunnostusalueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.) Päätöksessä on hyväksytty maa-ainesten välivarastointi kiinteistöllä siten, ettei siitä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 4.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla varmistetaan kaivutyön jälkeen maaperään mahdollisesti jäävien haitta-aineiden pitoisuudet. (Määräys 5.) Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.) Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määräys 6.) Jätelain (646/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleen-käyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräykset 7.1. ja 7.2.) Kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. (Määräys 7.1.) Päätöksessä on hyväksytty uuden jakeluaseman rakennustöiden yhteydessä kaivettujen maa-ainesten, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot, hyötykäyttö kaivantojen täytöissä pohjaveden pinnantason yläpuolisissa kerroksissa sellaisilla alueilla, joilla kaivantojen seinämien tai pohjien haitta-ainepitoisuudet ovat korkeintaan hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien tasolla. Hyötykäytön yhteydessä tulee huomioida määräyksien 1.1. ja 1.2. ehdot. Hyötykäytettäviä maa-aineksia ei saa sijoittaa pohjaveden pinnantason alapuolisiin kerroksiin eikä hyötökäytetyistä maa-aineksista saa aiheutua maaperän pilaantumista eikä muuta ympä-
UUDELY/2354/2018 14/15 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksu ja sen määräytyminen ristö- tai terveyshaittaa tai -vaaraa. Päätöksessä on edellytetty täytöissä hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 7.2.) Mikäli kaivantojen reunoille ja/tai pohjiin jää ja/tai kaivantojen täytöissä hyötykäytetään maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvotasot, on maa-ainekset edellytetty erotettaviksi muista täyttömaa-aineksista soveltuvalla maarakentamisesta yleisesti käytettävästä materiaalista poikkeavalla huomiorakenteella. Erottamisella varmistetaan, että korkeimmat haitta-ainepitoisuudet havaitaan alueella myöhemmin tehtävien kaivutöiden yhteydessä ja että em. maa-ainekset ja muut maa-ainekset eivät sekoitu keskenään. Haitta-ainepitoisuuksiltaan ylemmät ohjearvot ylittävät maa-ainekset on edellytetty erotettaviksi, koska valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaan maaperää pidetään yleensä pilaantuneena jakeluaseman alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon. (Määräys 8.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 9.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 10.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 10.2. ja 10.3.) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017) Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 825. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämisja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017)
UUDELY/2354/2018 15/15 Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 15 tuntia. Sumakki Oy Peter Selin (sähköisesti) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Hyväksyntä Neste Markkinointi Oy, Pirjo Haasto (sähköisesti) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Lasse Korkalainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Lohjan kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 :n mukaisesti. Alueen maaperää koskevat tiedot merkitään/päivitetään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 3. Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Hanna Valkeapää ja ratkaissut ylitarkastaja Vesa Suominen. Liitteet Liite 1. Kunnostettavan alueen sijainti Liite 2. Vuoden 2017 näytepisteiden sijainnit Liite 3. Kaivualueet Liite 4. Valitusosoitus
Tämä asiakirja UUDELY/2354/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument UUDELY/2354/2018 har godkänts elektroniskt Ratkaisija Suominen Vesa 28.03.2018 16:30 Esittelijä Valkeapää Hanna 28.03.2018 15:30
VALITUSOSOITUS LIITE 4. Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituskirjelmään on liitettävä - ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana. Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 Vaasa Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00-16.15