HUS KUNTAYHTYMÄ HYKS SAIRAANHOITOALUE Jorvin sairaala 17.12.2008 JORVIN SAIRAALAN YLEISSUUNNITELMA

HUS KUNTAYHTYMÄ HYKS SAIRAANHOITOALUE Jorvin sairaala 17.12.2008 JORVIN SAIRAALAN YLEISSUUNNITELMA 1

TIIVISTELMÄ HYKS Jorvin sairaalan alueen kuntien, Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen, asukasmäärän arvioidaan kasvavan nykyisestä yhteensä 282 000:sta vuoteen 2020 mennessä lähes 47 000 asukkaalla. Samalla väestö ikääntyy ja Tilastokeskuksen ennusteen mukaan alueella on 65 vuotta täyttäneitä noin 24 000 enemmän kuin vuoden 2007 lopussa. Väestökehitys ennakoi huomattavan suurta terveyspalvelujen käytön ja kustannusten lisäystä. HUS pyrkii osaltaan hallitsemaan palvelukysyntää ja erikoissairaanhoidon kustannuspaineita kehittämällä Jorvin ja muiden sairaaloiden potilaslähtöisiä hoitoprosesseja ja työnjakoa sekä erityisesti akuuttihoidon toimintamallia yhdessä peruskuntien kanssa. Jorvin sairaalan yleissuunnitelmatyöryhmän tehtävänä on ollut laatia suunnitelma Jorvin toiminnoista, tilankäytöstä ja investointitarpeista vuonna 2015. Tämä raportti sisältää sairaalan toiminnallisen kuvauksen ja alustavan rakennushankeohjelman. Tarkoituksena ei ole ollut selvittää rakennusprojektien yksityiskohtia eikä kyseessä ole rakentamisen suunnittelu, vaan vuosiin 2015 2020 ulottuva Master Plan tarkastelu Jorvin sairaalakiinteistön kehittämiseksi. Suunnittelun aikataulua ovat kiirehtineet Länsi Uudenmaan pelastuslaitoksen vaatimukset sairaalan potilasturvallisuuden edistämisestä. Yleissuunnitelman valmistellut työryhmä, jonka toimeksianto ja kokoonpano on esitetty raportin liitteessä, on tarkastellut Jorvin tulevien vuosien tehtäviä sekä sen alueellisen keskussairaalaroolin, yliopistosairaalaroolin että laajemmin koko HUS:n tason palvelutuotannon kannalta. Aikaisemmin painottuneen Jorvin kuntien erikoissairaanhoidon rinnalla palveluja järjestetään täsmentyvän työnjaon pohjalta myös laajemmille väestöpohjille. Jorvin sairaalan eri yksiköiden tilatarpeita tarkastellaan raportissa lähtötilanteen eli vuoden 2008 ja toisaalta toiminnan muutosten ja uusien toimintojen pohjalta. Vuoden 2008 tilankäytön pullonkaulakysymysten lisäksi työryhmä esittää arvionsa väestökehityksen ja tutkimus ja hoitoprosessien muutosten vaikutuksesta sairaalan tilatarpeisiin. Jorvin sairaalakiinteistöstä on laadittu työryhmän käyttöön rakenne ja talotekninen kuntoarvio. Vuonna 1976 valmistunut sairaalan perusosa ja myöhemmin rakennetut muut osat ovat laajojen peruskorjausten tarpeessa, erityisesti lämmitys, vesi ja viemäri sekä ilmanvaihtojärjestelmien osalta. Työryhmä pitää tärkeänä, että väistämättä edessä olevat Jorvin suuret tekniset peruskorjaukset toteutetaan osana sairaalatoiminnan muutoksista johtuvia korjaus ja lisärakentamishankkeita. Työryhmä esittää vuoteen 2018 ulottuvan suurten hankkeiden ohjelman, jonka alustava kustannusarvio on 90 milj. euroa. Kustannuksista pääosa on ikääntyvän rakennuksen peruskorjauksia. Hankeohjelma lähtee siitä, että palvelukysynnän kasvu ratkaistaan suurelta osin kehittämällä sairaalan toimintatapoja. Jorvissa tämä merkitsee monille potilasryhmille raskaan leikkaussalikirurgian vaihtumista päivä tai lyhytjälkihoitoiseen kirurgiaan, vuodeosaston sairaansijoilla toteutetun seurannan ja valvonnan siirtymistä päivystyksen tai päiväsairaalaosaston potilaspaikoille ja mm. tartuntatautipotilaiden riittävän laajaa ja oikea aikaista eristämistä. Perinteisiä toimintaprosesseja korvataan uusilla malleilla aina, jos se potilaan tila huomioon ottaen on mahdollista. Toisaalta kehittyvät toimintaprosessit eivät poista tarvetta hoitaa sairaalaolosuhteissa edelleenkin suurta määrää iäkkäitä moni ja pitkäaikaissairaita tai kuntoutusta ja hoivaa tarvitsevia potilaita. 2

Työryhmä esittää Jorvin sairaalaan seuraavassa lueteltavat uudisrakentamis ja peruskorjaushankkeet, joiden perustelut ja laskelmat esitetään raportin luvuissa 7 ja 8. Jorvin sairaalan ensimmäiseksi suureksi rakennusprojektiksi ehdotetaan uutta päivystys lisärakennusta, johon akuuttitoimintojen lisäksi sijoitetaan valtakunnallisen palovammakeskuksen tilat. Hanke mahdollistaa yhteispäivystysmallin kehittämisen siten, että voidaan vastata Jorvin alueen väestökehitykseen ja siitä väistämättä seuraavaan palvelukysynnän kasvuun sekä ikääntyvien potilasryhmien lisääntyvään eriasteisen seurannan, valvonnan ja infektioeristyksen tarpeeseen. Hankkeen tavoitevuosi on 2013. Päivystyksen uudisrakennus, jonka alustava kustannusarvio on 37 milj. euroa, sijoittuisi sairaalan tontin Turuntien puoleiselle alueelle. Uudisosan sisääntulokerrokseen esitetään päivystyspoliklinikan tiloja eli yhteispäivystyksen vastaanottopistettä ja perusterveydenhuollon sekä sisätautien, kirurgian ja lasten päivystyksen vastaanottoja ja toimenpidetiloja, seuranta ja valvontatiloja, päivystysröntgentilaa ja psykiatrian konsultaatio ja sosiaalipäivystyksen tiloja. 1 kerrokseen suunnitellaan päivystysosasto, päivystyksen vuodeosasto ja sydäntutkimuksen ja valvonnan tilat. 2 kerrokseen esitetään teho osastoa ja palovammakeskusta. HYKS:n palovammayksikkö siirtyy Jorviin Töölön sairaalasta. Uudisrakennukseen sijoittuu myös sairaalan välinehuoltokeskus, jonka korjaus ja laajennus ei nykyisissä tiloissa ole toteutettavissa. Jorvin yleissuunnitelmassa hankejärjestys perustuu siihen, että nykyisessä sairaalarakennuksessa voidaan aloittaa laajemmat peruskorjaus ja muutostyöt vasta, kun esitetty uudisrakennus tuo tilaväljyyttä ja väistömahdollisuuksia. Uudisrakennus vapauttaa sairaalan 1 kerroksesta nykyiset päivystystilat ja tehoosaston sekä erillisen lasten päivystyksen. Nykyisen päivystyspoliklinikan paikalle esitetään peruskorjattavaksi uudet tilat päiväkirurgialle (tavoitevuosi 2014) ja alueelle lopputilanteessa rakennettavaksi uusi päiväsairaalaosasto. Ennen päiväsairaalan rakentamista nykyistä päivystysosastoa ja teho osastoa käytetään Jorvin vuodeosastojen väliaikaistiloina vuodeosastokerrosten peruskorjausten ajan. Työryhmä esittää Jorvin kolmen vuodeosastotornin peruskorjaamista vuorotellen, yksi torni kerrallaan päivystyksen uudistilojen käyttöönoton jälkeen, vuosina 2014 2017. Korjaukset aloitetaan N tornista, jossa on kaksi synnyttäjien osastoa ja kolme Espoon kaupungin omistamaa terveyskeskusosastoa. Tavoitteena on nykyaikaistaa vuodeosastotilat ja mm. rakentaa lisää eristyshuoneita, nykyvaatimukset täyttävä ilmastointi ja pelastusviranomaisen edellyttämä sammutinjärjestelmä kaikille osastoille. Sairaansijamäärää ei lisätä, sillä palvelukysynnän kasvuun vastataan päivystysalueen uusilla valvonta ja eristyspaikoilla. Sairaalatoiminnan avohoitopainotteisuuden lisääminen edellyttää Jorvin 2 kerroksessa oleville ajanvarauspoliklinikoille lisätilaa. Hankeohjelman mukaan vapautuneet nykyiset päiväkirurgian tilat peruskorjataan vuonna 2015 poliklinikkakäyttöön. Hanketta suunniteltaessa selvitetään mahdollisuus sijoittaa po. alueelle myös päiväsairaalatoimintoja. Uudisrakennusosaan siirtyvän välinehuollon tiloihin k kerroksessa työryhmä esittää synnytysosaston laajennusta, mikäli synnyttäjien määrää Jorvissa lisätään merkittävästi nykyisestä. Vaihtoehtona on siirtää tiloihin joko väistöajaksi tai pysyvästi kliinisen kemian laboratorion toiminnat laboratorion joka tapauksessa edessä olevan 3

peruskorjauksen vuoksi. Nykyisen välinehuoltokeskuksen peruskorjaus uuteen käyttöön ajoittuu hankeohjelmassa vuoteen 2014. Moniongelmaisten pitkäaikaisesti sairaiden lasten koko sairaanhoitopiiriä palveleva osasto ehdotetaan peruskorjattavaksi Jorvin tiloihin, joko vuonna 2009 käyttöön otettaviin lasten päivystyksen tiloihin, nykyisiin lasten yksiköiden tiloihin tai mahdollisesti välinehuoltokeskukselta vapautuvalle alueelle. Arvioitu toteutusaika on 2015 tai myöhemmin. Yleissuunnitelman hankeohjelmaan sisältyvät myös röntgenin tilojen vaiheistettava peruskorjaus vuodesta 2014 alkaen, kliinisen kemian laboratorion peruskorjaus vuonna 2015 ja keittiön ja ruokasalin 2 3 osassa toteutettava peruskorjaus vuodesta 2016 alkaen. Työryhmän hanke ehdotukset rakentuvat suurelta osin Jorvin tilajärjestelyjen ketjutukselle. Jos hankkeet toteutetaan muussa järjestyksessä, suunnitellaan myös rakennustöiden aikainen yksiköiden sijoitus uudelleen. On myös huomattava, että jokainen projekti perustellaan ja ratkaistaan erikseen osana HUS:n investointisuunnitelmaa ja tällöin tarkastellaan myös vaihtoehtoisia sijoitus ja väistöjärjestelyjä. Lasten, nuoriso ja aikuispsykiatriaa varten työryhmä ei esitä Jorvissa lisärakentamista. Lastenpsykiatriaan ehdotettu erityisen vaikeahoitoisten ja traumatisoituneiden lasten uusi osasto ja muu lastenpsykiatrian lisätilatarve ehdotetaan katettavaksi Jorvin ulkopuolisin vuokratilajärjestelyin. Aikuispsykiatrian akuuttisairaansijojen sijainnin suhteen on työn alla HUS:n selvitys. Yleissuunnitelman valmistellut työryhmä kannattaa tavoitetta sijoittaa uudet akuutti ja mm. vanhuspsykiatrian potilaspaikat ensisijaisesti Jorvin kiinteistön ulkopuolelle. Työryhmä kuitenkin korostaa väestökehityksestä johtuvaa Jorvin alueen psykiatrisen palvelujärjestelmän lisäresurssoinnin tarvetta. Yleissuunnitelmassa esitettävien peruskorjaustöiden jälkeen vuorossa ovat lasten yksiköiden ja psykiatrian tilat, fysiatrian ja fysioterapian, synnytysosaston ja mm. patologian laboratorion varsinaiset peruskorjaukset. Työryhmän aikataulu ei mahdollistanut Jorvin sairaalakiinteistön kaikkien osien muutos ja korjaustarpeiden arviointia syyskauden 2008 aikana. Tilamuutoksia ja yksittäisiä korjaushankkeita sekä teknisten järjestelmien sellaisia korjaustöitä, jotka ovat edellä esitetystä hankeohjelmasta riippumattomia, sairaalassa toteutetaan vuosittain. 4

SISÄLLYS 1 YLEISSUUNNITELMAN TAVOITTEET... 7 2 JORVIN SAIRAALAN YLEISKUVAUS... 8 3 SAIRAALAN NYKYINEN TOIMINTA JA TILAT... 11 3.1 Medisiininen tulosyksikkö... 11 3.1.1 GeNeSis palvelualue... 11 3.1.2 Päivystys ja valvontapalvelualue... 13 3.1.3 Tulehdus palvelualue... 14 3.1.4 Valtimo palvelualue... 15 3.2. Naisten ja lastentautien tulosyksikkö... 16 3.2.1 Lastentautien palvelualue... 16 3.2.2 Lastenkirurgian palvelualue... 17 3.2.3 Lastenneurologian ja psykiatrian palvelualue... 18 3.2.4 Naistentautien ja synnytysten palvelualue... 20 3.3 Operatiivinen tulosyksikkö...... 21 3.3.1 ATEK palvelualue... 22 3.3.2 Pehmytosakirurgian palvelualue... 24 3.3.3 Pään ja kaulanalueen palvelualue... 25 3.3.4 Tukielinkirurgian palvelualue... 25 3.4 Psykiatrian tulosyksikkö... 26 3.4.1 Aikuispsykiatria... 27 3.4.2 Nuorisopsykiatria... 28 3.4.3 Vanhuspsykiatria... 28 3.5 Opetus ja tutkimus Jorvin sairaalassa...... 28 3.6 Tukipalvelut... 29 4 RAKENNUKSEN TEKNINEN TARKASTELU... 35 4.1 Jorvin sairaalan rakennusosien valmistumisvuodet... 35 4.2 Peruskorjaukset ja muutostyöt... 36 4.3 Tekniikan analyysi... 37 4.4 Kuntoarvio 2008... 38 4.4.1 Rakenteet... 39 4.4.2 LVIA järjestelmät... 40 4.4.3 Sähköjärjestelmät... 42 4.4.4 Johtopäätökset kuntoarviosta... 43 5 TILATARPEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJAT... 45 5.1 Lähtötilanteen tarpeet...... 45 5.2 Toiminnan muutokset ja uudet toiminnat...... 45 6 HENKILÖSTÖRESURSSIT... 49 7 JORVIN SAIRAALAN TEHTÄVÄT JA TILANKÄYTTÖ 2015 2020... 51 7.1 Päivystys ja valvonta (medisiininen ja operatiivinen tulosyksikkö)... 51 7.2 Lasten päivystys...... 57 7.3 Naistentautien ja synnytysten päivystys...... 58 7.4 Psykiatrian palvelut päivystyksessä... 58 7.5 Medisiinisten, operatiivisten ja naistentautien erikoisalojen vuodeosastot... 59 7.6 Synnytysosastot... 60 7.7 Lasten osastot... 60 7.8 Lastenpsykiatrian osastot...... 61 7.9 Psykiatrian osastot... 62 7.10 Ajanvarauspoliklinikat...... 62 7.11 Uusi päiväsairaalaosasto... 64 7.12 Leikkausosasto ja päiväkirurgian osasto...... 64 7.13 Teho osasto ja uusi palovammakeskus... 66 7.14 HUSLAB... 67 5

7.15 HUS Röntgen... 68 7.16 HUS Desiko...... 69 7.17 Ravioli...... 69 7.18 Muut tukipalvelut... 70 8 TYÖRYHMÄN ESITYS JORVIN SAIRAALAN HANKEOHJELMAKSI... 71 LIITTEET... 79 6

1 YLEISSUUNNITELMAN TAVOITTEET Jorvin sairaalaan sijoittuvien HYKS:n ja Espoon kaupungin sekä muiden kuntien toimintojen ja tilatarpeiden sekä Jorvin kiinteistön peruskorjauksen ja mahdollisen lisärakentamisen pitkän aikavälin suunnittelua ja yhteensovittamista varten on HUS:n konsernihallinnon, HYKS tilakeskuksen sekä Jorvin sairaalassa toimivien tulosyksiköiden yhteistyönä toteutettu selvitys ja suunnitteluhanke. Konsernin palvelutuotannon johtajalta 29.5.2008 saadun toimeksiannon (liite 1) mukaisesti yleissuunnitelman valmistelua varten perustetun työryhmän tehtävänä on ollut laatia ehdotus Jorvin sairaalan toiminnoista ja tilankäytöstä tavoiteajankohtana vuonna 2015. Yleissuunnitelmassa Jorvin sairaalassa olevaa toimintaa ja kiinteistön tilankäyttöä tarkastellaan sekä HUS tasoisen että HYKS tasoisen kehittämisen ja työnjaon kannalta. Yleissuunnitelmassa kuvataan, mitä korjaus ja muita rakennushankkeita Jorvin sairaalakiinteistössä tarvitaan ja ehdotetaan, miten tilankäyttö järjestetään ottaen huomioon sairaalan kliinisen toiminnan, opetuksen ja tutkimuksen sekä sairaalassa toimivien liikelaitosten ja muiden tukipalvelujen tarpeet. Suunnitelmassa on pyritty sovittamaan yhteen HUS:n strategiset tavoitteet, Jorvin sairaalan kehittämistavoitteet ja ennakoidut palvelukysynnän muutokset. Esitettävät tilasuunnitelmat perustuvat uudistuviin tutkimus ja hoitoprosesseihin ja ne perustellaan erillisillä laskelmilla ja potilasmääräarvioilla. Suunnitelmassa on myös selvitetty ja otettu huomioon Länsi Uudenmaan pelastuslaitoksen vaatimukset sairaalan turvallisuussuunnitelman osalta. Tavoitteena on ollut laatia aikataulu ja rahoitusmahdollisuudet huomioon ottava, toteutuskelpoinen tilasuunnitelma, jota voidaan käyttää HUS:n investointisuunnitelmien valmistelussa. Yleissuunnitelma sisältää toiminnallisen kuvauksen ja toimintaa koskevien perustelujen lisäksi alustavan sairaalan rakennushankeohjelman. Esitettävässä hankeohjelmassa on otettu huomioon palvelutuotannon tarpeiden ohella Jorvin sairaalakiinteistön vastuullinen käyttökunnossa pitäminen ja arvon säilyminen sekä konsernin tavoitteet energiatehokkuuden lisäämisessä. Lisäksi kuvataan, miten toimintaprosesseja aiotaan kehittää ja millaisin rakennushankkein mahdollistetaan prosessien sujuvuus. Tarkoituksena ei ole ollut selvittää rakennusprojektien yksityiskohtia eikä kyseessä ole varsinainen peruskorjausten tai lisärakentamisen suunnittelu. Ehdotettavassa rakennushankkeiden ohjelmassa keskeistä on niiden järjestys ja tavoiteaikataulu. HUS strategian mukaisesti kuntayhtymässä tehtävät investoinnit perustuvat sairaalakapasiteetin tehokkaalle käytölle. Tämä edellyttää, että tulosalue ja sairaalakohtaisesti on olemassa tieto siitä, mitä toiminta pitkällä aikavälillä edellyttää sairaalarakennuksilta ja niiden laitekannalta ja miten rakennetun kapasiteetin käyttöä mahdollisesti voidaan tehostaa. Sairaaloiden yleissuunnitelmat ohjaavat investointien kohdentamista ja siten myös strategian läpivientiä. 7

2 JORVIN SAIRAALAN YLEISKUVAUS Jorvin sairaala on osa Helsingin seudun yliopistollista keskussairaalaa ja sitä kehitetään HUS konsernin ja HYKS:n strategisten tavoitteiden mukaisesti. Aikaisempia suunnittelulinjauksia vahvemmin esillä on HYKS tasoinen palvelutuotannon koordinointi ja HYKS:n koko sairaalaverkoston käyttäminen. Kaikilla HUS:n tulosyksiköillä ja liikelaitoksilla on Jorvin sairaalassa toimintayksiköitä. Niiden keskinäistä tehtäväjakoa uudistetaan sekä koko sairaanhoitoalueen että Jorvin alueen peruskuntien lähtökohdista. Aikaisemmin painottuneen Jorvin kuntien erikoissairaanhoidon rinnalla palveluja tuotetaan täsmentyvän työnjaon pohjalta myös laajemmille väestöpohjille. Kuntien omistajaohjauksella on kuitenkin vahva asema. Väestön terveyspalvelujen kokonaisuuden kehittäminen alueen kuntien perusterveydenhuollon kanssa on avainroolissa ratkaistaessa Jorvin sairaalan tulevien vuosien painotuksia. Jorvin sairaala on valmistunut vuonna 1976 Espoon, Vantaan ja muiden Uudenmaan kuntien yhteiseksi aluesairaalaksi. Sairaalakiinteistöä on myöhemmin laajennettu useaan otteeseen. Sairaalan huoneala (sisäisesti ja ulos vuokrattavat tilat) on 78 000 hum2. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin perustamisen myötä vuonna 2000 Jorvin sairaalasta tuli HUS:n osa ja se liitettiin Helsingin seudun yliopistolliseen sairaalaan vuonna 2001. Jorvin sairaala kuuluu vuonna 2006 perustettuun HYKS sairaanhoitoalueeseen. Jorvin alueen kuntien väestömäärä vuoden 2007 lopulla oli seuraava: 31.12.2007 0 14.v 15 64.v. 65 + v. Yhteensä Espoo 47 517 166 317 24 213 238 047 Kauniainen 1 704 5 336 1 471 8 511 Kirkkonummi 8 213 23 617 3 311 35 141 Yhteensä 57 434 195 270 28 995 281 699 Koko HUS 257 019 1 030 140 189 592 1 476 751 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2020 Jorvin alueella on asukkaita noin 47.000 enemmän kuin vuoden 2007 päättyessä. 65 vuotta täyttäneiden määrän ennakoidaan kasvavan 24 000:lla. Väestömäärä ja ikääntyneiden osuus kasvaa Jorvin alueella enemmän kuin HUS:ssa keskimäärin. 8

Tilastokeskuksen ennuste 2020: Ennuste 2020 0 14 v. 15 64 v. 65 + v. Yhteensä Espoo 52 250 179 307 43 966 275 523 Kauniainen 1 538 5 068 2 045 8 651 Kirkkonummi 10 146 27 454 6 706 44 306 Yhteensä 63 934 211 829 52 717 328 480 Koko HUS 269 630 1 040 185 304 198 1 614 013 Muutos % / Jorvi 11,3 8,5 81,8 16,6 Muutos % / koko HUS 4,9 1 60,4 9,3 Väestökehitys ennakoi merkittävää terveydenhuoltopalvelujen kysynnän kasvua, erityisesti pitkäkestoisten ns. kansantautien osalta. Toisaalta hoitojärjestelmän ja menetelmien kehityksen voidaan arvioida muuttavan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon keskinäistä painotusta ja perinteisen sairaalahoidon osuutta. Jorvin sairaalan osalta on myös huomattava, että laajemmassa HUS kokonaisuudessa Jorvissa järjestetään palveluja myös muiden kuntien asukkaille ja Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen väestö saa osan erikoissairaanhoidon palveluistaan muissa HUS:n sairaaloissa. Jorvin sairaalan vuotuinen potilaiden lukumäärä on noin 22 000 (hoidon piirissä olevat eri henkilöt) ja henkilöstömäärä on noin 1 850. Jorvin sairaalassa on nykyisin rakennettuja ns. virallisia sairaansijoja yhteensä 452, joista vuonna 2008 on käytössä 418. Vuoden 2008 alusta nuorisopsykiatria (16 ss) siirtyi lasten ja nuorten sairauksien toimialalta psykiatrian tulosyksikköön. Myös naistentautien ja synnytysten sekä operatiivisen tulosyksikön välillä tapahtui sairaansijamuutoksia. Lisäksi päivystysosastolla on 12 hoitopaikkaa ja osastolla 7 on 4 valvontapaikkaa ( CCU), teho osastolla on 8 tehohoitopaikkaa ja lasten osastolla 2 valvontapaikkaa eli hoitopaikkoja on yhteensä 26. Espoon kaupungin omistamia vuodeosastoja ei ole laskettu sairaansijoihin. Jorvin sairaansijat ja hoitopaikat 31.12.2007 ss ss käytössä hp Medisiininen tulosyksikkö 128 113 16 Naisten ja lastentautien tulosyksikkö 61 + 78 61 + 78 2 Operaviivinen tulosyksikkö 128 118 8 Psykiatrinen tulosyksikkö 57 57 Yhteensä 452 427 26 9

Vuoden 2007 keskeiset toimintaluvut Jorvin sairaalassa Medisiininen Naistentaudit ja synnytykset Lastentaudit Operatiivinen Psykiatria 1) Hoitopäivät 43 292 13 762 15 643 27 459 23 021 2 123 177 Hoitojaksot 9 141 5 476 3 998 8 789 2 082 2 29 492 Yht. Avohoitokäynnit 49 401 25 422 32 059 3 44 021 9 058 4 192 988 joista päivystys 10 022 5 672 7 312 10 276 Terveyskeskuspäivystys (Espoo Kauniainen) 24 324 päivstyskäynnit Leikkaus ja anestesia 4 371 701 8 429 239 13 740 toimenpiteet leikkaustoimenpiteet 1 243 353 4 550 6 146 joista päivystys 573 198 1 626 2 397 päiväkirurgia 953 288 3 761 5 002 anestesiatoimenpiteet 2 175 60 118 239 2 592 Synnytykset 3 309 3 309 Lähde: Ecomed aineisto (lukuunottamatta leikkauksia ja synnytyksiä) 1) Sisältää myös nuorisopsykiatrian, joka siirtyi psykiatrian tulosyksikköön 1.1.2008 2) sisältää Kuntoutuskoti Miilun ja Aurorakodin 3 ) lisäksi tulevat Kirkkonummen ja Leppävaaran lasten psykiatriset poliklinikat 4) lisäksi tuleva Jorvin ulkopuolella toimivat psykiatrian poliklinikat 10

3 SAIRAALAN NYKYINEN TOIMINTA JA TILAT Tässä luvussa kuvataan yksiköittäin Jorvin sairaalan toiminta ja keskeiset tunnusluvut. Useilla vuodeosastoilla käytössä oleva sairaansijamäärä on henkilöstövajeesta tai muista syistä rakennettua määrää pienempi. 3.1 Medisiininen tulosyksikkö Medisiininen tulosyksikkö on jakaantunut viiteen palvelualueeseen: genesis, päivystys ja valvonta, tulehdus, valtimo ja syöpäpalvelualue. Sairaalan tiloista noin 10 % on medisiinisten toimintayksiköiden käytössä. 3.1.1 GeNeSis palvelualue Genesis palvelualue käsittää geriatrian, neurologian ja sisätautien klinikat. Neurologia Vuodeosasto NE3 2007 sairaansijat joista käytössä hoitopäivät keskim. jakso NE3 22 18 6 264 8,8 Jorvin neurologian yksiköllä on vuodeosasto, jonka suurimman potilasryhmän muodostavat akuutin aivoverenkiertohäiriön saaneet potilaat. Aivovammojen osuus on viime vuosina erityisesti kasvanut. Suurin osa potilaista tulee siirrettynä Jorvin ja Meilahden päivystysalueilta. Keskimääräiset hoitoajat ovat lyhentyneet ja potilaista valtaosa on voitu kotiuttaa omiin koteihinsa. Neurologian poliklinikka 2007 pkl käynnit Neurol. pkl 7 764 Neurologian poliklinikan avohoitosuoritteiden määrä on ollut pitkään kasvussa. Merkittävimmät diagnoosiryhmät ovat epilepsia, neurodegeneratiiviset aivosairaudet, MS tauti sekä päänsärkyoireyhtymät. Jorvin neurologian yksikkö antaa arkisin konsultaatiopalveluja, joiden määrät erityisesti päivystysalueella on merkittäviä. Jorvissa ei ole päivystävää neurologia; päivystys on keskitetty Meilahden sairaalaan. Sisätaudit Jorvin kaksi sisätautiosastoa ovat yleissisätautisia yksiköitä, joiden kesken on kuitenkin tehty toiminnan eriyttämistä. Vaikka potilaskuormitusta tasataan osastojen välillä, potilaita on usein ylipaikoilla. Valtaosa potilaista kaikille sisätautiosastoille tulee päivystysalueen kautta. Vuodeosasto S6 2007 sairaansijat joista käytössä hoitopäivät keskim. jakso S6 28 28 8 915 6,3 11

Osasto hoitaa kaikkia sisätautisairauksia, mutta yleisimmät alat ovat endokrinologia, infektiosairaudet ja gastroenterologia. Osaston henkilökunta on erityisesti perehtynyt I tyypin diabeteksen hoitoon ja ohjaukseen, minkä vuoksi vastikään sairastuneet tai tasapainotukseen tulevat potilaat ohjataan tälle osastolle. Vuodeosasto S4 2007 sairaansijat joista käytössä hoitopäivät keskim. jakso S4 26 19 7 175 3,8 Vuonna 2007 osaston potilaista n. 40 %:lla potilaista oli hematologinen tauti ja heistä lähes kaikilla maligniteetti. Muilla potilailla on erityyppisiä sisätautien alaan kuuluvia sairauksia. Hematologisten potilaiden hoito on syksyllä 2008 siirretty Meilahden ja Peijaksen sairaaloihin. Nykyisin,1.9.08 alkaen, osastolla on käytössä 15 sairaansijaa ja päiväsairaalassa 4 paikkaa, jossa hoidettavat ovat kuntonsa puolesta yöksi kotiutettavia, joiden seuranta vaatii kuitenkin päivittäistä lääkärinkontaktia ja usein tarvittavia laboratoriokokeita. Päiväsairaalassa hoidetaan mm. lääkeinfuusioissa ja verensiirroissa käyviä potilaita ja lisäksi päiväosastolle on keskitetty Jorvin kardioversiot. Sisätautien poliklinikka Sisätautien poliklinikan toiminta jakaantuu kardiologian, gastroenterologian ja endokrinologian/ yleissisätautien lohkoihin. Vuonna 2007 hematologian erikoisalan käyntimäärä oli noin 4 000 (keskitetty sittemmin Meilahteen ja Peijakseen). Infektiolääkärillä on poliklinikalla osapäiväinen vastaanotto, jossa oli vuonna 2007 noin 300 potilaskäyntiä. Poliklinikan toiminnat kuuluvat eri palvelualueisiin. Kardiologia 2007 pkl käynnit Kardiol. pkl 3 577 Aiemmin kardiologian polikliininen toiminta perustui pääosin ostopalveluina tehtyihin tutkimuksiin ja ylilääkärin puhelimitse ja kirjeitse annettuihin hoito ohjeisiin. Nyt toimintatapa vastaa muiden erikoisalojen poliklinikoiden toimintaa lähetekäsittelyineen ja vastaanottokäynteineen. Kardiologisten potilaiden keskeiset käyntisyyt ovat sepelvaltimotauti tai sen epäily, rytmihäiriöt, sydäntahdistimiin liittyvät tarkistukset sekä sydänläppäongelmat. Poliklinikalla ei ole rasitusergometrialaitteistoa eikä ambulatoriseen EKG rekisteröintiin sopivaa laitteistoa, koska tutkimukset tilataan kliinisen fysiologian yksiköstä. Tutkimusprosessin paremman sujuvuuden vuoksi suunnitelmissa on ottaa rasitusergometriat ja ambulatoriset EKG rekisteröinnit omaan tuotantoon ja tarjota samalla nämä palvelut vuodeosastoille ja päivystykselle. Gastroenterologia 2007 pkl käynnit GE pkl 3 421 12

Gastroenterologian poliklinikkakäynneistä noin puolet on ruuansulatuskanavan endoskooppisia tutkimuksia. Tulehdukselliset suolistosairaudet muodostavat suurimman sairausryhmän. Erilaisten hepatiittien, erityisesti C hepatiittien osuus on potilastyössä merkittävä. Endokrinologia ja yleissisätaudit 2007 pkl käynnit Endokr. pkl 4 452 2007 pkl käynnit Yleissisät. pkl 5 053 Sisätautien poliklinikalla yleissisätaudit ja endokrinologia ovat toistaiseksi toimineet yhtenä kokonaisuutena. Endokrinologian ja yleissisätautien poliklinikan suurin ja työllistävin potilas ryhmä ovat diabeetikot ja metabolista oireyhtymää sairastavat. Nopeasti kasvavan potilasryhmän muodostavat lihavuuden vuoksi hoitoarvioon ja lihavuuskirurgian hoitoarvioon lähetetyt potilaat. Kilpirauhassairauksia sairastavat potilaat ovat myös merkittävä hoitoryhmä kuten munuaisten vajaatoimintaa sairastavat potilaat. Vaikka hematologinen toiminta on pääosin siirretty Peijaksen sairalaaan, Jorvin yleissisätautien poliklinikka hoitaa edelleen peruserikoisssairaanhoidon tasoista hematologiaa. Reumatologia 2007 pkl käynnit Reumatol. pkl 1 403 Reumapotilaiden hoidon porrastusta on muutettu ja aikaisemmin Kirurgisen sairaalaan ohjatuista lähetteistä merkittävä osa ohjataan Jorviin. Käyntejä korvataan runsaasti hoitopuheluin. Reumaa vaikeampien systeemisten kollagenoosien ja vaskuliittien hoito on keskitetty Kirurgiseen sairaalaan ja jatkossa Meilahden Kolmiosairaalaan. 3.1.2 Päivystys ja valvontapalvelualue Päivystyspoliklinikka ja päivystysosasto 2007 hoitopaikkoja joista käytössä hoitopäivät keskim. jakso Päivystysos. 12 12 1 801 1,2 2007 sis. pkl käynnit kir.pkl käynnit lastenpkl käynnit naistenpkl käynnit Päivystys pkl 10 002 10 276 7 312 2 636 2007 terveyskeskuspäivystyskäynnit 24 324 13

Jorvin sairaalassa on HUSn toiseksi suurin erikoissairaanhoidon päivystyspiste. Se toimii periaatteella 24/7 eli on aina avoinna erikoissairaanhoitoa vaativille potilaille. Edustetut erikoisalat ovat tällä hetkellä sisätaudit, kirurgia (erikseen pehmytosavatsaelinkirurgia ja ortopedia traumatologia) ja lastentaudit. Vuonna 2007 päivystysalueella toimi vielä myös naistentautien päivystys, joka siirtyi vuoden 2008 alussa muihin tiloihin. Hoito ohjauksen mukaisesti sisätautien päivystyksessä hoidetaan myös vastuualueen neurologisia ja keuhkosairauksien potilaita. Lisäksi päivystyksen läheisyyteen on varustettu operatiiviseen tulosyksikköön kuuluva hoitoyksikkö raskasta tehohoitoa vaativille potilaille. Erikseen toimii psykiatrian yksikkö, joka tarvittaessa antaa konsultaatioapua psykiatrisissa sekä nuorisopsykiatrisissa ongelmatilanteissa. Jorvin päivystyspoliklinikan sisätautien päivystyksessä on 17 vuodepaikkaa, kirurgian päivystyksessä on 12 vuodepaikkaa ja lastentautien päivystyksessä on 6 vuodepaikkaa. Samoissa päivystyksen tiloissa toimii arkisin klo 16 8 ja viikonloppuisin ympärivuorokauden Espoon perusterveydenhuollon päivystyspiste. Espoon kaupungilla on arki iltaisin klo 16 21 ja viikonloppuisin klo 9 21 Puolarmetsän terveysaseman yhteydessä erillinen terveyskeskuksen päivystyspiste. Vuodepaikkaa vaativille terveyskeskuspäivystyksen potilaille ei ole nykytilanteessa varattu erikseen paikkoja, vaan potilaat hoidetaan erikoissairaanhoidon vuodepaikoilla. Osana päivystysaluetta toimii päivystysosasto, jossa on varattu 12 potilaspaikkaa kirurgien ja sisätautilääkäreiden yhteiskäyttöön. Paikoista 1 on varattu infektioeristyspotilaalle ja 3 paikkaa varustettu valvontaa vaativia potilaita varten. Erikoissairaanhoidon vastuualueena on tällä hetkellä Espoo Kauniainen Kirkkonummi. Lisäksi Uudenmaan gastrokirurgisille potilaille tarjotaan sekundaaritason hoitoa. Lastentautien päivystys vastaa myös Lohjan alueen kuntien ja Vantaan lasten erikoissairaanhoidon perustason päivystyksestä ja osastohoidosta. Terveyskeskuksen päivystys huolehtii perusterveydenhuollon päivystysvalmiudesta Espoon ja Kauniaisten asukkaille. Päivystyspoliklinikalla toteutetaan vuosina 2008 2009 muutostöitä siirtämällä lasten päivystys erillisiin tiloihin ja varautumalla perusterveydenhuollon palvelujen lisäykseen/puolarmetsän sairaalan päivystyksen siirtäminen Jorvin sairaalaan. Nykyiset päivystyspoliklinikan tilat ovat pääosin peräisin 1970 luvulta. Tilat ovat sokkeloiset, epäkäytännölliset ja riittämättömät jo nykyiseenkin toimintaan. Vuoden 2007 tyypillisimmät potilaat Jorvin erikoissairaanhoidon päivystyksessä esitetään liitteessä 2. 3.1.3 Tulehdus palvelualue Tulehduspalvelualue käsittää ihotautien, allergiologian, keuhkosairauksien, infektiosairauksien, reumatautien ja gastro enterologian klinikat. Keuhkosairaudet Vuodeosasto KEU5 2007 sairaansijat joista käytössä hoitopäivät keskim. jakso KEU5 26 26 8 359 6,6 14

Osaston KEU5 potilaat tulevat pääasiassa päivystyksen kautta. Yleisimmät diagnoosit ovat keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheet, keuhkokuume ja keuhkosyöpä. Päivystysalueen ruuhkautuessa osasto on ottanut vastaan myös sisätautien potilaita. Noro epidemiat ovat erityisesti kuormittaneet osastoa viime vuosina ja aiheuttaneet osastosulun kolmeen otteeseen. Tarve asianmukaisista eristyshuoneista on jatkuva ongelma. Keuhkosairauksien poliklinikka 2007 pkl käynnit Keuhkos. pkl 7 981 Keuhkosairauksien poliklinikka toimii lähetepoliklinikkana. Yleisimmät diagnoosit ovat seuraavat sairaudet tai niiden epäilyt: uniapnea, keuhkoahtaumatauti, astma ja keuhkosyöpä. Poliklinikalla tehdään keuhkoputkien tähystyksiä (bronkoskopioita) noin 350 400/vuosi. Samoin poliklinikalla annetaan keuhkosyövän sytostaattihoitoja noin 200 250/vuosi. Hoitoon pääsyyn vaikuttaa lääkäritilanne. Jorvin keuhkosairauksien yksikkö antaa suoraan puhelimitse konsultaatioapua alueen terveyskeskuksille. Samoin konsultaatiopalveluin palvellaan koko sairaalaa. 3.1.4 Valtimo palvelualue Vuodeosasto S7 2007 sairaansijat joista käytössä hoitopäivät keskim. jakso S7 26 22 8 745 5,0 2007 hoitopaikat joista käytössä hoitopäivät keskim. jakso S7 CCU 4 4 442 1,5 Osastolla S7 on 30 vuodepaikkaa, joihin sisältyy 4 paikkainen coronary care unit. CCU:ssa sairaanhoitajan jatkuva läsnäolo mahdollistaa tarvittavan seurannan ja hoitotoimenpiteet. Lisäksi kaikilla vuodepaikoilla on mahdollista sydämen rytmin jatkuva ATK pohjainen seuranta. Suurimmalla osalla potilaista on pääasiallisena vaivana joku sydänsairaus. Potilaat ovat iäkkäitä ja sairastavat monia muita tauteja sydäntautinsa lisäksi. Osastolla tehdään myös eteisvärinän rytminsiirrot ja koronaariangiografiaa edeltävä ja sen jälkeinen jatkoseuranta. Osastolla järjestetään myös potilaiden polikliinista jälkiseurantaa. Sydäntutkimusyksikkö (S1) 2007 sairaansijat joista käytössä hoitopäivät S1 3 toimenpidepaikkaa 3 115 Vuonna 2007 oli tahdistinasennukseen liittyviä toimenpiteitä 95. Sydämen varjoainekuvaukset, pallolaajennukset ja muut kuvaukset olivat yhteensä 1041. Medisiiniseen tulosyksikköön kuuluu kardiologian poliklinikasta erillään oleva sydäntutkimusyksikkö, missä toimii kaksi toimenpidekardiologia. Keskeiset toimenpiteet ovat sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset (koronaariangiografiat), sepelvalti 15

moiden pallolaajennukset sekä ns. stenttien asennukset. Ensimmäisen puolen vuoden aikana 2008 yksikössä tehtiin lähes 500 sepelvaltimokuvausta. 3.2 Naisten ja lastentautien tulosyksikkö Tulosyksikköön kuuluvat lastentautien, lastenkirurgian, lastenneurologian ja psykiatrian sekä naistentautien ja synnytysten palvelualueet. Tulosyksikön käytössä on noin 13 % Jorvin sairaalan tiloista. 3.2.1 Lastentautien palvelualue Lastentautien yksikkö antaa erikoissairaanhoidon perustason palveluja ensisijaisesti Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen asukkaille, päivystyksen ja osastotoiminnan osalta lisäksi Vantaan ja Lohjan alueen kuntien asukkaille. Lisäksi annetaan puhelin ym. konsultaatioita alueen perusterveydenhuoltoon. Lastentaudeilla on 3 vuodeosastoa ja vuodesta 2007 suljettuna ollut päiväsairaalaosasto sekä ajanvarauspoliklinikka ja päivystyspoliklinikka. Päivystystä lukuun ottamatta tilat sijaitsevat sairaalan siipiosassa. Vuonna 2007 lastentaudeilla tuotettiin 3755 NORD DRG hoitojaksoa. Vuodeosasto L1 2007 sairaansijat joista käytössä hoitopäivät keskim. jakso L1 18 18 3 963 2,5 L1 on lasten pediatriskirurginen osasto, joka toimii yhdysosastona lastenkirurgian poliklinikan kanssa. Osastolla hoidetaan 0 15 vuoden ikäisiä lapsia ja nuoria. Tehovalvontapaikkoja ei ole, vaikka tehovalvontapotilaita on keskimäärin 2 sairaansijan verran. Potilaat tulevat osastolle jonosta. Osasto ei toimi pelkkänä ns. puhtaana osastona vaan infektio osasto L3:n täyttyessä hoidetaan myös erilaisia infektiosairauksia. Osastolla toimii myös ns. jälkitarkastusvastaanotto. Vuodeosasto L2 2007 sairaansijat joista käytössä hoitopäivät keskim. jakso L2 13 + 2 tehovalv 15 5 174 10 Osaston L2 lapset tulevat synnytyssalista, synnytysosastoilta, lastenpoliklinikalta, päivystyspoliklinikalta ja Lasten ja nuorten sairaalasta, Naistenklinikalta ja Lohjan sairaalasta sekä sovitusti kotoa. Suurin osa on keskosvauvoja ja vastasyntyneitä, joilla voi olla mm. lieviä hengitysvaikeuksia, alhainen verensokeri, vastasyntyneen infektio, keltaisuus tai vieroitusoireita äidin päihteiden käytön takia. Vuodeosasto L3 2007 sairaansijat joista käytössä hoitopäivät keskim. jakso L3 15 15 3 365 2,3 16

Osastolla hoidetaan infektiotauteja sairastavia alle 16 vuotiaita lapsia. Lapset tulevat osastolle päivystyspoliklinikalta tai sairaalasiirtoina. Kerran viikossa toimii infektiopoliklinikka, jonne lapset tulevat kutsuttuina. Osa osastohoidossa olleista lapsista pyydetään jälkitarkastukseen osastolle. Tavallisimmat infektiotaudit ovat ahtauttava keuhkoputken tulehdus ja ripuli. Myös keuhkokuume, kurkunpään tulehdus, epäselvä kuume, virtsatieinfektio ja yleisinfektio ovat yleisiä. Lapset hoidetaan yhden hengen huoneissa, millä pyritään estämään infektioiden leviäminen. Päiväosasto L4 Päiväosastolla, jonka tiloja on kesästä 2007 käytetty ajanvarauspoliklinikan toimintoihin, 3 potilaspaikkaa. Viikonloput osasto on kiinni. Osastolla on hoidettu 0 15 vuotiaita lapsia ja nuoria, jotka tulevat osastolle erilaisiin tutkimuksiin, allergia ja astmaselvittelyihin, ihonhoidon ohjaukseen ja altistuskokeisiin. Lisäksi on hoidettu lasten syömiseen liittyviä ongelmia ja annettu lääke ja verituoteinfuusioita ja järjestetty lyhyitä kertausjaksoja mm. diabeetikoille ja heidän perheilleen sekä pissakouluja lapsille, joilla on ollut pitkään kasteluongelmia. Lastentautien poliklinikka 2007 pkl käynnit Lastentaut.pkl 13 199 Lastentautien poliklinikka on ajanvarauspoliklinikka, joka toimii osana HYKS lastentautien palvelualueen ajanvarauspoliklinikkaa. Lapsipotilaat tulevat tutkimuksiin ja hoitoon lähetteellä, joka on yleisimmin saatu perusterveydenhuollosta. Potilaat ovat 0 15 vuotiaita lapsia ja nuoria. Lastentautien päivystyspoliklinikka 2007 pkl käynnit Lastenpäiv.pkl 7 312 Lasten päivystys sijaitsee sairaalan päivystysalueella erillään muusta lastentautien yksiköstä. Valtaosa päivystyksen potilaista kärsii erilaisista infektioista, joista tavallisimpia ovat ahtauttava keuhkoputkentulehdus, keuhkokuume, kurkunpään tulehdus, ripulitaudit, virtsatieinfektio ja yleisinfektio. Ns. puhtaista potilaista työllistävät eniten astmaa ja tyypin 1 diabetesta sairastavat lapset. 3.2.2 Lastenkirurgian palvelualue Palvelualue antaa lastenkirurgian perustason palveluita ensisijaisesti Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten sekä Vantaan ja Lohjan sairaanhoitoalueen kuntien asukkaille. Yksikön 2 lastenkirurgia tekevät päiväkirurgisia leikkauksia 3 päivänä viikossa. Virka ajan ulkopuolella Jorvin kirurgian päivystys hoitaa myös lapsipotilaat, joiden jatkohoidosta osastolla vastaa lastenkirurgi. Lastenkirurgian ajanvarauspoliklinikka sijaitsee osaston L1 vieressä vuonna 2004 valmistuneissa tiloissa. Osastopotilaat hoidetaan osastolla L1. NordDRG hoitojaksoja oli oli 428. 2007 pkl käynnit Lastenkirurgian.pkl 3 922 17

Vantaalaisten lasten kirurginen päivystys on jo siirretty Lastenklinikalle, jonne muidenkin lapsipotilaiden kirurginen päivystys myöhemmin siirtyy. Päiväkirurgista toimintaa siirretään Lastenklinikalta Jorviin, minkä takia leikkaussalitarve on kasvamassa. Vuonna 2007 elektiivisiä leikkauksia leikkausosastolla ja päiväkirurgiassa yhteensä 443, päivystysleikkauksia yhteensä 198. 3.2.3 Lastenneurologian ja psykiatrian palvelualue Lastenneurologia Lastenneurologian poliklinikka ja päiväosasto L5 2007 pkl käynnit päiväosastojaksot Lastenneur. L5 5 374 173 Lastenneurologiset osastohoitoa vaativat potilaat hoidetaan lastentautien vuodeosastoilla. Ajanvarauspoliklinikka toimii vuonna 2004 valmistuneissa tiloissa omassa siivessään pohjakerroksessa. Lastentautien päivystys hoitaa akuutit potilaat. Lastenneurologian vastuualueen Jorvin vastuuyksikön ensisijaisena tehtävänä on antaa erikoisalan perustason ja osin erityistason palveluita miltei kaikilla erikoisalan osa alueilla. Vaativimmat epilepsia, kontaktihäiriö ja liikuntavammapotilaat on keskitetty Lastenlinnaan. Espoossa sijaitsevana yksikkönä alueellinen yhteistyö Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten perusterveydenhuollon kanssa on keskeinen osa tehtävää. Koska Jorvi vastaa pitkälti myös Vantaan ja Lohjan sairaanhoitoalueen akuutista pediatriasta, on tähän toimintaan liittyvä lastenneurologia Jorvissa keskeistä. Lastenpsykiatria Jorvin lastenpsykiatria vastaa Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alle 13 vuotiaiden lasten tutkimuksesta ja hoidosta. Espoossa on melko toimiva ja resurssoitu perheneuvolaverkosto, joka antaa osaltaan erikoissairaanhoitotasoista avohoitopalvelua alueelle. Kauniaisissa ja Kirkkonummella on ainoastaan osittain resurssoitua perheneuvolatoimintaa. Lastenpsykiatrinen päivystystoiminta HYKS sairaanhoitoalueella tapahtuu Helsingissä Lastenklinikan päivystyspoliklinikan tiloissa puhelinpäivystyksenä. Yksikössä tutkitaan ja hoidetaan vaikeasti psyykkisesti sairaita lapsia ja heidän perheitään. Potilaina voivat olla vaikeasti psyykkisesti sairaat tai itsetuhoiset tai psykoottiset lapset sekä raskaana olevat äidit ja äiti vauvaparit. Jorvin lastenpsykiatria toimii kolmessa eri toimipisteessä: Jorvin sairaalan yhteydessä, Kirkkonummella osittain yhteisissä tiloissa aikuispsykiatrian aluepoliklinikan kanssa sekä Leppävaarassa. Jorvin sairaalan yhteydessä toimii vuodeosasto, viikko osasto ja pienten lasten päiväkeskus, Sylkky työryhmä sekä kolme polikliinista työryhmää. Kirkkonummella toimii aluetta varten oma avohoitotyöryhmä. Leppävaarassa on polikliininen työryhmä, kriisityöryhmä sekä kotipolikliininen työpari. Työmenetelmiä ja toimipisteitä ollaan parhaillaan muuttamassa ja yhtenäistämässä koko HYKS sairaanhoitoalueella. 18

Akuutti tutkimus ja hoito osasto PL1 2007 sairaansijat joista käytössä hoitopäivät keskim. jakso PL1 8 8 1 719 8,2 Osasto on akuutti tutkimus ja hoito osasto, joka on toiminut kokovuorokausiosastona. Osastolla on ollut 1 kriisipaikka, 2 tutkimuspaikkaa ja 5 hoitopaikkaa. Tutkimusjaksot ovat 8 viikon pituisia ja kriisihoitojaksot kahden viikon mittaisia. Osastolla on hoidettu pääasiassa 10 12 ikäisiä lapsia. Akuutti tutkimus ja hoito osasto PL2 2007 sairaansijat joista käytössä hoitopäivät keskim. jakso PL2 8 8 1 405 7,6 Osasto on akuutti tutkimus ja hoito osasto, joka on toiminut viikko osastona. Osastolla on ollut 1 kriisipaikka, 2 tutkimuspaikkaa ja 5 hoitopaikkaa. Tutkimusjaksot ovat 8 viikon pituisia. Osastolla on hoidettu pääasiassa 6 9 ikäisiä lapsia. Pienten lasten päiväkeskus ja Sylkky 2007 pkl käynnit Päiväkeskus 2 240 Pienten lasten päiväkeskuksessa on tutkittu ja hoidettu pääasiassa alle kouluikäisiä lapsia ja heidän perheitään. Toiminta koostuu perhepäivistä päiväkeskuksessa tai kotona sekä avohoitokäynneistä. Jorvin suomenkielinen avohoitotyöryhmä 2007 pkl käynnit Suomenk. avotr 2718 Jorvin ruotsinkielinen avohoitotyöryhmä 2007 pkl käynnit Ruotsink. avotr 771 Lastenpsykiatrian rakennuksen yhteydessä toimiva Keinumäen koulu Espoon kaupungin ylläpitämässä sairaalakoulussa on vastaanottoluokka osastopaikkaa odottaville lapsille. Luokassa on Jorvista sairaanhoitaja. Keinumäen koulussa on lisäksi esi ja alkuopetuksen luokka, jossa toimii osa aikainen psykologi Jorvista. Keinumäen koulu ja Espoon Aarnivalkean koulu on tehnyt tiivistä yhteistyötä osastohoidosta kotiin menevien lasten kuntouttamiseksi. Aarnivalkean koulussa toimii Jorvin psykologi yhteistyössä Jorvin palkkaaman osa aikaisen lastenpsykiatrin kanssa. Erilaista kuntouttavaa hoitoa tehdään pääosin koulun tiloissa yhteistyössä Jorvin lastenpsykiatrian, Aarnivalkean koulun opettajien, lasten ja heidän vanhempiensa kanssa. Jorvin sairaalan ulkopuolella toimii Lasten psykiatrinen Kirkkonummen poliklinikka, Leppävaaranpoliklinikka, joissa on yhteensä käyntejä 3039. 19

3.2.4 Naistentautien ja synnytysten palvelualue Jorvin naistentautien ja synnytysten yksikkö antaa erikoissairaanhoidon palveluita k.o. erikoisalalla. Polikliinisen toiminnan palveluja saavat ensisijaisesti Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kunnat, synnytysten ja päivystyksen osalta lisäksi myös muut ympäristökunnat erityisesti Länsi Uudeltamaalta. Naistentaudeilla ja synnytyksillä on käytössään synnytysosasto, kaksi synnyttäneiden osastoa N6 ja N7, joissa hoidetaan myös raskaana olevia, ns. prenataalipotilaita, äitiyspoliklinikka, synnyttäjien vastaanotto, naistentautien ajanvarauspoliklinikka, päivystyspoliklinikka sekä lisäksi kymmenen potilaspaikkaa osastolla K3/N4, jossa hoidetaan gynekologisia leikkauspotilaita sekä muita gynekologista osastohoitoa vaativia potilaita. Osasto K3/N4 siirtyi vuodenvaihteessa 2007/08 naistentautien ja synnytysten tulosyksiköltä operatiivisen tulosyksikön hallintaan. Samalla naistentautien leikkauspöytien määrää vähennettiin radikaalisti. Myös PÄIKI leikkausten määrä puolitettiin vuoden 2008 alusta. Siirretyt päiki potilaat hoidetaan nyt Kätilöopiston sairaalassa Helsingissä. Naistentautien ja synnytysten päivystys siirrettiin yhteiseltä päivystysalueelta omiin tiloihin vuoden 2008 alussa. Synnytysosasto Synnytysosastolla on kuusi synnytyshuonetta. Vuonna 2007 synnytyksiä oli 3 309 ja näistä keisarileikkauksia 465 (14,1%). Kivunlievitystä puudutuksella annettiin 2175 (65,4%) synnyttäjälle. Seurantapotilaita hoidettiin 115. Vuodeosastot N6 ja N7 2007 sairaansijat joista käytössä hoitopäivät keskim. jakso N6, N7 ja N4 41+8 49 10 544+593 1 2,9 1) Kun vauvat lasketaan mukaan, hoitopäiviä on yhteensä 21 956. Osastoilla hoidetaan matalan riskin synnyttäneitä äitejä ja heidän vauvojaan ja lisäksi osastolta N7 on varattu vuoden 2008 alusta 6 paikkaa synnyttämättömille seurantapotilaille, jotka aikaisemmin olivat osastolla K3/N4, jossa sairaansijoja oli 8. Osastolla 6 toimii vauvojen kuulontarkastuspoliklinikka, osastolla N7 antenaalien poliklinikka ja juhlapyhinä vauvojen poliklinikkatoimintaa. Elektiiviset sektiot hoidetaan osastolta N7. Elektiivisiä sektioita tehdään kahtena päivänä viikossa. Muina päivinä sektiopöytä on koko ajan varattuna päivystyssektioille. Suomessa on kaikissa sairaaloissa, joissa on yli 1500 synnytystä vuodessa, varattuna yksi sali sektioille koko ajan. Äitiyspoliklinikka 2007 pkl käynnit Äitiys pkl 13 738, josta päivystyskäyntejä 3036 Äitiyspoliklinikka toimii samoissa tiloissa naistentautien poliklinikan kanssa; vuoden 2008 alussa niiden hallinto yhdistettiin. 20