401/2221/2017 Kuvaus tenure track -tehtävän (assistant/associate professor) täytöstä Tehoelektroniikka Sijoituspaikka: School of Energy Systems / Sähkötekniikka Rehtori on hyväksynyt kuvauksen käynnistänyt tehtävän täytön 12.6.2018 1 TAUSTATIEDOT... 2 2 KELPOISUUSVAATIMUKSET... 3 3 TEHTÄVÄN HAKEMINEN... 4 4 ASIANTUNTIJOIDEN TYÖSKENTELY... 4 5 HAASTATTELU JA OPETUSNÄYTE... 5 6 VALINTA... 5 TENURE TRACK -JÄRJESTELMÄN VALINTAPERUSTEET... 6 Sovellettavat säädökset Yliopistolaki (558/2009) Valtioneuvoston asetus yliopistoista (770/2009) Lappeenrannan teknillisen yliopiston johtosääntö (11.12.2014, muutettu 15.3.2016) Päätös Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkiuramallista (11.5.2016) Lisätieto Apulaisprofessorin tehtävästä antaa lisätieto professori Olli Pyrhönen, puh +358 40 5166411, olli.pyrhonen@lut.fi. Tehtäväntäyttöprosessia koskeviin tiedusteluihin vastaa henkilöstöjohta Pirkko Partanen, puh 0400 540 798, pirkko.partanen@lut.fi.
1 Taustatiedot Tehoelektroniikan professuuri sijoittuu Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) sähkötekniikan osastolle School of Energy Systems (LES) akateemiseen yksikköön. Tehoelektroniikalla on keskeinen rooli sähköenergiajärjestelmissä. Tehoelektroniikan sovellus- tehoalue on laa. Pienitehoinen tehoelektroniikka liittyy moniin sähkö- elektroniikkatuotteisiin, joissa hakkuritehoaste tuottaa laitteen tarvitseman sähkötehon sopivaan muotoon. Tyypillisesti tehontarve näissä sovelluksissa on alle 1 kw. Suurtehoelektroniikan tehoalue on muutamasta kilowatista useiden megawattien kokoluokkaan asti. Perinteisesti suurtehoelektroniikan keskeisin sovellusalue on ollut pyörimisnopeussäädetyt sähkömoottorikäytöt. Suurtehoelektroniikan rooli on viime vuosikymmenenä lisääntynyt merkittävästi hautetun energiantuotannon sähköistyvän liikenteen myötä. Hautetun energiantuotannon myötä on syntynyt tarve myös älykkäisiin sähköverkkoihin, joissa tehoelektroniikalla on keskeinen rooli sähkötehon muokkauksessa, liittyen sähkön tuotantoon, varastointiin siirtoon. Tehoelektroniikan sovelluksissa keskeisiä tavoitteita ovat luotettavuus, suorituskyky, energiatehokkuus kustannustehokkuus. Tehoelektroniikan suunnittelussa on mahdollista soveltaa monipuolisia mallinnusmenetelmiä, joilla mainittu ominaisuuksia voidaan tutkia. Kehitystyössä mallinnuksen merkitys korostuu entisestään, kun pyritään nopeisiin kustannustehokkaisiin tuotekehityssykleihin. Samoin mallinnusta voidaan hyödyntää tehoelektroniikan suorituskykyä luotettavuutta arvioitaessa. Tehoelektroniikkalaitteiden suorituskykyä vikasietoisuutta tutkitaan perinteisesti kokeellisin mittauksin prototyyppien avulla. Mallinnukseen perustuvilla työkaluilla osa prototyyppitoiminnasta voidaan korvata mallinnukseen perustuvilla analyyseillä. Virtuaalisuunnittelu on metodiikka, jossa mallinnusta hyödynnetään tehokkaasti järjestelmän eri suunnitteluvaiheissa. Tehoelektroniikan tutkimus on LUTissa painottunut suurtehoelektroniikkaan, jossa keskeisenä sovellusalueena ovat perinteisesti olleet sähkömoottorikäytöt sekä pienjännite- että keskijännitealueella. Viime vuosina tutkimuskenttä on laajentunut myös muihin tehoelektroniikan sovelluksiin, kuten älykkäät sähköverkot, liikennevälineiden sähkökäytöt sekä energiavarastojen tehoelektroniikka. Eri sovellusten lisäksi on panostettu myös tehoelektroniikan systeemitekniikkaan, joissa tärkeitä osa-alueita ovat sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC), komponenttiteknologiat, terminen suunnittelu sekä mittaus- säätötekniikka. Kaikkiin edellisiin liittyy oleellisena osana mallinnustyökalut menetelmät. Prototyyppien rakentaminen, testaaminen siihen liittyvät mittaustekniikka analysointimenetelmät ovat keskeisessä roolissa LUT:n tehoelektroniikan tutkimuksessa. Nyt täytettävän tehoelektroniikan apulaisprofessuurin tehtäväala painottuu edellä mainittuun suurtehoelektroniikkaan. Tehtävään valittavalta henkilön edellytetään laa-alaista tehoelektroniikkajärjestelmien mallinnus- systeemitekniikan osaamista. Tehtävä edellyttää perehtyneisyyttä esimerkiksi joihinkin seuraavista tutkimusalueista - Tehoelektroniikan simulointi (Computational methods in power electronics / Advanced modelling and design methods in power electronics) - Tehoelektroniikan luotettavuus diagnostiikka (Realiability and diagnostics in power electronic systems) - Tehoelektroniikan mittaus- säätötekniikka (Control and measurement technology in power electronics) - Tehoelektroniikan komponentit (Power electronic components) - Raskaat tehoelektroniikan sovellukset (High power converter technology from kilowatt to megawatt scale) - Tehoelektroniikan sähkömagneettinen yhteensopivuus (Electromagnetic compatibility in power electronics) 2
Professuuriin valittavalta henkilöltä odotetaan yliopistotason opetuskokemusta. Kokemus kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä, kilpaillun tutkimusrahoituksen hankinnasta sekä teollisuusyhteistyöstä katsotaan eduksi. Myös teollisuuskokemus professuurin alalta katsotaan eduksi. Tehtävä edellyttää toimivaa yhteistyötä sähkötekniikan muiden tutkimusryhmien kanssa. Tehoelektroniikan keskeisiä sovellusalueita LUTin Sähkötekniikan osastolla ovat sähkömoottorikäyttöjen tehoelektroniikka, verkkovaihtosuuntaat, suuritehoiset DC-DChakkurit sekä elektrolyysi- polttokennosovellukset. Hakilla odotetaan olevan teoreettista käytännön kokemusta jostakin mainituista tehoelektroniikkasovelluksista. Professuuriin liittyviä toiminnan tavoitteita ovat - Tehoelektroniikan perus- tkokoulutus sen kehittäminen, tavoitteena on olla alan kärkitoimi Suomessa - Tehoelektroniikan tutkimustoiminta sen vahvistaminen sähkötekniikan osastolla - Tutkimusyhteistyö alan kansallisten kansainvälisten yritysten tutkimuslaitosten kanssa Professorin tehtäviin sisältyy myös seuraavia tutkimusalaan liittyviä tehtäviä - tietouden lisääminen teollisuutta kansantaloutta palvelevalla tavalla - osallistuminen asiantuntina LUTin eri yksiköiden hankevalmisteluihin - yliopiston toimintaan liittyvät yhteiset tehtävät Tehtävä sijoittuu tenure-track järjestelmään apulaisprofessoritasolle (assistant / associate professor) se täytetään avoimella hakumenettelyllä 4 vuoden määräaksi. Tehtävän täytössä sovelletaan 6 kk koeaikaa. 2 Kelpoisuusvaatimukset Lappeenrannan teknillisen yliopiston 11.12.2014 hyväksytyn 15.3.2016 muutetun johtosäännön mukaan professorilta edellytetään tohtorin tutkintoa, korkeatasoista tieteellistä pätevyyttä, kokemusta tieteellisen tutkimuksen johtamisesta, kykyä hankkia rahoitusta, kykyä antaa korkeatasoista tutkimukseen perustuvaa opetusta kykyä ohta opinnäytteitä sekä näyttöjä edustamansa tutkimusalan kansainvälisestä yhteistyöstä, kun se on tärkeää tehtävän hoitamiselle, käytännöllistä perehtymistä tehtäväalaan. Tässä tehtävässä käytännöllistä perehtyneisyyttä ei edellytetä, mutta se katsotaan eduksi. Hakin tulee olla ansioitunut tutkimuksessa koulutuksessa, hänellä tulee olla näyttöjä tutkimuksen vaikuttavuudesta täydentävän tutkimusrahoituksen hankkimisesta, sekä kansainvälistä kokemusta. Valinnassa kiinnitetään huomiota hakin ansioihin, jotka on määritelty Lappeenrannan teknillisen yliopiston Tenure track -järjestelmässä (liite). Valtioneuvoston asetuksen yliopistoista (770/2009) mukaan yliopiston opetus- tutkimustehtävää hoitavalta vaaditaan, että hän hallitsee sen kielen, suomen ruotsin, jolla hänen on annettava opetusta. Yliopiston johtosäännön 16 :n mukaan ulkomaalainen sekä Suomen kansalainen, joka ei ole syntyperäinen suomalainen, voidaan valita opetus- tutkimustehtävään sen estämättä, että hän ei ole osoittanut suomen / ruotsin kielen toa. Yliopiston johtosäännön 16 :n mukaan professorin tehtävään valittavalta edellytetään sellaista kielitoa kuin kyseisen tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Professorin tehtävän täytössä kielito voidaan osoittaa akateemisen neuvoston hyväksymällä kielitotodistuksella / haastattelussa. 3
Tässä tehtävässä edellytetään sujuvaa englannin kielen suullista kirllista toa. Hakin tulee myös olla valmis hankkimaan tehtävän hoidon kannalta riittävä suomen kielen to kohtuullisessa assa, jonka esimies määrittää yhteistyössä valittavan henkilön kanssa. 3 Tehtävän hakeminen Hakemus Hakemuksessa tulee mainita, minkä tenure-tason tehtävää haki hakee. Hakuaika ilmenee hakuilmoituksesta. Hakemus sekä asiantuntijoille toimitettava aineisto on toimitettava ensisiisesti hakuilmoituksessa ilmoitetun sähköisen e-rekrytointijärjestelmän kautta sähköpostilla (recruitment@lut.fi). Hakemusmateriaali tulee olla englanniksi. Hakemukseen on liitettävä: Curriculum Vitae Kopio tohtoritutkintotodistuksesta Täydellinen julkaisuluettelo, sisältäen Scopus-tietokannan mukaisen julkaisujen kokonaismäärän, viittausten kokonaismäärän, h-indeksin Scopus ID:n. Lisäksi vastaavat tiedot hakin Google scholar -profiilista. Asiantuntijoiden arvioitavaksi tarkoitetut julkaisut (enintään 10 kpl) Erillinen luettelo arvioitavaksi tarkoitetuista julkaisuista Opetusportfolio vastaava selvitys hakin opetuksellisista ansioista Selostus hakin merkittävistä ansioista toiminnasta täytettävän tehtävän kannalta (enintään 3 sivua) Hakin näkemys alan opetuksen, tutkimuksen hanketoiminnan kehittämisestä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (enintään 3 sivua) Yhteystiedot Hakin tulee ilmoittaa yliopistolle sähköpostiosoitteensa, johon tehtävän täyttöön liittyvät yhteydenotot lähetetään. Mikäli haki ei halua yhteydenotto sähköpostitse, tulee hänen ilmoittaa tästä yliopistolle samalla kun hän ilmoittaa postiosoitteen, josta hänet tavoittaa hakumenettelyn aikana. Yliopisto käyttää ensisiisesti sähköistä yhteystietoa. 4 Asiantuntijoiden työskentely Asiantuntijoiden valinta Asiantuntijoiden tulee olla esteettömiä tehtäväänsä. Ennen asiantuntijoiden lopullista valintaa hakijoille varataan tilaisuus esittää huomautus asiantuntiehdokkaiden esteellisyydestä. Akateemisen yksikön johta kutsuu valmisteluryhmän ehdotuksesta vähintään kolme kansainvälisen tason asiantuntia antamaan lausunnon hakijoiden ansioista. Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntaan kuuluva ei voi toimia asiantuntina. Asiantuntijoita valittaessa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon hakijoiden edustamat alaan kuuluvat oppisuunnat noudatetaan tasapuolisuutta. Asiantuntin esteellisyydestä on voimassa mitä hallintolain (434/2003) 27 29 :ssä säädetään. Asiantuntijoille lähetettävät hakemukset Valmisteluryhmä voi rata asiantuntille lähetettävien hakemusten määrän, mikäli hakijoita on neljä enemmän. Raustilanteessa arvioitavaksi on lähetettävä vähintään kolme 4
hakemusta. Raamisen perusteena on päätöksentekijän käsitys siitä, ketkä hakijoista ensi sissa tulevat kysymykseen tehtävää täytettäessä. Valmisteluryhmän tulee perustella päätöksensä. Mahdollisesta rauksesta tiedotetaan hakijoille. Asiantuntilausunto Lausunto on annettava kirllisena enintään kahden kuukauden määräassa. Tarkempi aika ilmoitetaan asiantuntille lähetettävän menettelyohjeen mukana. Asiantuntin tulee arvioida lausunnossaan erityisesti hakijoiden tieteellinen pätevyys mahdollisuuksien mukaan myös muu ansioituneisuus haettavana olevaan tehtävään, sekä asettaa arvioimansa hakit paremmuusjärjestykseen. Asiantuntit saavat neuvotella keskenään antaa myös yhteisen lausunnon. Asiantunti ei saa osallistua asian käsittelyyn sen myöhemmässä vaiheessa. Lausunto on toimitettava annettuun määräaikaan mennessä yliopistolle. 5 Haastattelu opetusnäyte Asiantuntijoiden arvioimat hakit kutsutaan haastatteluun. Valmisteluryhmä voi pyytää hakijoita antamaan opetusnäytteen, joka on julkinen. Akateeminen neuvosto arvostelee opetusnäytteen seuraavassa mahdollisessa kokouksessaan. 6 Valinta Tenure track -toimikunta tekee akateemiselle neuvostolle ehdotuksen tehtävän täyttämisestä. Tämä jälkeen akateeminen neuvosto tekee rehtorille esityksen valittavasta henkilöstä tehtävän jättämisestä täyttämättä. Esityksen tulee perustua hakijoiden esittämiin ansioihin, asiantuntilausuntoihin, mahdolliseen opetusnäytteeseen muihin esille tulleisiin seikkoihin. Rehtori tekee päätöksen tehtävään valittavasta henkilöstä päättää jättää tehtävän täyttämättä. Rehtori voi, katsottuaan sen tarpeelliseksi, hankkia lisäselvitystä päätöksenteon tueksi. Valintaehdotus päätös tehtävän täyttämättä jättämisestä voidaan tehdä, vaikka kaikki asiantuntit eivät ole antaneet lausuntoan, jos lausuntojen antamiselle asetettu määräaika on kulunut umpeen, lausunto on saatu vähintään kolmelta asiantuntilta muista lausunnoista voidaan luopua vaarantamatta hakijoiden tasapuolista arvostelua. Rehtorin päätettyä tehtävään valittavasta henkilöstä hänen kanssaan tehdään työsopimus. Jos työsopimusta ei synny, rehtori voi akateemisen neuvoston esityksen perusteella tehdä uuden päätöksen valita tehtävään toisen ehdokkaan. Rehtori voi myös jättää tehtävän täyttämättä. Kun työsopimus valitun henkilön kanssa on tehty, valinnan lopputulos annetaan tiedoksi kaikille hakijoille. 5
Liite Tenure track -järjestelmän valintaperusteet Tehtävissä edellytetään tohtorin tutkintoa soveltuvalta alalta, tutkimusalan sopimista LUT:n strategiaan (katso LUT Strategia 2020), tavoitteellista suunnitelmaa kyseisessä tehtävässä sekä opetuskokemusta antasaista opetusportfoliota. Opetusansioiden osalta voidaan käyttää taulukkoa (dokumentin lopussa). Kansainvälisissä rekrytoinneissa Suomen Euroopan ulkopuolelta tulevia hakijoita arvioitaessa on huomioitava se, ettei heillä välttämättä voi olla entuudestaan suomalaisia eurooppalaisia tutkimushankkeita eivätkä he ole julkaisutoiminnassaan huomioineet Suomen julkaisufoorumiluokitusta. Heidän osaltaan arvioidaan menestys heidän omissa kansallisissa kansainvälisissä rahoitushaiussa sekä oman tieteenalansa tiedelehtien impact factoreita. Vasta etenemis- vakinaistamisarvioinneissa heihin voidaan soveltaa samo kriteerejä kuin suomalaisiin henkilöihin. Valinnassa kiinnitetään huomiota hakin ansioihin seuraavasti: Apulaisprofessori (assistant professor): o Tieteelliset julkaisut kansallisen julkaisufoorumiluokituksen mukaisissa julkaisuissa o Yhteydet omaan kansainväliseen tiedeyhteisöön o Potentiaali osallistua ulkopuolisen rahoituksen hankintaan tutkimusryhmässä hakeminen Suomen Akatemian tutkitohtorin tehtävään o Potentiaali osallistua opetukseen opinnäytteiden ohamiseen Apulaisprofessori (associate professor): o Menestyksekäs julkaisutoiminta väittelyn jälkeen, tavoitteena 3 kpl/vuosi kansallisen julkaisufoorumiluokituksen mukaista julkaisua o Näytöt osallistumisesta kansainväliseen yhteistyöhön o Menestys täydentävän rahoituksen hankinnassa toimiminen esim. projektipäällikkönä täydentävän rahoituksen projekteissa o Osallistuminen Suomen Akatemian tutkitohtorin tehtävän hakuun o Osallistuminen tutkikoulutettavien ohamiseen o Osallistuminen tutkimustulosten kaupallistamisponnisteluihin o Osallistuminen opetukseen, opetuksen kehittämiseen opinnäytetöiden ohamiseen Opetusosaamisen huomioon ottaminen tenure track -urajärjestelmässä Osaaminen lasketaan taulukon osa-alueiden keskiarvona. Laskentaan otetaan mukaan 5-7 kriteeriä tenure track -toimikunnan päätöksen mukaisesti, ei siis välttämättä kaikkia 7 kriteeriä. Taulukko Opetusosaamisen arviointimatriisi Välttävä Tyydyttävä Hyvä Erittäin hyvä Erinomainen 1. Vain vähän (1-3 Hyvä (vähintään Laa Laa (enemmän Opetuskokemus yksipuolista v.) 4 v.) (enemmän kuin 10 v.) opetuskokemusta opetuskokemusta opetuskokemus kuin 7 v.) monipuolinen yliopistossa yliopistossa kokemus täydennys- monipuolinen yliopistokoulutuksessa kokemus opetuksesta sekä 6
2. Pedagoginen osaamisen kehittäminen/pe dagoginen koulutus (arvioidaan kaikki lauseet) Opetuksesta saatu opiskeli verspalaute 3. Opetuksen kehittäminen uudistaminen, myös ops-työ (Näyttö dokumentoitu) Vain vähän pedagogista koulutusta. vain vähän kehittää opetusto. Opiskelipalautetta kerätty, ei verspalautetta Vain vähän muuttaa kehittää opetusta vain vähän kiinnostusta osallistua tutkintoohjelman kehittämistyöhön. pedagogista koulutusta (1-4 op). kehittää opetusto. Opiskelipalautteen arviot myönteisiä Ei verspalautetta käyttää itselle uusia opetusmenetelmiä / osaamisenarviointi-menetelmiä osallistua tutkintoohjelman kehittämistyöhön. Pedagogisia opinto suoritettu 5 24 op. systemaattinen opetustojen kehittäminen on aloitettu. Hyvä opiskelipalaute useasta kurssista usean vuoden alta Myös verspalautetta Opetusmenetel mien osaamisen arviointimenetelmien käyttö on perusteltu osaamistavoitteiden näkökulmasta roolinmukainen osallistuminen tutkintoohjelman kehittämistyöhön. yliopistoopetuksesta täydennyskoulutuksesta Pedagogisia opinto on suoritettu 25 op. aktiivinen osallistuminen pedagogiseen koulutukseen muihin opetuksen kehittämistä koskeviin tilaisuuksiin aktiivisesta opetustojen kehittämisestä. Erinomainen palaute opiskelijoilta usean vuoden alta eri kursseista Hyvä verspalaute 5 25 op pedagogisia opinto Osaamistavoitteita, opetusmenetelmiä osaamisen arviointimenetelmiä arvioidaan kehitetään systemaattisesti roolinmukainen, aktiivinen rakentava osallistuminen tutkintoohjelman kehittämistyöhön. täydennyskoulutuksesta yliopiston ulkopuolelta kokemusta opetuksen johtamisesta Laa pedagoginen kouluttautuminen (25 op +) aktiivisesta tavoitteellisesta opetustojen kehittämisestä halukkuudesta valmiudesta kaa opetusosaamista työyhteisössä tukea kollego opetustojen kehittämisessä. sekä Erinomainen palaute opiskelijoilta usean vuoden alta eri kursseista Erinomainen verspalaute Edellisen lisäksi: valmiudesta kyvystä tukea työyhteisön muita jäseniä opetuksen kehittämisessä Oman opetuksen kehittämistyötä sen tuloksia on dokumentoitu julkaistu merkittävästä kyvystä ottaa vastuuta tutkintoohjelman kehittämistyöstä. 7
4. Oppimateriaalien tuottaminen Määritelmä: Oppimateriaali on materiaali joka on tuotettu oppimisen tueksi mahdollisten luentokalvojen lisäksi Vain vähän tuottaa oppimateriaale materiaalin tuottaminen käyttö on tavanomaista, valmiin materiaalin hyödyntämistä. tuottaa opetus- opiskelumateriaale. Selkeää tuottaa opetus opiskelumateriaale oppimateriaalit niiden käyttö tukevat opiskelin oppimista asetettujen osaamistavoitteiden saavuttamista. Opiskelin ohukseen sekä opiskelun oppimisen tueksi on tuotettu pedagogisesti perusteltua materiaalia oppimateriaale arvioidaan kehitetään tkuvasti. Opiskelin ohukseen sekä opiskelun oppimisen tueksi on tuotettu pedagogisesti perusteltua materiaalia oppimateriaale arvioidaan kehitetään tkuvasti oppimateriaalit ovat myös muualla käytössä (julkaistu esim. oppikirna). 5. Opinnäytteiden Hieman kokemusta Vähän kokemusta opinnäytetöiden kokemusta Laa kokemus Laa kokemus opinnäytteiden ohus opinnäytetöiden ohuksesta opinnäytetöiden opinnäytteiden ohuksesta ohuksesta tarkastuksesta. ml. väitöskirjojen ohuksesta tarkastuksesta ohuksesta tarkastuksesta Ja tarkastuksesta.. kokemusta esitarkastana vastaväittäjänä toimimisesta. 6. Opintojen ohus, opiskelin opintojen etenemisen tukeminen ohus Ei ollenkaan vähän panostaa opiskelijoiden ohukseen. panostuksesta opiskelijoiden ohukseen. huolellisesta vastuullisesta opiskelijoiden ohuksesta osana omaa opetusta kehittää ohusta. aktiivisesta panostuksesta opiskelijoiden ohukseen myös oman opetuksen ulkopuolella, esim. opettatuutortoiminta, uraohus. Edellisen lisäksi: valmiudesta kyvystä tukea työyhteisön muita jäseniä opintojen ohuksessa sen kehittämisessä omaa ohustoimintaa, sen tuloksia kehittämistyötä on dokumentoitu julkaistu. 7. Opetuksen Opintoksopalau- Opintokso- Opintokso- Opintokso- Opintoksopalaatu tetta ei ole kerätty palautteen palautteen palautteen lautteen keskiarvo Opintoksopalaut sen keskiarvo keskiarvo on 2.0 keskiarvo on 3.0 keskiarvo on on 4.0 teen keskiarvo on alle 2. enemmän. enemmän. 3.5 enemmän (skaalataan enemmän. viisiporselle asteikolle) julkinen kunniamaininta palkinto hyvästä opetuksesta. 8