S U O M E N V IR A L L IN E N TI L A ST O - F IN L A N D S O F F IC IE L L A S T A T IS T IK XVIII B KÄSI TYÖT I LASTO V U O N N A 94 HANTVERKSSTATISTIK ÀR 94 STATISTIQUE DES ARTS ET MÉTIERS EN FINLANDE ANNÉE 94 H E L S IN K I 96 H E L S IN G F O R S
H elsinki 986. V altioneuvoston kirjapaino.
Alkusanat. Täten Tilastollinen päätoim isto saattaa ju lk i suuteen käsi- ja pienteollisuutta vuonna 94 esittävän tilaston. Aineiston käyttelyä on lähinnä valvonut allekirjoittanut Strömmer, joka m yös on laatinut tekstikatsauksen. Helsingissä, Tilastollisessa päätoimistossa, lokakuussa 96. Förord. Statistiska centralbyrän bringar härmed tili offentligheten Statistiken över hantverket och smäindustrin är 94. Behandlingen av rnaterialet har närm ast lelts av underlecknad Strömmer, som även utarbetol texten. Helsingfors, ä Statistiska centralbyrän. i O ktober 96. M artti Kovero. V a lte r L in d b erg. M. Strömmer.
Sisällys. Innehâll. Teksti (siv. IS)..Johdanto... Aineiston keräyksen järjestely... Kysymyskaavake... Aineiston kokoonpano ja luotettavaisuus... Katsaus tilaston tärkeimpiin tuloksiin... 4 Alueellinen jakaantum inen... 5 Omista jaryhmity s... 6 Palkkatyöläiset ja oppilaat... 7 Eri to im ialat... 8 Liikevaihto... 0 Työpaikkojen suuruus... Sahat ja myllyt... Résumé français... 4 siv Text (sid. IS ). g d Inledning... Insamlingen av m aterialet... Frägeformulär... Materialets sammansättning och tillförlitlighet.. Översikt över statistikens viktigaste résultat... 4 Lokal fördeluing... 5 Ä g a re... 6 Lönarbetare och elever... 7 Olika verksamhetsgrenar... 8 Omsättning... 0 Arbetsställenas storlek... Sägar och k v a rn a r... R é s u m é f r a n ç a is... 4 Tauhdiitteet (siv. 59). Taulu. Käsi- ja pienteollisuusyritykset kaupungeissa, kauppaloissa ja maaseudulla...». Käsi- ja pienteollisuusyritykset, niiden omistajat, palkkatyöläiset, liikevaihto ja käyttövoima toim ialoittain... 6». Käsi- ja pienteollisuusyritykset, ryhmitettyinä toimialoittain ja työssä olevien henkilöiden m u k aan... 46 i) 4. Sahat ja myllyt, niiden omistajat, palkkatyöläiset, liikevaihto ja käyttövoima.. 56 Tabellbilayor (sid. 59). Tabell. Hantverks- och smäindustriföretagen i städerna och köpingarna samt pä landsbygden...». Hantverks- och smäindustriföretag, deras ägare, vid dem gysselsatta lönarbetare, omsättning samt drivkraften, enligt verksamhetsgrenar... 6». Hantverks- och smäindustriföretag, grupperade enligt verksamhetsomräde ooh antalet sysselsatta personer... 46» 4. Sägar och kvarnar, deras ägare, vid dem sysselsatta lönarbetare. omsättning samt drivkraften... 56 T able des m atière s. Texte (Pages S) Tableaux (Pages S9). Pag Tableau. Arts et métiers et petites industries dans les villes et les bourgs et à la campagne.». Arts et métiers et petites industries: leurs propriétaires et leurs ouvriers salariés ainsi que le mouvement commercial et la force motrice, par professions.. (> Pag. Tableau. Arts et métiers et petites industries selon la sphère d activité et le nombre de personnes occupées... 46» 4. Scieries et moulins, leurs propriétaires et ouvriers salariés, le mouvement commercial et la force m o trice... 56
Suomen käsi- ja pienteollisuus vuonna 94. Johdanto. A ina vuoteen 909 saak k a, jolloin teollisuustilastom m e p erinpohjin u u d iste ttiin, k e rä ttiin teo llisu u stilasto n y h tey d essä tie to ja m yös k äsity ö am m attie n h a rjo itta jista. P uheena olev an a v u onna p ä ä tti k u iten k in silloinen sen aatin k auppa- ja teo llisu u sto im itu sk u n ta, e ttä käsity ö tilasto la a d itta isiin tä s tä lä h tie n k o k o n aan erillisenä ju lk aisu n a jo k a viides vuosi. T äm än p äätö k sen m ukaisesti ensim m äinen k äsity ö tilasto to im ite ttiin v u odelta 9, m u tta sen jä lk e e n ei k ä sity ö tilasto n laatim isessa ole v o itu m a in ittu a m ä ä rä a ik a a n o u d a tta a. S iten seu raav an tilasto n ilm estym inen siirty i k y m m e n tä v u o tta m y ö hem m äksi, ja n y t esillä oleva tilasto p e ru stu u v uoden 94 aineistoon. T arpeellisia m ä ä rä ra h o ja on k y lläkin säännöllisesti p y y d e tty tä m ä n tilasto n to im itta m ista v arten, m u tta v aro jen saam inen on k o h d a n n u t vaikeuksia ja v iiv ästy ttä n y t tilasto n ilm estym istä. Aineiston keräyksen järjestely. V uoteen 94 k o h d istu v a käsi- ja pienteollisuustilasto on la a d ittu su u rin p iirtein sam ojen p e ria a tte id e n m u k a a n k u in v a sta a v a t aik aisem m atk in tilasto t. A ineiston k eräy s on ta p a h tu n u t sam oin kuin edellistä, v uoden 9 tilasto a to im itettaessa. T ä m ä m erkitsee, e ttä kunnalliset a m m a ttie n ta r k a s ta ja t o v a t p aik allisten olosuhteiden tu n tem u k sen sa perusteella ja k a n e e t ja k erän n eet tila sto k a a v a k k e e t saad en m ä ä rä ty n p alkkion korv au k sek si jo k aisesta v irh eettö m ästi tä y te ty s tä k aav ak k eesta. T ieto jen k e rä y stä o n ollut om ansa jo n k in v erran v a ik e u tta m a a n se seikka, e tt ä käsi- ja pienteollisuuden alaa ei yleensä ole m ah d o llista ra jo itta a m illään t äsm ällisellä ja jo k a yksity istap au k seen soveltuvalla k ä site m ä ä ritte lyllä. T ällaiset m ä ä rite lm ä t m u o d o stu v at n i m ittä in p ak o stak in en em m än ta i v äh em m än y lim alkaisiksi ja tu lk in n an v araisik si. N äin ollen ensiaineiston k e rä y s tä jä rje ste ttä e ssä an n e ttiin Hantverket och smáindustrin i Finland ár 94. Inledning. Ä nda t. o. m. á r 909, d á v á r in d u s trista tistik genomg&ende förändrades, insam lades i sam b an d m ed in d u strista tistik e n u p p g ifter även om h a n tv e rk a rn a. N ä m n d a ár beslöt em ellertid sen aten s d á v a ra n d e handelsoch in d u striex p ed itio n, a tt h a n tv e rk ssta tistik e n fram deles skulle v a rt íem te á r u ta rb e ta s sásom en h elt och h állet själv ständig p u b likation. I enlighet m ed d e tta b eslu t sam m anstálldes den fö rsta h a n tv e rk ssta tistik e n för á r 9, m en d äre fte r h a r h a n tv e rk ssta tistik icke k u n n a t u ta rb e ta s m ed ia k tta g a n d e a v n ä m n d a tidsm ellanrum. S&lunda uppsk ö ts publiceringen a v följande S tatistik tili tío ár señare och föreliggande S tatistik g ru n d a r sig p á m aterial för ä r 94. A nhällan om nödiga anslag för u tarb e- ta n d e t a v en sádan S tatistik h a r reg elb u n d et g jo rts, m en d et h a r s tö tt p á sv árigheter a tt fá m edel h ärtill, varigenom S tatistik en fö rd rö jts. Insam lingen av materialet. S ta tistik e n för á r 94 över h a n tv e rk e t och sm áin d u strin h a r u ta rb e ta ts efter i s tö rt se tt sam m a principer som m o tsv aran d e äldre S tatistiker. Insam lingen a v m aterialet h a r sk e tt p á sam m a s ä tt som i fraga om d en foregáende Statistiken, för á r 9. D e tta innebär, a tt de kom m unala yrkesinspektö re rn a m ed ledning a v sin kän n ed o m om de lokala förh& llandena fö rd elat och in sam lat frágeform ularen m o t en h e stä m d e rsä ttn in g per felfritt ify llt form ular. Insam lin g en a v u p pgifter h a r i n agon m an fo rsv árats a v d en om ständigh eten, a tt d e t i allm än h et icke är m öjligt a tt genom n ag ra e x a k ta och i v arje enskilt fall tilläm pliga begreppsdefinitioner angiva gränserna för v ad h a n tv e rk e t och sm áin d u strin skall anses om fatta. D y lik a definitioner b liv a näm ligen m ed n ö d v än d ig h et m era elier m in d re generella och giva m öjlighet tili olika tolkning. Med b eak ta n d e h ä ra v fingo de k om m unala yrkes-
kunnallisille a m m a ttie n ta rk a sta jille v ain se yleinen ohje, e tt ä k asity ö tilasto o n o te ta a n m u k a a n k aik k i sellaiset teollisen to im in n an piiriin lu e tta v a t ty ö p a ik a t ja a m m a tin h a rjo itta ja t, jo ista ei saad a tieto ja v arsin aista jo k a vuosi la a d itta v a a teo llisu u stilasto a v arten. Lisäksi liitettiin tie to je n kerääjille a n n e ttu ih in y k sity isko h taisiin ohjeisiin lu ettelo yleisim m in e siin ty v istä käsi- ja pien teo llisu u d en ry h m istä. N iitä ta p a u k sia, jolloin käsi- ta i p ien teollisu u tta h a r jo ite ta a n siv u am m attin a varsinaisen elinkeinon ohessa, k u te n eten k in m aaseudulla voi olla asian la ita, ei ole y lip ään sä la in k a a n o te ttu huom ioon. A inoan poikkeuksen tä s tä sä ä n n ö stä o v a t m u o d o staneet m aaseu d u n k o tita rv e sa h a t sek ä n. s. vero- eli tu llim y lly t, joiden to im in ta liitty y su o ra naisesti m a a ta lo u d e n h arjo ittam iseen. N ä istä ty ö p aik o ista e site tä ä n tie d o t om ana erillisenä osastona tau lu liitte issä. K ysym yskaavake. A ineiston keräy k sessä k äy te t ty k y sy m y sk aav ak e on tä llä k e rta a eräissä suhteissa p o ik en n u t aikaisem m ista k aav ak k eista. N iin p ä edellisillä kerroilla kaav ak k eeseen sisältyi k o h ta, jossa p y y d e ttiin tie to ja v a lm iste ttu je n tu o tte id e n eri lajeista ja m ääristä, N ä itä seik k o ja k o sk ev at v a sta u k se t olivat k u iten k in niinh y v in v uoden 9 k u in 9 tilastoaineistossa siihen m äärin epätäydellisiä, e ttä n iitä ei v o itu en sin k ään k ä y ttä ä. T ä m ä n ta k ia ei v u oden 94 tilasto k aav ak k eeseen o te ttu n ä itä kysym yksiä, v aan ra jo itu ttiin sen sijaan p y y tä m ä ä n tie to ja liikevaihdon su u ru u d esta, J o tta liikevaihdon k äsitteen su h teen ei sy ntyisi e p ä se lv y y ttä, p y y d e ttiin erikseen tieto ja: a) m y y n tiä v a rte n om ista raak a-ain eista v a lm iste ttu je n tu o tte id e n rah a- arv o sta; b) tila a ja n raak a-ain eista v a lm iste ttu je n tu o tte id e n v alm istuspalkkioista; c) su o rite ttu je n k o rjau stö id en palk k io ista ja d) edellisiin k o h tiin k u u lu m a tto m ista tu lo ista. T ä te n on siis v o itu su u rin p iirtein p itä ä erillään asianom aisten y rity ste n saam at b ru tto - ja n e tto tu lo t. K a a v a k keeseen sisä lty v istä u u sista k y sy m y k sistä m a i n itta k o o n vielä liik eyrity sten k äyttö v o im aa kosk ev a k o h ta. T ällaisen k ysym yksen lisääm istä kaavakkeeseen p id e ttiin tarpeellisena siihen k a t soen, e ttä n y k y ä ä n koneellinen k äy ttö v o im a säh k ö m o o tto rit alk aa olla v e rra te n yleistä pienim m issäkin teo llisu u sto im in taa h a rjo itta vissa laitoksissa. Aineiston kokoonpano ja luotettavaisuus. M itä k ä y te ttä v issä olevaan tilastoaineistoon tulee, n iin on ensinnäkin itse aineiston keräyksessä e siin ty n y t jossain m äärin ep ä ta sa isu u tta. T ä m ä on helposti y m m ä rre ttä v ä ä, kun o te ta a n huoin sp ek tö rern a en d a st d en allm än n a regeln i fräga om insam lingen a v p rim ä rm a te ria le t, a tt i h a n tv e rk ssta tistik e n m ed tag as alla sädan a tili den in d u striella v erk sam h eten hänförliga arbetsstallen och y rk esu tö v are, om v ilk a uppgifter ieke erhällas för den egentliga, ärligen u ta rb e ta d c in d u strista tistik e n. Till de d etaljerade anvisnin g ar in sam larn a a v uppgiftern a fingo bifogades dessutom en förteckning över de allm än n ast förckom m andc g ru p p ern a a v h a n tv e rk och sm äin d u stri. De fall, d a h a n tv e rk eher sm ä- in d u stri id k as säsom bisyssla vid sidan a v d en egentliga näringen, säsom fö rh ällandet kan v a ra särsk ilt p ä landsbygden, h a överhuvudta g e t icke alls b e a k ta ts. D et en d a u n d a n ta g e t frän d en n a regel bilda husbehovssägarna och de s. k. tu llm jö lk v arn arn a, vilkas v erk sam h et d irek te a n slu ter sig tili jo rd b ru k sn ärin g en. U p p g iftern a om dessa arb e tsstä lle n ingä säsom en särskild avdelning i tabellbilagan. ITageform uliir. D et vid insam lingen a v m aterialet an v ä n d a frägeform uläret a v v ek den n a gäng i en dei avseenden frä n tid ig are form ulär. S älunda innehöll fo rrn u läret tid ig are ganger e tt m ornent, d a r m an anhöll om u p p g ifter angäende slaget och in än g d en a v de fram ställd a p ro d u k - to rn a. S varen rö ran d e dessa o m stän d ig h eter voro likväl bade är 9 och 9 tili den g rad ofullständiga, a tt de alls icke k ünde an v än d as. D ärfö r upptogos icke dessa frägor i d e t sta tistisk a fo rrn u läret för ä r 94, u ta n m a n in sk rä n k te sig i stä lle t tili a tt b eg ära u p p g ifter om o m sättningens storlek. F ö r a tt angäende begreppet om sättn in g icke skulle u p p stä oklarlret, begärdes uppgifter särsk ilt beträffan d e: a) p e n n in g v ärd et a v för försäljning a v egna rä ä m n e n tillv erk ad e p ro d u k te r; b) ersättn in g en för tillverkning a v v aro r, som tillv e rk a ts av b eställaren s rääm n en; c) ersä ttn in g e n för u tfö rd a re p a ra tio n sa rb e te n och d) de in k o m ster, som icke h änfö ra sig tili o v an n äm n d a p u n k te r. P ä sä s ä tt h a r m a n i sto ra d rag k u n n a t särsk ilja resp. företags b ru tto - och n etto in k o m ster. A v de n y a frägor som ingingo i fo rrn u läret m ä ä n n u n äm n as en p u n k t rö rande affärsföretagens d riv k ra ft. D et ansägs nödigt a tt tilläg g a en d y lik fräga i forrnuläret m ed b eakta n d e a v a tt nuförtiden d en m askineiia d riv k ra fte n de elek trisk a m otorern a -- b ö rjar bli re la tiv t vanlig även i de m in sta företag, som idka industriell verksam het. Materialets samrnansättning och tillförlitlighet. V ad föreliggande sta tistisk a m aterial boträffar, sä förekom för d e t fö rsta i nägon m a n o jäm n h et vid insam lingen a v själv a rnaterialet. D etta är lä tt begripligt, d ä m an b e a k ta r, a tt effek tiv a
m ioon, e ttä te h o k k a ita tark istu sm ah d o llisu u k sia on p u u ttu n u t. A ineiston kokoonpanoon on siten p ak o stak in e rä iltä osilta v a ik u tta n u t se seikka, e ttä k e rä ä jä t e iv ä t k aikkialla ole ty ö s sään o so ittan eet y h tä su u rta h u o lellisuutta. Ilm e istä on, e tte i a in akaan m u u tam illa p a ik k a kunnilla ole keräy k sen toim eenpanossa n o u d a te t tu riittä v ä ä ta rk k u u tta, jo ten osa käsi- ja pien teo llisu u sy rity k siä on v o in u t jä ä d ä m u k aan o tta m a tta. L isäksi on h u o m a u te tta v a, e ttä e rä istä sy rjä isistä m aalaisk u n n ista ei ole v o itu saad a ensin k ään tieto ja. T ä m ä n laatu iset ta p a u k s e t o v a t k u iten k in olleet siksi h a rv a lukuisia, e ttä niillä k aik en toden n äk ö isy y d en perusteella ei ole ollut s a n o tta v a a v a ik u tu sta lask en n an lopputuloksiin. x) K aavakkeeseen sisälty v istä k y sy m y k sistä on liikevaihdon su u ru u d en ilm o ittam in en tu o tta n u t tie to je n an tajille en iten v a ik e u tta. K u n usean käsi- ja pienteollisuuden h a rjo itta ja n k irjan p ito on h y v in vaillinaista, sikäli k u in sitä on lain k aan su o rite ttu, on tä m ä k o h ta n ä h tä v ä s ti m onessa tap au k sessa ilm o ite ttu arv iolukuna. T oisinaan on tä h ä n kysym ykseen jä te tty m yös k o k o n aan v a sta a m a tta. M yöskään ei ed ellä e site tty liik e v aih d o n ja o itte lu eri alary h m iin sä ole aina ta p a h tu n u t tä y sin johdonm ukaisesti. A ineistoa ta rk a ste tta e s sa on edelleen v o itu h u o m ata, e ttä jo tk u t tie to je n a n ta ja t o v at saam istaan ohjeista h u o lim a tta m erk in n eet kaav ak k eeseen liik ev aih d o n b ru tto su m m a n asem asta n etto su m m an ta i o v a t m u u te n k ä sittä n e e t k y sym yksen v äärin. Silloin k u in tällaisia v äärin k äsity k siä on selvästi v o itu to d e ta, on ne joko erikoisen tiedustelu n ta i arv io n p erusteella oikaistu. Sellaisia ta p a u k sia, jolloin liikevaihto k o k o n aan p u u ttu u, on runsaim m in e siin ty n y t m aaseudun sahojen ja m y lly jen ryhm issä. N äissäkin tap au k sissa on p u u ttu v a t tie d o t arv io itti k ä y ttä m ä llä a p u n a kulloinkin puheena olevan ry h m än kesk im ääräisiä liik evaihtosum m ia sek ä k ysym yskaavakkeeseen sisälty v iä tie to ja ty ö n tek ijö id en lu v u sta, k ä y ttö v oim asta j. n. e. T ä te n on aineisto liikevaihdon o salta v o itu saad a h u o m a tta v a s ti täydellisem m äk si ja k äyttökelp oisem m aksi. h Tässä yhteydessä on syytä korostaa sitä seikkaa, että täysin luotettavaa käsi- ja pientoollisuustilastoa ei voida saada muuten kuin yleisen liikeyrityslaskennan perusteella, Vain tällöin on varmoja takeita siitä, että laskennassa tulevat huomioon otetuiksi kaikki käsiteollisuusyritykset. Tämä on todettu myös muissa maissa, m. m. Ruotsissa, missä puheena olevaa näkökohtaa pidettiin erittäin tärkeänä liikeyrityslaskennan toimeenpanoon ryhdyttäessä, kontrollm öjligheter sak n ats. M aterialets sam - m a n sä ttn in g h a r s&lunda m ed n ö d v än d ig h et i en del avseenden p á v e rk a ts a v d en om ständ igheten, a tt in sam larn a icke överallt i s itt arb ete ádag alag t lik a stor om sorg. D et är u p p e n b a rt, a tt ätm in sto n e p á n äg ra o rter tili - räeklig noggran n h et icke ia k tta g its vid v erkstä lla n d e t a v insam lingen, v arfö r en del h a n t- verks- och sm & industriföretag k u n n a t bliva o b eak tade. D essutom bör päp ek as, a tt för en del av läg set b elägna landskom m uner u p p gifter alls icke k u n n a t erhällas. D essa fall ha lik v äl v ä rit sä pass f&taliga, a tt de m ed ali sannolikhet icke h a ft n ä m n v ä rd in v erk an p á undersökningens s lu tre s u lta t.j) A v frágorna i fo rm u läret h a r u p p g iv andet av ornsättningens sto rlek fö ro rsak at vederböran d e d en stö rsta svä righeten. D á m&ngen h a n tv e rk a re s och sm äin d u striid k ares bokföring är m y ck et bristfällig, för sá v itt d en alls förekom m er, h a r synbarligen p á d en n a p u n k t o fta u p p g iv its e tt u p p s k a tta t tal. I a n d ra fall h a r frág an ocksá läm n ats alldeles ohesvarad. Di kasa h a r ej om sättn in g en s tid ig are o m n äm n d a indeljiing i u n d erg ru p p er alltid sk e tt fü llt konsek vent. Vid granskningen a v m a te ria le t h a r m an vidare k u n n a t k o n statera, a t t m&nga, o a k ta t de anvisningar de fá tt, i fo rm u läret a n te c k n a t o m sättn in g en s n etto b elo p p i stä lle t för dess b ru tto b elo p p eller an n ars m issfö rstätt frágan. D á d y lik a m issu p p fattn in g ar ty d lig t k u n n a t fastsläs, h a de r ä tta ts an tin g en p á gru n d av särskild förfrägan eller enligt u p p sk a ttn in g. S ádana fall, d ä om sättn in g en h eit oeh hället fa tta ts, h a ta lrik a st förekom m it b lan d sägarna och k v a rn a rn a p á landsbygden. Ä ven i dessa fall h a de saknade u p p g iftern a b e rä k n a ts m ed tillh jä lp a v m ed elom sättningsbeloppet för resp. gru p p sam t uppgiftern a i frág efo rm u láret om a n ta le t a rb etare, d riv k ra fte n o. s. v. P ä sä s ä tt h a r m aterialet v ad om sättn in g en b e trä ffa r k u n n a t fás betydlig't fullständigare och använ d - b arare. x) I dctta sammanha,ng är det skäl a tt betona den omständigheten, a tt en füllt tillforlitlig Statistik över hantverks- och smáindustrin icke kan erhállas annat an pä grundvalen av en allmän företagsräkning. Endast pä sä sätt kan man fä säkra garantier för att undersökningcn kommer a tt omfatta alla hantverksföretag. Detta har kostaterats även i andra länder, bl. a. i Sverige, dar ifrägavarande synpunkt ans&gs vara ett sáldeles viktigt motiv för verkställandct av en företagsräkning.
4 K aavak k een m u ista k o h d ista on s y y tä h u o m a u tta a vielä, e ttä a lk u a a n oli ta rk o itu s saad a tie to ja m yös sellaisista o p p ilaista ja a p u ty ö n tek ijö istä, joilla on ty ö ssään ollut erikoinen oppisopim us. S an o ttu u n kysym ykseen saad u t v a sta u k se t o v a t k u iten k in olleet siksi vaillinaisia, e ttä n iitä ei ole k a ts o ttu v o ita v a n en sin k ään k ä y ttä ä. Jo n k in v erran n ä y ttä ä m yös»aputy ö ntekijän» käsite aih eu ttan een ep ätieto isu u tta. E d ellä m ain itu ista tilasto ain eisto o n liitty v istä p u u tteellisu u k sista h u o lim a tta on ilm eistä, e ttä aineisto on n y t sa a tu täy d ellisem p än ä kuin aikaisem m illa kerroilla. L isäksi on am m a ttiry h m ity s k o e te ttu m u o d o staa m onipuolisem m ak si sekä käsi- ja pienteollisuuden n y k y istä k e h ity sv a ih e tta parem m in v astaav ak si. E rä itä p u h ta a sti m uodollisia m u u to k sia on m yös te h ty am m attiry h m ity k seen. S iten on m u u ta m ia a m m a tte ja k u te n esim. m a a la rit ja v a lo k u v a a ja t siirre tty toisiin p ääry h m iin, k u in m issä ne o v at aikaisem m issa tilastoissa esiintyneet. Nämä. seikat on tie te n k in p id e ttä v ä m ielessä v errattaessa k esk en ään eri vuosien tilasto jen tuloksia. E ri lask en tav u o sien välisiin v e rta i luihin v a ik u tta a edelleen jossain m ä ä rin se seikka, e ttä aikaisem piin k äsity ö tilasto ih in on v o in u t sisä lty ä sellaisia ty ö p aik k o ja, jo tk a n y k yisin tu o ta n to a rv o n sa su u ru u d en perusteella lu e ta a n varsinaiseen teo llisuustilastoon k u u lu viksi. T ä s tä seik asta jo h tu u, ain ak in osaksi, eräid en p a ik k a k u n tie n liik ev aih to lu k u jen alenem inen edelliseen k äsity ö lask en taan v e rra ttu n a Katsaus tilaston tärkeimpiin tuloksiin. K u te n v arh em m in on jo h u o m a u te ttu, on sa h a t ja m y lly t tä llä k e rta a k ä site lty k o k o n aan erillisenä ry h m ä n ä tau lu liitteissä. T ä m ä on ta p a h tu n u t siitä sy y stä, e ttä n äid en laito sten on k a ts o ttu lu o n teeltaan ero av an siinä m äärin m u u s ta käsija pienteollisuudesta, e ttä niiden esittäm in en to isten y rity ste n y h tey d essä voi helposti a n ta a h a rh a a n jo h ta v a n k u v a n koko käsiteollisuusto im in n asta. K u n seu raav assa v e rra ta a n vuoden 94 lu k u ja edelliseen tilasto o n, on m yös aikaisem m an tila sto n sah a t ja m y lly t p id e tty erillään m u u sta käsi- ja pienteollisuudesta. M ain ittak o o n vielä, e ttä tila sto n ta u lu liitte itä on eräässä suhteessa tu n tu v a s ti su p istettu. Sen sijaan, e ttä aikaisem m in ju lk a istiin y k sity iskohtaisia, a m m a ttie n m u k aisia tie to ja m aan k aik ista k aupungeista ja k ih lakunnista, on n y t n ä itä tie to ja e site tty erikseen v ain su u rim m ista k au p u n g eista, n im ittä in H elsingistä, T u ru sta, T am p ereelta ja V iipurista. B eträffan d e de övriga p u n k te rn a i fo rm u läret är d e t sk äl a t t än n u n äm n a, a t t d e t ursprungligen v a r a v sik te n a tt fä u p p g ifter även om sädana lärlin g ar ooh hj älp arb etare, som h a ft särsk ilt lä rlin g sk o n trak t. S varen p ä n ä m n d a fräga h a lik v äl v ä rit sä bristfällig a, a tt m an icke a n se tt sig k u n n a alls a n v ä n d a dem. I nägon m an synes även beg rep p et» hjälparbetare» fö ro rsak at osäkerhet. T ro ts o v an n äm n d a b ristf älligheter i d e t statistisk a m aterialet är d e t ty d lig t, a tt m an nu f ä tt e tt fu llstän d ig are m aterial än tidigare ganger. D essutom h a r m a n fö rsö k t göra yrkesgrupperingen m ängsidigare sam t b ä ttre m otsv aran d e h a n tv e rk e ts och sm äin d u strin s nuv aran d e ut.vecklingsstadium. V issa re n t form ella fö rändrin g ar h a även företagits i yrkesindelningen. S älunda h a en del y rk e n säsom t. ex. in älarn a och fotograferna överförts tili a n d ra h u v u d g ru p p er än dem de i tid ig are S tatistik e r tillh ö rt. D essa o m stän d ig h eter b ö ra n a tu r - ligtvis hällas i m in n et d ä d e t gäller a t t jäm - föra re s u lta te n av sta tistik e rn a för olika är. Jä m - förelser m ellan olika undersökningsär p äverk as även i nägon m än av den o m stän d ig h eten, a tt de tid ig are h a n tv e rk ssta tistik e rn a k u n n a t omfa tta även sä d a n a arb etsställen, som n u m era p ä g ru n d av p ro d u k tio n sv ärd ets sto rlek hänföras tili d en egentliga in d u strista tistik e n. P ä d en n a o m stän d ig h et bero, ätm in sto n e delvis, de i förhällande tili senaste h a n tv erk sräknin g m inskade om sättningssiffrorna p ä en del orter. Översikt över statistikens viktigasto resultat. Säsom re d a n tid ig are fram h ällits, h a sägarna och k v a rn a rn a d en n a gang b eh an d la ts säsom en alldeles särskild gru p p i tabellbilagorna. D e tta h a r s k e tt em edan dessa företag a n setts tili sin n a tu r i sä hög grad sk ilja sig fran h an t- v e rk e t och sm äin d u strin i övrig t, a t t en fram - ställn in g a v dem i sam b an d m ed de övriga företa g e n lä t t k u n n a t giva en vilseledande b ild a v hela den n a företagsform. D ä i d e t följande siffrorna för ä r 94 jäm fö ras m ed en föregäende S tatistik, h a även i d en tid ig are S tatistik e n säg arn a och k v a rn a rn a a v sk ilts frä n de övriga h a n tv erk s- och sm äindustriföretagen. Y tterlig are m ä n äin n as, a tt tab ellb ilag o rn a i S tatistik en i vissa h änseenden a v se v ä rt insk rä n k ts. I stä lle t för a tt liksom tid ig are publicera d etaljerad e u p p g ifter enligt y rk e n för landots sam tliga stä d e r och h ä ra d, h a r m a n nu m ed d elat dessa uppgifter särsk ilt en d ast för de stö rsta stä d e rn a, näm ligen H elsingfors, Äbo, T am m erfors och V iborg.
5 A llaolevasta ta u lu k o sta n ä h d ä ä n, m illä ta p a a koko m a a n ty ö p a ik a t, niissä ty ö sk e n te le v ä t hen k ilö t ja liik ev aih to ja k a a n tu iv a t v uonna 94 eri läänien m u k a a n ry h m itelty in ä. A v n ed an stäen d e tab ell fram g är, p ä v ilk et s ä tt arb etsställen a i hela lan d et, de vid dem sy sselsatta personerna och o m sättn in g en är 94 fördelade sig p ä de olika länen. Lääni Län Työpaikkoja Arbetsställen Luku Ant ai % Xiissä työkenteleviä henkilöitä Vid dem sysselsatta personer. Luku Antal Liikevaihto ( >msät tuina % Milj. mk % Uudenmaan N vlands... 985.0 8 05.6 7. 8. Turun-Porin Äbo-Björneborgs... 7 7. 7 5 8.8 04. 7. Ahvenanmaa A la n d... 74 0.4 8 0.5.8 0.6 Hämeen Tavastehus... 58. 5 6.4 76.9.6 Viipurin V iborgs... 967 5.6 6 8 6.5 94. 5.4 Mikkelin S:t Michels... 76 4.0 4 5.8 0.0. Kuopion K uopio... 6 6 6 8.8 94 7.7 4. 6.8 Vaasan Vasa... 484. 4 565.9 6.9 0.5 Oulun Uleäborgs... 4 6.6 9 5.8.9 5.6 Yhteensä Summa 8 979 00.0 8 55 00.0 609.4 00.0 K oko m aassa oli n ä in ollen v u o n n a 94 8 979 varsinaisen käsi- ja pienteollisuuden alaan k u u lu v aa ty ö p a ik k a a ja niissä ty ö s k e n telev iä, p alk k a a n a u ttiv ia h en k ilö itä ty ö h ö n o sa a o tta v a t o m istajat m u k a a n lu e ttu in a 8 55. L iikevaihdon kokonaissum m a kohosi 609.4 m ilj. m ark k aan. Jo s v u oden 9 tilasto n lu v u ista v ä h e n n e tä ä n sa h a t ja m y lly t, void aan to d e ta, e ttä koko m aan ty ö p aik k o jen luku nousi 5 76:a eli 4. o %, niissä työsk en telev ien henkilöiden lu k u 0 05:llä eli 5. 8 % ja liik e vaih to 9.» m ilj. m a rk k a a eli 8.0 %. T y ö p a ik k o jen ja niissä työsk en telev ien henkilöiden lu v u n h u o m a tta v a kohoam inen voi o sittain riip p u a siitä, e ttä v uoden 94 tilasto ain eisto on tä y dellisem pi k u in aikaisem m in, m u tta to isa a lta k ä y lu v u ista m yös e p ä ä m ä ttö m ä sti ilm i, e ttä käsi- ja pienteollisuusm uotoiset y rity k se t o v at tu n tu v a s ti lisään ty n eet. L iik ev aih d o n su h teellisen pieni k asv u saanee ta a s ensi sijassa s e lity k sensä siitä, e ttä v uoden 94 liikevaihtoluvuissa k u v a stu u vielä äskeisten pulavuosien aih e u tta m a h in to jen lasku. Alueellinen jakaantum inen. A lueellisesti j a k a a n tu iv a t käsi- ja pien teo llisu u sy rity k set eri läänien osalle y lip äänsä v äk ilu v u n su u ru u d en m ukaisessa suhteessa. U u d en m aan lään issä oli ty ö p a ik k o jen lu k u k u iten k in, H elsingin v a ik u tu k se sta jo h tu en, m elkoista suurem pi k u in m itä v äk ilu k u edelly ttäisi, k u n sitä vasto in O ulun lään issä ty ö p aik k o ja oli v ä k ilu k u u n v e rra ttu n a tu n tu v a s ti vähem m än. K aupunkien y n n ä k auppaloiden ja m aaseu d u n välinen suhde v uonna 94 k äy ilmi seuraavasta: S álunda fan n s d e t á r 94 i hela la n d e t 8 979 a rb etsställen inom de egentliga h an tv erk s- o ch sm äin d u strifö retag en s om räde och 8 55 vid dem sy sselsatta avlönade personer, i a rb e te t deltag an d e ägare m ed räk n ad e. O m sättningens to talb elo p p steg tili 609.4 m ilj. m ark. Om frän siffrorna i 9 ärs S tatistik su b tra h e ra s sägarna och k v arn arn a, finner m an, a tt a n ta le t arbetsställon i heia la n d e t ö k ats m ed 5 76 eller 4. ß %, a n ta le t vid dem sy sselsatta personer m ed 0 05 eller 5. 8 % och o m sättn in g en m ed 9.» m ilj. m a rk eller 8.o %. D en b ety d an d e stegringen a v a n ta le t arb e tsstä lle n och vid dem sy sselsatta personer k a n delvis bero p ä a tt d et sta tistisk a m aterialet für ár 94 är fullständigare än tid ig are, m en ä a n d ra sid an fram gär även o tv iv e la k tig t a v siffrorna, a tt företagen a v h a n tv erk s- och sm äindustriell n a tu r av sev ärt ökats. D en re la tiv t obety d lig a ökningen i om sättn in g en to rd e á te r i frä m sta ru m m et finna sin förklaring i a tt siffrorna för o m s ä ttningen ä r 94 än n u äterspegla d en av de nyss fö rflu tn a krisären fö ro rsak ad e prisnedgängen. Lokal fördelning. L o k a lt fördelade sig h a n t verks- och sm äin d u strifö retag en m ellan de olika län en i h u v u d sa k i p ro p o rtio n tili befolkningens storlek. I N y lan d s län v a r likväl an talet arb etsställen, p ä v e rk a t a v fö rhällandena i H elsingfors, b ety d lig t större än v ad folkm ängden h ade fö ru tsa tt, m ed an d ärem o t i LTeäborgs län arb etsställen a voro av sev ärt färre i proportion tili folkm ängden. U örhällandet är 94 m ellan stä d e rn a och köpingarna sam t landsbygden belyses a v f öl - jan d e:
6 työpaikkoja arbetsställen niissä työskenteleviä henkilöitä vid dem sysselsatta personoi' liikevaihto omsättning luku o luku 0. antal antal iniij. m k. "o kaupumrit ja kauppalat städcr och köpingar... 7 566 9.» 9 49 50.«404.0 66. m aaseu tu - landsbygd... 4 60. i 8 96 49.4 05. 4.7 L uvuista ilm enee, e ttä m aaseudulla oli h u o m a tta v a s ti enem m än ty ö p a ik k o ja k u in k a u pungeissa ja kauppaloissa. T y ö p aik k o jen su u ru u teen n äh d en void aan sen sijaan te h d ä se huom io, e ttä k au p u n k ien ja kau p p alo id en ty ö p a ik a t o liv at yleensä suurem pia k u in m aaseudun. N iin p ä k u ta k in ty ö p a ik k a a k o h d en k a u p u n geissa ja kauppaloissa tu li kesk im äärin.6 ty ö ssä olevaa henkilöä, sam alla k u in k esk i m ä ä rä in e n liik ev aih to nousi 5 400 m ark k aan. M aaseudulla ta a s v a sta a v a t lu v u t olivat: k e sk i m ä ä rin ty ö ssä olevia h en k ilö itä. 7, liikevaihto 8 000 m ark k aa. M aan eri p a ik k a k u n n ista oli, k u te n lu o n nollista, H elsinki ra tk a ise v a sti etualalla. T äm än osalle tuli n im ittä in.4 % koko m a a n ty ö p aik o ista, 4.0 0 ty ö ssä olevista h en k ilö istä ja. l % liikevaihdosta. H elsingissä o livat varsin ru n saasti e d u ste ttu in a sellaiset a m m a ttia la t kuin su u ta rit, p u k u o m p e lija tta re t, v a a ttu rit, p a rtu rit, pesu- ja silityslaitokset j. n. e. Omistajaryhmitys. T y ö p aik k o jen o m ista ja t ja k a a n tu iv a t eri ry h m ien sä m u k a a n seuraavalla tavalla: kaupungit ja kauppalat st.äder och köpingar luku u antal,0 A v siffrorna fram g ar, a tt d e t fanns b ety d lig t flere a rb etsställen p ä lan d sb y g d en än i stä d e rn a och köpingarna. B eträffan d e arb etsställen as sto rlek k a n m an d ärem o t göra d en iak ttag elsen, a tt arb etsställen a i s tä d e rn a och köpingarna i allm än h et voro större än p ä landsbygden. S älunda kom p ä varjo arb etsställe i stä d e rn a och köpingarna i m ed eltal.6 vid a rb e te t sy sselsatta personer, m ed an m ed elom sättningen steg till 5 400 m ark. P ä lan d sb y g d en ä te r voro m o tsv aran d e siffror: m ed elan tal syssels a tta personer. 7, m edelom sättning 8 000 m ark. A v de olika o rte rn a i la n d e t intog, som n a tu r - lig t är, H elsingfors a v g jo rt frä m sta ru m m et. P ä dess andel kom näm ligen.4 % a v alla a rb e tsstä lle n i la n d e t, 4. o % a v de i a rb e te t d eltag an d c personerna och. i % a v o m sättningcn. I H elsingfors funnos synnerligon ta lrik a re p re se n ta n te r för säd an a y rk esg ren ar som skornakare, klänningssöm m erskor, sk rä d d a re, b arb erare, tv ä tt- och stry k in rä ttn in g a r o. s. v. Ägare. A rb etsställen as ägare fördelade sig i g ru p p er pä följande sä tt: luku antal maaseutu landsbygd % koko hela maa riket luku antal % m ie h iä m än... 4 8 54.7 8 087 78.7 5 69. n a is ia k v in n o r... 70 5.7 0 7. 7 4 74 4.9 kuolinpesiä dödstaon... 7 0.4 7 0. 64 0. avoim ia y h tiö itä ö p p n a bolag 67.5 79.6 446. o sak ey h tiö itä ak tieb o lag.... 75 4.9 75 0.7 450.4 o su u sk u n tia a n d e ls la g... 8 0.5 9 0.8 0 0. 7 m u ita y htym iä a n d ra sam mans lu tn i n g a r... 0 0. 0 0. 40 0. Y h teen sä S u m m a... 7 566 00. o 4 00. o 8 979 00. o T y ö p aik k o jen om istajista m u o d o stiv at y k sity ise t hen k ilö t v altav asti su u rim m an osan eli y h teen sä 94. l 0. K aupungeissa ja k a u p p a loissa oli h u o m a tta v a n ru n saasti naispuolisia ty ö p aik k o jen om istajia, 5.7 %. '[ ällän tu lo k seen v a ik u ttiv a t läh in n ä sellaiset ty ö p a ik a t, A v arb etsställenas ägare u tg jo rd es den överv äg an d e delen, sam m anlagt 94. l %, a v enskilda personer. I s tä d e rn a och köpingarna fanns d et a m n ärk n in g sv ä rt ta lrik a kvinnliga ägare a v arb etsställen, 5. 7 %. Tili d e tta re s u lta t bidrogo n ä rm a st de arb etsställen, som höra tili tex til-
7 jo tk a k u u lu v a t k utom a- ja v a a te tu sta v a ra - teollisuuden, rav in to - ja n au tintoaineteollisuuden sek ä p u h ta a n a p id o n eri aloihin. F yysillisten henkilöiden rin n alla oli m uilla om istusm uodoilla v arsin v äh äin en m erkitys. T ärk eim p iä n ä istä o livat avoim et y h tiö t ja o sak ey h tiö t, joista edellisen ry h m ä n p ro sen ttilu k u kohosi. :een ja jälk im m äisen. 4:ään. T yöhön o saao ttav ia o m istajia oli k aik k iaan 7 7, jo ista m iehiä 7 eli 74 % ja naisia 4 605 eli 6 %. V ain harvoissa tap au k sissa o m ista ja t e iv ä t itse o m ak o h taisesti osallistuneet työhön. U seim m iten ty ö sk e n te liv ä t m yös e rilaisten y h ty m ienkin m uodossa to im ivien käsiteollisuuslaitosten o m istajat henkilökohtaisesti om istam issaan yrityksissä. Palkkatyöläiset ja oppilaat. P alk k aty ö läiset ja k a a n tu iv a t ik än sä m u k aan seuraavasti: och b e k lä d n a d sin d u strin, närings- och n ju t- n in gsm edelsindustrin sam t de olika g ren arn a a v rengöringen. V id sidan a v de fy sisk a person ern a hade de a n d ra form erna a v äg andeskap synnerligen liten betydelse. De v ik tig aste av dessa voro de öppna bolagen och aktiebolagen, de fö rra m ed e tt p ro cen ttal a v. och de señare rned. 4. A n talet ägare, soin deltogo i a rb e te t, - v a r sam m an lag t 7 7, a v dem 7 eller 74 % m ä n och 4 605 eller 6 % kvinnor. E n d a st i fä fall deltogo äg arn a icke personligen i arb e te t. F ör d e t m esta a rb e ta d e även in n eh av a rn a a v i sam m anslutningsform organiserade h a n tv erk s- företag personligen i förotaget. Lönarbetare och clever. L ö n arb etarn a fördelade sig p ä följande s ä tt efter älder: miehiä - mäti kaupu ngit ja kaup»palat städea' och köpiingar maaseutu lancnbygd koko hela maa riket luku luku luku antal autat autat a lle 5 v. u n d er 5 ä r... 48 0.8 8.4 9. 5 7 v. 5 7 ä r... 49 5. 8 6 5. 5 675 5.«8 v. t ä y t t ä n e i t ä 8 ä r f y ll d a 5 67 9.4 5 460 9.i 9. s Y h teen sä Sum m a 6 068 00. o 5 867 00. o 95 00. o.-o naisia kvinnor kaupu ngit a kaup»palat maa seutu koko maa städe!! och landsbygd hela riket köpiingar luku luku luku antal (l, O antal antal " a lle 5 v. u n d e r 5 ä r... 0. : 9. 5 50 0.6 5 7 v. 5 7 ä r... 7. 00 5.0 7.6 8 v. tä y ttä n e itä 8 ä r fyllda 6 467 96.5 864 9.5 8 95. s Y h teen sä Sum m a 6 705 00. o 99 00. o 8 698 00. o L uvuista selviää, e ttä nuorem m illa p aikka- A v siffrorna fram g är, a tt grupporna a v ty ö läisry h m illä ei ole sa n o tta v a a m e rk ity stä yngre lö n arb etare icke lia nägon n ä m n v ä rd käsi- ja pienteollisuudessa. M iespuolisten ja naispuolisten ty ö n tek ijö id en ry h m iin ja k a a n tu iv a t p alk k aty ö läiset seuraavalla betydelse inom h a n tv e rk e t och sm aindustrin. L ö n arb etarn a fördelado sig p ä följande s ä tt p ä m anliga och kvinnliga arb etare: tavalla: ka upiu agit ja kaup palat städe r och köpi ngar maaseutu landsbygd koko hela maa riket luku luku (l luku.-o antal 0 antal antal m iehiä m ä n... 6 068 47.5 5 867 74.6 95 57. 8 n aisia - k v in n o r... 6 705 5.5 99 5.4 8 698 4. Y h teen sä Sum m a 77 00. o 7 860 00. o 0 6 00. o A setelm assa k iin ty y huom io naispuolisten ty ö n tek ijö id en suhteellisen suureen lu k u m äärään, varsin k in kaupungeissa ja kauppaloissa. T äm ä I sam m an ställn in g en fäster m a n sig vid det p roportionsvis Stora a n ta le t kvinnliga arb etare, i sy n n erh et i stä d e rn a ooh köpingarna. D e tta
jo h tu u läh in n ä siitä, e ttä k aupungeissa o v a t ru n saam m in k u in m aaseu d u lla e d u ste ttu in a sellaiset a m m a ttia la t, jo tk a to im in tansa laad u n m ukaisesti ta rv itse v a t ju u ri naispuolista ty ö voim aa. O ppilaita ja ilm an p alk k a a olevia a p u ty ö n te k ijö itä oli käsi- ja pienteollisuusyrityksissä k aik k iaan 90. E n ite n tu li n ä itä k u to m a- ja v aate tu stav arateo llisu u d en j a m etalliteollisuuden osalle. P u h een a oleva lu k u m ä ä rä oli edellisessä ry h m ässä 84 ja jälk im m äisessä 45. Eri toim ialat. S euraavissa tau lu k o issa esitetä ä n käsi- ja pien teo llisu u sy rity sten r y h m itty m inen eri toim ialojen m u k a a n kaupungeissa ja kauppaloissa, m aaseu d u lla sek ä koko m aassa vuonna 94. b ero r n ä rm a st p ä a t t s&dana y rk en, som p ä g ru n d a v sin v e rk sa m h e tsa rt b ehöva ju s t kvinnlig a rb e tsk ra ft, finnas ta lrik a re representera d e i stä d e rn a än p ä landsbygden. L ärlin g ar och hj ä lp arb etare u ta n lön funnos vid h an tv erk s- och sm äin d u strifö retag en tili e tt a n ta l av 90. D e fiesta a v dem konim o p ä tex til- och b e k lä d n a d sin d u strin s sam t m etallin d u strin s andel. Ifr& gavarande a n ta l v a r 84 inom d en fö rstn ä m n d a g ru p p en och 45 inom d en sistn äm n d a. Olika verksamhetsgrenar. I följande tab eller belyses fördelningen a v h an tv e rk s- och sm ä in d u strifö retag en p ä olika verk sam h etsg ren ar i stä d e rn a och köpingarna, p ä lan d sb y g d en sam t i heia la n d e t ä r 94. K au pu n git ja kauppalat Städer och köpingar. Toim iala V erksarnhetsgren T yöpaik k o ja A rbetsställen luku a n ta l '/'o T yöhön osaaottavia, om istajia Ä gare, som d eltag a j arhetet, luku a n ta l /'o luku a n ta l m iehiä m ä n P alk k a ty ö lä isiä L ö n a rb etare naisia kvin n o r lu k u a n ta l o 000 m k. L iikevaihto O m sättn in g O- Metalliteollisuus Metallindustri. 09 4. 89.4 Kivi-, savi-, lasi- ja turveteollisuus 806 9.8 67.0 6 905.fi 5.8 Sten-, ler-, glas- och torvindustri... Kemiallinen teollisuus Kemisk 6.7 4.7 05. 4 0. 7 44..8 industri... 0. 5 0. 0. 0. Terva-, öljy-, väri- v. m. s. teollisuus 6. 0. Tjär-, olje-, färg- o. a. dyl. industri... 88.5 8.7 087 7.9 0.5 8.6. 5.4 Nahka-, kumi-, karva- y. m. s. teollisuus Läder-, gummi-, häro. a. dvl. in d u stri... 7 4.9 057 5.9 9 5. 09. 4 674.5 0.8 Kutoma- ja vaatetustavarateollisuus Textil- och beklädnadsvaruindustri... 869 4.7 6 4.5 69 0.5 07 45.8 0 669.4 5.4 Paperi- ja pahviteollisuus Pappers- och pappindustri... Puuteollisuus Träindustri... 50 0.7 4 0.6 4 0.7 65.0 8. 0.6 75 5.0 46 5. 477 7.8 4 0.5 0 7.8 5.0 Ravinto- ja nautintoaineteollisuus Närings- och njutningsmedelsindustri... 579 7.6 477 7. 5. 65 9.5 58 94.0 4.6 Edellisiin kuulumaton teollisuus Industri, som ej är att hänföra tili föregäende grupper... 8 5. 05 4.«6 5.4 46 5. 7 9.7 6.8 Puhtaanapito Rengöring... 766. 598 4. 0.8.. 54 55.6.5 Yhteensä Summa 7 566 00.o 6 646 00.0 6 068 00.0 6 705 00.O 40 9.4 loo.o
9 Toim iala V erksam hetsgren M aaseutu Landsbygd. T yöpaikkoja A rb etsställen lu k u a n ta l o T yöhön o s a a o tta v ia om istajia Ä gare, som d eltag a i arb etet lu k u a n ta l % lu k u a n ta l m iehiä m ä n P alk k a ty ö lä isiä L önarbetare % naisia k v in n o r lu k u a n ta l % 000 mk. Liikevaihto O m sättn in g % Metalliteollisuus Metallindustri. Kivi-, savi-, lasi- ja turveteollisuus 97 7.0 9 7.4 078 8.4.6 96. 4. -Sten-, ler-, glas- och torvindustri... 69 6. 607 5.5 006 7. 77.9 560.9 5.6 Kemiallinen teollisuus Kemisk industri... 4 (.0.04) 4 0.04) (0.0) 4. 0. Terva-, öljy-, väri- v. m. s. teollisuus Tjär-, olje-, fiirg- o. a. dyl. industri... 80. 77.4 Nahka-, kumi-, karva- v. m. s. 7.9 0. 84..9 teollisuus Läder-, gummi-, liäro. a. dyl. in d u stri... 466.6 4.9 5.0 4.7 7 60.8 8. Kutoma- ja vaatetustavarateollisuus Textil- och beklädnadsvaruindustri... 78 4.0 75 4.6 4 7.0 809 40.6 9 994.9 4.0 Paperi- ja pahviteollisuus Pappers- och pappindustri... Puuteollisuus Träindustri... 6 0. 6 0. 0. 0. 98.9 (0.05) 66 4.0 665 5.0 4 4.4 40.0 4 966.. Ravinto- ja nautintoaineteollisuus Närings- och njutningsmedelsindustri... 0 9.0 870 7.9 4 7. 646.4 6 040.9 0. Edellisiin kuulumaton teollisuus Industri, som ej är att hänföra tili föregäende grupper... 0 O.o 04 0.9 9 0.7 l.l 605.4. Puhtaanapito Rengöring... 84.4 66. 0. 6.5 48.4.7 Yhteensä Summa 4 00.0 076 00.0 5 867 00.0 99 00.o 05 45.8 00.o K oko m aa Hela riket. Toimiala Verksamhetsgren Työpaikkoja Arbetsställen luku antal O', 0 Työhön osaaottavia omistajia Agare, som deltaga i arbetet luku antal "o miehiä män Palkkatyöläisiä Lönarbetare % naisia kvinnor luku antal Liikevaihto Omsättning o /o Metalliteollisuus Metallindustri. 09 6.0 8 5.9 884 4/ 99. 9 0.7 5. Kivi-, savi-, lasi- ja turveteollisuus Sten-, ler-, glas- och t-orvindustri... 89. 4. 7 4. 0. 9. 8 985.. Kemiallinen teollisuus Kemisk industri... 5 0. 9 0. 4 0. 0. 76.4 0. Terva-, öljy-, väri- y. m. s. teollisuus Tjär-, olje-, färg- o. a. dyl. industri... 568.0 558. 4.0 0.4 5 678.4 4. Nahka-, kumi-, karva- y.m.s. teollisuus Läder-, gummi-, har o. a. dvl. in d u s tri... 59 8.9 478 9.6 5 6 8. 4.8 8 77.. Kutoma- ja vaatetustavarateollisuus Textil- och beklädnadsvaruindustri... 4 607 4. 4 56 4.6 0 5 0 8.8 88 44.6 664..8 Paperi- ja pahviteollisuus Pappers- och pappindustri... 66 0. 57 0. 46 0. 66 0.8 7. 0.4 Puuteollisuus Träindustri... 07 0.7 0. 9 0 8 6.0 74 0.9 45 7.9 7.4 Ravinto- ja nautintoaineteollisuus Närings- och njutningsmedelsindustri... 6 8.5 47 7.6 744 6/ 8 4.7 0 954.9 9.0 Edellisiin kuulumaton teollisuus Industri, som ej är a tt hänföra tili föregäende grupper... 484.6 409. 65. 68 4. 9 897. 4.9 Puhtaanapito Rengöring... 5 0. 964. 4.0 5 7.0 57 89.0 9.5 Yhteensä Summa 8 979 I 00.0 7 7 00.0 95 00.0 8 698 00.0 609 59. 00.o
0 K oko m aassa olivat niin h y v in ty ö p aik k o jen lu k u m ä ä rä ä n k u in liikevaihtoon n äh d en su u rim pia to im ialo ja k u to m a- ja v a a te tu sta v a ra - tcollisuus, n ah k a-, kum i-, k arv a- y. m. s. teo llisuus ja m etalliteollisuus. Siten oli esim. n äih in ry h m iin kuulu v ien ty ö p aik k o jen lu k u 59. % ja liikevaihto 50. 4 % kaik k ien toim ialojen v a s ta a v ista lu vuista. L iik ev aih to n sa p uolesta kuului m yös rav in to - ja n autin to ain eteo llisu u s su u rim piin toim ialoihin, v aik k ak in sen ty ö p aik k o jen lu k u m ä ä rä jä i edellä m a in ittu ih in ryhm iin v e rra ttu n a m elkoista pienem m äksi. K a u p u n geissa ja kauppaloissa oli lisäksi ry h m ä»puhtaanapito», jo h o n k u u lu v a t p a rtu rit, sau n alaito k set y. m. s., ru n saasti e d u ste ttu n a, kun ta a s m aaseudulla puuteo llisu u d en alalla toim ivia y rity k siä oli suhteellisen lukuisasti; V arsin v äh äin en m erk ity s oli kem iallisen teollisuuden sam oin k u in m yös paperi- ja paliviteollisuuden ryhm illä, Liikevaihto. K äsi- ja p ien teollisuusyritysten koko liikevaihto oli, k u te n edellä on jo k ä y n y t selville, 609.4 m ilj. m ark k aa. P u h een a oleva sum m a ja k a a n tu i siten, e ttä m y y n tiä v a rte n v a lm iste ttu je n tu o tte id e n osalle tu li 89. m ilj. m a rk k a a eli 6.9 % ja tila a ja n raak a-ain eista v alm istettu jen tu o tte id e n sek ä k o rjau stö id en ja p alv elu sten osalle 0. m ilj. m a rk k a a eli 6. l %. K u n edelliseen ry h m ä ä n k u u lu v at tu o tte e t on v a lm iste ttu tu o ta n n o n h a rjo itta ja n om ista raak a-ain eista, m erkitsee tä m ä n ry h m än liik ev aih to lu k u siis b ru tto arv o a, Jälk im m äisen ry h m ä n liik ev aih to lu k u on ta a s p ääosaltaan netto su m m a, k o sk a k ä y te tty je n raaka-aineiden arvo ei sisälly liikevaihtoon m u u ta k u in p o ik k eu stapauksissa, toisin sanoen a in o astaan k y sy m yksen ollessa m ä ä r ä tty ä la a tu a olevista k o r jau stö istä. L iikevaihdon kokonaissum m a oli su u rin kuto m a- ja v aate tu stav arateollisu u d en ry h m ässä, n im ittä in.7 m ilj. m a rk k a a, ja rav in to - ja nau tin to ain eteo llisu u d en ry h m ässä,.0 m ilj. m ark k aa. O n k u iten k in h u o m a tta v a, e ttä ju u ri näissä ry h m issä b ru tto liik ev aih to on erikoisen korkea. V arsin h u o m a tta v ia o livat myös m etalliteollisuuden sekä nah k a-, kum i-, k arv a- y. m. s. teollisuuden liik ev aih to lu v u t, vast. 9.u ja 8.8 m ilj. m ark k aa. T oim ialan»puhtaanapito» liikevaihto on, k u te n luonnollista, m iltei kokonaisuudessaan p alv elu sten lu o n to i sista ty ö su o ritu k sista sa a tu a k o rv austa. Käyttövoim a. K oko m a a n käsi- ja pien teo llisu u sy rity sten k äy ttö v o im an ja k a a n tu m in e n to i m ialo ittain ja eri lajiensa m u k a a n n ä k y y seura a v a s ta tau lu k o sta. heia la n d e t utg jo rd es de i avseende säv äl & a n ta le t arb e tsstä lle n som ä o m sättn in g stö rsta verksam hetsom r& dena a v tex til- och b eklädnadsin d u strin, läder-, gum m i-, h är- o. a. dyl. in d u stri sam t m etallin d u strin. S älunda u tg jo rd e t. ex. arb etsställen a inom dessa g ru p p er 59. % och o m sättn in g en 50.4 % a v m o tsv aran d e siffror för sam tliga v erksam hetsom räden. I avseende ä o m sättn in g en h örde även närings- och n ju t- ningsm edelsindustrin tili de stö rsta verksam - h etsg ren arn a, e h u ru dess arb etsställen voro re la tiv t fa tili a n ta le t i jäm förelse m ed ovan n ä m n d a grupper. I s tä d e rn a och köpingarna v a r dessutom g ru p p en»rengöring», tili vilken h ö ra b a rb e ra rn a, b a d in rä ttn in g a rn a o. a. dyl., ta lrik t rep resen terad. m ed an d e t ä te r pä lan d sb y g d en fanns e tt re la tiv t stö rt a n ta l företag p ä trä in d u strin s om räde. E n synnerligen liten betydelse hade gruppen kem isk in d u stri säsom ocksä pappers- och p ap p in d u strin. Omsättning. H a n tv e rk s- och sm äindustriföretagons heia o m sättn in g v ar, säsom ovan red an fra m g ä tt, 609. 4 m ilj. m ark. Ifrägav aran d e belopp fördelade sig sälunda, a t t p ä p ro d u k te r tillv erk ad e för försäljning kom 89. m ilj. m a rk eller 6.9 % och p ä p ro d u k te r tillv erk ad e av b eställarn as rä v a ro r sam t rep aratio n er och tjä n s te r 0. m ilj. m a rk eller 6. %. D ä p ro d u k te rn a i den fö rstn ä m n d a g ruppen tillv e rk a ts a v p ro d u k tio n sid k arens egna rävaro r, avser o m sä ttn in g sta le t för d en n a gru p p säledes b ru tto v ä rd e t. O m sättn in g stalet för den senare g ru p p en är d ä re in o t h u v u d sak lig ast e tt n etto - belopp, em edan v ä rd e t av de a n v ä n d a rä v a ro rn a icke ingär i o m sättn in g en a n n a t an i u n d an tag s- fall, m ed an d ra ord en d ast i fräga om rep aratio n s- a rb e te n a v speciellt slag. O m sättningens to talbelopp v a r stö rst inom gruppen tex til- och b ek läd n a d sin d u stri, näm ligen.7 m ilj. m ark, oeh g ruppen närings- och njutningsm edelsin d u stri,.0 m ilj. m ark. L ik v äl bör observeras, a tt ju st inom dessa g ru p p er b ru tto o m - sättn in g en är särsk ilt hög. Synnerligen avsev ä rd a voro även o m sättningssiffrorna för m e ta llin d u strin sam t lädor-, gum m i-, h ä r o. a. dyl. in d u stri, rosp. 9.0 och 8. m ilj. m ark. O m sä ttningen inom vorksam hetsgrenen»rengöring» utg'öres, säsom n a tu rlig t är, n ä sta n i sin helhet a v ersättning för arbetsprestationer, som tili sin n a tu r äro tjä n ste r. Drivkraft. E ördelningen a v d en a v heia lan d ets h a n tv erk s- och sm äindustriella företag a n v ä n d a d riv k ra fte n p ä v erk sam h etsg ren ar och olika slag fram g är a v följande sam m anställning.
Käyttövoima, hv. Drivkraft, hkr. Toim iala V erksam hetsgren h ö y ry k o n eita Ä llg - m ask in er öljy- ja kaasumoottoreita olje- o. gasino to rer elektriska moto rer sähköm oottoreita muita voimakoneita övriga kraftmaskiner y h te en sä su m m a Metalliteollisuus Metallindustri... 4 8 96 4 Kivi-, savi-, lasi- ja turveteollisuus Sten-, ler-, glasoch torvind ustri... 85 90 048 79 80 Kemiallinen teollisuus Kemisk industri... 6 45 94 Terva-, öljy-, väri- v. m. s. teollisuus Tjär-, olje-, färg- o. a. d. in d u s tri... 9 40 44 Nahka-, kumi-, karva- v. m. s. teollisuus Läder-, guuuni-, här- o. a. d. industri... 88 9 7 8 88 Kutoma- ja vaatetustavarateollisuus Textil- och beklädnadsvaruindustri... 5 56 54 8 Paperi- ja pahviteollisuus Pappers- och pappindustri 6 6 Puuteollisuus Träindustri... 7 58 0 68 907 Ravinto- ja nautintoaincteollisuus Närings- och njutningsmedelsindustri... 9 56 594 Edellisiin kuulumaton teollisuus Industri., som ej är att hänföra tili förogäende g ru p p er... 4 0 6 87, Puhtaanapito Rengöring... 467 4 47 I Koko maa Hela riket 649 99 7 559 69 9 56 E ri toim ialoista k ä y ttiv ä t puuteollisuus, m e talliteollisuus sekä kivi-, savi-, lasi- ja tu rv e - teollisuiis en iten konevoim aa. K oko k ä y ttö voim asta tu li n äid en toim ialojen osalle 6 95 hv. eli 7. l %. M itä k äy ttö v o im an eri lajeihin tulee, niin o liv at tä s sä suhteessa sähköm o o tto rit a iv a n ra tk a ise v a sti ensi sijalla. N iiden ed u stam a h v.-m ä ä rä oli k aik k iaan 7 559 eli 79.4 % koko h v.-m äärästä. T yöpaikkojen suuruus. T au lu liittee ssä n:o on ty ö p a ik a t ja e ttu niissä ty ö sk en telev ien h e n k i löiden m u k aan. P uheena oleva ry h m itty m in e n oli k a u p u n geissa ja kauppaloissa, m aaseudulla sekä koko m aassa seuraava: A v de olika v erk sam h etsg ren arn a a n v ände trä in d u strin, m etallin d u strin sam t sten-, er-, glas- och to rv in d u strin m est m ask in k raft. Av heia d riv k ra fte n kom 6 95 h k r. eller 7. l % p á dessa verk sam h etsg ren ars andel. V ad de olika slagen a v d riv k ra ft h e trä ffa r, sä intogo i d e tta avseende de elek trisk a m o to rern a av g jo rt d en frä m sta platsen. De rep resen terad e sam m anlag t 7 559 h k r. eller 79.4 % a v heia likr.-m ängden. A rbotsställonas storlek. I tab ellb ilag an n:o h a arb etsställen a u p p d elats efter a n ta le t vid dem sy ssclsatta personer. Kr&gavaran d o indolning ted d e sig p ä följande s a tt för stä d e rn a och köpingarna, landsbygden och hola landet: kaupungit ia kauppalat maaseutu koko maa työssä olevia henkilöitä st äder och laiulsby«!< hela riket köpingar i arbetet sysselsattu personer luku 0/ luku luku (l. antal antal antal henkilö, o m ista ja. person. ä g a r e... 87 7.:» 7 54 65. 9 0 6 54.6 henkilö, p alk k aty ö läin en person, lö n a r b e ta r e... 5,o 5. 76.o henkilöä p e r so n c r... 0 6,ti 8.6 4 5.9 h enkilöä p e rso n er... 07. 7 86 7.6 899 0. o 4 henkilöä 4 p e rs o n e r... 56 7. 4 47.o 90 4.8 5 6 h enkilöä o 6 personer. 469 6. 7. 706.7 7 9 h enkilöä 7 9 personer. 5. ti 0 0.9 55.9 0 ja useam p ia h en k ilö itä 0 o. flere p e r s o n e r... 50.0 69 0.6 9. Y h teen sä S um m a 7 566 00. o 4 00. o 8 979 00. o
K aupungeissa ja kauppaloissa oli 40. s % sellaisia ty ö p aik k o ja, joissa oli ty ö ssä a in o astaan yksi henkilö (joko om istaja ta i palk k aty ö läin en ), k u n sen sijaan m aaseu d u lla v a staav a lu k u oli p aljo n korkeam pi, nim. 67. %. Sellaisia ty ö p aik k o ja, joiden ty ö ssä olevien henkilöiden lu k u kohosi 0:een ta i sitä suurem m aksi, oli luonnollisesti v e rra te n v äh än. K aupungeissa ja kauppaloissa n iid en p ro sen ttilu k u oli, m a a seudulla 0.6. N ä m ä ty ö p a ik a t k u u lu iv at e tu p äässä sellaisiin toim ialoihin k u in m aalarit, p u k u o m p e lija tta re t ja v a a ttu rit. Sallat ja myllyt. N ä m ä laito k set o v a t su u rim m a lta osalta n. s. k o titarv esah o ja ja verom yllyjä. E nsiaineiston v aillin aisu u d esta jo h tu u, e ttä eten k in liik ev aih to a ja k äyttö v o im aa k o sk ev at tie d o t o v at jä ä n e e t epävarm oiksi. P u u ttu v ia k äy ttö v o im atieto ja ei ole v o itu la in k a a n arvioida, koska m in k ään laista lu o te tta v a a arvioim isperuste tta ei ole ta rjo u tu n u t tä s sä k ohdin k ä y te ttä väksi. H u o m a u te tta k o o n lisäksi, e ttä k y sy m yksessä olevat p ien et sa h a t ja m yllyt to im iv a t a in o astaan ly h y eh k ö n osan vuodesta, jo ten ty ö ssä olevien henkilöiden lu k u m ä ä rä n suuruus k u v a sta a v ain puutteellisesti n äid en y rity ste n su u ru u tta ja to im in n an la a ju u tta. T aululiitteessä on e s ite tty om ana ry h m ä n ä ä n sellaiset v e rra te n lu k u isat laito k set, joissa sah a ja m ylly ty ö sk e n te le v ä t yhdessä. S ah at ja m y lly t ja k a a n tu iv a t lä ä n e ittä in seu raav alla tav alla: I stä d e rn a och k öpingarna voro 40.5 % a v arb etsställen a säd an a, som sysselsatte en d a st en person (antingen ägaren eller en lö n arb etare) m ed an d ärem o t p ä lan d sb y g d en m o tsv aran d e ta l v a r m y ck et högre, näm ligen 67. %. Anta-let sädan a arb etsställen, som sysselsatte 0 eller flere personer, v a r n a tu rlig tv is re la tiv t litet. I s tä d e rn a och k öpingarna v a r p ro c e n tta le t för d em, p ä la n d sb y g d en 0.6. D essa a rb e ts ställen höra frä m st tili sä d a n a arb etsg renar som m älare, klänningssöm m erskor oeh sk räd d are. Säirar och kvarnar. D essa in rä ttn in g a r u tg ö ras tili stö rsta delen a v s. k. husbehovssägar och tu llm jö lk v arn ar. P ä g ru n d a v b ristfällig h eter i p rim ärm aterialet äro särsk ilt uppgiftern a om o m sättn in g en och d riv k ra fte n osäkra. D e sakn ad e u p p g iftern a om d riv k ra fte n h a alls icke k u n n a t u p p sk a tta s, dä ingen tillförlitlig b eräk - ningsgrund s ta tt till b u d s i d e tta avseende. D essutom m ä fram hällas, a tt ifräg av aran d e sm ä sägar och k v a rn a r äro i verk sam h et en d a st u n d er en k o rt tid av ä ret, varför sto rlek en a v den vid d em sy sselsatta personalen e n d a st ger en b ristfällig bild a v dessa företags sto rlek och o m fattningen a v deras verk sam h et. I tabellb ilag an finnas i en särskild g ru p p u p p ta g n a de re la tiv t ta lrik a in rä ttn in g a r, d ä r en säg och en k v arn a rb e ta gem ensam t. S ägarna och k v a rn a rn a fördelade sig ans vis p ä följande sä tt: Lääni Län Työpaikkoja Arbetsställen Niissä työskenteleviä henkilöitä Vid dem sysselsatta personer Liikevaihto Omsättninir Käyttövoima Drivkralt luku antal 0 luku antal % 000 mk. O' hv. hkr. % Uudenmaan N vlands... 8 7. 480 7. 7 060.8 9. 6 47 7.9 Turun-Porin.Abo-Björneborgs... 55 8.8 6 0. 98.: 7. 6 74 0.7 Ahvenanmaa Ä lan d... 5. 80. 5.0 0.7 754 0.9 Il ämeen Tavastehus... 6 0.8 80.0 8 4.5, 0.7 9 0. Viipurin Viborgs... 548 8.7 6.7 5 5.s 0. 645 6.9 Mikkelin S:t Michels... 97 0. 595 8.9 4 07. 5. 6 75 8. Kuopion Kuopio... 9 0.9 58 8.7 5 956. 7.7 6 646 8. Vaasan V a sa... 47 4.6 0 9 6. 7 9 0.7. 5 654 9. Oulun Uleäborgs... 9 7.5 58 8.7 5 6.8 6.7 5 8 6.5 Koko maa Ilela riket 9 00.0 6 694 00.o 76 907.9 00.o 80 89 00.0 E n ite n oli sah o ja ja m y lly jä T u ru n -P o rin ja D e flesta säg arn a och k v a rn a rn a förekom m o V iipurin lääneissä, v a sta a v a n lu k u m ä ä rä n ollessa i A bob jörneborgs och V iborgs Iän, resp. 55 55 ja 548. H u o m a tta v a n k o rk ea liikevaihto- och 548. E tt o m sättn in g stal a v b ety d a n d e
lu k u tu li V aasan läänin osalle, n im ittä in 7. m ilj. m a rk k a a eli. % koko m a a n liikevaihtosu m m asta. P u h een a oleva seikka saanee lä h in n ä selity k sen sä siitä, e ttä tä s sä lään issä on p o ik keuksellisen ru n sa a sti sellaisia piensahoja, jo tk a ra h tisa h a u k se n ohella h a rjo itta v a t m yös sah au sta m y y n tiä v arten. S ahojen ja m ylly jen k äy ttö v o im a, 80 89 hv., ja k a a n tu i e tu p ä ä ssä v esiturbiinien ja sähköm o o tto rien osalle. E d ellisten h v.-m ä ä rä oli 6 eli 4.0 % ja jälk im m äisten 7 7 eli.9 % koko h v.-m äärästä. sto rlek kom p ä V asa läns andel, näm ligen 7. m ilj. m a rk eller. % a v om sättn in g sb elo p p et för hela lan d et. Ifr& gavarande om stän d ig h et to rd e n ä rm a st bero p á, a t t i d e tta Iän finnas o v anligt ta lrik a sädana sm äsägar, som jä m te frak tsäg n in g u tfö ra även sägning tili försäljning. S ágarnas oeh k v arn arn as d riv k ra ft, 80 89 h k r., fördelade sig frä m st m ellan v a tte n tu rb in e r och elektrisk a m otorer. De förras d riv k ra ft v a r 6 h k r. eller 4.o % och de señares 7 7 h k r. eller..0 % a v hela hkr.-m ängden.
Résumé français. On a fait précédemment pour les années 9 et 9 des enquêtes sur les arts et métiers et les petites industries. L a présente statistique qui concerne Vannée 94 a été dressée, à grands traits, suivant les mêmes principes que les statistiques ci-dessus mentionnées. Une circonstance occasionnant des difficultés considérables dans une statistique de ce genre consiste dans Vim possibilité de délimiter la sphère des arts et m étiers et des petites industries par une définition exacte et applicable à chaque cas particulier. Les cas où Von exerce les arts et métiers et les petites industries comme emploi accessoire cumulé avec la profession principale, ce qui peut arriver à la campagne, ne sont pas en général notés dans cette statistique. L a seule exception est constituée par les petits moulins et les petites scieries dont l'activité se rattache directement à Vagriculture. Les données concernant ces établissements sont indiquées à part dans un des tableaux de la publication. Le tableau ci-dessous représente les arts et métiers et les petites industries en 94 dans les villes et les bourgs et d autre part à la campagne: lieux de ; travail nombre % personnes occupées nombre mouvement commercial millions de marcs «, villes et bourgs... 7 566 9. <) 9 49 50. 6 404. o 66. campagne... 4 60. 8 96 49.4 05.4.7 Tout le pays 8 979 00. o 8 55 00. o 609. 4 00.» I l y avait par conséquent, dans tout le pays en 94, 8 979 lieux de travail appartenant au domaine des arts et métiers et des petites industries. Le nombre des personnes employées était de 8 56, y com pris les patrons prenant part au travail. Le total du mouvement commercial s éleva à 609. 4 m illions de marcs. Les chiffres indiquent encore qu il y avait, à la campagne, beaucoup plus de lieux de travail que dans les villes et les bourgs. Quant à l importance des lieux de travail, on peut constater au contraire que ceux des villes et des bourgs avaient en général plus d importance que ceux de la campagne.. Les personnes privées constituaient une m ajorité absolue ou 94. % des patrons des lieux de travail. E n comparaison avec les personnes privées, les autres formes de possession n avaient que peu d importance. Les plu s considérables de ces dernières étaient les sociétés ouvertes (. % ) et les sociétés anonymes (.4 % ). Les ouvriers salariés se répartirent selon le sexe comme suit: villes et bourgs cam panne tout le pays nombre "/O nombre 0/ nombre û/o hommes...... 6 068 47. s 5 867 74.6 95 57. & femmes...... 6 705 5. s 99 5.4 8 698 4. total 77 00. 7 860 00. o 0 6 00. o Le tableau suivant représente la répartition des arts et métiers et des petites industries, dans tout le pays, d'activité. d'après les branches différentes
5 L ieu x de. l'atrons prenant O uvriers travail part a u salariés Branches d activité travail hommes femmes M ouvement commercial nombre ;. nombre o nombre % nombre "o 000 mares.0 Industrie métallurgique... 09 6.0 8 5.0 884 4. 99 l.i 9 0.7 5. Industrie de la pierre, de l'argile, du verre et de la tourbe... 89 4. 7 4. 0. 9.4 8 985.. Industrie de produits chimiques.. 5 O.i 9 O.i 4 O.i O.i 76.4 0. Industrie du goudron, des huiles etc. et peinture... 568.0 558. 4.0 0.4 5 678.4 4. Industrie du cuir, du caoutchouc, des poils etc... 59 8.0 478 9.6 56 8. 4.8 877.. Industrie textile et des vêtements.. 4 607 4. 4 56 4.6 050 8.8 88 44.6 664..8 Industrie du papier et du carton.. 66 0. 57 0. 46 0.4 66 0.8 7. i 0.4 Industrie du bois... 07 0.7 0. 90S 6.0 74 O.o 45 7.9 7.4 Industrie alimentaire et des denrées de jouissance... 6 8. 47 7.6 744 6. 8 4.7 0 954.» 9.9 A utres industries... 484.6 409. 65. 68 4. 9 897. 4.9 Soins de propreté... 50. 964. 4.0 5 7.0 57 89.0 9.5 Total 8 979,00.o 7 7 00. o 95 00.o 8 698 \00.o 609 59. 00. o Quant au nombre des lieux de travail ainsi qu'au mouvement commercial, les branches d'activité les plus im portantes étaient l'industrie textile et de,s vêtements, l'industrie du cuir, du caoutchouc et des poils et l'industrie métallurgique. P our le mouvement commercial, l industrie alimenta,ire et des denrées de jouissance appartient aussi aux groupes les plus considérables, bien que les lieux de travail y fussent beaucoup m oins nombreux, que dans les industries sus-mentionnées. Le mouvement commercial total des arts et m é tiers et des petites industries, 609.4 m illions de marcs, se répartit de telle sorte que le, montant des produits destinés à la vente était de 89. l m illions de m arcs ou 6.9 % et le montant des frais de fabrication des produits fabriqués en matières premières fournies par le demandeur ainsi que celui des réparations et des services était de 0. m illions de marcs ou 6. l %. L a force motrice des arts et métiers et des petites industries se répartit suivant les différentes m achines employées comme suit: machines à vapeur... 649 chev.-vap. eff. moteurs à huile ou à gaz.. 99»» moteurs électriques... 7 559»» attires moteurs 69 <>» total 9 56 chev.-vap. eff. P arm i les différentes branches d'activité, l'in dustrie du bois, l industrie métallurgique et celle de la pierre, de l argile, du verre et de la tourbe employèrent le plus de force motrice. D ans le tableau n:o (voir page 46), les lieux de travail sont répartis suivant le nombre des personnes occupées. I l en ressort que le pourcentage des lieux de travail occupant une personne seulement (le patron ou un ouvrier salarié) était, dans les villes et les bourgs, de 40. 5 %, m ais à la cam pagne de 67. %. Les lieux de travail occupant 0 personnes ou au-dessus représentèrent, dans les villes et les bourgs, % et à la campagne 0. e % seulement. L'exposé, suivant représente les scieries et les moulins: nombre des lieux de travail... 9 nombre des personnes occupées... 6 694 mouvement commercial, m illions de marcs 76.9 force motrice, chev.-vap. eff... 80 89 Les établissements en question sont en général peu im portants et fonctionnent quelques mois par an seulement.
TAULU LIITTEET. - TABELLER. TABLEAUX.