Ill MAANVILJELYS JA KARJANHOITO, MEIJERILIIKE LANTHUSHÂLLNING JORDBRUK OCH BOSKAPSSKÖTSEL, MEJERIRÖRELSEN U AGRICULTURE ET U ÉLEVAGE DU BÉTAIL

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK Ill MAATALOUS 40 MAANVILJELYS JA KARJANHOITO, MEIJERILIIKE 1943 LANTHUSHÂLLNING 40 JORDBRUK OCH BOSKAPSSKÖTSEL, MEJERIRÖRELSEN U AGRICULTURE ET U ÉLEVAGE DU BÉTAIL LAITERIES HELSINKI 1947

2 H elsinki Valtioneuvoston kirjapaino.

3 SISÄLLYS. T ekstiä; I. J o h d a n to... 5 I I. M aanviljelys... 7 Siv. S ääsu h teet ja kasvillisuuden k e h i t y s... 7 S y y s v ilja t... 8 K e v ä tv ilja t... 8 P e ru n a ja ju u rik a sv it... 9 H ein ä ja l a i d u n M aatalo u sm aan a l a P ellon k ä y ttö N iity n ala ja sen k ä y t t ö H eh ta a risa d o t ja sa d o n k o k o n a is m ä ä rä S ato r e h u y k s ik k ö n ä S adon arv o L eip äv iljan ja p eru n an k u lu tu s la s k e lm a I I I. K a r ja n h o ito K o tieläin ten l u k u... 1 N au tay k sik k ö lu k u... 1& K otieläim et ja p i n t a - a l a... 1 I V. M eijeriliike M eijerien l u k u M aidonlähettäjien su u rin lu k u m ä ä rä M eijerien v a s ta a n o tta m a m aito ja k erm a m ä ä rä M eijerituotantoon k ä y te tty m aito ja kerm am äärä.. 18 M eijerien t u o t a n t o M eijerien k äynnissäolopäivien l u k u T ext; INNEHÄLL. Sid. I. I n le d n in g... 5 I I. Jordhruk... 7 V äderleksförhällandena och v ä x tlig h e te n... 7 H ö s ts ä d e n... 8 V ärsäden... 8 P o ta tis och ro tfru k te r... 9 H ö och b e t e L an tb ru k sjo rd en s a r e a l Ä kernas a n v ä n d n in g... r. : Ä ngens areal och dess a n v ä n d n in g H e k ta rsk ö rd a rn a och skördens to ta lb e lo p p S körden i foderenheter S kördens v ä r d e K onsum tionsberäkning av b rö d säd och p o tatis I I I. B o ska p sskö tsel A n ta le t h u s d j u r A n talet n ö tk reatu rsen h eter H u sd ju re n och arealen I V. M ejerirö relsen A n ta le t m eijerier M axim ian talet m jö lk le v e ra n tö re r A v m ejerierna m o ttag en m jölk- och gräddm ängd.. 17 Till m ejeriproduktionen an v än d m jölk och grädde.. 18 M ejeriernas P r o d u k tio n D agar, d a m ejerierna v a rit i gäng Taululiitteitä. T aululiite Nro 1. P elto ala ja sato v u o n n a a) L ä ä n e ittä in ja k ih la k u n n itta in 24 b) M aanviljelysseurojen p iiris s ä 28 Taululiite Nro 2. Peltokasvien h ehtaarisad o t v. 1943, lään e ittä in ja m aan v iljely sseu ro ittan i T aululiite Nro 3. N iity n p in ta -ala ja sato m aalaiskunnissa lään eittäin ja m aanviljelysseuroittani. 33 T aululiite Nro 4. K otieläim et v u o n n a a) L ä ä n e ittä in ja k ih la k u n n itta in 34 b) M a a n v ilje ly s se u ro itta n i T aululiite Nro 5. M eijerien lu k u ja käynnissäoloaika, m aid o nlähettäjien lu k u ja m eijereiden v asta a n o tta m a ra a k a -a in e se k ä tu o ta n to v u o n n a Tabellbilagor; T abellbilaga Nro 1. Ä kerareal och skörd är a) läns- och härad sv is b) Inom lan tb ru k ssällsk ap en s om räd e n Tabellbilaga Nro 2. Ä kerväxternas h ek tarsk ö rdar är 1943, länsvis och inom lan tb ru k ssällsk ap en 32 T abellbilaga Nro 3. Ä ngsarealen och skörden i landskom - m unerna länsvis och inom lan tb ru k s sällskapen T abellbilaga Nro 4. H u sd ju ren ä r a) L äns- och h ä r a d s v is b) Inom la n tb ru k s s ä lls k a p e n 36 T abellbilaga Nro 5. A n tal m eijerier och tid en, dä m ejeriern a v a rit i gäng, a n ta le t leveran tö - re r och m ängden av i m eijeriern a m otta g e t rääm n e sa m t P ro d u k tio n en är

4 I. Johdanto. V uoden 1943 m a a ta lo u stila sto n p e lto a la n k ä y ttö ä ja sa to m ä ä riä k o sk ev a o sa p e ru s tu u m aata lo u sm in iste riö n tu o ta n to -o sa sto n ja v a ltio n e u v o s to n a se tta m a n sadonarv io im isto im ik u n n an to im e s ta h a n k ittu u n e n sitie to - ain eisto o n. K o tie lä im iä koskeva tila s to o n la a d ittu k a n sa n h u o lto m in iste rie n m aalisk u u n alu ssa 1943 to i m een p anem an yleisen k o tieläin lask en n an tu lo s te n p o h jalla. T ied o t p elto alan k ä y tö s tä k e rä ttiin m a a ta lo u sm in iste riö n a la iste n v iljely sp äällik ö id en to im e s ta k a ik ilta m aatalo u s- ja a su n to v ilje lm iltä, jo illa o n p e lto a y k si h e h ta a ri ta i enem m än. N iid en h enkilö id en, jo id en h allin n assa o n p e lto a y h tä h e h ta a ria v ä h e m m ä n, o li itse to im ite tta v a p e lto a la n k ä y ttö ä k o sk ev a ilm o i tu k sen sa k a n san h u o lto lau tak u n n alle. Ilm o itu sv e lv o l lisia o liv a t k a ik k i h e n k ilö t, jo illa o li viljely k sessään v ilja a t a i jo tk a v ilje liv ä t p e ru n a a v ä h in tä ä n 5 a a rin su u ru isella alalla ta i jo illa o li v iljelyksessä p e lto a y h te e n s ä 25 a a ria t a i en em m än. K u te n k a h te n a edellisenä v u o n n a, k o rja ttiin ensiain eisto n p eru steella la s k e ttu ja p e lto a la tie to ja m y ö sk in v yleisen m aatalo u slask en n an tu lo k sia ta i a ik a i sem m in s u o rite ttu ja k u n n allisia v e ro m itta u k sia v e r ta ilu a in e is to n a k ä y ttä e n. K u ite n k a a n ei tä llä k e rta a, p ä in v a sto in k u in v. 1942, k o r ja ttu m u id e n k u in n iid e n k u n tie n e n siain eisto sta la s k e ttu ja alo ja, jo is ta m itta u s- tie d o t o li k ä y te ttä v is s ä, k o sk a lä ä n e ittä in la sk e ttu je n k o rjau sk erto im ien k ä y ttä m in e n o s o itta u tu i y k sity iste n k u n tie n k o h d alla h a rh a a n jo h ta v a k s i. V uosien 1942 ja 1943 tila sto lliset p e lto a la t e iv ä t n äin o llen ole tä y s in v ertailu k elp o isia. S am oinkuin edellisin ä k in v u o sin a, k o rja ttiin eri v iljelyskasvi en a lo ja sam assa su h teessa k u in k o k o n aisp elto alo ja. N iitty a la t p e ru s tu v a t y leen sä v su o rite ttu u n m a atalo u slask en ta an, m u tta n iissäk in o n v ero m itta u s te n av u lla te h ty k o rja u k sia, jo id e n jo h d o s ta ala o n su u re n tu n u t. M oskovan ra u h a ssa lu o v u te tu n a lu een tila s to lu v u t o n k u ite n k in la s k e ttu sodanedellisen, k ih la k u n n itta is e n tila s to n p eru steella. H e h ta a risa to je n selv ittäm isek si a n n e ttiin alueneuvojie n te h tä v ä k s i v a lita to im in ta p iire issä ä n, jo tk a k ä s ittiv ä t ta v a llise sti y h d e n, h arv em m in k a k si ta i kolm e k u n ta a, tä rk e im m istä v iljely sk asv eista p iirin k e sk i m ä ä rä isiä k asv u o lo su h te ita e d u sta v ia ta rk k a ilu lo h k o ja, jo id e n h e h ta a ris a d o t o li se lv ite ttä v ä p u n n itu k silla ta i m itta u k silla. T ällaisia lo h k o ja oli v a litta v a, sik äli k u in a sian o n aise n k asv in viljely sala a lu eella oli su u re m p i e rity ise sti m ä ä r ä tty ä v äh im m ä isa la a leipä- I. Inledning. D en d el av 1943 ärs la n tb ru k s s ta tis tik som b e h ä n d - la r äk erarelaen s an v än d n in g och sk ö rd em än g d ern a g ru n d a r sig p ä d e t p rim ä rm a te ria l, som in fö rsk affats p ä u p p d ra g a v la n tb ru k sm in iste rie ts p ro d u k tio n s- av d eln in g och d e n av s ta ts rä d e t tills a tta skördeuppsk a ttn in g sn ä m n d e n. D en d el av S tatistik en, som b e h a n d la r h u sd ju re n ä r u ta r b e ta d p& g ru n d a v resulta te n fö r d e n a v fo lk fö rsö rjn in g sm in isteriet i b ö rja n a v m a rs ä r 1943 v e rk stä lld a allm ä n n a h u sd ju rsräk - ningen. U p p g iftern a om äk erarealen s an v än d n in g insam lades p ä u p p d rag a v de u n d e r la n tb ru k sm in iste rie t u n d e r - ly d an d e o d lin g sch efem a frä n alla la n tb ru k s- och b o stad släg en h eter, v ilk a h a 1 h a ä k e r eller m era. D e p erso n er, i v ilk a s ägo fin n es ä k e r m in d re ä n 1 h a, m äste själv a tili fo lk fö rsö rjn in g sn äm n d en o m b e sty ra sin ra p p o rt, som b e rö r äk erarealen s an v ändnin g. Skyldiga a t t d e k la re ra voro alla d e p erso n er, v ilk a p ä sin lä g e n h e t h ad e sp annm äl eller v ilk a odlade p o ta tis p ä e tt o m räd e a v m in st 5 a rs sto rle k, eller v ilk a p ä s in lä g e n h e t h a d e ä k e r tillsam m an 25 a r eller m era. Sasom u n d e r de 2 fö regäende ä re n k o rri gerade m an ä r 1943 de p ä b a se n a v p rim ä rm a te ria le t b e rä k n a d e a re a lu p p g ifte m a an v ä n d a n d e som jä m fö re lsem aterial re s u lta te n a v d e n a llm ä n n a la n tb ru k srä k n in g e n eller a v tid ig a re v e rk stä lld a k o m m u n ala b e sk a ttn in g sm ä t- n in g ar. L ik v ä l k o rr g erad es ej d e n n a gäng, i m o tsa ts tili ä r 1942, de rä k n a d e a re a le m a frä n a n d ra kom m u- n ers p rim ä rm a te ria l ä n frä n dem d ä r m ä tn in g su p p - g ifte r v o ro a t t td lg ä, em ed a n a n v ä n d a n d e t av länsvis b e iä k n a d e korrig erin g sk o efficien ter visade sig v a ra v ilseledande v a d b e trä ffa r e n sta k a kom m u n er. D e sta tis tis k a ä k e ra re a le m a fö r ä re n 1942 och 1943 äro sälu n d a ej fu llk o m lig t jäm fö relsed u g lig a. Säsom u n d e r föregäende ä r k o rrig erades d e o lik a o d lin g sv äxtern as a re a le r i sam m a p ro p o rtio n som de to ta la ä k e ra re a le m a. Ä ngsarealern a g ru n d a sig i a llm ä n h e t p ä d e n ä r 1941 v e rk stä lld a la n tb ru k srä k n in g e n, m e n även v a d dem b e trä ffa r h a r m a n m ed h jä lp a v b esk attn in g sm ätn in g ar g jo rt k o rrig e rin g a r v arig en o m arealen h a r försto ra ts. D e s ta tis tis k a ta le n fö r d e t v id M oskvafreden. a v trä d d a o m rä d e t äro lik v ä l b e rä k n a d e p ä g ru n d av d e n före k rig e t h ärad sv is publicerad e S tatistik en. F ö r a t t u tre d a h e k ta rsk ö rd a rn a g av m a n i u p p d rag ä t k re tsin s tru k tö re rn a a t t u tv ä lja i sin a v erk sam h etsd is trik t, v ilk a v an lig en o m fa tta d e en, m e ra sällan 2 eller 3 k o m m u n er, av d e v ik tig a s te o d lin g sv äx tern a k o n tro llsk iften repre se n te ra n d e d is trik te ts genom - sn ittlig a v äx tfö rh ä lla n d e n och v ilk as h e k ta rsk ö rd a r skulle u tre d a s genom v ä g n in g a r eller m ä tn in g a r. S ädan a sk ifte n sk u lle v ä lja s, i d en m ä n som odlingsarealen fö r ifräg av aran d e v ä x t p ä o m rä d e t v a r stö rre

5 6 v iljo illa h a, k a u ra lla ja h ein ällä 100 h a k u ssak in alueneuvojapiirissä riip p u e n k asv in viljelysa la sta v ä h in tä ä n 3, e n in tä ä n 8 ja lo h k o jen su u ru u d en tu li o lla v iljak asv eilla v ä h in tä ä n 0.5 h a, h ern eillä h a, p eru n o illa 0.2 o h a ja h e in ä llä 1 h a. J o t ta lo h k o je n v a lin ta tu lis i su o rite tu k si m a h dollisim m an asiallisesti ja tarpeellisella huolella, tu li lo h k o jen v a lin ta a n o sallistu a m y ö sk in n a a p u rialu een alu en e u v o jan, m in k ä lisäksi te h tä v ä n su o ritu s ta v a lv o iv a t ta rk a s tu s m a tk o ja tekem ällä m a a k u n nalliset sad o n a rv io im isla u ta k u n n a t se k ä v a lta k u n n a n sad en arv io im isto im ik u n ta, jo ih in k u u lu i v a ltio v a lla n sek ä tu o tta ja in ja k u lu tta ja in e d u sta jia. K u n k in a lu en e u v o jap iirin k esk im ääräiset h e h ta a risad o t ta rk k a ilu n a la isista viljely sk asv eista o n la s k e ttu a ritm e e ttisin a k esk iarv o in a ta rk k a ilu lo h k o je n sa d o ista. K o k o n aissad o t o n la s k e ttu k u n n itta in k e rto m a lla k u n k in k u n n a n v iljelysala asian o m aisen a lu e n e u v o ja p iirin k esk ih eh taarisad o lla. V iljasadot o n m u u n n e ttu u lk o k u iv aa, ilm a n e rity is tä p u h d is tu sta k a u p p a a n k elp aavaa p u in titu lo s ta v a s ta a v ik si. P e ru n a sato o n o n la s k e ttu k u u lu v ak si m y ö s k in p ie n e t ja ru tto is e t m u k u la t. K an san h u o llo llisesti v ä h e m m ä n tä rk e id e n viljelysk asv ien h e h ta a ris a to ja ei ole s e lv ite tty tark k a ilu lo h - k o ilta, v a a n o v a t a lu eneuvojat saan eet ilm o itta a s a to a rv io n sa alueellaan tek em ien sä y le iste n h a v a in to je n p eru steella. T ällä ta v a lla o n s a a tu sek u lin, la n tu n, tu rn ip sin, m u id e n ju u rik a sv ie n ja v ih a n ta re h u n sekä n iitty h e in ä n s a to tila sto n p e ru s ta n a o le v a t tie d o t. S o k eriju u rik k aan sato o n e s ite tty S uom en R aak a- so k eriteh d a s Oy: n la s k u tu ste n p e ru s ta n a olev ien t i e to je n m u k aisen a. H ein än siem en en ja k u itu k a sv ie n sad o ista ei v h a n k ittu la in k a a n tie to ja. K o tie lä in la sk e n ta s u o rite ttiin m aalisk u u n 1 10 p äiv ien v älisenä a ik a n a k alk issa m aalaiskunnissa, k aupungeissa ja kau p p alo issa, lu k u u n o tta m a tta e rä itä p o h jo isia O ulun ja L a p in lä ä n in k u n tia sek ä K a rja la n k an n a k se n ra ja k u n tia. L a sk e n ta k o sk i k a ik k ia k a rja n o m ista jia ta i -h a ltijo ita, elä in te n la a tu u n ta i lu k u u n k a ts o m a tta. T ieto jen k e rä ä jin ä to im iv a t k a n sa n h u o lto la u ta k u n tie n v a litse m a t h e n k ilö t, jo id en o li h a n k itta v a tie d o t jo k a ise sta p iirin k a rja s ta jo k a i sessa k arjasu o ja ssa itse k ä y d e n. V uoden 1943 m a a ta lo u s tila sto n tu lo k se t o n edelläm a in itu in p o ik k eu k sin la s k e ttu v u o d e n 1939 ra jo je n sisäpuolella o le v a lta v a lta k u n n a n alu eelta. T ilasto o n o v a t sisä lty n e e t m y ö sk in k a u p u n k ie n aluodla o lev at v ilje lm ä t. K o sk a v u o tu in e n tila s to en n en v u o tta 1941 o n k ä s ittä n y t v a in m a a la isk u n n a t, o n n äid en tila s to lu v u t v ertailu m ah d o llisu u k sia silm älläp itäen tekstio sassa e s ite tty k a u p u n k ie n ja m a a n k o k o n a islu k u je n rin n alla. M eijeritilasto o n la a d ittu sam o ja p e ria a tte ita n o u d a tta e n k u in edellisinä v u o sin a. ä n d e n sä rsk ü t b e stä m d a m in im ia re a le n fö r b rö d - sä d e n h a fö r h a v re n och h ö e t 100 h a i v a rje k ro tsin s tru k tö rsd istrik t b e ro e n d e p ä v ä x te n s odlingsareal m in st 3, h ö g st 8 s t. och sk iften as sto rle k borde v a ra fö r sp a n n m ä lsv ä x te rn a m in st 0.5 h a, fö r ä rte m a 0.25 h a, fö r p o ta tis e n och ro tfru k te m a O.20 h a sam t fö r h ö e t 1 h a. P ä d e t a t t v a le t a v sk ifte n a m ä u tfö ras sä sak lig t som m ö jlig t och m ed n ödig om sorg, m äste v id v a le t a v sk ifte n d e lta g a äv en g ra n n o m rä d e ts k re tsin s tru k tö r, v a rv id u p p d ra g e ts u tfö ra n d e y tte r- ligare b ev akad es genom fö re ta g n a in sp ek tio n sreso r a v lan tb ru k ssällsk ap en s sk ö rd eu p p sk attn in g sn äm n d er s a m t d en c e n tra la u p p sk a ttn in g sn ä m n d e n, v ilk a b astodo av re p re se n ta n te r fö r s ta ts m a k te n sam t fö r p ro d u c e n te r o ch k o n su m en ter. M e d elh ek tarsk ö rd am a fö r de k o n tro llu n d e rk a sta d e o d lin g sv äxtern a i v a rje k re tsin s tru k tö rsd istrik t h a r m a n b e rä k n a t som a ritm e tis k a m ed elv ärd en fö r kontro llsk ifte m a s sk ö rd ar. T o ta lsk ö rd a m a äro b erä k n a d e k om m unvis genom a t t m u ltip lic e ra v a rje k om m uns o d lin g sareal m e d m ed elh ek tarsk ö rd en fö r resp ek tiv e k re ts in s tru k t 01 s d is trik t. S p an n m älssk ö rd arn a äro reducerad e, sä a t t de m otsv a ra u te to r k a t, u ta n särsk ild re n sn in g k ö p d u g lig t trö sk n in g sre su lta t. T ill p o ta tissk ö rd e n h a r rä k n a ts ä v en sm ä och av rö ta an g rip n a k n ö lar. H e k ta rs k ö rd a m a a v fö rfo lk fö rsö rjn in g e n m in d re viktig a o d lin g sv äx ter äro icke u tre d d a frä n k o n tro llsk ifte n a u ta n k re ts in s tru k tö re m a h ä f ä tt u p p g iv a sin sk ö rd e- u p p sk a ttn in g p ä g ru n d a v sin a allm än n a o b se rv a tio n e r p ä o m räd et. P ä d e tta s ä tt h a r m a n f ä tt d e u p p g ifter, som b ild a g ru n d fö r sk ö rd e sta tistik e n fö r b lan d säd, k ä lrö tte r, a n d ra ro tfru k te r, g rönfoder sa m t ängshö. S ock erb eto rn as sk ö rd h a r fra m stä llts e n lig t u p p g ifte r g ru n d a d e p ä P in la n d s R äso ö k erfab rik s A. B :s fa k tu - rerin g. Ö ver h ö frö ets och fib e rv ä x te m a s sk ö rd a r h a r m a n ej ä r 1943 fö rsk a ffa t sig n&gra u p p g ifte r. H u sd ju rsräk n in g en u tfö rd e s u n d e r tid e n fö r 1 10 m ars i alla lan d sk o m m u n er, s tä d e i o ch k ö p in g ar, m ed u n d a n ta g a v n ä g ra n o rd lig a k o m m u n er i U leäborgs o ch L ap p lan d s lä n sa m t g rän sk o m m u n er p ä K a re lsk a n ä se t. R ä k n in g e n b erö rd e alla b o sk ap säg are eller in n eh av a re, o b eroende a v b o sk ap en s k v a lite t eller k v a n tite t. Som insam lare a v u p p g ifte rn a v erk ad e a v folkfö rsö rjn in g sn äm n d ern a v ä ld a p erso n er, v ilk a h ad e a t t in fö rsk affa u p p g ifte r om v a rje b o sk a p i s itt d is trik t genom a t t själv a b esö k a v a rje bosk ap sstall. R e su lta te n a v 1943 ärs la n tb ru k s s ta tis tik äro m ed o v an n äm n d a a w ik n in g a r b erä k n a d e frä n d e t inom 1939 ärs g rän ser b eläg n a rik so m rä d e t. I S tatistik en h a r in g ä tt ä v e n de p ä s tä d e rn a s o m räd en b elägna o d lin g arn a. E m e d a n d en ärlig a S tatistik en före ä r 1941 h a r o m f a tta t b lo tt la n d sk o m m u n ern a, äro de s ta tis tis k a ta le n fö r dem m e d b e a k ta n d e a v jäm förelsm ö jlig h etern a fra m stä lld a i te x ta v s n itte t v id sid a n a v de to ta la ta le n fö r stä d e rn a och lan d et. M ejeristatistik en ä r u p p g jo rd enligt sam m a p rin - ciper som u n d e r föreg äen d e ar.

6 II. Maanviljelys. II. Jordbruk. Sääsuhteet ja kasvillisuuden kehitys. S ä ä su h te ista ja niiden, v a ik u tu k se sta kasv illisu u d en k eh ity k seen v iljely sk au ten a e site ttä k ö ö n m aatalo usllitukselle saap u n eid en v u o d en tu lo ilm o itu sten y n n ä ilm a tieteellisen k eskuslaitoksen k u u k a u sitie d o n a n to je n p e ru steella seu raav aa. Sääsuhteet. T alv ik au si o li edellisiin v e r r a ttu n a h u o m a tta v a n leuto. E rity is e sti k e v ä tta lv i h elm ik u u lta lä h tie n o li tu n tu v a s ti n o rm a a lia lä m p i m äm p i, ja k e v ä ä n tu lo o li poikkeuksellisen a ik ain en. K e v ä tk y n tö jä v o itiin ry h ty ä su o ritta m a a n jo h u h tik u u n p u o liv älin jä lk e e n, ja k y lv ö t v o itiin a lo itta a sa m a n k u u n lopulla. K asv u k au d en alk u v iik o t o liv a t m yöskin n o rm aalia lä m p im ä m p iä to u k o k u u n k e sk i läm p ö oli n im ittä in s itä k o rk eam p i ja k e sä k u u n alk u p u o lisk o n läm p ö esim. H elsingissä y litti n o rm a a lin n. 3 asteella. K e sä k u u n loppupuolisk o n lä m p ö tila oli m aassa n o rm aali t a i 1 t ä t ä alem pi. S a d a tta s a a tiin m a a n eteläosassa to u k o k u u lla k e sk i m ä ä rin 82 %, k esäk u u lla 109 % n o rm a a lim ä ä rä stä. K esäk u u n lo ppupuolisko oli U u d en m aan, V iipurin, M ikkelin ja H äm een lään eissä ru n sassato in en ; h e in ä k u u n alk u puoliskolla sato i koko m aassa p o ik k e u k sellisen ru n s a a sti, s.o. m elk ein k a ik k ia lla y li k a k sin k e rta ise sti n o rm aalisad em äärään v e rra ttu n a. S adek au d e n jälk een, jo n a lä m p ö tila oli 1 3 n o rm aalista alh aisem p i, seurasi n o in k a k si v iik k o a k e s tä n y t läm m in ja pääasiassa p o u ta in e n k au si, m u tta elo k u u n a lk u puolisko m u o d o s tu i jälleen e rittä in ru n sassateisek si, sa d e m ä ä rä n y littä e ssä n o rm aalisen eräissä E telä- S uom en lääaeissä läh es k o lm in k ertaisesti, A h v e n a n m aalla jo p a n elin k ertaisesti. E lo k u u n p u o liv älistä lä h tie n o li k u u k a u d e n a ja n suhteellisesti p o u ta ista ; m a in itu n k u u n lo p p upuoliskolla sato i E telä-s uom essa n. 72 % n o rm a a lim ä ä rä stä, sy y sk u u n alkupuoliskolla v a in 10 %. S y yskuun lo p p u p u o li ja lo k a k u u n en sim m äin en v iikko o liv a t v ielä h y v in s a te is ia,m u tta lo p p u syksy o li p o u taisem p i. A ina h e in ä k u u n p u o liv älistä alk aen p y sy tte li lä m p ö tila n o rm aalisena ta i jo n k in v e rra n s itä läm p im äm p än ä. K asv u k au si k o k o naisuudessaan o li sateisim p ia, m itä tu n n e ta a n, ollen lä h in n ä v e rra tta v issa sato isu u d estaan k u u lu isa a n v u o te e n K asv u k au si o li k u ite n k in sam alla yleensä n o rm aalia läm p im äm p i, m illä seikalla oli su o tu isa v a ik u tu s v u o d en sa to tu lo k siin. Siellä tä ä llä erity ise sti sy y sk u u n alk u p äiv in ä sa ttu n e e t h a lla t o liv a t h e ik k o ja ja v a in p a ik o in lie v ä sti v a h in g o ittiv a t p e ru n a a ja pohjoisessa m yös alav illa m ailla k a s v a n u tta k ev ä tv ilja a. R u n sa a t sa te e t m y ö h ä s ty ttiv ä t ja v a ik e u ttiv a t e rity ise sti h e in ä n ja syysviljojen k o rju u ta ja a ih e u ttiv a t la a ja ssa m ita ssa la a tu ta p p io ita. M m. ru k iissa e siin ty i h u o m a tta v a s ti itä m isv a h in k o ja. S yysviljojen Vädcrleksförhällandena och växtlighetens utveckling. Ang&ende v äderleksf ö rh ällan d ena sa m t dessas in v e rk a n p ä v äx tlig h e te n s u tv eck lin g u n d e r odlinsgperioden m& m ed s tö d av tili la n tb ru k ssty re lse n in g än g n a ä rs v ä x tra p p o rte r s a m t m eteo ro lo g isk a centra la n s ta lte n s m änadsb u lletin er an fö ras följande. Väderleksf örhällandena. V in te m v a r i jäm förelse m ed föieg& ende v in tra r a n m ä rk n in g sv ä rt m ild. S ärsk ilt v a r v ä rv in te rn ä n d a ifr&n fe b ru a ri m& nad b e ty d lig t v a rm a re ä n d e t n ó rm ala, och v&rens in trä d e v a r ex cep tio n ellt tid ig t. V ärp lö jn in g arn a k ü n d e v id ta g a re d a n efte r m ed let a v a p ril och sádden k ü n d e p& börjas i slu te t a v saram a m an ad. D e fö rs ta v eck o rn a a v v ä x tp e rio d e n voro äv en m e r ä n n o rm a lt v a rm a ; m aj m än ads m e d e lte m p e ra tu r v a r n ä m lig e n högre och u n d e r ju n i m&nads fö tra h ä lft v a r tem p e ra - tu r e n t. ex. i H elsingfors c. 3 v arm are ä n d e t n ó r m ala. U n d er ju n i m&nads señ are h ä lft r&dde i la n d e t delvis n o rm a lte m p e ra tu r, delvis 1 u n d er. N ederb ö rd en u tg jo rd e i la n d e ts sö d ra d el u n d e r m aj m&nad 82 % och ju n i m ä n a d 109 % a v d e t n ó rm a la. J u n i m& nads señ are d el v a r i N y lan d s, V iborgs, S t. M ichels och T a v aste h u s lä n reg n d ig er; u n d e r ju li m ánads fö rra h ä lft reg n ad e d e t över heia la n d e t ex cep tio n ellt y m n ig t, d. v. s. n ä s ta n ö v er a llt m e r ä n d u b b e lt m o t d e n n ó rm a la m än g d en. E fte r re g n p erio d en u n d e r v ilk e n te m p e ra tu re n v a r 1 3 u n d er n o rm alv ärm e fö ljd e en c. tv ä veckors v a rm p erio d m ed huvudsak lig en uppeh& llsväder, m e n au g u sti m án ads fö rra h ä lft g e sta lta d e sig a te r särdeles regnig s& a t t regnm ängden överskred i en del S ö d ra-f in lan d s län n ä ra d e t tre fa ld ig a n o rm a lm a tte t; p& A land tili och m ed d e t fy rfald ig a. F rá n m e d le t a v a u g u sti v a r d e t en m&nads tid fö rh allan d ev is uppeh& llsväder; u n d e r sa g d a m&nads señ are del reg n ade d e t i S ö d ra-f in lan d c. 72 % av d e t n ó rm ala, u n d e r fö rra delen av S eptem ber e n d a st 10 %. S eñare delen a v S eptem ber o ch fö rsta v e c k a n a v o k to b e r voro ä n n u g an sk a re g n ig a m en p& senhösten v a r d e t m e ra uppeh& llsväder. Ä n d a frán s lu te t a v ju li höll sig te m p e ra tu re n n o rm a l eller nag o t d äröver. D enna v ä x tp e rio d i sin h e lh e t h ö rd e tili de m est reg n ig a, som m a n k ä n n e r och v a r n ä rm a st jäm förb a r m ed d e t fö r sin reg n ig h et ry k tb a ra &ret D ock v a r v ä x tp e rio d e n sa m tid ig t i a llm ä n h e t m er ä n a v n o rm a l v ärm e, v ilk e n o m stä n d ig h e t h a d e en g ynnsam in v erk an p& a re ts sk ö rd e re su lta t. H ä r och v a r f örekom m a sä rsk ilt u n d e r S eptem ber m á n a d s fö rsta d ag ar fro ste r, v ilk a voro sv ag a o ch sk ad ad e b lo tt ställv is lin d rig t p o tä te m a sam t i n o rr även v ä rsäd e n p ä la g lä n ta m ark er. Y m n ig a re g n fö rd rö jd e och fö rh in d rad e bärg n in g en i sy n n e rh e t a v h ö e t och h ö stsä d e n och astadkom m o k v a lite tsfö rlu ste r i s to r o m fa ttn in g. B l. a. led rag en ansenlig sk a d a tili fö ljd a v g ro n in g. S&dden a v höst-

7 8 k y lv ö m y ö h ä sty i v e rr a tta in y leisesti k esanto m aid en m ä rk y y d e stä ja siem en v iljan p u in n in v iiv ä sty m ise stä jo h tu e n. M y ö sk in k y lv ö a la t jä iv ä t t ä s tä sy y s tä a se t e t tu j a ta v o tte ita p ien em m ik si. sä d e n försenades r ä t t a llm ä n t till fö ljd a v v ä ta n p ä trä d e s ä k ra m a sa m t em ed a n trö sk n in g e n a v u tsädessp an n m äl försenades. F ö r sädd p lan erad e arealer blevo äv en tili fö ljd h ä ra v red u cerad e. Syysviljat. S yysviljojen, e rity ise sti ru k iin o ra a t o liv a t ta lv e n jä lje ltä v e rra tta in y leisesti h eik k o ja, jo p a p a ik o in k o k o n a a n ep äo n n istu n e ita k in. V arsin k in M oskovan ra u h a ssa lu o v u te tu lla alueella o liv a t ruisla ih o t p a h a s ti h a rv e n tu n e ita, jo h tu e n ed ellisen ä s y k sy n ä s u o rite ttu je n k y lv ö je n m y ö h ä sty m ise stä ja sie m en en h e ik o n la isesta la a d u s ta. M u u alla o li h e ik k o ja sy y sv iljan o ra ita suhteellisesti e n ite n m a a n länsiosassa, n im ittä in K eski- ja E te lä -P o h ja n m a a n, V arsinais- S uom en ja S a ta k u n n a n m a anviljely sseuro jen alueilla. M o n in p a ik o in ilm o ite ttiin o ra id e n h eik k o u d en sy y k si lum ihom e t a i jä ä p o lte, m u tta m y ö sk in p elto jen h e i k o lla k a sv u k u n n o lla lienee o llu t o su u ten sa asiassa. R u k iin h eilim ö im in en a lk o i eteläisissä lään eissä p ä iv in ä k e sä k u u ta, id ässä ja pohjoisessa p., p a itsi L a p in lään issä v a s ta h e in ä k u u n 2 p :n v aih eilla. H e in ä k u u n a lk u p u o lisk o n ja elo k u u n sa te e t la k o u ttiv a t v ilja a v a rs in p a h a s ti ja ru n s a a n k o ste u d e n v u o k si lak o v ilja, sa m o in k u in k u h ilaille k o rja ttu k in, alk oi m o n issa ta p a u k sissa itä ä. T ä s tä a ih e u tu i t u n t u v ia v a h in k o ja ; y k sity isis tä k u n n is ta ilm o ite ttiin jo p a k o lm an n en o san s a d o s ta p ila a n tu n e e n. R u k iin le ik k u u ta, jo k a alkoi m a a n eteläosassa y leisim m in elo k u u n ensim m äisellä v iik o lla, h id a s tu ttiv a t s a te e t h u o m a tta v a s ti. Se s u o rite ttiin lo p p u u n M ikkelin lä ä n issä y leisim m in 14 p :ä ä n, U u d ellam aalla ja T u ru n ja P o rin lään eissä p :ä ä n m en n essä, m u u a lla tä tä k in m y öhem m in. R u k iin sato a rv o s te ltiin lo k ak u u lla k e sk in k e rta ista h u o n o m m ak si (sa to lu k u 4.3). S y y sv eh n än k o rju u alk o i y leisesti elo k u u n p u o liv älissä, H äm een lään issä ja A hven an m aalla k u ite n k in v a s ta sa m a n k u u n 24 p ä iv ä n v aih eilla. K o rju u p ä ä tty i o sak si v a s ta sy y sk u u n puolella. S ato a rv o s te ltiin lo k a k u u lla k e sk in k e rta ise k si (5.4). S y y sru k iin k y lv ö v u o d e n 1944 s a to a v a r te n alk o i eteläisissä lään eissä e lo k u u n 20 p ä iv ä n v aih eilla, p ä ä t ty e n eräissä lään e issä v a s ta sy y sk u u n 7 9 p ä iv in ä. K u o p io n ja V aasan lääneissä k y lv ö alk o i elo k u u n p u olivälissä, L a p in lään issä jo 6 p ä iv ä n v a ih e illa elo k u u ta. L o k a k u u lla ilm o ite ttiin k y lv ö je n k a ik k ia lla o ra stu n e e n ty y d y ttä v ä s ti, m u tta eta n o id e n tu h o ja ilm o ite ttiin m o n ista k u n n is ta. H östsäden. H ö stsäd sb ro d d a m a sy n n erlig ast rägb ro d d a rn a voro e fte r v in te rn jäm fö relsev is allm än t sv ag a ja ställv is to ta lt m iserab la. I sy n n e rh e t p ä d e t i M oskvafreden a v trä d d a o m rä d e t h a d e rä g b ro d d e n sv&rt g lesn at, v ilk e t h ä rle d d e sig av sad d en s sen a v e rk ställan d e u n d e r fö regäende h ö st sam t a v u ts ä d e ts k le n a k v a lite t. A n n o rstäd es förekom m o sv ag a höstb ro d d a r jäm förelsevis m est i lan d ets v ä s tra d elar, näm - ligen inom M ellersta- och S y d -Ö sterb o tten s, E g entliga- F in lan d s och S a ta k u n ta lan tb ru k ssällsk ap s om räd en. F rä n m än g a o rte r anm äldes som orsak tili b ro d d a m a s sv ag h et snöm ögel och isb rä n n a, m e n ä k ra m a s svaga v ä x ts tä n d to rd e äv en h a ft sin andel i saken. R ag en s b lo m n in g b ö rja d e i de sö d ra lä n e n d en ju n i i ö ste r oeh i n o rr 20 25, u to m i L applan d s lä n fö rst om k rin g d en 2 ju li. R eg n en u n d e r ju li m änads fö rra d el och i a u g u sti slogo n e d g rö d an m y c k e t illa och tili fö ljd a v y m n ig n ed erb ö rd b ö rjad e liggsäden, ävensom d en i sk y la r u p p s a tta säd en, i m än g a fall gro. D e tta m ed fö rd e k ä n n b a r sk a d a ; frä n n ä g ra k o m m u n er an m äld es a t t in em o t en tre d je d e l a v sk ö rd en fö rfarits. R äg sk ö rd en som i la n d e ts sö d ra del a llm än n ast b ö r ja d e u n d e r a u g u sti m änads fö rsta v eck a, försenades k ä n n b a rt a v regn. S k ö rd en av slu tad es i S t. M ichels lä n o m k rin g d e n 14, i N y lands sa m t Ä bo- och B jö m e- bo rg s lä n d e n sam t an n o rstäd es ä n senare. R ägsk ö rd en u p p sk a tta d e s i O ktober till u n d e r m edelgod (sk ö rd etalet. 4.3). S k ö rd en a v h ö stv e te p äbörjad es a llm ä n t i m ed let a v a u g u sti m ä n a d i T a v a ste h u s lä n och p ä A land dock fö rst o m k rin g d e n 24 i sag d a m ä n a d. S k ö rd en avslu tades delvis in p ä S eptem ber m än ad. Y eteskörden u p p sk a tta d e s i O ktober tili m edelgod. (5.4). S ädden av h ö strä g fö r 1944 ärs sk ö rd b ö rja d e i. de sö d ra lä n e n o m k rin g d en 20 a u g u sti och av slu tad es i n ä g ra lä n fö rst 7-9 S eptem ber. I K u o p io och V asa län b ö rjad e säd d en i m e d le t av a u g u sti m ä n a d, i L a p p la n d s lä n re d a n o m k rin g d e n 6 a u g u sti. I O ktober ra p p o rte ra d e s a t t b ro d d e n e fte r säd d en överallt sk ö t tillfred sställan d e u p p, m e n a tt snigeln i m än g a k o m m u n e r g jo rt sk ad a. K evätviljat. K e v ä tv iljo je n k y lv ö t v o itiin su o ritta a poik keuksellisen ed u llisten o lo su h teid en v allitessa. K y lv ö tö ih in p ä ä stiin h arv in aise n a ik a isin ja n iitä v o itiin su o tu isien sä id e n v a llite ssa m ilte i k e sk e y ty k s e ttä ja tk a a k e sä k u u n alkupuolelle saak k a. A lk u k e sä n läm p im y y s ja r iittä v ä k o steu s e d is tiv ä t o ra id e n k e h ity s tä. M y öhem m in k esällä v a llin n e e t ru n s a a t sa te e t, jo tk a y leisesti la k o u ttiv a t v ilja n, h id a s tu ttiv a t k u ite n k in k e v ä tv iljo je n tu le e n tu m is ta. L ak o u tu m isen v u o k si m u o d o stu i sad o n k o rju u ty ö lä ä k si ja ja tk u i ty ö v o im a n ja m o o tto rip e tro o lin p u u tte e n vuoksi h u o m a tta v a s ti ta v a llis ta m y ö h e m p ä ä n sy k sy y n. K e v ä tv e h n ä n k y lv ö a lk o i E telä-s u o m essa y le isim m in to u k o k u u n en sim m äisin ä p ä iv in ä, A h v e n a n m a a lla jo h u h tik u u n 20 p ä iv ä n v a ih e illa ja tu l i lo p p u u n su o rite tu k si t o u k o k u u n p u o liv äliin ta i v iim eistään V ärsäden. V ärsädden k ü n d e v erk ställas u n d er ex cep tio n ellt g y n n sam m a fö rh älla n d en. S ä d d e n k u n d e p äb ö rjas sällsy n t tid ig t och k ü n d e u n d e r g ynsam m a väderlek sfö rh ällan d en fo rts ä tta s n ä s ta n u ta n a v b ro tt ä n d a tili ju n i m ä n a d s b ö rja n. D e n v a rm a f ö rsom m aren och tillräck lig fuktighet. b efordrade b ro d d en s u tveckling. Senare p ä so m m aren in träffad e y m n ig a regn, som i allm än h et slog n e d g rö d a n, h äm m ad e dock v ärsäden s m ognad. T ill fö ljd a v liggsäd gjorde sig sk ö rd en a rb etsd ry g och fortgick i b iis t p ä arb etsk ra ft och m o to rb rän sle tili m ä r k b a rt senare ä n v a n lig t in p ä h ö sten. V ärv etets säd d b ö rjad e i S ö d ra-f in lan d allm än n ast u n d e r m aj m ä n a d s fö rsta d ag ar, p ä A lan d re d a n o m k rin g d e n 20 a p ril och slu tfö rd es tili m e d le t a v m aj eller se n a st tili d e n 24. S k ö rd en päb ö rjad es i de fiesta

8 9 24 p ä iv ä ä n m enessä. K o rju u alk o i useim m issa lä ä n eissä elo k u u n p ä iv in ä ja p ä ä tty i sy y sk u u n p äiv in ä. a rv o s te ltiin lo k ak u u lla k e sk in k e rta ise k si (5.i). O h ran k y lv ö ö n ry h d y ttiin A h v enan m aalla jo h u h tik u u n v iim eisin ä p ä iv in ä, m u u alla eteläo sassa m a a ta to u k o k u u n p ä iv in ä, p ohjoisissa lään eissä v a sta p äiv in ä. K y lv ö s u o rite ttiin lo p p u u n v iim eistä ä n k esä k u u n a lk u u n m ennessä. K o rju u alkoi K eskija P ohjois-suom essa elo k u u n puoliv älissä ta i v ä h ä n s itä e n n e n L a p in lään issä k u ite n k in v a s ta 18 p ä i v ä n v a ih e illa ja p ä ä tty i k u u n lo p u lla. M a a n e te lä osassa alkoi k o rju u v ä h ä n m y ö h em m in (18 25 p ä i v in ä ) ja ja tk u i osaksi v ie lä sy y sk u u n ensim m äisillä viikoilla. M a a n o h rasato a rv o s te ltiin v u o d entu lo - ilm o itu k sissa k esk im ä ä rin k esk in k erta isek si. (5.2). K a u ra n k y lv ö a lo ite ttiin A h v en an m aalla h u h tik u u n 20 p ä iv ä n v aih eilla sek ä m u u a lla, O ulun lä ä n iä m y ö te n, y leisim m in 3 8 p ä iv in ä to u k o k u u ta. K y lv ö p ä ä tty i y leen sä sa m a n k u u n p äiv in ä. K o r ju u seen ry h d y ttiin eteläisissä lääneissä tav allisim m in elo k u u n p ä iv in ä, m u u alla y leen sä v ä h ä n a ik a i sem m in. Se ja tk u i useissa lään e issä k e sk im ä ä rin sy y s k u u n lo pulle t a i m y ö h em m äk sik in. K a u ra sa to a rv o s te ltiin n iin ik ä ä n k e sk in k e rta ise k si (5.i). S ek av iljan ja p alk o k asv ien sad o t a rv o ste ltiin lo k a k u u lla k esk in k erta isik si (5.0 ja 4.6). E rity is e s ti h e r n een sato o so itta u tu i h y v in v a ih televaksi. Peruna ja ju u rik asv it. P e rim ä n is tu tu s alk o i m a a n e telä- ja keskiosissa y leisim m in p ä iv in ä to u k o k u u ta, p o hjoisessa k u u n lo p u lla, ja tu li lo p p u u n su o rite tu k s i y leen sä k e sä k u u n a lk u u n m en n essä t a i sen ensim m äisellä v iik o lla. K a sv u sto n k e h ity s oli y leen sä su o tu isa, k u n n e s elo k u u n alussa alk o i e siin ty ä ru tto a, e te n k in U u d e n m a a n, H äm e e n ja M ikkelin lään e issä. E ri m aanviljelysseuroissa a rv io itiin ru tto is te n p e ru n o id en o su u d en V aihtclevan 4 34 % v älillä. R u to n ohella esiin ty i p eru n asy ö p ää, jo k a oli le v in n y t osaksi uusillek in alueille. H allo jen tu h o t jä iv ä t v su h teellisesti v ähäisik si. P e ru n a n nosto alkoi m a a n eteläosassa y leisim m in sy y sk u u n p. v älisen ä a ik a n a ja tu li k e sk im ääräisesti k a ts o e n lo p p u u n su o rite tu k s i lo k a k u u n 10 p ä iv ä ä n m ennessä. P e ru n a sa to a rv o ste ltiin koko m aassa k e sk in k erta iseksi (5.2), m u tta sad o n su u ru u s v a ih te li su u resti e ri p aik k ak u n n illa, v ie lä p ä sa m a n tila n e ri v iljely k silläk in. R e h u n a u riin k y lv ö alk o i eteläisissä lään eissä y le i sim m in to u k o k u u n p ä iv in ä. Sokeri- ja r e h u ju u rik k a id e n k y lv ö alk o i m onessa ta p a u k s e ssa jo h u h tik u u lla. Ju u rik a sv e issa o li alk u k esällä ru n s a a sti tu h o la isia. L a n tu n ja m u id e n ris tik u k k a is te n ju u rik asv ien ta im e t tu h o u tu iv a t la a jo ilta a lo ilta k irp p u je n ja sin a p p ik u o ria iste n h ä v ittä m in ä, k u n ta a s sokeriju u rik a sm a illa a ih e u tti h a isk ia in e n p a ik o in v ak a v ia v a u rio ita. S ato m u o d o stu i lo p p u k e sä n ru n said e n sa te id e n v u o k si k u ite n k in parem m ak si k u in tu h o la is te n ru n sa a n e siin ty m isen ja k a sv u sto je n h a rv u u d e n v u o k si y leen sä o d o te ttiin. E rä illä seu d u illa ja tilo illa jä i ju u rik a sv ie n sato k u ite n k in p e rin alh aisek si, lähennelle n jo p a k a to a. K oko m a a n ju u rik a sv isa to a rv o s te ltiin k e sk in k e rta ista h u o n o m m ak si 14.4). Ju u rik a sv ie n nosto län den au gu sti oeh avslutades Septem ber. A vkastningen uppskattades i Oktober m änad till m edelgod (5.1). K o m sä d d e n v id to g p ä A lan d re d a n u n d e r a p ril m ä n a d s sis ta d a g a r a n n o rstä d e s i la n d e ts sö d ra delar d e n m aj och i de n o rra lä n e n fö rst m a j. S adden slu tfö rd es se n a st till in g än g en a v ju n i. S k ö rd en b ö rjad e i M ellersta- och N o rra -F in la n d i m e d le t a v a u g u sti e lle rlite t d ä rfö rin n a n i L ap p lan d s lä n d o ck fö rst o m k rin g d e n 18 och a v slu ta d e s i slu te t av m ä n a d e n. I la n d e ts sö d ra d el b ö rjad e sk ö r d e n lite t sen are (18 25 augusti) och fo rtg ick delvis ä n n u in p ä S eptem ber m än ad s fö rs ta v eck a. A v k a stnin g en av k o m e t i la n d e t u p p sk a tta d e s i ärsv ä x t- ra p p o rte rn a till i m edeltal m edelgcd (5.2). H av re-sad d en p äb ö rjf des p ä A land o m k rin g den 20 a p ril sam t an n o rstäd es, ä n d a till U leäborgs lä n, allm än n ast d e n 3 8 m a j. S ädden av slu ta d e s i allm ä n h e t d en i sam m a m ä n a d. S k ö rd en inleddes i de sö d ra länen allm än n ast d e n a u g u sti a n n o r stä d e s allm än t lite t tid ig a re. D en pägick i flere län i m ed eltal till slu te t a v S eptem ber eller ä n senare. H av resk ö rd en u p p sk a tta d e s jä m v ä l tili m edelgcd (5.1). B landsäd och baljväxter. A vkastningen av dessa växter uppskattades i Oktober tili m edelgod (5.0 och 4.6). Speciellt visade sig skörden av ärter m ycket varierande. Potatis och rotfrukter. P o ta tis s ä ttn in g e n b ö rjad e i la n d e ts sö d ra och m ellersta d e la r allm ä n n a st d en m a j, i n o rr u n d e r slu te t av m ä n a d e n, och slutfördes i a llm ä n h e t v id in g än g en a v ju n i m ä n a d eller u n d e r dess fö rsta v ecka. V ä x tlig h e te n s u tvecklin g v a r ö v erh u v u d g y n n sam, tills i b ö rja n a v a u g u sti rö ta b ö rja d e y p p a s ig i sy n n e rh e t i N y lan d s, T av aste h u s och S :t M ichels lä n. G rad en a \ hos p o tä te rn a förekotrm en rö ts ju k a h a r inom sk ild a lan tb ru k ssällsk ap u p p s k a tta ts v a rie ra m ellan 4 34 %. U to m rö ta förekom p o ta tis k rä fta, som f ä tt u tb re d n in g p ä flere o m räden. F ro s tsk a d o m a ä r 1943 blevo re la tiv t sm ä. P o ta tisu p p ta g n in g e n p äb ö rjad es i la n d e ts sö d ra del allm än n ast u n d e r tid e n S eptem ber och blev i m e d e lta l u n d a n g jc rd tili d e n 10 O ktober. P o ta tissk ö rd en ö ver h eia la n d e t u p p sk a tta d e s tili m edelgod (5.2), m e n skörd en s rik lig h e t v arierad e i hög grad p ä o lik a o rte r, ja tili o ch m ed p ä sam m a lägenhetsodlin g ar. F o d erro v o r. S äd d en b ö rja d e i de sö d ra lä n e n allm ä n n a st m a j. S ädden a v socker- och foderb e to r b ö rjad e m ängenstäd es re d a n i ap ril. R o tfru k - te r n a b esv ärad es u n d e r fö rso m m aren i hög g ra d a v sk ad ein sek ter. P la n to r av k ä lro t och a n d ra till krucifere r h ö ran d e ro tfru k te r fö rstö rd es p ä v id a o m räd en av jo rd lo p p o r och senapsbaggar, m e d a n S tinklarven ställv is ästad k o m allv arsam sk a d a p ä so ck erb etsfält. A v k astn in g en u tv eck lad e sig dock tili fö ljd a v sensom m arens rik lig a reg n b ä ttre ä n m a n m ed an led n in g a v sk ad ein sekte rs ru n d lig a fö rek o m st och v ä x tlig h e te n s g lesh et i a llm ä n h e t h a d e v ä n ta t. P ä n ä g ra tr a k te r och lä g e n h e te r b lev ro tfru k tssk ö rd e n dock m y cket läg och n ä rm a d e sig n ä ra nog m issv ä x t. A v k astn in g en a v ro tfru k te r över h e ia la n d e t upp-

9 10 s u o r ite ttiin eteläisissä lään eissä y leisim m in lo k a k u u n alk u p u o lisk o lla, m u u alla v iik k o a t a i p a ria a ik a i sem m in. H einä ja laidun. A p ilan h y v ä n ta lv e h tim ise n ja a lk u k e v ä ä n su o tu isien sääsu h teid e n v u o k si m u o d o stu i k y lv ö h ein äsato m ä ä rä ltä ä n ed ellisten v u o sien sa to ja m e lk o ista suurem m ak si. Sen la a tu jä i k u ite n k in h eik o n laisek si o sak si h e in ä k u u n alk u p u o lisk o lla s a ttu n e id e n ru n said e n sa te id e n, osaksi h e in ä n k o rju u n m y ö h ä sty m ise n jo h d o s ta. K o rju u, jo k a eteläosassa m a a ta alkoi yleisesti h e in ä k u u n ensim m äisellä v iikolla, ja tk u i m ilte i k aik k ialla h ein ä elokuun v aih eeseen ta i sen o h ik in. V uodentuloilm oituksissa a rv o ste ltiin h ein äsato lo k ak u u lla k esk in k erta iseksi (5.3). N iitty h e in ä n sato arv o ste ltiin sa m a a n a ik a a n k e sk in k e rta ista h u o n o m m ak si (4.3). L a id u n a rv o s te ltiin k esäk u u lla k esk in k e rta ise k si ta i k e sk in k e rta ista p arem m ak si, h e in ä k u u lla ja elokuulla enim m äkseen k e sk in k e rta ista p arem m ak si, sy y sk u u lla ja lo k ak u u lla k e sk in k e rta i sek si, sy y sk u u lla k u ite n k in E telä-s u o m en lääneissä k e sk in k e rta ista parem m ak si. T im o tein siem ensato oli sa a tu je n tie to je n m u k a a n y leisesti h y v ä ja h e in ä n siem en en sato m u o d o stu i s ite n p arem m aksi k u in ed ellisin ä v u o sin a. E ri v iljelyskasvien k a sv u tila eri a ja n k o h tin a k a s v u k a u d e n kulu essa n ä k y y se u ra a v ista su h d e lu v u ista, jo tk a o s o itta v a t, m illaisiksi sato to iv e e t ta i jo k o rja tu t sa d o t o n k esk im äärin a rv o s te ltu m a a ta lo u sh a llitu k - selle k esän a ik a n a saap u n eissa v u o d e n tu lo ilm o itu k sissa. *) Syysvehnä Höstvete Kevätvehnä Värvete Ruis Räg K esäk. J u n i 15 P* H ein äk. J u li»»» E lo k. A u g u sti»»» S yysk. S ep tem b.»»» L okak. O k to b er»»» »»»» o 4. 5 M aatalousm aan ala. P u u ta rh a n, pellon, n iity n ja ra iv a tu n la itu m e n ala o n o llu t kokonaisu u d essaan ja p ro se n tte in a koko m a a -a la sta seuraava: CJT to sk a tta d e s till u n d e r m ed elm ättig (4.4). R o tfru k tsu p p tag n in g en u tfö rd e s i la n d e ts sö d ra lä n allm än n ast i b ö rja n a v O ktober, an n o rstä d e s e n eller p a r v eek o r tid ig a re. Hö och bete. I fö ljd a v k lö v ern s g o d a ö v erv in trin g och g y n n sam m a v äderleksförhällanden u n d e r v&ren u tv eck lad e sig sk ö rd en a v o d la t h ö m y c k e t m e ra giv an d e ä n föregäende a r. D ess k v a lite t b lev dock täm l'igen u nderlägsen, delvis tili fö ljd a v y m n ig n ed erb ö rd u n d e r ju li m an ads b ö rja n och delvis fö r a t t sla tte rn försenades. B ärg n in g en, som i sö d ra delen av la n d e t a llm ä n t b ö rjad e u n d e r ju li m än ads fö rsta v eck a, fo rtg ick n ä ra n o g ö v e ra llt tili sk ifte t a v ju li och a u g u sti eller ä n län g re. I ä rsv ä x tra p p o rte rn a u p p sk a tta d e s h ö sk ö rd en i o k to b e r tili m edelgod (5.3). S körden a v ängshö u p p sk a tta d e s sam tid ig t till u n d er m edelgod (4.3). B e te t v ärd e ra d e s i ju n i tili m edelg o tt eller d ä rö v e r, i ju li och a u g u sti m est tili b ä ttre ä n m e d e lm a ttig t, i S eptem ber och o k to b e r tili m edelm ä ttig t, i S ö d ra-p in lan d s lä n u p p sk a tta d e s dock b e te t u n d e r S eptem ber tili b ä ttre ä n m ed elg o tt och a v k a stn in g e n p ä tim o te jfrö v a r e n lig t in h ä m ta d e u p p g ifte r i allm än h et god och h ö fröskörden g estaltad e sig sälu n d a b ä ttre ä n u n d e r föregäende ä r. O d lingsväxternas v äx tläg e v id olika tid p u n k te r av v ä x tp srio d e n fra m g a r a v fö ljan d e re la tiv a ta l av v ilk a fram g ar, h u ru ä rs v ä x te n eller re d a n b ä rg a d ä rin g v itso rd a ts u ti till la n tb ru k ssty re lse n u n d er so m m aren in lu p n a ä rs v ä x tra p p o rte r.1) Ohra K om Kaura Havre Sekavilja Blandsäd Palkokasvit Baljväxter Peruna Potatis Juurikasvit Rotfrukter Kylvöheinä Vallhö Niittyheinä Ängshö 5* l i l L antbruksjordens areal. T rädgärd ens, äkern s, än g en s och d e n u p p rö jd a b etesm ark en s a real h a r i sin h e lh e t och i p ro cen t a v h ela jo rd a re a le n v a rit följande: Maalaiskunnat Landskommuner Kaupungit Städer Yhteensä Tillsaramans % koko maa-alasta i % av hela arealen P u u ta rh a T räd g ard Ö P elto a Ä k e r N iitty ä N atu rlig ä n g R a iv a ttu a la id u n ta U p p rö jd b e te s m a r k Pellon käyttö. P e lto m a a n k ä y ttö e ri v ilje ly sk a s v eilla ja kesan n o k si v selviää lä ä n e ittä in, k ih la k u n n itta in ja m aan v iljely sseu ro ittain liite ta u lu k o ista 1. N o u d a tta e n jo n k in v e rra n y k sity isk o h ta ise m p a a ja o itte lu a k u in liite ta u lu k o issa e s ite tä ä n seu raav assa koko m a a ta k o sk ev a y h d iste lm ä (h eh taarein a). r ) Y u o d en tu lo to iv eitten ilm oittam isessa on k ä y te tty num eroasteik k o a jossa 8 ta r k o itta a e rittä in h y v ä ä, 7 h y v ä ä, 6 keskinkertaista parem paa, 5 keskinkertaista, 4 keskinkerta is ta h u o n o m p aa, 3 h u o n o a v u o d en tu lo a, 2 m elkein k a to a ja 1 k a to a. Ä kerns användning. Ä k ern s a n v ändnin g fö r olik a o d lin g sv äx ter ooh tr ä d a ä r 1943 fra m g ä r länsvis, h ärad sv is och in o m lan tb ru k ssällsk ap en s o m räd en av tab ellb ilag o rn a 1. E fte rfö lja n d e en n äg o t m era d e ta lje ra d fö rd eln in g ä n i tab e llb ila g o rn a anföres i d e t fö ljan d e e n h ela la n d e t o m fa tta n d e sam m anställn in g (). r) Vid angivandet av skördeutsikterna r tillämpats en sifferskala, väri 8 betecknar synnerligen god, 7 god, 6 över medelmättig, 5 medelmättig, 4 under medelmättig och 3 dälig skörd samt 2 nastan missväxt och 1 missväxt.

10 11 Maalaiskunnat Landskommuner Kaupungit Städer Yhteensä Inalles % S y y sv eh n ä H ö stv e te K e v ä tv e h n ä V ä r v e t e R u is R & g i siitä ju h a n n u s ru is d ä ra v m id so m m arr& g O h ra K o i n K a u ra H a v r e S e k u li B l a n d s ä d s iitä h e m e k a u ra d ä ra v ä r t h a v r e H ern e A rte r V iljat yhteensä Sum m a säd P e ru n a P o t a t i s S o k e riju u rik a s S o ek erb eta L a n ttu K a i r o t T u rn ip si T u m ip s M u u t ju u rik a sv it Ö vriga r o t f r u k t e r n ii s t ä d äiav t p o rk k a n a m o i ö t t e r p u n a ju u r i rö d b e to r n au ri s ro v o r re h u ju u rik a s fo d e rb e to r s ik u riju u ri cik o riero t re h u k a a li fo d erk äl Ju u rik asv it ym. y h t. Sum m a ro tfru k ter m m V ih a n ta re h u G r ö n f o d e r s iitä ju h a n n u s ru is ta d ä ra v m id s. r&g A pilan- ja h e in ä n sie m e n K löver- och gräsfrö K y lv ö h e in ä V a llh ö P e lto la id u n B etesv all R ehukasvit y h t. Sum m a foderväxter K u itu k a s v it S p ä n a d s v ä x te r s iitä h a m p p u d ä ra v h a m p a Ö ljy k a s v it O lje v ä x t e r o M u u t k a sv it Ö v rig a v ä x te r n iis tä ta t ta r ia d ä ra v b o v e t e T äy sik esan to H e lträ d a V u o k ra tu t alu eet, jo id e n k ä y tö s tä ei ole s a a tu tie to ja U ta rre n d e ra d e arealer, vilkas fö rdelning o k ä n d K oko p elto ala H ela akerarealen loo.o Niityn ala ja sen k äyttö. N iity n a la s ta ei v k e r ä tty erikseen tie to ja. K oko n iitty a la o n la s k e ttu v su o rite tu n m aatalo u slask en n an m u k a a n, k u ite n k in o tta e n h u o m io o n k ä y te ttä v is s ä o levia ta r- k is tu s tie to ja, sek ä M oskovan ra u h a ssa lu o v u te tu lla alu eella v u o d e n 1939 tila s to n m u k a a n. H e in ä k si k o r ja ttu n iitty a la o n la s k e ttu e d e lly ttä e n su h d e k o k o n a is n iitty a la a n lä ä n e ittä in ja m aanviljelysseur o itta in sam ak si k u in w k esk im äärin. N iity n k o k o n aisala ja s iitä h e in ä k si k o rja ttu osa e s ite tä ä n lä ä n e ittä in ja m aan v iljely sseu ro ittain liite ta u lu k o ssa 3. K oko m a a n k o h d a lta tila s to lu v u t o v a t se u ra a v a t. Ä ngens areal och dess användnintf. O m än g sareale rn a irisam lades ej á r 1943 s k ilt fö r sig n ä g ra uppg ifter. H eia än g sarealen á r b e rä k n a d p a g ru n d a v d en ä r 1941 v e rk stä lld a la n tb ru k srä k n in g e n, m e d ia k tta g a n d e a v tillb u d sstä e n d e k o n tro llu p p g ifte r sam t p á d e t i M oskvafreden a v trä d d a o m rá d e t e n lig t 1939 á rs S tatistik. D en d el a v än g sarealen v a rifrá n h ö b ä rg a ts h a r b e rä k n a ts u n d e r fö ru tsä ttn in g, a t t förh& llandet till to - ta la re a le n län sv is och inom lan tb ru k ssällsk ap en s om räd en v a rit d etsam m a som á re n i m ed eltal. Ä ngens to ta la re a l och d en d el d ä ra v varifr& n h ö b ä rg a ts fram ställas län sv is och in o m la n tb ru k ss ä llsk ap en s o m rád en i ta b e llb ila g a n 3. V ad h e ia la n d e t b e trä ffa r äro de s ta tis tis k a ta le n följande: