TEOLLISUUSTILASTOA INDUSTRISTATISTIK XVIII V U O N N A 1947 ÀR 1947 STATISTIQUE DES INDUSTRIES DE FINLANDE ANNÉE 1947

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK XVIII A TEOLLISUUSTILASTOA 63 V U O N N A 947 INDUSTRISTATISTIK 63 ÀR 947 STATISTIQUE DES INDUSTRIES DE FINLANDE ANNÉE 947 HELSINKI 950

2 H elsinki 950. Valioneuvoson kirjapaino

3 A L K U SA N A T. Täen saaeaan ju lkisuueen vuoden 947 eollisuusoim inaa käsielevä ilaso. L u k u u n oamaa eräiä p ie n iä eollisuuslaiosen ryhm iykseen kohdisuneia m uuoksia on ilason laaim isessa noudaeu sam oja periaaeia k u in aika isem m in. U usina eollisuusryhm in ä on ilasoon oeu ryhm ä m ineraalim ylly ja ukarbiidiehaa. L is ä k si on neljäneen liieauluun sisä l yvä raakaaineiden ja uoeiden nim ikkeisö u u d is eu ryhm issä >>kalkkikivi ja m arm orilouhim o ja rouhim ou sekä kalkkiehaa. A in eiso n käsielyä on lä hinnä valvonu allekirjoia n u K o n k o n e n, joka m yös on la a in u oheisen eksikasauksen. H elsingissä, Tilasollisessa pääoim isossa, jo u lu kuussa 949 FÖRORD. H ärm ed ojfenüiggöres Saisiken över den indusriella verksam heen är 947. M ed undanag av nägra obeydliga förändringar i grupperingen a v indusriföreagen ha i huvudsak sam m a p rin cip er som idigare blivi följda. I Saisiken har uppagis n ya grupper >>mineralkvamar>> och okarbidfabriken. D ärjäm e har i bilaga n:o 4 n y nom enklaur för rääm nen och illverkningarna agis i bruk in o m gru p p em a >>lcallcsens och marmorbro sam krossningsverk och kalkbruk>. B ehandlingen a v m aeriale har närm as les a v underecknad Konkonen, som även jörfaa exöversiken. H elsingfors, a S a isiska cenralbyran i december 949. M ari Kovero. Valer Lindberg. L a u ri K onkonen.

4 Sisällys. Teksi. Siv. S u o m en eo llisu u s v u o n n a 947: Y leisk asau s... 5 T y ö p a ik a ja u o a n n o n su u ru u s... T y ö p aik k o jen o m is a ja... T y ö n e k ijä... 4 M o o o ri... 5 A ak k o sellin en lu e e lo ila so ssa e siin y v isä eri y ö p a ik o isa... 6 R é su m é fran çais... 9 L ise des n o m s d in d u srie s em ployés d a n s les a b le a u x Innehâli. Tex. Sid. F in la n d s in d u s ri â r 947: Ö versik... 5 A rb e ssä lle n och illv e rk n in g e n s so rle k... 9 A rb e ssä lle n a s ä g a re... A r b e a r n a... 4 M oorer... 5 A lfa b e isk fö re c k n in g över i fö relig g ande S a is ik re d o v isa d e o lik a slag a v fa b rik e r... 6 R ésu m é f r a n ç a i s... 9 L ise des n o m s d in d u s rie s em ployés d a n s les a b l e a u x T au lu liiee vuonna 947. Siv. T a u lu. T eo llisu u so im in a k u n n ia in v u o n n a T eo llisu u so im in a eollisu u sla je ia in v u o n n a > 3. T eollisuuden k ä y ö v o im a e o llisu u s la je ia in v u o n n a T eollisuuden ra a k a a in e e ja u o e e eollisu u sla je ia in v u o n n a T abellbilagor fö r â r 947. Sid. T ab ell. D en in d u srie lla v e rk sa m h e e n kom m u n v is â r D en in d u sriella v e rk sa m h e e n efer in d u s ria re r â r In d u s rin s d riv k ra f e fe r in d u s ria r e r â r In d u s rin s rä ä m n e n ooh p ro d u k e r efe r in d u s ria re r â r Table des m aières. T exe. Pag. L es in d u srie s fin lan d aises en 947: C oup d œ il g é n é ra l... 5 L a classificaio n des en rep rises in d u srielles selon la v a le u r de la f a b r i c a i o n... L es p ro p rié a ire s des en rep rises... O u v r ie r s... 4 M oeurs... 5 L ise des caé g o ries d e fa b riq u e s d o n r a ie la p résen e sa is iq u e... 6 R ésu m é fran çais... 9 L ise des nom s d in d u sries em ployés d a n s les a b le a u x T ableaux. T ab leau. T a b le a u sy n o p iq u e des en rep rises in d u srielles d a n s les villes e les Pag. bailliag es d u p a y s en L es en rep rises in d u srielles g ro u pées p a r g enres d in d u srie s en F o rc e m o rice em ployée p a r l in d u srie en M aières p rem ières e p ro d u is miach ev és em ployés e p ro d u is fa b riqués en

5 Suom en eollisuus vuonna 947. Yleiskasaus. S eu raav a a u lu k k o a n a a y le isk a sauksen koko eo llisu u so im in n an k e h iy k se sä v iisiv u o isk a u e n a Finlands indusri är 947. Översik. F ö lja n d e a b e ll ger en ö v ersik a v u vecklingen in o m hela den in d u sriella v erk sam h een u n d e r 5ärs perio d en Vuonna Är Työpaikkoja Arbess allen Työnekijöiä Arbeare Työnekijäin palka Arbearnas avlöning milj. mk Käyövoima 000 hv. Drivkraf 000 hkr. Raakaaineiden arvo Räämnenas värde milj. mk Tuoannon bruoarvo Tillverkningens bruovärde milj. mk T eollisuuem m e on m aailm an so d an p ä ä y y ä v o i m a k k a a si elp y n y. V arsin k in v ien ieo llisu u s on p a ra n u n e id e n vien im ah d o llisu u k sien ja edullisen h in a k e h iy k se n vuoksi k o h o n n u v a rsin v o im ak k a a si. K e h iy s ä on k u ie n k in jo n k in v e rra n h a i a n n u ä rk e id e n u lk o m aisen raak aain eid en saan iv a ik e u d e ja v o im an p u u e. K im ra h a m m e arv o n j a k u v a n alenem isen v u o k si m a rk k a m ä ä rä ise lu v u e iv ä a n n a o ik e a a k u v a a k e h iy k se sä, a n a v a y ö n e k ijä in lu k u m ä ä riä k o sk eva ie d o p arem m an k u v a n k eh iy k sen k u lu sa. N iin p ä y ö n e k ijä in lu k u m ä ä rä kohosi v % ja k ä y ö v o im a 4.8 %. T y ö n e k ijä in p a lk a n o u siv a 4.2 %, raak aain eid en arv o 36.6 % ja u o a n n o n b ru o a rv o 39.0 %, jo e n y ö n e k ijä in p a lk a o v a siis k o h o n n ee su heellisesi enim m in. T eollisuuden sijain n in valaisem iseksi e sie ä ä n ä l lä k in k e ra a liie a u lu n n:o p eru seella, m iä se u u ja m aassam m e v o id a a n p iä ä e riy isin ä eo llisu u sk esk u k sin a. T älla ise k e sk u k se e iv ä ie e n k ä ä n m u o d o sa m iä ä n a rk o in ja e h d o o m a s i ra jo ie u ja a lu e ia, v a a n n e v o id a a n k ä s iä ä eri n äk ö k o h d isa riip p u e n la a je m p in a a i su p p eam p in a. T ärk eim p in ä e o llisu u sk esk u k sin a m a in ia k o o n se u ra a v a aluee: ) H e lsin k i ym pärisöineen, jo h o n o n lu e u H elsingin k a u p u n k i, K a u n ia is e n ja K e ra v a n k a u p p a la sekä lisäk si E sp o o, Sipoo, H elsin g in m lk. ja T uusula, 2) Tam pere ym pärisöineen, s. o. T am p ere, K an g asala, N o k ian k a u p p a la, P irk k a la, L em p äälä ja Y lö järv i, 3) T u r k u ym pärisöineen: T u rk u, P a ra in e n, M aaria, P iik k iö, K a a rin a, R aisio ja L ieo, 4) K okem äenjoen laakso, jo h o n k u u lu v a P o rin k au p u n k i, V am m alan k a u p p a la, P o rin m lk, U lvila, N ak k ila, E u ra, K iu k ain en, T y rv ä ä, K iik k a, K a u v a s a, H a rja v a la, K o k em äk i, H u iin e n ja K e ik y ä, 5) K ym ijo en laakso, jo h o n o n lu e u K o k a, I i i, J a a la, K y m i, K u u sa n koski, K o u v o lan k a u p p a la, P y h ä ä, S ippola ja R u o s in p y h ä ä sekä 6) L a p p eenrannanim a ra n alue, m ihin on lu e u L a p p e e n ra n a, L a u risa la n k au p p ala, L appee, E fe r v ä rld sk rig e s slu h a r in d u s rin inom la n d e sn a b b u v e c k la s. S ärsk il gäller d e a ex p o rin d u srin, för vilken ex p o rm ö jlig h eern a fö r b ä r a s ooh p risu v eek lin g en v ä ri g y n n sam. I n&gon m än h a lik v äl sv ä rig h e e rn a a im p o re ra v ik ig a rä äm n e n sa m b ris p ä k ra f in v e rk a h ä m m a n d e p ä uv eck lin g en. D ä v ä rd e a v v&r m a rk v id are n e d g ä, ko m m er de a i, som u ry c k s i m a rk, ioko a giva en lik a illfö rlilig b ild a v in d u srin s u v eek lin g som u p p g ife rn a om a n a le a rb e a re. S älu n d a seg arb e a m a s a n a l ä r 947 m ed 5. 6 % ooh d riv k ra fe n m ed 4.8 %. A rb eslö n ern a ökad e m ed 4.2 %, rä v a ro rn a s v ä rd e m ed % ooh p ro d u k io n e n s b ru o v ä rd e m ed 39.9 %. Jä m fö ra s dessa a i, sä visa a rb e slö n e rn a den sö rs a segringen. F ö r a b ely sa lokaliserin g en a v v ä r in d u s ri lä m n a s p ä b asen a v a b e llb ila g a n n:o u p p g ife r o m v ilk a d elar a v v ä r la n d, som u v e c k la sig ili v ik ig a in d u s ric e n ra. L ik v äl b ö r b e a k a s, a d y lik a e e n ra n a u rlig v is ick e b ild a n ä g ra s k a rp och y d lig avg rä n sad e o m räd en, u a n g rä n se rn a k u n n a d rag as v id a re eller sn ävare, b ero en d e p ä olika sy n p u n k e r. F ö lja n d e o m rä d e n m ä n ä m n a s säsom la n d e s v ik ig a se in d u s ric e n ra : ) H elsingfors m ed om nejd, v arill h ä n fö rs H elsin g fo rs sa d, G ran k u lla och K erv o k ö p in g ar sam E sbo, Sibbo, H elsin g e och T u sb y, 2) Tam m erfors m ed om nejd, dvs. T am m erfors, K a n g a s ala, N o k ia k ö p in g, P irk k a la, L em p äälä och Y lö järv i, 3) Äbo m ed om nejd: Ä bo, P a rg a s, S: M arie, P ikis, S : K a rin s, R eso och L ieo, 4) K u m o älvdal, v a rill h ä n fö rs B jö rn eb o rg s sa d, V am m ala köping, B jö rn e bo rg s lan d sk o m m u n, U lvsby, N ak k ila, E u ra, K iu k a i n e n, T y rv is, K iik k a, K a u v a s a, H a rja v a la, K u m o, H u iin e n och K e ik y ä, 5) K ym m en e älvdal, v a rill rä k n a s K o k a, I ii, J a a la, K y m i, K u u san k o sk i, K o u v o la köping, P y is, S ippola och S rö m fo rs sa m 6) o m rä d e V illm ansrand Im a ra v a rill rä k n a s V illm an sran d, L a u risa la köping, L ap p ee, Jo u se n o,

6 6 Jo u se n o, R u o k o la h i ja J ä ä s k i. T eollisuuskesk u k sisa e sie ä ä n se u ra a v a a seelm a, jo k a k o h d isu u v u o e e n 947. R u o k o la h i ooh J ä ä s k i. R ö ra n d e d e ifrá g a v a ra n d e in d u srie e n ra fram lä g g as fö ljan d e siffror fö r á r 947. Paikkakuna Or Työpaikkojen luku Anale arbessällen Työnekijöiä Anale arbeare Väliömäsi ehdaskoneia käyävä voima hv. Drivkraf för omedelbar drif av maskiner hkr. Työnekijäin palkkaus milj. mk Arbearnas avlöning milj. mk Raaka aineiden arvo milj. mk Räämnenas värde milj. mk Tuoannon bruoarvo milj. mk Tillverkningens bruovärde milj. mk Helsinki ympärisöineen Helsingfors med o m n e jd Tampere ympärisöineen Tammerfors med omnejd Turku ympärisöineen Abo med omnejd Kokemäenjoen laakso Kumo ä lv d a l Kymijoen laakso Kymmene älvdal LappeenrannanIm aran alue VillmansrandIm ara omräde H elsin k i läh iy m p ärisö in een m u o d o saa siis su u rim m a n eo llisu u sk esk u k sen, jo ssa y ö v ä e n lu k u m ä ä rä ja u o a n n o n b ru o a rv o o v a m elk ein k ak si k e ra a n iin su u re k u in lä h in n ä suurim m alla. T y ö n e k ijä in lu k u m ä ä rä ä n n ä h d e n oli T am p ere o isella ja T u rk u kolm an n ella ila lla, m u a u o a n n o n b ru o arv o o n n ä h d e n K y m ijo e n laakso oisella ja T am p ere k o lm an n ella ilalla. M u a jos v e rra a a n y ö p aik k o jen lu k u a m u ih in lu k u ih in, h a v a ia a n, e ä H elsin k i ei ole v a rs in a is a su u re o llisu u sa lu e a, sillä siellä u li k u a k in y ö p a ik k a a k o h d en k esk im äärin 40 y ö n e k ijä ä v a sa a v a n lu v u n ollessa koko m aassa 42. V a r sin a isa su u re o llisu u sa lu e a on en n en k aik k ea K y m i jo e n laak so, jossa v a rsin k in k ä y ö v o im a n ja u o a n n o n b ru o a rv o n k e sk im ä ä rä o v a h u o m a a v a s i su u re m m a k u in m uilla alueilla. M yöskin K o k em äen jo e n laak so on viim e v u o sin a k e h iy n y v a rsin h u o m a a v a k s i eollisuuskeskuksek si. S eu raav assa a u lu k o ssa v a la isa a n y ö n e k ijä in lu k u m ä ä rä ä sekä u o a n n o n b ru o a rv o a v u o sin a 946 j a 947 e o llisu u sry h m iä in : H elsingfors m ed n ä rm a s e o m n ejd b ild a r a llsá d e s ö rs a in d u srie lla c e n ru m, d ä r a n a le a rb e a re ooh p ro d u k io n e n s b ru o v ä rd e äro n ä s a n 2 g&nger sä Sora som i d e n ä s s ö rsa o m rá d e. B e rä ffa n d e an a le a rb e a re k o m T am m erfo rs p á a n d ra och Á bo p á re d je p la s, m en b e rä ffa n d e p ro d u k io n e n s b r u o v ä rd e b lev K y m m en e älv d alen a n d ra och T am m erfors re d je. M en o m a n a le a rb e ssä lle n jäm fö res m ed de övriga siffrorna, fin n er m an, a H elsingfors in e in ry m m e r n ägon egenlig so rin d u s ri, d a m edelana le a rb e a re p e r a rb e ssä lle h ä r b lev 40 m o 42 i hela la n d e. E so rin d u s rie ll o m räd e ä r fram föra ll K y m m en e ä lv d al, d ä r m ed elv ärd en a i sy n n e rh e för d riv k ra f och p ro d u k io n en s b ru o v ä rd e äro bey d lig sö rre ä n m o sv a ra n d e a l i de övrig a om ra d e n a. Ä ven K u m o ä lv d a l h a r de señ ase ä re n u v e c k la s ili e b e y d a n d e in d u sric e n ru m. I fö lja n d e a b e ll redogöres fö r a n a le a rb e a re och illv e rk n in g e n s b ru o v ä rd e u n d e r &ren 946 och 947 in o m d e o lik a in d u srig ru p p e m a : Tuoannon bruoarvo Työnekijöiä Arbeare Tillverkningens bruovärde Teollisuusryhmä Indusrigrupp erousskillnad erousskillnad luku Inku luku milj. milj. milj. anal anal anal % mk mk mk % Malminlouhina ja rikasaminen Malmbryning och anrikning Sulao yms. meallien jalosuslaiokse Smäl o. a. d. meallförädlingsverk... Konepaja Mekaniska verksäder Hienompi koneeollisuus Finare maskinindusri Kivi, savi, lasi ja urveeollisuus Sen, ler, glas och orvindusri Kemiallinen eollisuus Kemisk in d u s ri Nahka, kumi yms. eollisuus Läder, gummi o. d. indusri Kuoma ja vaaeusavaraeollisuus Texiloch beklädnadsvaruindusri Paperieollisuus P appersindusri Puueollisuus Träindusri Ravino ja nauinoaineeollisuus Näringso. njuningsmedelsindusri Valaisus, voimansiiro ja vesijohoeollisuus Belysnings, kraföverförings och vaenledningsindusri Graafinen eollisuus Grafisk indusri Edellisiin kuulum aon eollisuus Tili föreg. ej hänförlig indusri Yheensä «

7 I 7 T au lu k o n y k siy isk o h a in e n a rk a s e lu o so iaa, e ä k e h iy s on sodan jälk een k u lk e n u n o rm aaleja o lo su h e ia k o h i. N e eo llisu u sry h m ä, jo k a sodan a ik a n a jo u u iv a en ie n su p isa m a a n u o a n o a a n, o s o ia v a n y su u rin a n o usua. J o s a r k a s e a a n y ö n e k ijä in lu k u m äärässä v u o n n a 947 a p a h u n e ia m u u o k sia h a v a ia a n, e ä n iid en k o k o n aism äärä lisä ä n y i v u oden a ik a n a 3 23 eli 5.6 %. S u u rin oli lisäys p u u eollisuudessa, m issä y ö n e k ijä in lu k u kohosi 4 677:llä eli 0.2 % ja sen jälk een k u o m a ja v aae u sa v a ra e o llisu u d e ssa, m issä lisäys oli eli 7. 3 %. M yös kivi, savi, lasi ja u rveeollisuudessa sekä ravino ja n a u in o aineeollisuudessa oli lisäys suheellisesi v arsin suuri. K o n epajo je n suuressa ry h m ässä oli lisäy sä 2 23 eli 3. 4 %. S iä v a so in ry h m issä graafinen e o l lisuus, m alm inlouhina ja rik asam in en sekä m uu eollisuus y ö n e k ijä in lu k u m ä ä rä ssä a p a h u i p ien i v äh en n y s. M iä a a s u o a n n o n arv o o n u lee, oli se su u rin pap erieo llisu u d essa, m issä se kohosi edellisesä v u o d e sa m ilj. m k eli %. T oisella ila lla oli p u u eollisu u s, jo n k a u o a n n o n arv o kohosi l m ilj. m k eli %. K o lm an n ella ila lla oli k o n e p a jo je n ry h m ä, jo n k a lisäys oli m ilj. m k eli %. S u h eellisesi su u rin oli u o a n n o n b ru o a rv o n lisäys k u ie n k in ry h m ässä valaisus, v o im an siiro ja vesijohoeollisuus ja p ien in ry h m issä nahka, kum i ym s. eollisuus, kuom a ja v a a e u s a^varaeollisuus sekä ravino ja n a u in o a in e e o l lisuus. K o k o eollisuuden u o a n n o n b ru o a rv o kohosi edellisesä v u o d esa m ilj. m k eli %. T u o a n o m ä ä rissä a p a h u n e id e n m u u o se n v a la i sem iseksi e sie ä ä n seu raav assa ie o ja ärk eim p ien e o llisu u su o e id e n m ä ä risä vuosin a E n d e a ljg ra n sk n in g a v a b e lle n v isar a u v eck lingen efer k rig e g á m o n ó rm a la fo rh állanden. D e in d u srig ru p p e r, som u n d e r k rig sáren voro v u n g n a a m es m in sk a sin P ro d u k io n, visa n u d e sö rsa u p p sv in g e. U n d ersö k er m an, h u ru a n a le a rb e a re fö rä n d ra s u n d e r á r 947, sá fram g ár d e, a o a la n a le u n d e r á re sig i m ed 3 23 eller 5.6 %. S ö rs v a r ökn in g en in o m rä in d u s rin m ed hela eller 0. 2 %. H ä rn ä s i ordnin g en kom m er e x il oeh b ek läd n adsv a ru in d u srin m ed eller 7.3 %. A ven in o m sen, er, glas oeh o rv in d u srin sa m näringsoch n ju n in g sm ed elsin d u srin v a r ökningen äm lig en so r. I den so ra g ru p p en m ekaniska verksäder v a r ökningen 2 23 eller 3. 4 %. In o m g ru p p ern a grafisk in d u sri, m alm bryning oeh anrikning sa m övrig indusri m ärk es d ä re m o en lie n m inskning. B e rä ffa n d e p ro d u k io n sv ä rd e v a r d e a sö rs in o m p a p p e rsin d u srin oeh ökades frán foregáende á r m ed m ilj. m k. eller %. N ä rm a s fö ljer rä in d u s rin m ed m ilj. m k eller %. F o rs p á re d je p la s kom m er g ru p p en m ekaniska v e rk säder m ed m ilj. m k eller %. F o rh állan d ev is m es seg lik v äl p ro d u k io n e n s b ru o v ä rd e in o m g ru p p en belysnings, krafö v erfö rin g s oeh v a en led n in g sin d u srin och m in s inom g ru p p ern a läder, gum m i oeh d y lik in dusri, exil oeh bek läd n ad sv aru in d u srin sa m närings och n ju n in g s m edelsindusrin. D e o a la b ru o v ä rd e för heia in d u s rin ökades fr&n foregáende á r m ed m ilj. m k eller %. F ö r b ely san d e a v fö rä n d rin g a rn a i p ro d u k io n s m ä n g d e rn a fram läggas i d e fö ljan d e u p p g ife r röra n d e d e v ik ig a s e in d u sria lse rm ä n g d e rn a áren Tuoee Produker Miayksikkö Máenhe K uparirikasea Kopparkoncenra R ikkirikasea Svavelkoncenra H arkkorauaa Tackjärn Rauaseoksia Ferrolegeringar Valaneia Gö Teräsvaluavaroia S älgjugods K aodikuparia K ao d k o p p ar K obolia K o b o l V alssaua rauaa ja eräsä Valsa järn och säl Konevaluavaroia Maskingjugods Nauloja Spik Raualankaa Järnräd Puleja, sinkilöiä ja niiejä B ular, märlor och n i a r Hevosenkenkiä Hässkor R auasänkyjä Järnsängar... kpl s Valssaua kuparia ja messinkiä Valsa koppar och mässing...; Puimakoneia Tröskverk... kpl s Polom oooreia Bränslemoorer V eureia Lokomoiv Rauaievaunuja Järnvägsvagnar , Polkupyöriä Velocipeder A uoja Auomobiler Sähköasennusjohoja Elekriska insallaionsledningar m

8 8 Tuoee Produker Miayksikkö Mäenhe Radiovasaanoim ia Radioem oagare... kpl s Kalkkikiveä Kalksen Kalkkia, sam m uam aona Kalk, o slä c k Muurauslaasia Murbruk uibruk... hl Muuriiiliä, poleuja Muregel, brända kpl s Tulenkesäviä iiliä Eldfasa egel K aoiiliä Takegel kpl s Salaojiuspukia Täckdikningsrör Porsliini ja fajanssivalmiseia Porslins och fajansillverkningar Semeniä Cemen Akkunalasia Fönserglas... m Vernissaa Fernissa e s a......, Öljyvärejä Öljvvärejä Oljefärger Saippuaa Tväl Rikkihappoa Svavelsyra Superfosfaaia Superfosfa Puuervaa T r ä jä r a Klooria Klor Kausiksoodaa Kausiksoda rasiaal Tuliikkuja Tändsickor...j Pohjanahkaa Sulläder Päällisnahkaa Ovanläder... j2 f Saappaia ja lapikkaia Sövlar och p jä x o r... paria par Nahkakenkiä ahkakenkiä Läderskodon Korvikekenkiä Surrogaskodon Kumijalkineia Gummiskodon Auon päällys ja sisärenkaia Auomobilringar, yre Vre och inre... kpl s Villalankaa U llg a rn Villakudoksia Yllevävnader Puuvillalankaa Bomullsgarn Puu villakudoksia Bomullsvävnader...j...j m Pellavalankaa Linnegarn Pellavakudoksia Linnevävnader Säeri ja puolisilkkikankaia Tyger av av konsj kg silke och halvsilke... m Sillaa Cellull Säeriä Konssilke Sillalankaa Cellullgarn Sillakankaia Cellullyger L,enuiiL}ger Paperikankaia Pappersyger...j < 000 m K öyä ja köysieoksia, myös paperisa Rep och repillverkningar även av p a p p e r Sukkia Srum por... us. duss P uuhiokea Trämassa Pahvia ja karonkia Papp och k a ro n g Puukuiulevyjä Träfiberplaor Sulfiiiselluloosaa Sulficellulosa Sulfaaiselluloosaa Sulfacellulosa Paperia kaikkiaan Papper inalles Sanomalehipaperia Tidningspapper Höylääm äönä sahaavaraa Ohyvla sägvirke sd Mänyä Av ali K uusa Av g r a n Koivua Av b jö r k H öyläyä sahaavaraa H yvla säg v irk e Pienä sahaavaraa S m ävirk e Laaikkolauoja L äd b räder Vaneria Faner... m Lankarullia T rä d ru lla r... krossiagross A uopilkkeiä B ilsp lin... ;... m R uisjauhoja Rägmjöl Vehnäjauhoja, lesyjä Veemjöl, s k r ä Kaurasuurimoia ja hiualeia Havregrvn o. flingor Leseiä ja rehujauhoja Kli och foderm jöl Väkirehuseoksia Kraffoderblandningar M alaia Mal Perunajauhoja Poaism jöl Margariinia Margarin Raakasokeria Räsocker Sokeria, keko ja pala Socker, opp och bi Karamellejä Karamelleiä ja ia pasilleja nasilleia Karameller o. pasiller nasiller

9 9 Tuoee Produker Miayksikkö Mäenhe Marmelaadia ja hilloja Marmelad och syl Paahdeua kahvia R osa kaffe K ahvinkorvikea Kaffesurroga Limonaadeja ja kivennäisvesiä Limonader ochf 000 m ineralvaen... \ pulloaflask.i O lua Ö... h l Sulfiiispriiä Sulfispri Hiivaa Jäs Sikareja Cigarrer... mille Savukkeia Cigarreer Piippuupakkaa Pipobak Koksia Koks Sähköenergiaa Elekrisk energi k w h V e rra a e ssa edellä e sie y je n ärk eim p ien eo llisu u su o e id e n u o a n o m ä ä riä v uosina 946 ja 947 v o id aan h a v a ia, e ä useim pien u o e id e n m ä ä rä o v a h u o m a a v a s i noussee. V arsin h u o m a a v a oli ak k u n a la sin, k alk in ja sem enin u o a n n o n nousu. M yöskin k u m iu o e id e n ja k u o m aeollisu u su o e id e n m ä ä rä o so iiv a h u o m a a v a a lisäy sä, m ikä jo h u i u lk o m aisen raakaa in e id e n saanim a h d o llisuuksien p a ra n u m ise sa. T ä rk e ä p ap eri ja p u u e o llisu u su o e e k o h o siv a m yös v arsin h u o m a a v a si. K em iallisessa eollisuudessa kohosi v arsin k in ö ljy v ärien ja su p erfo sfaain u o a n o. R av in o ja n au in o ain eeo llisu u d essa kohosi v arsin k in sa v u k k eid en, su lfiiisp riin ja m akeisen u o a n o. N iisä u o e is a, jo id en u o a n o edelliseen v uoeen v e rra u n a o so ii v ä h e n n y sä, m a in ia k o o n p u u e rv a, a u o p ilk k e e, ru isja u h o ja k ah v in k o rv ik e. Sen seikan valaisem iseksi, m issä m ä ä rin m aam m e eo llisu u s k ä y ä ä u lk o m aisia ja k o im aisia ra ak a a in e ia sek ä p u o liv a lm ise ia, o n la a d iu seu raav a y h d ise lm ä. L u v u a r k o ia v a v u o a 947. E n jäm förelse a v de vik igase produkionsm ängderna under áren ger v id handen a Produkionen i de fiesa fall avsevär ökas. M ycke kräfig seg isynnerhe Produkionen a v fönserglas, kalk och cem en. P a liknande sä förhöll de sig m ed gum m ialser oeh exilier, främ s em edan im porm öjligheerna a v rävaror b liv i avsevär sörre. E n märkbar ökning visar även Produkionen a v vikiga pappers oeh räindusrialser sam av oljefärger och superfosfa inom den kem iska indusrin och a v cigareer, sulfispri och sösaker inom närings och njuningsm edelsindusrin. Jäm för m ed foregáende är m inskades därem o Produkionen a v räjära, bilsplin, rägm jöl och kaffesurroga. F ö r a b ely sa i vilken u s rä c k n in g v á r in d u s ri a n v ä n d e r u lä n d s k a eller in h em sk a rä ä m n e n och h a lv fa b rik a h a r fö lja n d e sam m an sälln in g u a rb e a s. S iffro rn a avse a r 947. Käyeyjen raaks iaineiden ja puolivalmise].den arvo: [ av förbi ukade räamnen och halvfi ibrika: koimaisia: ulkomaisia: koko arvo: inhemska: uländska: hela värde: M a lm in lo u h in a ja rikasam inen M a lm b ryn in g och an milj. mk % milj. mk % milj. mk r i k n i n g o Sulao ym s. m eallien jalosuslaiokse Sm äl o. a. d. m ea llfö rä d lin g sverk s S ä h k ö e rä su u n i E le k ro sälu g n a r M a rin ila io k se M arin v erk R a u a ja e rä sv a lssila io k se J ä r n och s& lvalsverk K o n ep a ja M ekanislca verksäder i H ien o m p i koneeollisuus F in a re m a s k in in d u s r i K iv i, savi, lasi ja urveeollisuus Sen, ler, glas och o r v in d u s r i S e m e n ie h a a C e m e n fa b rik e r o L a s ie h a a G la s b r u k i K em ia llin en eollisuus K e m isk i n d u s r i o L ak k a, vernissa ja v ä rie h a a L aek, ferniss och f ä r g f a b r ik e r N ahka, kum i ym s. eollisuus Läder, gum m i o. d. in d u sri i N a h k a e h a a ja n a h k u rin y ö p a ja L äd e rfa b rik e r och g a r v e r i e r o 55. i J a lk in e e h a a S k o fa b r ik e r o K u m ia v a ra e h a a G u m m iv a ru fa b rik e r K uom a ja vaaeusavaraeollisuus T exil och beklädnadsvaruindusri s V illa e h a a Y llefab rik er z 3 9.i P u u v illa e h a a B o m u llsfab rik er P e lla v a e h a a L in n e f a b r ik e r T rik o o e h a a T r ik ä f a b r ik e r

10 0 Käyeyjen raak; iaineiden ja puoli valmiseli ien arvo: av förb irukade räämnen och lialvf; brika: koimaisia: inhemska: ulkomaisia: uiändska: koko arvo: hela värde: milj. mk % milj. mk % milj. mk P aperieollisuus P a p p e r s in d u s r i P u u h io m o T r ä s lip e r ie r o P a h v ie h a a P a p p f a b r ik e r S u lfiiise llu lo o sa e h a a S ulfie ellulosafabriker S u lfa a ise llu lo o sa e h a a S u lfa c e llu lo s a fa b rik e r P a p e rie h a a P a p p e r s b r u k P uueollisuus T r ä in d u s r i S a h a ja h ö y lä ä m ö S&gverk och h y v le r ie r V a n e rie h a a F a n e rfa b rik e r o P u u sep än ja h u o n e k a lu e h a a S nickerier o. m öbelf a b r i k e r o R avino ja nauinoaineeollisuus N ä rin g s och n ju n in g s m e d e lsin d u sr i o e J a u h o ja su u rim o m y lly M jöl och g ry n k v a rn a r L e ip ä e h a a ja leip o m o B rö d fa b rik e r och b agerier M a k k a ra e h a a K o r v f a b r ik e r l S o k e rie h a a S o c k e r b r u k T u p a k k a e h a a T o b a k s fa b r ik e r i o V alaisus ym. eollisuus B elysnings m. fl. in dusrier o G raafinen eollisuus Grafislc in d u sri M u u eollisuus ö vrig i n d u s r i K aik k i eo llisu u sh aara A ila in d u srig renar T eollisuuden k ä y ä m ie n ulk o m aisen raakaain eid en o suus koko ra a k a a in e m ä ä rä sä oli % o lu a a n edellisenä v u o n n a 22.8 %, jo e n n iid en osuus on siis h iem an a le n u n u. T ä m ä ei k u ie n k a a n m erk ise siä. e ä u lk o m aisen raak aain eid en m ää rä olisi supisu n u, v a a n e ä n iid en h in o je n n o u su on o llu paljon p ien em p i k u in k o im aisen. E n n e n so a a oli u lk o m a ise n raak aain eid en osuus p aljo n suurem pi ollen v %. S e u ra a v a a u lu k k o v alaisee siä su h d e a, m ik ä v allisee m a k s e u je n y ö p a lk k o je n sekä k ä y e y je n raak a a in e id e n ja p u o liv alm iseid en välillä o ise la p u o le n sekä v alm isu sarv o n välillä o ise la puolen,. s. e d ellise ilm a isu n a p ro sen eissa v alm isu sarv o sa: D e u lä n d sk a rá v a ro rn a s andel a v hela den ráv aru m ä n g d in d u srin fö rb ru k ad e, u g jo rd e %, m osv a ra n d e a l u n d e r foregáende á r v a r 22.8 %. D á a b e y d e r dock icke, a den u lä n d sk a r& varum ängden skulle h a n e d g á, u a n b ero r p á, a p risseg rin g en för d en v a ri b e y d lig m in d re ä n för d en inhem ska. F ö re k rig e v a r an d elen a v u lä n d sk a r& varor avsev ä r sö rre eller á r 938 s& so r som 32.8 %. I fö ljan d e a b e ll belyses fö rh a lla n d e m ellan u b e a la d e a rb e slö n e r och v ä rd e a v a n v ä n d a ra v a ro r och h a lv fa b rik a á en a sid an sa m illv erk n in g ens v ä rd e á a n d ra sid an, v a rv id d e fö rra äro a n g iv n a i p ro c e n a v illv e rk n in g e n s värd e: Työnekijäin palka Raakaaineiden arvo Arbearnas avlöning Räämnenas värde % uoannon bruoarvosa % av illverkningens bruovärde M alm in lo u h in a ja rik a sa m in e n M alm b ry n in g och an rik n in g S u la o ym s. m eallien ja lo su sla io k se S m äl 0. a. d. m e a lli ö räd lin g sv erk... l l. i K o n e p a ja M ekaniska v e r k s ä d e r H ien o m p i k o n eeo llisu u s F in a re m a s k in in d u s r i K iv i, savi, lasi ja u rv e e o llisu u s S en, ler, glas och o rv i n d u s r i K em iallin en eo llisu u s K em isk i n d u s r i... ll.i N a h k a, kum i ym s. eollisu u s L äd er, g u m m i 0. d. in d u s ri 8.i K u o m a ja v a a e u sa v a ra e o llis u u s T ex il och b ek läd n a d s v a r u i n d u s r i P a p e rie o llisu u s P a p p e r s in d u s r i ' P u u e o llisu u s T r ä in d u s r i R a v in o ja n au in o ain eeou isu u s N ärin g s och n ju n in g s m e d e ls in d u s ri V alaisu s y m. eo llisu u s B elysnings m. fl. in d u s rie r G ra a fin e n e o llisu u s G rafisk i n d u s r i M uu eo llisu u s Ö vrig i n d u s r i K aikki eollisuushaara Alla indusrigrenar

11 K u e n edellä o lev asa a u lu k o sa n ä k y y on p a lk k o jen ja raak aain eid en osuus u o a n n o n b ru o a rv o s a h y v in erilain en eri eollisuudenhaaroissa. J o s o e a a n huom ioon koko eollisuus, o liv a y ö n e k ijä in p a lk a 8.5 % ja ra a k a a in e e 50.6 % u o a n n o n b ru o a rv o sa. K u n p alk k o jen osuus edellisenä v u o n n a oli 8.3 % ja raakaa in e id e n osuus 5.8 %, on siis p a lk k o jen osuus hiem an k o h o n n u, m u a raak aain eid en o suus v ä h e n y n y.. V uonna 938 oli p alk k o jen osuus 4.2 % ja raak aain eid en %. T yö p a ika ja uoannon su u ru u s. T u o a n o a rv o n sa m u k a a n ja k a u u iv a eo llisu u slaio k se ja n iid en y ö n e k ijä erikseen k au p u n g eissa ja m aaseu d u lla v u o n n a 947 seu raavasi: S ásom a v foreg&ende a b e ll fram g ár á r ló n ern as och r& m aerialiernas an d e l a v p ro d u k io n e n s b ru o v a rd e sy n n erlig en v a rie ra n d e in o m de olika in d u srig ren a rn a. O m hela in d u s rin a g e s i b e ra k a n d e, u g jo rd e a rb e a rn a s ló n er 8. 5 % oeh rá v a ro rn a s % a v p ro d u k io n e n s b ru o v a rd e. Fóreg& ende &r v ar ló n ern as andel 8.3 % oeh rá v a ro rn a s 5.8 %. Proe e n e n fór de fo rra h a r sáledes i n&gon m an sig i, m ed an d en fór de señ are falli. Á r 938 v a r lónernas an d e l 4. 2 % och rá v a ro rn a s %. Arbessallen och illverkningens sorlek. M ed h á n sy n ill illv e rk n in g sv á rd e fó rd ela sig a rb e ssa lle n a och a rb e a rn a v id d em i s a d e rn a och p a landsb y g d en &r 947 s&lunda: Kaupungi: Maaseuu: Koko maa: Tuoanoarvo: Säder: Landsbygd: Hela lande: Tillverkningsvärde: yöpaikk. yönek. yöpaikk. yönek. yöpaikk. yönek. arbess. arbeare arbess. arbeare arbess. arbeare ilm oiam aa iek e a n g iv e a lle runder m ilj. m k m ilj. m k ja en em m ä n oeh m e r a Yheensä E n sim m äiseen ry h m ä ä n, y ö p a ik k o ih in, jo id en u o a n o a rv o a ei ole ilm o ie u, k u u lu v a m u id en e h a id e n y h e y d e ssä o le v a k o rja u sy ö p a ja. R y h m iin, joissa u o a n o a rv o on alle m ilj. m k, s a a a a k u u lu a v arsin h u o m a a v ia k in e h d a sla io k sia, jo id en v a l m isu s o n jä ä n y v äh äisek si sen v uoksi, e ä n e o v a sy y s ä a i o ise sa jo u u n e e seisom aan su u rim m an o san v u o a a i o v a a lk a n e e o im in a n s a ih an v u o d en lopussa. S en seik an valaisem iseksi, m o n ak o y ö n e k ijä ä u le e k e sk im ä ä rin k u a k in y ö p a ik k a a k o h d en edellä m a in iu issa eri ry h m issä, sa a d a a n se u ra a v a lu v u : D en fo rs a g ru p p e n, a rb e ssa lle n u a n a n g iv e illv erk n in g sv ard e, o m fa a r re p a ra io n sv e rk sa d e r som aro a n slu n a ill a n d ra fab rik er. T ill de g ru p p e r, in o m v ilk a p ro d u k io n sv a rd e u p p g a r ill m in d re an m ilj. m k, k u n n a h o ra a v en m y c k e b e y d a n d e fa b rik er, v ilk as p ro d u k io n v a ri o b ey d lig, em ed an de a v e eller a n n a skal s a u n d e r so rsa delen av a re eller b o rja sin v erk sam h e alldeles i slu e a v a re. F o lja n d e siffror u v isa h u ru m an g a a rb e a re i m ed elal d e k o m m er p a v a rje arb e ssa lle in o m h a r n e d a n a n g iv n a g ru p p er: Tuoanoarvo: TyBnek. yöp. kohden Tillverkningsvärde: Arbeare per arbessälle ilm oiam aa ick e a n g iv e... 5 a lle under m ilj. m k > > m ilj. m k ja en em m ä n och m era...' K aikki yöpaika A lla arbessällen 42 T yöpaikkojen om isaja. O m isajien m u k a a n ja Arbessällenas ägare. M ed av seen d e & ä g a rn a förk a a n u iv a y ö p a ik a v u o n n a 947 seu raav alla a d elade sig a rb e ssä lle n a ä r 947 p ä fö ljan d e sä: valla: Omisaja: Ägare: Kaupungi: Säder: Maaseuu: Lands Koko maa Hela bygd: lande: yöpaikk. yönek. yöpaikk. yönek. yöpaikk. yönek. arbess. arbeare arbess. arbeare arbess. arbeare Y k siy ise h e n k ilö E n sk ild a p erso n er O sake ja m u u y h iö A k ie och ö v riga b o l a g O su u sk u n n a A n d e ls la g K u n n a K o m m u n e r V alio S a s v e r k e Yheensä

12 2 J o s jä e ä ä n pois n e v e rr a a in h a rv a laio k se, jo k a k u u lu v a o su u sk u n n ille, k u n n ille ja v alio lle, n iin ja k a u u v a y k siy ise n h en k ilö id en sekä osakeja m u id e n y h iö id e n o m isa m a y ö p a ik a eri u o a n o ry h m iin seuraav asi: O m m a n b o rlä m n a r de re la iv fá a lig a in rä n in g a r, som illh ö ra andelslag, k o m m u n er och sasv e rk e, fö rd ela sig de a rb e ssä lle n, som äg as av en sk ild a p erso n er eller a v a k ie och ö v rig a bolag, m ed avseende & illv e rk n in g sv ä rd e p a fö ljan d e sä : Yksiyise henkilö: Osake ja muu yhiö: Tuoanoarvo: Enskilda personer: Akie och övriga bolag: Tillverkningsvärde: yöpaikkoja yönekijöiä yöpaikkoja yönekijöiä arbessällen arbeare arbessällen arbeare ilm o i a m a a ic k e a n g i v e a l l e u n d e r m ilj. m k m ilj. m k j a e n e m m ä n o c h m e r a Y heensä Sum m a T ä s ä n ä k y y osake ja m u id en y h iö id e n sekä y k s i y is e n h enkilö id en o m isam ien y ö p a ik k o je n e ro a v aisuus. S am alla k u in jä lk im m äisissä o n k e sk im ä ä rin 0 y ö n e k ijä ä y ö p a ik k a a k o h d en, o n v a s a a v a lu k u edellisissä 50. Y k siy ise n h en k ilö id en ja y h iö id e n o m isam ien y ö p a ik k o je n e ro a v a isu u a e o llisu u sla jia in v a laisee se u ra a v a a u lu k k o : H a r fra m rá d e r sk illnaden m ellan arb e ssa lle n, som ág as a v ak ie eller a n d ra bolag och a v enskilda p erso n er. M edan d e señ are i m ed elal h a 0 arb e a re p e r a rb e ssa lle, á r m o sv a ra n d e a l fó r de fo rra 50. I fó ljan d e a b e ll belyses sk illnaden i d e a avseende m ellan a rb e ssa lle n, som ag as a v enskilda personer eller a v bolag inom olika in d u srig ren ar: Teollisuusryhmä Indusrigrupp Yksiyise henkilö Enskilda personer Työpaikkoja Arbessällen Työnekijöiä Arbeare Tuoanoarvo Tillverkningens värde 000 mk Osake ja muu yhiö Akie och övriga bolag Työpaikkoja Arbessällen Työnekijöiä Arbeare Tuoanoarvo Tillverkningens värde l ooo mk Malminlouhina ja rikasam inen Malmbryning och anrikning Sulao yms. meallien jalosuslaiokse Smälo. a. d. meallförädlingsverk K onepaja Mekaniska verksäder Hienompi koneeollisuus Finare maskinindusri Kivi, savi, lasi ja urveeollisuus Sen, ler, glas och orvindusri Kemiallinen eollisuus Kemisk indusri Nahka, kumi yms. eollisuus Läder, gummio. d. in d u s r i Kuoma ja vaaeusavaraeollisuus Texil och beklädnadsvaruindusri Paperieollisuus Pappersindusri Puueollisuus Träindusri Ravino ja nauinoaineeollisuus Närings och njuningsmedelsindusri Valaisus, voimansiiro ja vesijohoeollisuus Belysnings, kraföverförings och vaenledningsindusri Graafinen eollisuus Grafisk indusri Edellisiin kuulum aon eollisuus Tili föregäende ej hänförlig indusri Yheensä

13 i O su u sk u n ien, k u n ie n ja v a lio n m e rk iy s e o llisu u so im in n an h a rjo ia jin a n ä k y y a a s a llao levisa lu v u isa. 3 A ndelslagens, kom m unernas sam sasverk es beyd else inom den indusriella Produkionen framg&r av siffrorna här nedan: Osuuskunna Andelslag Kunna Kommuner Valio Sasverke Teollisuusryhmä Indusrigrupp Työpaikkoja Arbessällen Työnekijöiä Arbeare Tuoanoarvo Tillveikningens värde 000mk Työpaikkoja Arbessällen Työnekijöiä Arbeare Tuoanoarvo Tillverkningens värde mk Työpaikkoja Arbessällen Työnekijöiä Arbeare Tuoanoarvo Tillverkningens värde mk Malminlouhina ja rikasam inen Malmbryning och anrikning... Sulao yms. meallien jalosuslaiokse Smäli o Hienompi koneeollisuus Finare maskinindusri o. a. d. meallförädlingsverk... Konepaja Mekaniska verksäder Kivi, savi, lasi ja urveeollisuus Sen, ler, glas och orvindusri y Kemiallinen eollisuus Kemisk indusri Nahka, kumi yms. eollisuus Läder, gummio. d. in d u s r i , Kuoma ja vaaeusavaraeollisuus Texil och beklädnadsvaruindusri Paperieollisuus Pappersindusri Puueollisuus Träindusri i aai Ravino ja nauinoaineeollisuus Närings och njuningsmedelsindusri _ Valaisus, voimansiiro ja vesijohoeollisuus Belysnings, kraföverförings och vaenledningsindusri « Graafinen eollisuus Grafisk indusri Edellisiin kuulum aon eollisuus Tili föregäende ej hänförlig indusri... Yheensä 38 6 « E ri o m isa ja ry h m ie n m e rk iy sä eollisuudessam m e valaisee edellä e s ie y je n a b so lu u ise n lu k u je n lisäk si ale m p a n a oleva a u lu k k o, jo s a eo llisu u slaji Teollisuusryhmä Indusrigrupp yksiyise henkilö enskilda personer B ey d elsen a v d e o lik a g ru p p e rn a a v ä g a re fö r v á r in d u s ri belyses a v o v a n sá e n d e a b so lu a siffror sam d essu o m a v fö ljan d e ab ell, som u v is a r h u ru m an g a Työnekijä %:na yöpaikoissa, joia omisiva: Arbeare i % vid arbessällen, som ägdes av: Yheensä Tuoannon bruoarvo %:na yöpaikoissa, joia omisiva: Tillverkningens bruovärde i %, vid arbessällen, som ägdes av: Malminlouhina ja rikasam inen Malmbryning och anrikning _ 00 Sulao yms. meallien jalosuslaiokse Smälo. a. d. meallförädlingsverk _ 00 K onepaja Mekaniska verksäder , n 00 Hienompi koneeollisuus Finare maskinindusri l 85, Kivi, savi, lasi ja urveeollisuus Sen, ler, glas och orvindusri Kemiallinen eollisuus Kemisk indusri Nahka, kumi yms. eollisuus Läder, gummio. d. i n d u s r i ,2 0.2 _ Kuoma ja vaaeusavaraeollisuus Texil och beklädnadsvaruindusri l 2 7 _ Paperieollisuus Pappersindusri , 99,7 0 _ O i 00 Puueollisuus T räindusri , Ravino ja nauinoaineeollisuus Närings och njuningsm edelsindusri ,4 _ Valaisus, voimansiiro ja vesijohoeollisuui Belysnings, kraföverförings och vaenledningsindusri O i o Graafinen eollisuus Grafisk indusri , Edellisiin kuulum aon eollisuus Tili föregäende ej hänförlig indusri Keskim äärin I medelal yhiö akie o. övr. bolag l) Yheise oisen ehaan kanssa. Gemensamma med en annan fabrik. osuuskunna andelslag kunna kommuner valio sasverke yksiyise henkilö enskilda personer i yhiö akie o. övr. bolag osuuskunna andelslag kunna kommuner valio sasverke Yheensä

14 4 a in k ä y ilm i, m o n ak o p ro s e n ia k u ssakin o m isajary h m ä ssä y ö n e k ijä in lu k u oli v u o n n a 947 y ö n e k ijä in koko m ä ä rä s ä sekä m o n a k o p ro s e n ia v a l m isu sa rv o oli v a lm isu k se n koko a rv o sa. E d ellä e s ie y su h d e lu v u o so ia v a, e ä osake ja m u id en y h iö id e n rin n a lla m uilla y riä jä ry h m illä on sangen p ie n i m erk iy s. T eo llisu u sy ö v äen koko m ä ä rä s ä u li y h iö id e n osalle % ja u o a n n o n b ru o a rv o s a %. V alio n m e rk iy s e o llisu u su o a n n o n h a rjo ia ja n a on v e rra a in p ieni. M u a jo s sellaise o sa k e y h iö, jo id en o sak ep ääo m asa v a lio a i sen la i o k s e o m isiv a y li 50 % lu e a a n ä h ä n ry h m ä ä n k u u lu v ik si, silloin v a lio n eo llisu u slaio sen osuus y ö n e k ijä in m ä ä rä sä oli. l % ja u o a n n o n b ru o a rv o s a 6. 8 %. T yö n ekijä. T y ö n e k ijä in o d ellin en lu k u m ä ä rä koko m aassa k u u k a u sia in oli v u o n n a 947: p ro c e n de o lik a g ru p p e rn a s a rb e a ra n a l á r 947 ug jo rd e a v h eia a rb e a ra n a le och h u ru m a n g a p ro cen d e ra s illv e rk n in g sv ä rd e u g jo rd e a v illv erk n in g en s h eia v ä rd e in o m d e olika in d u srig re n a rn a. A v ä föreg. sid a an fö rd a a l framg&r, a övriga fö reag sg ru p p er äro a v re la iv lie n bey d else vid jäm förelse m ed a k ie och a n d ra bolag. A v heia a n a le arb e a re in o m in d u s rin k o m p& bolagens a n d e l % och a v p ro d u k io n e n s b ru o v ä rd e %. S a e n bey d e r som in d u srifö re a g a re re la iv lie. O m s&dana a k ie b o la g i vilken s a e n eller sa lig a in rä n in g a r äga över 50 % a v a k ie rn a, an ses illh ö ra d e n n a g rupp, u p p g a r andelen a v a n a le a rb e a re i sa e n s in d u srifö re a g ili. l % och a v p ro d u k io n e n s b ru o v ä rd e ili 5.8 %. A rbearna. D e fa k is k a a n a le a rb e a re m&nadsvis i h e ia la n d e v a r &r 947: T a m m ik u u J a n u a r i H e lm ik u u F e b r u a r i M aalisk u u M a r s H u h ik u u A p r i l T o u k o k u u M a j K e s ä k u u J u n i H e in ä k u u J u l i E lo k u u A u g u s i S y y sk u u S e p e m b e r L o k a k u u O k o b e r M a r ra s k u u N o v e m b e r J o u lu k u u D e c e m b e r T y ö n e k ijä in ik ä s u h e ia v a la ise v a se u ra a v a lu v u : A rb e a rn a s äldersfördelning belyses a v fö ljan d e siffror:,..... *.,. kaikki yön.: miehe: man: naise: kvinnor: alla arbeare: alle 8 v u o d e n u n d e r 8 & r o% % % 8 v. ä y ä n e e fy lld a 8 ä r % % % Y heensä Sum m a % % loo.o % N aispuolisen y ö v o im a n osuus eollisu u sy ö v o im asa m m e oli % o lu a a n edellisenä v u o n n a 37. o %, jo e n se on hiem an k o h o n n u. V. 938 oli naispuolisen y ö v o im a n osuus 40. o %. N u o re n alle 8 v u o ia ie n y ö n e k ijä in osuus a len i 6. l % :sa v % :iin v V. 938 n iid en su h d elu k u oli 5. o %. J o s y ö p a ik a ry h m ie ä ä n y ö n e k ijä in lu v u n m u k a a n eri su u ru u sry h m iin sa a d a a n se u ra a v a a u lu k k o : D e k v in n lig a a rb e a rn a s a n d e l a v den o a la a rb e sk ra fe n in o m la n d e s in d u s ri v a r %, m o 37. o % föreg&ende ä r och u v isa d e s& lunda en m in d re ökning. Ä r 938 v a r m o sv a ra n d e a i 40. o %. A n a le a rb e a r e u n d e r 8 a r n ed g ick fra n 6. l % ä r 946 ili 5. 7 % ä r 947. Ä r 938 v a r a le 5.0 %. O m a rb e ssä lle n a g ru p p e ra s m ed hän seen d e ili a n a le a rb e a re i o lik a s o ra g ru p p e r fäs en ab ell a v fö lja n d e u seen d e: Suuniusryhmä Sorleksgrupp Työpaikkoja Arbessällen Työnekijöiä Arbeare yönekijöiä arbeare luku anal % luku anal % Y heensä Sum m a loo.o loo.o Y llä o le v a lu v u o s o ia v a, e ä su u rin osa eollisu u slaio k sisam m e o n v a rsin p ien iä. S u u ria e o llisu u slaio k sia o n v e rra a in v ä h ä n. N iin p ä y ö p a ik k o ja, jo issa y ö n e k ijä in lu k u y lii 00, oli v ain 8. 6 % y ö p a ik k o je n koko lu v u s a, m u a n iid en y ö n e k ijä m ä ä rä oli k u ie n k in 58. o % y ö n e k ijä in koko lu k u m ä ä rä s ä. O v an an fó rd a a l an g iv a, a de fie sa a v v&ra ind u srifó re h g aro synnerlig en sm&. D e so ra in d u sria n la g g n in g a rn a aro re la iv fa. S álu n d a b eráknad es b lo 8. 6 % a v h e la a n a le a rb e ssa lle n v a ra a v d en so rlek, d a r a n a le a rb e a re ó v erseg 00. A n a le a rb e a re, som h a d e an salln in g i dessa, u p p g ick ill 58. o % a v h ela a n a le in d u s ria rb e a re.

15 5 M ooori. V o im ak o n eia e siä v ä n liie a u lu n n:o 3:n p eru se e lla o n la a d iu alla olev a y h d iselm ä, jo s a n ä h d ä ä n p rim ä ä riv o im a v u o n n a 947 ja lä h in n ä edellisinä vuosina: M oorer. P á b asen a v a b e lle n ró ra n d e k ra fm a sk i n e rn a (ab ell n:o 3) h a r u a r b e a s fó ljan d e sam m ansálln in g, som u v is a r so rlek en a v d e n p rim a ra d rivk ra fe n á r 947 o ch d e n a rm a s foreg& ende áren. Vuosi  r Vesipyöriä Vaenhjul luku anal Vesimooorela Vaenmoorer eh. hv. eíf. hkr. luku anal Turbiineia Turbiner eh. hv. eff. hkr. Mänäkoneia Kolvmaskiner luku anal Hoyrymoooreia Angmoorer eh. hv. eíf. hkr. luku anal Turbiineia Turbiner eh. hv. ell. hkr. ö ljy ja kaasumoooreia Olje och gasmoorer luku anal eh. hv. elf. hkr. Yheensä eh. hv. eff. hkr Y leisk u v an p rim ä ä riv o im a n k ä y ö s ä sekä sähköm o o o rie n v o im a m ä ä rä sä a n a v a se u ra a v a, e h o l lise n h evosvoim ien m ä ä riä ilm aisev a lu v u : E n b ild a v a n v ä n d n in g e n a v d en p rim ä ra d rivk ra fe n sa m so rleken a v d e ele k risk a m o o re rn a s d riv k ra f erhálles a v fö lja n d e siffror, som u v is a a n a le effek iv a h ä sk ra fe r: Vuosi A r i vesipyöriä ja urbiineia vaenhjul o. urbiner koneiden väliömään käyöön för omedelbar drif av maskiner höyrykoneia ja urbiineia : ängmaskiner o. urbiner öljy ja kaasumoooreia olje och gasmoorer Primäärimoooreia on käyey: Av primärmoorerna ha använs: yheensä summa sähkögeneraaorien käyöön för drivande av elekriciesgeneraorer vesipyöriä ja urbiineia vaenhjul o. urbiner höyrykoneia ja urbiineia ängmaskiner o. urbiner öljy ja kaasumoooreia olje och gasmoorer yheensä summa Sähkömoooreia Elekriska moorer Voima, joka väliömäsi käyää ehdaskoneia Drivkraf för omedelbar drif av fabriksmaskiner T au lu k k o o so ia a, e ä p rim ä ä rim o o o rie n osuus e h d a s k o n e ia k ä y ä v ä n ä v o im an a o n yleen sä ollu v äh enem ässä v u o sia 945 ja 946 lu k u u n o a m a a. S iä v a so in o v a s ä h k ö g e n e ra a o re ia k ä y ä v ä v o im ak o n ee ja k u v a s i lisä ä n y n e e p a isi vuosina 939 ja 944, jo llo in a lu elu o v u u k sissa m e n e e iin u se ia v o im a la io k sia sekä v u o n n a 947. S äh k ö m o o o rie n k ä y ö on m y ö s u n u v a s i lisä ä n y n y. V uod e sa 938 on n iid e n e h o k a sv a n u 26. %. T abellen u v isa r, a p rim á rm o o re rn a s a n d e l i d riv k ra fe n fo r fa b rik sm a sk in e rn a synes v a ra s a d d i n e d á g á e n d e rik n in g á re n 945 och 946 u n d a n a g n a. D á re m o h ad e k ra fm a sk in e r, som a n v á n d a s fór d rif a v e le k ric ie sg e n e ra o re r k o n in u e rlig ó k as, u o m áre n 939 och 944, d á flere k ra fv e rk ill foljd a v fre d slu e fórlorades. sa m á r 947. A n v án d n ín g en a v e lek risk a m o o re r h a r av en m á rk b a r o k as. S edan á r 938 h a r d eras e ffe k iv ie sig i m ed 26. i %.

16 Teollisuus laji Aakkosellinen lueelo ilasossa esiinyvisä eri yöpaikoisa. Tilasollisen ryhmän numero Alfabeisk föreckning öyer i föreliggande Saisik redovisade olika slag av falriker. ^ N u m m e r i den saisiskagrup Indusriar peringen A lum iinieosehaa... II, 3 A lusvaaeehaa... V III, 2 Asbesilouhimo ja piimään noso... V, A sfalihuopaehaa... IX, 6 A sfaliehaa... V, 2 A u o k o rieh aa... X, 3 A uokorjaam o III, 6 Einesvalmisamo X I, Erillise h ö y lääm ö... X, 2 E risy sain eeh aa... V, 4 Galvanoimis ja emaljoimisehaa II, 22 Halkosaha ja p ilk e e h a a X, 3 Harja ja sivellinehaa... V II, 7 Harkkoraua ja mealliseosuuni... II, 2 H a u e h a a... V III, 9 H a u lie h a a... II, 27 H evosenkenkäehaa... II, 3 Hienomekaanise ehaa ja nikkelöimislaiokse.. IV, 4 H iilihappoehaa... VI, 6 Hiiva ja v äk iv iin aeh aa... X I, 23 Huopaavara yms. e h a a... V III, 2 Im u k e e h a a... X, 0 Isenäise k o rjau sp aja... III, 7 Jalkinepohjallisehaa XIV, 3 Jalk in eehaa V II, 3 Jauho ja suurim om ylly X I, Jouhikehrääm ö...,... V II, 8 Jo u sin e h a a II, 8 K aak elieh aa V, 6 K aap elieh aa III, 2 K aasuehaa... X II, K ah v ip aah im o... X I, 8 Kaide. piraehaa... II, 25 K alkkikivijam arm orilouhim oynnärouhim o.. V, 5 K alk k ieh aa... V, 6 Kalkki iilie h a a... V, 9 K arb iid ieh aa... VI, 3 K assakaappiehaa... II, 9 K asviskuivaam o... X I, 5 Kehys ja lisaehaa... X, 8 K ek siehaa...'... X I, 7 Kemiallise m alm inpuhdisuslaiokse... II, Kemigraafise la io k se... X III, 4 Keraamise e h a a... V, 8 K ierrekaihdinehaa... V III, 29 K im röökkiehaa... VI, K ipsiehaa... V, 7 K irjansiom o... IX, 8 K irja p a in o... X III, Kivenhakkaamo ja h io m o... V, 2 Kivennäisvesi ja virvoiusjuom aehaa... X I, 20 K ivilouhim o... V, K ivipaino... X III, 2 K lo ra a ie h a a... VI, 4 K looriehaa... VI, 2 K o rk k ie h a a... X, 9 K o v asin eh aa... V, 4 Kula ja hopeasepänyöpaja... II, 33 Kum iavarakorjaam o... V II, 6 K u m iav araeh aa... V II, 5 Kuparielekrolyysilaiokse... II, 7 Kuparisulaim o ja anodivalim o... II, 3 Kunarivalimo... II, 8 Affärer för insallering av rörled n in g ar III, 5 A lum inium varufabriker II, 3 Andra exilfabriker... V III, 3 Andra spridrycksfabriker... X I, 25 A nrikningsverk... I, 2 Asbesbro och uppagning av kiselgur... V, Asfalfabriker... V, 2 A sfalfilfabriker... IX, 6 Auomobilkarosserifabriker... X, 3 A uom obibeparaionsverksäder... III, 6 Bandväverier och snörmakerier V III, 8 Benmjölsfabriker VI, 6 Bleck, plä och kopparslagerier II, 2 Bly och zinkhyor II, 29 B okbinderier IX, 8 Bokryckericr X III, Bomullsfabriker V III, 4 Bors och penselfabriker V II, 7 B rynsensfabriker V, 4 Brännorv och orvsröfabrikcr V, 24 Brännvinsfabriker X I, 24 Brödfabriker och b ag erier X I, 6 C em enfabriker... V, 9 Cemengjuerier... V, 20 C ikoriefabriker... X I, 9 D am konfekionsaffärer... V III, 7 D jupryckcrier X III, 3 D revfabriker... V III, 23 E lekriciesverk... X II, 2 Elekriska insallaionsaffärer och reparaionsverksäder III, 4 E lekrosälugnar... II, 6 Fabriker för illv. av byggnadsplaor... V, 3 Fabriker för illv. av elekr. maskiner och apparaer III, 3 Fabriker för illv. av isoleringsmassa... V, 4 Fabriker för illv. av kvarnsenar... V, 2 Fabriker för illv. av skidor och sporariklar... X, 6 Fabriker för illv. av sängkläder... V III, 3 Fabriker för illv. av underkläder... V III, 2 Fanerfabriker... X, 5 F ilfabriker II, 23 Filvaru o. a. d. fa b rik e r... V III, 2 Finmekaniska verksäder och förnicklingsfabriker IV, 4 F iäd erfab rik er... II, 8 Färgerier... V III, 30 Galvaniserings och em aljeringsfabriker... II, 22 G asv erk X II, G ipsfabriker... V, 7 Giuerier, mekaniska verksäder och skeppsvarv III, Glasbruk... V, 22 Glasmäsarverksäder... V, 23 G rönsaksorkerier... X I, 5 Guld och silversm eder... II, 33 G um m ivarufabriker... V II, 5 Hagelfabriker... H, 27 H a fa b rik e r... V III, 9 Hjul och äkdonsfabriker... X, 2 Hängselfabriker... V III, 4 Hässkofabriker... II, 3 Järn och s& lvalsverk II, 9 Järnsängsfabriker... II, 7 Jäs och sp rifab rik e r... X I, 23

17 7 Teollisuuslaji Tilasollisen ryhmän numero 947 Indusrlar Hummer i den saisisa grupperngen 947 Kuparivalssilaiokse II, 0 Kupari y.m. k aivokse I, Kureliiviehaa V III, 5 Kyniläehaa VI, 4 K ö y sieh aa V III, 0 Laaikkoehaa... X, 5 Lakka, vernissa ja värieh aa... VI, 2 Lakkiehaa VIII, 20 Lasinleikkaamo ja kuvasinehaa V, 23 Lasiehaa V, 22 Lasuvillaehaa ja pärehöyläämö X, 4 Leimasinehaa XIV, 2 Leipäehaa ja leipomo X I, 6 Leluehaa XIV, Lesi ja puuvarsiehaa X, 7 Liiuehaa V, 0 Lukkoehaa II, 20 Luujauhoehaa VI, 6 Lyijy ja sinkkisulaimo II, 29 Lääke ja eknokemiallise ehaa VI, 9 M akaroniehaa X I, 8 Makeisehaa X I, 7 M akkaraehaa X I, 0 Mallasjuomapanimo X I, 22 Mallasehaa X I, 3 Margariiniehaa X I, 9 Marinilaiokse II, 5 Mao ja nukkakangaskuomo V III, 9 Messinki ja inavalimo II, 28 M eallinkuomo II, 2 Meallinappi ja veokejuehaa II, 5 M ineraalim ylly V, 3 Muiden ehaiden yheydessä oleva korjauspaja.. III, 8 Muurauslaasiehaa... V,' 7 Muu karkea ja m usaaeehaa II, 4 Muu kemiallise ehaa VI, 22 Muu kuom aeollisuusehaa V III, 3 Muu papermjalosusehaa IX, 0 Muu soiinehaa IV, 3 Muu sorvausehaa X, Muu ehaa XIV, 4 Muu väkijuomaehaa X I, 25 Myllynkiviehaa V, 2 N ahkaehaa ja nahkurinyöpaja VII, Naisenpukimo V III, 7 Nauhakuomo ja nyörinpunomo V III, 8 Naula ja raualankaehaa II, Neulaehaa II, 6 Nikkeliehaa II, 4 Olkainehaa V III, 4 Pahvi, karonki ja kuiulevyehaa IX, 2 Paperiehaa IX, 5 Pellavanpuhdisuslaiokse V III, Pellavaehaa V III, 5 Perunajauho ja ärkkelysehaa XI, 4 Pianoehaa IV, Pisiehaa V III, 26 Porsliini ja fajanssiehaa V, 7 Polourve ja urvepehkuehaa V, 24 Pukuehaa V III, 6 Purje ja laskuvarjoehaa V III, 27 Pukijohojen asennusliikkee III, 5 Puuhiomo IX, Puulaiva ja veneveisäm ö X, 6 Puusepän ja huonekaluehaa X, 7 Puua!oehaa X, 8 P u u v illaeh aa V III, 4 Pyörä ja ajoneuvoehaa X, 2 Raakasokeriehaa X I, 4 Rakennuslevyehaa V, 3 3 Kabelfabriker... III, 2 Kafferoserier X I, 8 Kakelfabriker... V, 6 Kalkbruk... V, 6 Kalksens och marmorbro sam krossningsverk.. V, 5 Kalkegelbruk V, 9 K arbidfabriker... VI, 3 Kassaskäpsfabriker II, 9 Kemigrafiska inräningar X III, 4 Kemiska malmreningsverk... II, K eram ikfabriker V, 8 Kimröksfabriker... VI, Klorafabriker VI, 4 K lorfabriker VI, 2 Kniv o. a. d. iinsmidesiabriker... II, 26 Kolmilor VI, 9 Kolsyrefabriker... VI, 6 Konservfabriker... XI, 2 Konsfiberfabriker... V III, 6 Konssmiderier... II, 32 K onsullfabriker... VIII, 2 Konsämnesfabriker VI, 20 Konsämnesförädlingsfabriker VI, 2 Kopparelekrolysverk... II, 7 Koppargjuerier... II, 8 Koppar och andra gruvor... I, Kopparsmälverk och anodgjuerier... H, 3 Kopparvalsverk... II, 0 Korkfabriker... X, 9 Korsefabriker... V III, 5 Korvfabriker... XI, 0 Kosymfabriker V III, 6 Kraffoderkvarnar...J X I, 2 Kransbinderier och illv. av konsgjorda blommor.. IX, 9 Kravafabriker... V III, 8 Krifabriker... V, 0 K äxfabriker... X I, 7 Lack, femiss och färgfabriker... VI, 2 Leksaksfabriker... XIV, Linnefabriker... V III, 5 Linskäkerier... V III, Ljusfabriker... VI, 4 Lädfabriker... X, 5 Läsfabriker... II, 20 Läderfabriker och garverier... V II, Läs och räskaifabriker... X, 7 Lössulfabriker... XIV, 3 Makaronifabriker... X I, 8 Maldrycksbryggerier... X I, 22 Malfabriker... XI, 3 Margarinfabriker... XI, 9 Marinverk... I I, 5 Ma och plyschväverier... V III, 9 Medioin och eknokemiska fabriker... VI, 9 Meallduksväverier II, 2 Meallknapps och dragläsfabriker... II, 5 M ineralkvarnar V, 3 Mincralvaen och läskdrycksfabriker... XI, 20 Mjöl och grynkvamar.."... XI, Munsycksfabriker... X, 0 Murbruksfabriker...! V, 8 Mässings och enngjuerier II, 28 Mössfabriker... i V III, 20 Nickelfabriker II, 4 Nälfabriker II, 6 Näfabriker... V III, 25 Orgel och orgelharmoniumiabriker... IV, 2 Papp, karong och wallboardfabriker IX, 2 Pappersbruk... IX, 5 Paraply och parasollfabriker... V III, 28 Pianofabriker... IV,

18 8 Teollisuuslaji Tilasollisen ryhmän numero Indusriar Hammer i den saisiska grupperingen Raua ja eräsvalssilaiokse... II, 9 R auasänkyehaa... II, 7 Rikasusehaa... I, 2 R ikkihappoehaa... VI, 7 Rullaehaa... X, 9 Räjähdysaineehaa... VI, 0 Sadeakkiehaa... V III, 22 Sahaneräehaa... II, 24 Saha ja höyläämö... X, Saippua ja su o paehaa... VI, 5 Saeen ja päivänvarjoehaa... V III, 28 Semeniehaa... V, 9 Semenivalimo... V, 20 Siirappiehaa... X I, 6 Sikuriehaa... X I, 9 Silkki, puuvilla ja villakuomo... V III, 7 Sokeriehaa... XI, 5 Solmioehaa... V III, 8 Suksi ja urheiluvälineehaa... X, 6 Sulfaaiselluloosaehaa... IX, 4 Sulfiiiselluloosaehaa... IX, 3 Sulfiiiväkiviinaehaa... XI, 26 Suolahappoehaa... VI, 5 Suoliliikkee... X I, 3 Superfosfaaiehaa... VI, 7 Sysienvalmisuslaiokse... VI, 9 Syväpaino... X III, 3 Sähkökone ja laieehaa... III, 3 Sähkölaiokse... : :... Sähkölaieiden asennus ja korjausliikkee... X II, III, 2 4 Sähköeräsuuni... II, 6 Säilykeehaa... X I, 2 Taideakomo... II, 32 Tapeiehaa... IX, 7 Tekoaineen jalosuslaiokse VI, 2 Tekoaineehaa VI, 20 Tekokuiuehaa... V III, 6 Tekokukkaehaa ja seppelsiomo... IX, 9 Tekovillaehaa... V III, 2 Tiiliehaa... V, 5 Tilke ja äpeehaa... V III, 23 Trikooehaa... V III, T uliikkuehaa... VI, Tupakkaehaa... XI, 27 Turkisehaa ja värjäämö... VII, 2 Tuubiehaa... II, 30 Tynnyriehaa... X, 4 Tärpäi ja e rv a e h a a... VI, 8 Urku ja urkuharmooniehaa IV, 2 Valimo, konepaja ja raualaivaveisämö III, Valjas ja nahkaeosehaa VII, 4 Vaneriehaa X, 5 Vanuehaa (lum ppu) V III, 24 Vaski, lakki ja levysepänehaa II, 2 Veisi, puukko y. m. s. hienoaeehaa... II, 26 V erkkoehaa... V III, 25 Vesijoholaiokse... X II, 3 Vesilasiehaa... VI, 8 Viilaehaa... II, 23 Viinaehaa... X I, 24 Viini ja m eh u eh aa... XI, 2 V illaeh aa... V III, 3 Voielu y. m. s. öljyehaa VI, 3 V uodevaaeehaa V III, 3 Väkirehumylly... X I, 2 Värjäämö VIII, 30 Porslins och fajansfabriker V, 7 Poaismjöl och särkelsefabriker... X I, 4 Pälsverksfabriker och färgerier... VII, 2 Ram och lisfabriker X, 8 Regnrocksfabriker V III, 22 Reparaionsverksäder för gum m ivaror... VII, 6 Reparaionsverksäder i samband med andra fabriker III, 8 Repslagerier V III, 0 Rullgardinsfabriker... V III, 29 Rullfabriker... X, 9 Râsockerbruk... XI, 4 Salsyrefabriker... VI, 5 Segel och fallskärmsfabriker... VIII, 27 Seldons och lädervarufabriker... VII, 4 Siden, bomulls och ylleväverier... V III, 7 Sirapsfabriker... X I, 6 Självsändiga h y v lerier X, 2 Självsändiga reparaionsverksäder... III, 7 Skepps och bávarv för faryg av r ä... X, 6 Skofabriker... VII, 3 Smörj o. a. d. oljefabriker... VI, 3 Snickerier och möbelfabriker... X, 7 Sockerbruk... XI, 5 Spesfabriker... VIII, 26 Spik och järnrädsfabriker II, Sprängämnesfabriker... VI, 0 Senbro... V, Senhuggerier och sliperier... V, 2 Senryckerier... X III, 2 Sämpelfabriker... XIV, 2 Sulfacellulosafabriker... IX, 4 Sulficellulosafabriker... IX, 3 Sulfisprifabriker... XI, 26 Superfosfafabriker... VI, 7 Svavelsyrefabriker... VI, 7 Sâgbladsfabriker II, 24 Sägverk och hyvlerier X, Sösaksfabriker... X I, 7 Tackjärns och legeringsugnar II, 2 Tagelspinnerier... VII, 8 Tapefabriker... IX, 7 Tarmrensningsfabriker... X I, 3 Tegelbruk... V, 5 Terpeninfabriker och järbrännerier... VI, 8 Tillverkning av charkuerivaror... X I, Tobaksfabriker... X I, 27 Trikäfabriker... V III, Trähusfabriker... X, 8 Träsliperier... IX, Träullfabriker och pärhyvlerier... X, 4 Tubfabriker... II, 30 Tunnbinderier... X, 4 Tvâl och sâpfabriker... VI, 5 Tändsicksfabriker... VI, Vaddfabriker (lump)... V III, 24 Vaenglasfabriker... VI, 8 Vaenledningsverk... X II, 3 Vedsagar och splinfabriker... X, 3 Vin och saffabriker... X I, 2 Vävskedsfabriker II, 25 Yllefabriker... V III, 3 Övriga fabriker XIV, 4 Övriga grov och svarsmidesfabriker II, 4 Övriga kemiska fabriker VI, 22 Övriga m usikinsrumenfabriker IV, 3 Övriga pappersförädlingsfabriker IX, 0 Övriga svarverier X,

19 9 Résumé français. L e d év elo p p e m en d e l in d u s rie fin lan d aise p e n d a n les an n ées re sso r d u a b le a u s u iv a n : Années Lieux de ravail Ouvriers Salaires des ouvriers, en millions de marcs Force morice en 000 chev.vap. des maières premières, en millions de marcs brue de la fabricaion, en millions de marcs : L a p ro d u c io n in d u srielle en F in la n d e a m o n ré, en 947, u n e a u g m e n a io n consid érab le en c o m p a ra iso n d e l an n ée p récéd en e, m êm e si le m an q u e de m a in d o eu v re l a re s ra in d a n s quelques b ranches d e l in d u srie. A ussi le d é fa u de la force h y d ra u liq u e a obligé quelques in d u srie s à ré d u ire le u r p ro d u c io n. L a rep rise a é é ra p id e s u ro u d a n s l in d u s rie d u m arch é in é rie u re q u i a souffer d e la g u erre m oins que l in d u s rie d e l ex p o raio n. P a ric u liè re m e n l in d u srie m éallu rg iq u e s es vig o u reu sem en d év e loppée. D éjà p e n d a n la g u erre, q u a n d les m a é ria u x d e g u erre o n fo rm é u n e p a rie im p o ra n e d e la p ro d u c io n, la p ro d u c io n de l in d u srie m éallu rg iq u e a p assé le n iv e a u d av a n g u e rre. L accroissem en d e la p ro d u c io n a c o n in u é ap rès la guerre q u an d les p ro d u is à i r e d e ré p a ra io n o n éé a u p rem ier p lan. E g alem en, l in d u s rie p ro d u isa n des m aériau x d e c o n sru c io n s e s accru co n sid érab lem en à la su ie d e c o n sru c io n a c iv e d e b â im e n s. A ussi la p ro d u c io n d e l in d u s rie d e x p o ra io n qui é a i la p lu s ré d u ie p e n d a n la guerre, é a i en 947 b eauco u p p lu s g ra n d que d ans l an n ée p récéd en e. L a p ro d u c io n n a p o in a n p a s a e in le niv eau d a v a n g u e rre, ce q u i ré s u le d u fa i q u u n g ran d e n o m b re des u sin es d e c e e b ra n c h e é a ie n siu ées su r le e rrio ire cédé à l U R SS. L e n o m b re des lie u x de r a v a il e d es o u v riers d e c h a q u e g ro u p e d in d u s rie, ain si q u e la v ale u r b ru e d e la fa b ric a io n, en 947, se ro u v e n in d i qués d a n s le a b le a u cidessous: Groupes d indusries Lieux de ravail Ouvriers Force morice chev.vap. brue de la fabricaion, en millions de marcs Indusrie m in ière... Méallurgie... Aeliers mécaniques... Fabriques d insrumens de précision... Ind. de la pierre, de l argile, du verre e de la ourbe... Indusrie de produis chimiques... Indusries de cuir e de caouchouc... Indusries exiles e de vêemens... Indusrie du papier... Indusrie du bois... Indusries des denrées alimenaires e de jouissance... Eclairage, ransmission de force, service d eau... Indusrie graphique... Aures in d u sries Toal L in d u s rie fin landaise se v o i obligée d im p o re r u n e g ra n d e p a rie d e ses m a iè re s p rem ières, le p a y s en p ro d u isa n re la iv e m e n p eu, à l ex cep io n d u bois. C e é a d e choses re sso r clairem en d u a b le a u su iv an :

20 2 0 Groupes d indusries Maières premières finlandaises en millions de marcs Maières premières imporées % en millions de marcs % Indusrie m inière... M éallurgie... Aeliers m écaniques... Fabriques d insrumens de précision... Ind. de la pierre, de l argile, du verre e de la ourbe... Indusrie de produis chimiques... Indusries de cuir e de caouchouc... Indusries exiles e de vêem ens... Indusrie du p a p ie r... Indusrie du b o is... Eclairage, ransmission de force, service d eau... Indusrie graphique... Aures in d u sries o o o o 204. o Toal L es p rin cip ales in d u s rie s fin lan d aises, a u p o in d e vue d e l e x p o ra io n, so n celles d u p a p ie r e d u bois. L in d u s rie d u p a p ie r co m p ren d les fa b riq u e s de p â e m écaniq u e, de c a ro n, ain si que celles de cellulose,e les p ap ee ries. E n 947 le n o m b re des fa b riq u e s de p â e m écaniq u e é a i de 30 avec 433 o u v riers e u n e force m o ric e de c h e v a u x v a p e u r effecifs. L es salaires des o u v riers a e ig n ire n u n e som m e o a le d e 8.2 m illions de m arcs, la v a le u r des m a iè re s fu de m illions de m arcs; celle do la fa b ric a io n s éleva à m illions d e m arcs. L es fa b riq u e s de cellulose é a ie n a u n o m b re de 29, avec o u v riers; le u r force m o rice é a i de c h e v a u x v a p e u r effecifs; les salaires des o u v riers s élev è ren à m illions de m arcs. L a v a le u r des m a iè re s p rem ières fu d e m illions de m arcs; celle d e la fa b ric a io n fu d e m illions d e m arcs. L es p a p e e rie s é a ie n a u n o m b re d e 23 av ec o u v riers. L a force m o ric e q u elles em p lo y aien é a i de c h e v a u x v a p e u r effecifs. L es salaires des o u v rie rs s élevèren à u n o a l d e m illions do m arcs; la v a le u r des m a iè re s p rem ières fu d e î m illions de m arcs, celle d e la fa b ric a io n fu d e o m illions de m arcs. C erain es m a iè re s p rem ières em ployées p a r ces u sin es é a ie n les su ivan es: B ois p o u r p â e m écaniq u e, m 3... > cellulose, m 3... D éch es d e sciage e d e bois, m 3... P â e d e bois, o n n e s... D é c h e s de p a p ie r, o n n e s... C hiffons, o n n e s... C ellulose, o n n e s... Quanié , millions de marcs i E n 947 la p ro d u c io n de ces fa b riq u e s a é é la su iv a n e, en o n n es: Quanié, millions de marcs P â e d e bois, h u m id e > sèche C a ro n d e b o i s î c h if f o n s C ellulose a u su lfie, b la n c h i e s o l id e su lfae, s o l i d e P a p i e r D an s l in d u s rie d u b o is ce so n les scieries q u i o c c u p e n le p re m ie r ra n g. E n scieries o n occupé u n n o m b re o a l d e o u v riers. L a force m o ric e é a i de ch e v a u x v a p e u r effecifs, le o a l d es salaire s des o u v riers fu d e m illions d e m arcs. L a v a le u r d es m a iè re s p rem ières fu de m illions d e m arcs, celle d e la fa b ric a io n fu d e m illions d e m arcs. U n e a u r e b ra n c h e r è s im p o ra n e d e l in d u srie d u bois es l in d u s rie des feuilles d e placage. E n 947 le n o m b re d e ces u sin es fu d e 20 e le n o m b re d es o u v riers d e L a v a le u r des m aières p r e m ières fu d e m illions de m arcs, celle de la p ro d u c io n de m illions de m ares. L e a b le a u su iv a n d o n n e la classificaio n des e n rep rises in d u srie lle s e d e leu rs o u v riers selon la v aleu r de la fab ricaio n :