35/09 hyvyyttä paremmuutta parhautta Häme 2035 maakuntasuunnitelma Hämeen liiton viraston luonnos 4.11.2009
Sisällysluettelo 1. Esipuhe 3 2. Johdanto 4 Maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelman valmistelu 3. Hämeen vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat 6 Häme tänään Hämeen tulevaisuuskuvia 4. Hämeen tavoitteet ja painopisteet 9 Hämeen visio 2035 Hämeen tavoitteet Painopisteet 1. Uusiutumiskyky 10 2. Työelämä ja osaaminen 11 3. Kansainvälistyminen 12 4. Saavutettavuus 13 5. Asuminen 14 Läpäisevät teemat 16 - Kestävyys - Hyvinvointi - Yhteistyö - Vetovoima Liite 1: Maakunnan väestö, työvoima ja työllisyys 18 seutukunnittain 2000-2035 maakuntasuunnitelman tavoitteet Liite 2: Maakuntasuunnitelman vaikutusten arviointi 19 Liite 3: Maakuntasuunnitelmakartta 20 Kannen kuva: Tomi Riionheimo 2
1. Esipuhe Häme 2035 maakuntasuunnitelma kertoo millaisen me hämäläiset haluamme maakunnan olevan kahdenkymmenenviiden vuoden kuluttua. Maakuntasuunnitelma katsoo kauemmaksi kuin mikään muu maakuntaa varten tehtävä suunnitelma. Se on maakunnan kehittämisen strateginen väline, joka yhdessä maakuntaohjelman ja maakuntakaavan kanssa kokoaa ja jäsentää Hämeen maakunnan kehittämisnäkemyksen ja toteutusvoiman. Painopiste on niissä asioissa, joissa maakunnan yhteinen tekeminen on välttämätöntä, jotta voisimme onnistua. Häme 2035 maakuntasuunnitelma hahmottaa maakunnan vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia ja linjaa toimia varmistaa yritysten toimintaedellytykset ja asukkaiden hyvä peruselämä tulevaisuuden Hämeessä. Maailman muutoksissa selviytyminen ja menestyminen edellyttää ennen kaikkea uusiutumiskykyä. Tulevien vuosikymmenien Häme tarvitsee jatkuvaa uudistumista, uusien ideoiden, innovaatioiden ja toimintatapojen etsimistä, löytämistä ja hyödyntämistä. Tämä koskee sekä yritysten toimintaa, että julkisten palvelujen järjestämistä, tuottamista ja rahoittamista. Maakuntien hallinnolliset rajat voivat olla 25 vuoden kuluttua erinäköiset kuin nyt. Häme ja hämäläisyys kuitenkin säilyvät. Häme 2035 maakuntasuunnitelman tavoite on, että ihmiset edelleen haluavat ja voivat tehdä työtä ja asua Hämeessä, joka on samalla aktiivinen ja menestyvä osa Helsingin laajaa metropolialuetta. Hämeessä 23.11.2009 maakuntavaltuuston puheenjohtaja Johannes Koskinen maakuntahallituksen puheenjohtaja Juhani Honka maakuntajohtaja Matti Lipsanen kehittämispäällikkö 3
2. Johdanto Maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelma on strategisin ja pitkäjänteisin maakunnan suunnitelmista. Se muodostaa yhdessä maakuntaohjelman ja maakuntakaavan kanssa kokonaisuuden, joka kokoaa ja jäsentää Hämeen maakunnan kehittämisnäkemyksen ja toteutusvoiman. Tämä kokonaisuus valmistellaan ja viedään päätöksiin kansanvaltaisesti ja avoimesti keskustellen. Maakuntasuunnitelma on strateginen suunnitelma, jonka aikajänne on noin 25 vuotta, vuoteen 2035. Maailman muutoksissa jo lähitulevaisuus 2010-luvulla on kuitenkin utuisempi kuin koskaan. Olemme juuri nyt keskellä taloudellista taantumaa. Osa siitä on perinteistä suhdannevaihtelua, mutta monet talouden rakenteet muuttuvat myös pysyvästi. Vaikka talous elpyy aikanaan, paluuta entiseen ei ole. Tässä ajassa kasvavasta työttömyydestä huolimatta olemme 2010-luvulla todennäköisesti työvoimapulan edessä. Maakuntasuunnitelmassa joudutaan varautumaan erilaisiin tulevaisuuksiin ja valmistautumaan lyhyen, keskipitkän, pitkän ja ylipitkän tähtäyksen haasteisiin. Maakuntasuunnitelmaa valmisteltaessa keskitytään niihin asioihin, joissa yhteinen, maakunnallinen tekeminen on välttämätöntä onnistumiselle, joiden tavoitteista voidaan yhdessä sopia ja joihin voidaan yhdessä vaikuttaa. Maakuntasuunnitelman keskeinen sisältö vastaa kysymyksiin: - Mitä haluamme muuttaa Hämeessä? - Mitä haluamme säilyttää Hämeessä? Sekä muuttaminen, että säilyttäminen edellyttää aktiivista toimintaa, yhteistyötä ja voimavaroja. Keinoja ja voimavarojen kohdentamista osoitetaan maakuntaohjelmassa ja maakuntakaavassa. Maakuntasuunnitelman valmistelu Maakuntasuunnitelma tarkistetaan valtuustokausittain. Valmistelu limittyy maakuntaohjelman kanssa siten, että maakuntaohjelma hyväksytään keväällä 2010. Rinnalla käynnistyy maakuntakaavan tarkistus. Alueen kehittäminen perustuu yhteistyöhön, neuvotteluun ja verkostoihin. HämeProyhteistyöverkosto on ollut maakuntasuunnitelman valmistelun keskeinen väline. HämePro on Hämeen aluekehittäjien luoma yhteinen pysyvä ja uudistuva maakunnan kehittämisen toimintamalli. Sen puitteissa on muodostettu vuodesta 2007 alkaen yhteistä näkemystä maakunnan tulevaisuuden suunnasta. HämePro-skenariotyössä päädyttiin tavoittelemaan yritysten toimintaedellytyksiä ja hyvää peruselämää. Niitä toteuttamaan valikoitui viisi painopistettä: 1. Uusiutumiskyky 2. Työelämä ja osaaminen 3. Kansainvälistyminen 4. Saavutettavuus 5. Asuminen Lisäksi maakuntasuunnitelman läpäiseviä, kaikkiin painopisteisiin sisältyviä teemoja ovat kestävyys, hyvinvointi, yhteistyö ja vetovoima. Painopisteiden käsittelyssä on hyödynnetty maakunnan tuoreita teemastrategioita, jotka on valmisteltu huolella ja laajassa yhteistyössä: 4
- Kanta-Hämeen innovaatiostrategia 2008 - Kanta-Hämeen kansainvälistymisstrategia 2007 - Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2008 - Hämeen asumisen strategiat 2009- - Hämeen työllisyyden toimenpideohjelma 2009- - Hämeen ympäristöstrategia 2008 - Hämeen hyvinvointistrategia 2006 - HOC 2008- - HämePro tahtosopimus 2008 5
3. Hämeen vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat Pitkän aikajänteen suunnitelmia laadittaessa katse täytyy kohdistaa samanaikaisesti kahdelle eri etäisyydelle: lähelle näköpiiriin ja kauaksi horisonttiin. Häme tänään Häme on kolmen vahvan, profiililtaan erilaisen kaupunkiseudun, Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen muodostama maakunta. Toiminnallisesti ja rakenteellisesti Häme on osa Helsingin laajaa metropolialuetta. Hämeen kehitys on ollut vahvaa koko 2000-luvun ajan. Monilla mittareilla maakunta kuuluu maan kärkijoukkoon. Asukasluku on kasvanut, yritystoiminta ja työllisyys kehittynyt suotuisasti ja rakennustoiminta ollut vilkasta. Seutujen välillä on tosin eroja. Taloudellinen taantuma on painanut elinkeinoelämän ja julkisen sektorin ahtaalle myös Hämeessä. Maakunta on kuitenkin selvinnyt monia muita paremmin monipuolisen elinkeinorakenteen, julkisen talouden pehmentävän vaikutuksen ja pääkaupunkiseudun vetovoiman ansiosta. Keskeinen sijainti, yhtenäisyys, kilpailukyky ja osaaminen voivat tehdä Hämeestä tulevaisuudessakin vahvan maakunnan, jossa ihmiset haluavat tehdä työtä, asua ja viettää vapaa-aikaansa. Omia vahvuuksiaan hyödyntämällä Häme menestyy sekä kansallisessa että kansainvälisessä toimintaympäristössä. Hämeen tulevaisuuskuvia Maakuntasuunnitelmaa varten hahmoteltiin Hämeen maakunnalle vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia ja niihin johtavia strategisia polkuja. Tulevaisuustyötä verstaineen veti Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus professori Sirkka Heinosen johdolla. Työssä käsiteltiin tulevaisuusajattelun integrointia maakunnalliseen päätöksentekoon sekä megatrendejä ja heikkoja signaaleja ja niiden vaikutusta Hämeeseen. Megatrendit Megatrendit ovat kehityksen suuria aaltoja tai linjoja. Megatrendi on jonkin ilmiön yleisesti tunnistettu ja selkeän historian omaava yhtenäinen kokonaisuus, jolla on lisäksi nähtävissä kehityssuunta. Erilaisia megatrendilistauksia on olemassa useita, mutta ainakin seuraavat neljä ovat tärkeitä analysoida Hämeen tulevaisuuden kannalta: 1. Ilmastomuutos 2. Väestömuutos 3. Globalisaatio 4. Teknologian kehittyminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen on tärkein maailmanlaajuinen haaste. Ilmastonmuutoksen etenemisen vaikutukset alkavat näkyä yhä selvemmin. Pohjois-Euroopan sademäärät saattavat kasvaa huomattavasti ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Toisaalta keskilämpötilan nousu voi pidentää kasvikautta, mikä parantaa maatalouden mahdollisuuksia. Uusien hyötykasvien viljely on mahdollista, mutta samalla uudet kasvi- ja tuholaislajit leviävät Suomeen. Profiloituuko Häme vähähiilimaakuntana ja vähäpäästöisenä maakuntana? Väestönmuutos on toinen keskeinen megatrendi. Väestön ikääntyminen on kehittyneiden teollisuusmaiden ilmiö. Kehitysmaissa puolestaan väestönmäärän kasvu on megatrendi, joka tulee heijastumaan myös kehittyvien maiden tilanteeseen. Väestön määrän kasvu kehittyvissä maissa yhdistettynä ilmastonmuutokseen voi aiheuttaa uusia kansainvaelluksia, kun ruoasta, energiasta ja puhtaasta vedestä syntyy pulaa. Väestön vanheneminen ja työvoiman tarjonnan pienentyminen 6
ovat ainakin vuoteen 2030 asti merkittävimpiä suomalaista yhteiskuntaa mullistavia tekijöitä. Millainen on Hämeen rooli hoivamaakuntana? Globalisaatio eli maapalloistuminen on megatrendi monella tasolla. Usein keskitytään globalisaation rooliin kaupan ja talouden kysymyksenä. Globalisaatio etenee myös muilla tasoilla, joita ovat mm. teknologia, politiikka, ympäristö, uskonnot, kulttuuri ja media. Globalisaatio sinällään sisältää sekä hyötyjä että haittoja. Häme menestyy globaalissa maailmassa parhaiten toimimalla paikallisesti ja vaikuttamalla maailmanlaajuisesti hyödyntäen globalisaation mahdollisuuksia verkottuen seudullisesti ja kansainvälisesti. Kuinka laaja on hämäläisten kotiseutu ja toimintasäde asumisessa, yritystoiminnassa, liikkumisessa ja suunnitteluyhteistyössä? Teknologian nopea kehittyminen on yhteiskunnan kaikille sektoreille tunkeutuva megatrendi. Kaikki mahdollinen digitalisoidaan. Tämä tarkoittaa uudenlaisia virtuaaliyhteisöjä ja vuorovaikutusta, jossa käyttäjät tuottavat, jakavat ja kommentoivat sisältöjä. Esiin nousee sosiaalisen median hyödyntäminen Hämeen kehittämisessä. Uudenlainen liiketoimintalogiikka tulee siirtymään kaikkeen bisnekseen. Kykeneekö Häme hyödyntämään digimaailmaa? Heikot signaalit Heikko signaali on yksittäinen ilmiö, joka ei välttämättä tapahtuessaan vaikuta tärkeältä tai ole laaja, mutta jolla on tulevaisuuden muodostumisen kannalta tärkeä tai jopa ratkaiseva merkitys. Hämeen kannalta mielenkiintoisia heikkoja signaaleja voisivat olla: Downshifting eli kulutuksen vapaaehtoinen vähentäminen, joka pohjautuu toisaalta ilmastonmuutoksen hillintävaatimukseen ja toisaalta talouden taantumiseen ja kotitalouksien säästämistavoitteisiin. Käytännössä kulutusta voidaan siirtää immateriaalisiin kohteisiin tai esimerkiksi vapaaajan vietossa lähilomailuun. Slow life eli hitauden vallankumous on saanut alkunsa pikaruokaloiden vastareaktiona käynnistyneestä slow food -liikkeestä. Kiireen yhteiskunnassa hallitsee nopeuden kultti ja tehokkuus on ylimmäinen arvo. Hidas elämä antaa aikaa ja tilaa rentoutumiselle ja luovuudelle, minkä tuloksena hyvinvointi ja elämän laatu kohoaa. Osaako Häme hyödyntää hitauden valttinaan? Vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia Skenaariot ja tulevaisuuskuvat on tarkoitettu havainnollistamaan mahdollisia vaihtoehtoisia kehityskulkuja, jotta niiden toteutumisen todennäköisyyksiä ja toivottavuutta voidaan arvioida. Todellisuudessa mikään skenaario tai tulevaisuuskuva ei toteudu sellaisenaan. Hämeen toivottu tulevaisuus muodostuu useiden eri tulevaisuuskuvien yhdistelmistä. Hajallaan hallitusti hoivaava Häme Tässä tulevaisuuskuvassa maakunnan yhdyskunnat ovat hiljalleen hajautuneet rakenteeltaan. Hajauttavan kaavoituksen käsite on toteutunut: laajenevat pientalovoittoiset alueet taajamien reunoilla yleistyvät. Kanta-Hämeen muuttovoitto kasvaa ikääntyvän väestönosan muodossa. Vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden lisäksi myös hoivattaviksi palveluyhteisöihin tulleita varten on hallitun hajautetusti rakennettu hiljaisuutta, luonnonkauneutta ja turvallisuutta henkiviä asuinyhteisöjä. Vanhenevan väestön hoivatarve on samalla kasvanut sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti. Hoivapalveluja toteutetaan myös yksityisen palvelurakenteen turvin, mikä on luonut uusia työpaikkoja. Elinkeinorakenteen muutos suuntautuu kohti terveys- ja hyvinvointipalveluja sekä luonto- ja elämysmatkailua. Hajautuneen yhdyskuntarakenteen kompensoimiseksi energiajärjestelmiä on saneerattu uusiutuviin energialähteisiin pohjaaviksi. Hyvinvoinnin käsitteeseen luetaan kuuluvaksi ympäristön hyvinvointi. 7
Erityisesti hyödynnettyjä tai huomioon otettuja megatrendejä maakunnan kehittämisessä tässä tulevaisuuskuvassa ovat väestön vanheneminen ja elämystalous. Heikkojen signaalien ilmaisemista orastavista ilmiöistä etenkin slow life eli hitauden vallankumous saa vauhtia tässä tulevaisuuskuvassa. Hyödyllinen Häme Helsingin helmassa Tässä tulevaisuuskuvassa Häme hyötyy verkostoitumisesta niin Helsingin ja pääkaupunkiseudun kuin globaalinkin toimintaympäristön kanssa. Häme hyödyntää asemaansa Helsingin ulkokehällä, tiukasti kiinni taloudellisten toimintamahdollisuuksien helmassa. Metropolialueen ulkokehä muodostaa verkostorakenteen, jossa silmukkakokona on noin yhden tunnin matka Helsingistä. Verkon solmukohdiksi ovat valikoituneet muun muassa Kotka, Kouvola, Lahti, Hämeenlinna, Forssa ja Salo. Täsmällistä maantieteellistä sijaintia tärkeämmäksi on noussut matka-aika Helsingistä. Häme on tehnyt itsensä hyödylliseksi verkostoajattelussa, joka kattaa sekä rakenteellisen että toiminnallisen yhteistyön. Maakuntatason ajattelun sijaan paikkakunnat profiloituvat kumppanuuksien solmukohtina. Esimerkiksi Häme Open Campus (HOC) hyötyy näkyvyydestä verkostossa ja houkuttelee monipuolisesti opiskelijoita. HOC palvelee myös kansainvälisiä opetustarpeita. Maakunnan kaupungeista Hämeenlinna ja Forssa vahvistuvat suhteellisesti eniten. Forssan menestystekijänä toimivat sekä seudulla valittu vihreä strategia (ekoteknologialla nousuun) että onnistuneet, ekotehokkaat rata- ja väyläinvestoinnit. Erityisesti hyödynnettyjä tai huomioon otettuja megatrendejä maakunnan kehittämisessä tässä tulevaisuuskuvassa ovat teknologian kehittyminen, globalisaatio ja ilmastonmuutoksen hillintä. Heikkojen signaalien ilmaisemista orastavista ilmiöistä etenkin downshifting eli kulutuksen vapaaehtoinen vähentäminen saa jalansijaa tässä tulevaisuuskuvassa. Hiilitön Häme HHT:n hengessä Hämeen tavoite nousta vähäpäästöiseksi ja vähähiiliseksi mallimaakunnaksi on toteutunut. Hiilitön Häme HHT:n hengessä merkitsee todellisen, päärataan perustuvan nauhakaupungin muodostumista Helsinki-Hämeenlinna-Tampere akselille, jolle kasvu kohdistuu. Yritykset ovat lähteneet valumaan Helsingistä asukkaiden perässä pohjoiseen. Siirtymistä pääkaupunkiseudulta pois on vauhdittanut kustannusten nousu. Erityisesti Riihimäen vetovoima on kasvanut. Nuoria työikäisiä ja lapsiperheitä muuttaa paikkakunnalle samoin kuin palvelujen läheisyyttä arvostavia eläkeläisiä. Yritysten yhteiskuntavastuun käsitteeseen on liitetty työntekijöiden työmatkaliikkuminen. Näin radan varrella sijaitsevien yritysten on odotettu huolehtivan siitä, että raideliikenne on suositeltavin työmatkaliikkumisen muoto ja muille tarjotaan aktiivisesti etätyömahdollisuutta. Pendelöinti vahvistuu entisestään sekä lyhyillä että pitkillä matkoilla. Pääradan välityskykyä on kehitetty ja sen kapasiteetti on kasvanut erityisesti lähiliikenteessä. Erityisesti hyödynnetty tai huomioon otettu megatrendi maakunnan kehittämisessä tässä tulevaisuuskuvassa on ilmastonmuutoksen hillintä. Heikkojen signaalien ilmaisemista orastavista ilmiöistä etenkin downshifting eli kulutuksen vapaaehtoinen vähentäminen saa jalansijaa tässä tulevaisuuskuvassa. 8
4. Hämeen tavoitteet ja painopisteet Hämeen visio 2035 Häme on vuonna 2035 uusiutumiskykyinen ja kestävällä tavalla kilpailukykyinen toimintaympäristö. Tämä perustuu alueemme luontaisiin vahvuuksiin, hyvään saavutettavuuteen ja tasapainoiseen alue- ja elinkeinorakenteeseen. Elinympäristömme on luonnonläheinen ja turvallinen. Elämässämme työ, asuminen, opiskelu ja vapaa-aika yhdistyvät kestävällä tavalla. Tuotamme korkealaatuiset palvelumme tehokkaasti. Häme on aktiivinen osa Helsingin laajaa metropolialuetta: tunnettu ja helposti saavutettavissa. Olemme juurevia ja harkitsevaisia, osaavia ja osallistuvia, uusille ajatuksille, kyvyille ja kulttuureille avoimia kansainvälisiä suomalaisia. Hämeen tavoitteet Maakuntasuunnitelman ylätason tavoite on johdettu maakunnallisen keskustelun kautta: Ihmiset haluavat ja voivat tehdä työtä ja asua Hämeessä. Haluavat Voivat Tehdä työtä Asua = vetovoima, houkuttelevuus ja todellisuus sen takana = elinvoima, mahdollisuudet opiskella, tehdä työtä ja asua, saavutettavuus = yritystoiminta, yrityspalvelut = hyvä peruselämä, asunnot ja asuinympäristöt, peruspalvelut ja vapaaajan palvelut, saavutettavuus Vuonna 2035 Hämeessä tehdään työtä ja asutaan Hämeen ja koko suomalaisen kulttuurin syntysijoilla, samalla aktiivisena osana Helsingin modernia, laajaa ja edelleen kehittyvää metropolialuetta. Alueellinen identiteetti ja hämäläinen itsetunto ovat vahvoja ja riippumattomia hallinnon rakenteista rajoista. Juuret ovat tukevasti Hämeen maaperässä mutta kasvu kurkottaa kohti Eurooppaa. Kehittynyt teknologia mahdollistaa kumppanuuksien solmimisen mieluummin sisällöllisin kuin maantieteellisin perustein. Erilaiset verkostot ovat vahvoja ja toimivat niin hyvin että yhteistyö on vaivatonta. Väestö ja työpaikat Hämeen maakunnan asukasluku on kasvanut tasaisesti jo vuosikymmeniä. Väestön ja työpaikkojen arvioidaan jatkossakin keskittyvän Etelä-Suomeen ja Helsingin laajalle metropolialueelle. Maakuntasuunnitelman väestötavoitteen mukaan Hämeen asukasluku ylittää 2030-luvulla 200 000 asukkaan rajan. Väestötavoite on samansuuntainen kuin Tilastokeskuksen viimeisin (2009) trendiennuste. Maakuntasuunnitelman väestö- ja työpaikkatavoitteiden toteuttaminen on haastavaa ja edellyttää jatkossakin merkittävää muuttoa maakuntaan, myös ulkomailta. Väestö ikääntyy, jolloin työvoiman määrä ei kasva samassa suhteessa asukasluvun kanssa. Työpaikkojen määrän kasvu ja työvoiman riittävyys edellyttää ainakin 2020-luvulta alkaen lähes täystyöllisyyttä. Taloudellinen huoltosuhde tulee heikkenemään asukasluvun kasvusta huolimatta. Maakuntasuunnitelman seutukuntakohtaiset väestö-, työvoima- ja työllisyystavoitteet on esitetty taulukoissa liitteessä 1. 9
250000 200000 150000 100000 Riihimäen seudun väestö Hämeenlinnan seudun väestö Forssan seudun väestö 50000 0 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 Hämeen väkiluvun kehitys 2000-2035 maakuntasuunnitelman tavoitteen mukaan Tavoitteita toteutetaan maakuntasuunnitelman viiden painopisteen ja neljän läpäisevän teeman kautta. Painopisteiden alla kuvataan tavoitteellinen kehitys vuoteen 2035: 1. Uusiutumiskyky Hämeen maakuntasuunnitelman ehkä keskeisin painopiste on uusiutumiskyky. Hämeen kestävän kilpailukyvyn ja vakaan taloudellisen kasvun perusta tulevina vuosikymmeninä on kyvyssä uudistua. Tulevien vuosikymmenien Häme tarvitsee jatkuvaa uudistumista, uusien ideoiden, innovaatioiden ja toimintatapojen etsimistä, löytämistä ja hyödyntämistä. Tämä koskee yhtä hyvin yritysten toimintaa, julkisten palvelujen järjestämistä, tuottamista ja rahoittamista kuin vaikkapa maaseutuelinkeinojen monipuolistamista. Palveluliiketoiminnot vahvistuvat, asiakaslähtöisyys, osaaminen ja tiedolla johtaminen korostuvat. Uusiutumiskyvyn alkuvoima on yrityksissä ja organisaatioissa, jotka pystyvät uudistamaan toimintaansa ja löytämään innovatiivisia toimintatapoja, tuotteita tai palveluita. Uusiutumiskyvyn tunnistaminen kehittyvien ja kypsien toimialojen rajapinnassa tukee maakunnan kestävää kilpailukykyä. Uusiutumiskyvyn alkuvoima on yrityksissä ja organisaatioissa, jotka pystyvät uudistamaan toimintaansa ja löytämään innovatiivisia toimintatapoja, tuotteita tai palveluita. Kohti tarvelähtöistä innovaatiotoimintaa Vuonna 2035 Hämeeseen on juurrutettu tarvelähtöinen innovoinnin toimintatapa. Innovaatioita syntyy, kun uusi idea tai keksintö saadaan toteutetuksi ja kun se tuottaa arvoa uusina tuotteina, prosesseina tai toimintatapoina. Painopisteeseen ovat nousseet asiakkaiden ja verkostojen lisääntyvä merkitys sekä uusiutumisen avoimuus. Uusiutumiskyky on luontevaa nähdä prosessina, johon vaikuttavat monet eri tekijät samanaikaisesti. Innovaatiotoiminnan edistämisestä on tullut yhä enemmän mahdollisuuksien luomista, sillä innovaatioprosessin täydellinen hallitseminen on vaikeaa. Innovaatioprosesseissa ideoista kehittyy arvoa tuottavia innovaatioita. Vaikka innovaatioprosesseja kuvastavat luovuus, yllätyksellisyys ja ennakoimattomuus, on mahdollista tunnistaa innovaatiotoiminnan ominaispiirteitä, joita tukemalla voidaan lisätä innovaatioiden syntymistä. 10
Tavoitteena on innostunut ja energinen liike kohti tarvelähtöisen uudistumisen maakuntaa. Sen alkulähteinä ovat esimerkiksi asiakkaiden ja käyttäjien uudet vaatimukset, kilpailijoiden uudet tuotteet tai julkisen sektorin tuottavuusvaatimukset. Tulevaisuuden mahdollisuuksien ennakointi Ennakointitoiminta ja tietohuolto toimivat strategisen kehittämisen tukijoina. Ennakoinnin tavoitteena on tulevaisuuden tarjoamien mahdollisuuksien jäsentäminen ja ymmärtäminen. Tuloksena on onnistuneita tulevaisuussuuntautuneita kehittämistoimenpiteitä, joissa painopisteet, panosten kohdentaminen, toimijat ja toimintatavat ovat tarkkaan harkittuja. Numeroiden lisäksi haetaan rohkeita ja moniulotteisia näkemyksiä tulevaisuuden vaihtoehdoista alati muuttuvassa maailmassa. Ennakoinnissa on läsnä tulevaisuuden tutkimuksen näkökulma. Maakuntaan luodaan jo lähitulevaisuudessa menettely tiedon hankinnalle, johtopäätösten teolle ja päätöksenteon tuelle. Maakunnallisen ennakointiverkoston toiminta vakiinnutetaan ja ennakoinnin menettelyt sekä työtavat juurrutetaan maakuntaan. (Kanta-Hämeen innovaatiostrategia 2008, ym.) 2. Työelämä ja osaaminen Häme, kuten koko Suomi, elää osaamisesta. Työvoiman osaamisen ja työelämän tarpeiden oikea kohtaaminen on vuonna 2035 maakunnan ratkaisevia menestystekijöitä. Jo lähivuosina suuret ikäluokat poistuvat työmarkkinoilta samaan aikaan kun nuoret, työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat entistä pienempiä. Vaikka työttömyys juuri nyt on päällimmäisimpiä ongelmiamme, joudumme jo tulevana vuosikymmenenä tilanteeseen, jossa osaamisen oikea laadusta ja määrästä on niukkuutta. Tavoitteina on, että Hämeestä löytyy tai tänne osataan hankkia muita maakuntia paremmin tarvittavaa korkeatasoista osaamista. Hämeessä on vuonna 2035 maan paras ja kansainvälisesti arvostettu osaamisen kehittämisjärjestelmä, jonka avulla hämäläiset pysyvät eläkeikään saakka aktiivisina ja työkykyisinä osaajina. Vastaavasti Hämeessä on suhteellisesti vähiten syrjäytyneitä ja koulupudokkaita. Työelämän ja osaamisen kehittäminen Hämeessä edellyttää kunnossa olevia perustekijöitä: koulutusta, yritystoimintaa, asumista, palveluja, saavutettavuutta sekä vetovoimaa ja tunnettuutta. Avoimien verkostojen Häme Häme on vuonna 2035 avoimen toimintakulttuurin, korkean osaamisen, innovatiivisen yritystoiminnan ja yhteistyön maakunta. Häme Open Campuksen (HOC) kaltaiset toimet luovat maakuntaan uusia kumppanuuksia ja verkostoja. Hämeen korkeakoulun, muiden oppilaitosten, yritystoiminnan ja aluekehittäjien yhteisessä tekemisessä on maakunnan suuri mahdollisuus. Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, kuntien, elinkeinoelämän ja yritysten sekä kansalaisten avoimella perinteiset organisaatiorajat ylittävällä vuorovaikutuksella on mahdollista luoda ja löytää uusia innovatiivisia mahdollisuuksia maakunnan elinympäristön kehittämiseen. Avoimen verkostomaisen toimintaympäristön rakentaminen luo edellytykset kokonaan uusien toimintojen, toimintamallien ja -kulttuurien kehittämiseen. Avoimet verkostot mahdollistavat työskentelyn kansainvälisessä ympäristössä ja uuden kilpailuedun syntymisen. 11
Ammatillisen osaamisen kehittäminen Tavoitteena on, että yrityksillä ja julkisella sektorilla on tulevina vuosikymmeninä riittävä määrä osaavaa työvoimaa. Hämeen oppilaitosten vetovoima on korkea ja ne tuottavat yritysten tarpeisiin osaavia tekijöitä. Moniammatillinen, perinteiset tutkintorajat ylittävä osaaminen tulee jatkossa olemaan tärkeää. Oppilaitokset kohtaavat nuorten arvot ja tavoitteet. Oppilaitosten verkostot ja kumppanuudet vahvistuvat. Parhaat tekijät saadaan Hämeeseen ja he myös pysyvät täällä. Nivelvaiheet peruskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen, sekä edelleen korkeakoulutuksen välillä saadaan toimivaksi, jolloin opintojen keskeyttämiset ja syrjäytyminen vähenevät. Yrittäjyyden edellytyksien vahvistaminen Häme on vuonna 2035 vahvin yrittäjyysmaakunta. Kunnat ja maakunta toimivat yrittäjäaktiivisesti, yrittäjyysvaikutukset huomioidaan päätöksenteossa. Yrittäjäkasvatus ja koulutus on keskeisellä sijalla kouluissa ja oppilaitoksissa. Yrittäjät toimivat verkostomaisesti maakunnassa ja sen ulkopuolella osallistuen aktiivisesti maakunnan kehittämiseen. Työvoima- ja koulutustarpeen ennakointi Koulutuksen ennakointi vaikuttaa siihen, miten osuvasti alueen koulutus vastaa kehittämispyrkimyksiin sekä yritysten tuleviin tarpeisiin saada osaavaa työvoimaa. Parhaimmillaan ennakoinnilla luodaan innovatiivisia avauksia tulevaan työelämään. Yksilön kannalta on tärkeää, että hän saa koulutuksen, joka vastaa työelämän tarpeita. Siihen tarvitaan myös koulutuksen sisältöjen laadullista ennakointia. Työperäisen maahanmuuton mahdollistaminen Ikäluokkien pienentyessä tullaan Hämeessäkin todennäköisesti tarvitsemaan muista maista kotoisin työntekijöitä osaamistarpeen täyttämiseksi. Maakuntaan tarvitaan aktiivisen työperäisen maahanmuuton ohjelma. Maahanmuuttajien kotouttaminen järjestetään siten, että osaajat pysyvät Hämeessä. Oppilaitosten kansainväliset ohjelmat ja niiden opiskelijat ovat merkittävä voimavara. (Häme Open Campus 2009-, Hämeen työllisyyden toimenpideohjelma 2009-, ym.) 3. Kansainvälistyminen Häme on toistaiseksi yksi Suomen vähiten kansainvälisiä maakuntia. Maakunnan elinkeinoelämä on perinteisesti suuntautunut kotimarkkinoille. Kasvuhakuisia, kansainvälisille markkinoille suuntautuneita yrityksiä on melko vähän. Hämeen kansainvälistymisen kärki asetetaan yritysten kansainvälistymisen tukemiseen. Etelä-Suomi ja Helsingin laaja metropolialue kilpailevat maailmanliigassa vetovoimaisena ja dynaamisena alueena. Vuonna 2035 hämäläisten kotimarkkina-aluetta ovat lähialueet, Itämeren alue, Eurooppa ja koko maailma. Kansainvälistymisen edellytykset Tavoitteena on, että maakunnan yritykset näkevät kansainvälisyyden oman kehittymisensä keskeisenä mahdollisuutena. Kansainvälinen opiskelija- ja uravaihto on merkittävää. Yritysten kansainväliset valmiudet ovat nykyistä oleellisesti paremmalla tasolla; kielitaito, potentiaalisten kohdemaiden kulttuurien tuntemus sekä valmiudet kansainväliseen kauppaan ja kontaktien luomiseen. Maakunnan kansainvälinen hankeosaaminen on hyvällä tasolla. 12
Kasvua kansainvälistymisestä EU:n Itämeri-strategia kohdentaa lähivuosina merkittävästi voimavaroja. Moniin hämäläisten käytössä oleviin rahoitusmahdollisuuksiin liittyy kansainvälinen elementti. Yritysten kansainvälistymisen tueksi rakennetaan palvelukonsepteja ja tuotteita. Maakunnan kansainväliset verkostot ovat avoimesti kaikkien käytössä, kansainvälistä yhteistyötä tehdään myös maakuntarajojen yli, erityisesti Helsingin laajalla metropolialueella. Kansainvälinen vetovoima Osana Helsingin laajaa metropolialuetta Häme on kansainvälisesti tunnettu ja tiedetty, houkutteleva kohde kansainvälisille yrityksille, investoinneille ja tapahtumille. Häme tarjoaa maahan muuttaville opiskelijoille ja työntekijöille palvelut ja ympäristön toimia, kotoutua ja asettua. (Kanta-Hämeen kansainvälistymisstrategia 2007, ym.) 4. Saavutettavuus Saavutettavuus ymmärretään maakuntasuunnitelmassa laajasti. Se sisältää esimerkiksi ihmisten, tavaroiden, palveluiden, tiedon ja energian saavutettavuuden. Sijainti hyödynnetään Häme on vuonna 2035 eri tavoin kilpailukykyisesti saavutettavissa. Saavutettavuus edellyttää hyvin toimivia yhteyksiä sekä kuljetus- ja liikennepalveluita. Maankäytön ja liikenteen kestävä yhteistyö on avainasemassa. Liikennehankkeiden rahoituksen järjestyminen ja toteutuminen edellyttää jatkuvasti yhteistä edunvalvontaa ja toimintaa kaikilta maakunnan toimijoilta. Häme on osa Itämeren aluetta, Etelä-Suomea ja Helsingin laajaa metropolialuetta. Sijainti keskellä kasvavaa Etelä-Suomea tarjoaa erinomaiset lähtökohdat maakunnan kehittämiselle. Hyödynnämme täysimääräisesti Hämeen sijainnin kansallisten ja kansainvälisten liikenne- ja kehityskäytävien varrella. Hämeen kautta kulkevat Helsinki-Hämeenlinna-Tampere ja Helsinki-Forssa-Pori kehityskäytävät sekä niitä tukevat poikittaiset runkoyhteydet. Valtakunnalliset pääliikenneyhteydet linkittävät maakunnan kolme omaleimaista kaupunkiseutua osaksi Etelä-Suomen tiivistyvää kaupunkiverkostoa ja Helsingin metropolialuetta. Väylät palvelevat Vuonna 2035 Suomessa on jo tehty julkiseen liikenteeseen suuria kansallisia panostuksia. Varsinkin raideliikenteen rooli vahvistuu sekä paikallisesti että valtakunnallisesti ja tämä näkyy myös Hämeen kaikissa osissa. Häme hyödyntää sijaintinsa valtakunnan rajat ylittävien liikennekäytävien solmukohdassa. Hämeestä on suorat raideyhteydet Helsinki/Vantaan ja Tampere/Pirkkalan lentokentille, Vuosaaren satamaan sekä Pietariin. Forssan seudun valmistunut logistiikkakeskus kansainvälisine rahtilentokenttineen välittää erityisesti mannertenvälistä liikennettä. Hämeestä on tehokkaat yhteydet Tallinnaan ja siitä edelleen Keski-Eurooppaan. Rautatiet ja päätiet palvelevat tehokkaina joukkoliikennekäytävinä ja muodostavat kehittämisvyöhykkeiden rungon. Liikennejärjestelmä on toimiva ja ympäristöllisesti kestävä. Se perustuu toimivaan joukko- ja raideliikenteeseen. Alemman asteen tieverkko ja kevyen liikenteen väylät palvelevat paikallisen liikkumisen tarpeita. 13
Toimivat rakenteet Yhdyskuntien perusrakenteiden toimivuus on turvattu myös muuttuvissa olosuhteissa ja erityistilanteissa. Vesihuolto, jätehuolto ja sähkön saanti on turvattu kaikissa olosuhteissa. Puhtaan veden saatavuus perustuu pohjavesien suojeluun ja maakunnallisiin ja seudullisiin verkostoihin. Jätevedet puhdistetaan tehokkaasti laajoina kokonaisuuksina. Jätettä käytetään turvallisesti energian lähteenä kaukolämmön ja sähkön tuotannossa. Energiantuotanto perustuu uusiutuviin lähteisiin. Nopeat ja edulliset tietoliikenneyhteydet ja palvelut ovat Hämeen kaikkien asukkaiden ja yritysten käytettävissä. Tulevaisuuteen varaudutaan pitämällä kansallisomaisuus rakennuksineen, väylineen ja muine rakenteineen hyvässä kunnossa. Palvelujen saavutettavuus Liikkumisen merkitystä on vuoteen 2035 mennessä jouduttu ilmastonmuutoksen hillitsemisen vuoksi arvioimaan uudelleen ja esimerkiksi liikenteen ja kaupan suhde on osittain muuttunut. Erityisesti maaseudulla tavarat ja palvelut kohtaavat tarvitsijat kohtaavat uudelleen ajatelluilla tavoilla. Ikääntyvä väestön osa on parempikuntoista kuin koskaan aiemmin ja liikkuvaan elämään tottuneena asettaa haasteita elinkeinoelämän eri sektoreille. Julkisten palveluiden murrosvaihe pakottaa kehittämään uusia tapoja huolehtia palvelujen saavutettavuudesta yhteiskunnan heikoimmista, nuorimmista ja vanhimmista. (Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2009, Asumisen Häme 2009- ym.) 5. Asuminen Vuonna 2035 Hämeessä asutaan toisaalta Hämeen heimojen ja koko suomalaisen kulttuurin syntysijoilla mutta myös osana Helsingin modernia, laajaa ja edelleen kehittyvää metropolialuetta. Asuntojen pitkän käyttöiän seurauksena asuntorakentamisella on erittäin kauaskantoiset seuraukset. Tämän vuoksi asuntorakentamista ja siihen liittyviä muita investointeja täytyy tarkastella nykyisten tarpeiden lisäksi pitkän aikavälin tavoitteiden kautta. Asumisen ajankohtaiset ilmiöt Maailma on tänään hyvin erilainen kuin se oli vaikkapa viisikymmentä vuotta sitten ja on varmaa, että muutos jatkuu edelleen tietyiltä osin jopa kiihtyen. Tulevaisuuden asumiseen kohdistuvia tavoitteita muotoiltaessa on osattava tunnistaa nykyhetkessä esiintyvät ilmiöt ja erilaiset - heikotkin - signaalit, jotka kertovat omalta osaltaan kehityksen suunnasta. Ilmastonmuutoksen vaikutus asumiseen Tulevaisuuden hyvän asumisen on oltava hyvää paitsi asukkaan, myös ympäristön kannalta. Kestävyyden ja ekologisuuden vaatimus tulee jo lähivuosina näkymään entistä selvemmin asuntorakentamisessa. Asumisella on merkittävät ilmastovaikutukset, joten muutoksen vaatima kehitystyö tarjoaa asumiseen ja asuntorakentamiseen liittyville toimialoille huomattavat markkinat. Maakunnallisen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää toimia aktiivisesti kehitystyön etulinjassa sen sijasta että vain sopeuduttaisiin tilanteeseen ja passiivisesti noudatettaisiin uusiutuvia määräyksiä. 14
Uudet teknologiat asumisen mullistajina Tekniikan kehitys mahdollistaa työn luonteen muuttumisen, mihin osaltaan on vaikuttanut tarve vähentää liikenteen kasvihuonekasvupäästöjä. Yhä useamman hämäläisen työn suorituspaikkana onkin tulevaisuudessa oma koti. Tämä kasvattaa asumisen, asunnon ja kodin elämyksellistä roolia ihmisten arjessa entisestään. Vuonna 2035 takana on todennäköisesti ensimmäinen todella suurten ympäristöteknologiaan liittyvien investointien aalto. Asumisen osalta investoinnit ovat kohdistuneet erityisesti energiantuotantoon ja lämmöneristykseen. Valtio on tukenut määrätietoisesti uuden energiaa säästävän ja ns. puhtaan teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa. Asumisen kehitystyö paikallisen kilpailukyvyn vahvistajana Vuoteen 2035 mennessä hämäläinen asuntosuunnittelun ja asuntorakentamisen osaaminen on kasvanut asumisen kehittämishankkeiden myötä. Asumisen laadun suhteen kuluttajien vaatimukset ovat koventuneet sekä rakennetekniikan että yksilöllisten tilaratkaisujen osalta ja rakennusalan paikalliset ammattimaiset toimijat ovat osanneet kääntää tämän positiiviseksi haasteeksi omalle kehitystyölleen esimerkiksi puurakentamista hyödyntäen. Yksilölliselle asumiselle syntyykin Hämeeseen oma hämäläisen asumisen brändi, joka viihtyisän asuinympäristön ohella houkuttelee asukkaita seudulle muualta. Myös kulttuurimyönteisyyden merkitys alueen vetovoimatekijänä osataan nähdä ja kulttuuritoimintaan tehdään alueen kunnissa onnistuneita satsauksia. Hämäläinen asukas on tyytyväinen arjen sujumiseen, mutta saa luonto- ja kulttuurielämysten kautta myös elämää rikastuttavia, arjen ylittäviä kokemuksia. Hämäläistä asumista kylissä ja kaupungeissa Kaupunkien rakennetta eheytetään avaamalla käyttöön muilta toiminnoilla vapautuneita muutosalueita ja muuttamalla asunnoiksi aiempia tuotantolaitoksia ja muussa julkisessa käytössä olleita rakennuksia. Asuntomarkkinoille syntyy tämän innostamana aivan uudenlaisia asumisen muotoja. Asumista tarkastellaan ennemmin asumistapaan liittyvien valintojen kautta kuin vain pientaloina, rivitaloina tai kerrostaloina. Maaseudulla asutus keskittyy sekä vanhoihin kyliin että hyvien kulkuyhteyksien varteen muodostuneisiin uusiin taloryhmiin. Vanhoissa kylissä vaalitaan alueelle ominaista rakennusperinnettä kunnostamalla rakennuksia perinteisillä rakentamistavoilla ja -materiaaleilla. Maaseudun vanha rakennuskanta nähdään alueellisen identiteetin tärkeänä ilmentymänä ja tästä perinteestä ollaan paikallisesti ylpeitä. Uusi maaseutuasuminen hyödyntää täysipainoisesti erilaisia ekologisia tekniikoita. Aktiivinen ja monin tavoin eri osapuolia hyödyttävä kanssakäyminen maaseudulla synnyttää modernia, vapaata ja luontevaa yhteisöllisyyttä sekä uusissa ekokylissä että vanhaan rakennuskantaan asettuneiden perheiden parissa. Asuntokannan kehittäminen kohtaa väestön ikärakenteen muutoksen myötä uusia haasteita. Uuden ajan hyvä hämäläinen koti taipuu aiempaa notkeammin perheiden ja sukupolvien muuttuviin toiveisiin ja tarpeisiin ja luo tukevan perustan asukkaidensa hyvinvoinnille. (Asumisen Häme 2009-, ym.) 15
Läpäisevät teemat Häme 2035 maakuntasuunnitelman läpäiseviä teemoja ovat kestävä kehitys, hyvinvointi, yhteistyö ja vetovoima. Ne näkyvät kaikkien viiden painopisteen tavoitteissa, linjauksissa ja tekemisissä. Kestävyys Kestävyys lähtee siitä, ettemme valinnoillamme sulje pois mahdollisia hyviä tulevaisuuksia. Tavoitteena on, että Häme säilyy elinvoimaisena ja ympäristö paranee: puhtaat vedet, hyvä ilman laatu, monimuotoinen luonto, terveellinen elinympäristö ja rikas kulttuuriympäristö. Häme ja hämäläiset vastaavat osaltaan ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta. Uusia riskejä ehkäistään ennakolta. Kuormitus ilmaan ja maaperään sekä pohja- ja pintavesiin vähenee merkittävästi. Hämäläinen yhdyskuntarakenne tukee energian ekotehokasta käyttöä, säilyttää ympäristöä ja säästää luonnonvaroja. Häme on rikkaaseen kulttuuriperintöön tukeutuva luonnonläheinen, viihtyisä ja toimiva elinympäristö. Hämäläinen luonto on monimuotoinen vesien, metsien, viljelymaiden, lehtojen, harjujen ja soiden tasapainoinen kokonaisuus, jossa ihmisten yhteys luontoon on arkipäivää. (Hämeen ympäristöstrategia 2008, ym.) Hyvinvointi Mikään alue ei voi hyvin, mikäli siellä asuvat ja toimivat ihmiset eivät voi hyvin. Hämäläinen hyvinvointi on turvallista ja viihtyisää asumista ja arjen elämää, fyysistä ja psyykkistä terveyttä. taloudellista hyvinvointia sekä osallisuutta, itsensä toteuttamista ja yhteisvastuuta. Turvallisuus ja viihtyisyys kuvaavat ihmisten koettua tai havaittua käsitystä elinympäristön turvallisuudesta ja viihtyisyydestä. Fyysistä ja psyykkistä terveyttä pidetään monesti kaiken hyvinvoinnin lähtökohtana. Hyvä terveys mahdollistaa hyvinvoinnin. Vaikka terveys on sairauden poissaolon ohella monesti myös henkilökohtaisesti koettu asia, sen vaaliminen myös yhteiskunnan tasolla on otettu hyvin vakavasti. Taloudellinen hyvinvointi riippuu toimeentulosta ja työllisyystilanteesta. Se mahdollistaa riittävät elinolot ja elintason. Taloudellinen hyvinvointi lisää yksilöiden mahdollisuuksia huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan kokonaisvaltaisemmin. Osallisuus ja itsensä toteuttaminen ovat hyvinvoinnin kannalta merkittäviä asioita. Osallistuminen luo yhteenkuuluvuuden tunnetta, jolla on todettu olevat vaikutusta hyvinvoinnille ja terveydelle. Osallistuminen luo yhteistä kulttuuria ja edistää suvaitsevaisuutta ihmisten välillä. (Hämeen hyvinvointistrategia 2006, ym.) Yhteistyö Aluekehitys perustuu yhteistyöhön, neuvottelemiseen ja verkostoitumiseen. Yhteistyötä tarvitaan maakunnan sisällä, mutta yhä enemmän maakuntarajojen yli, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Helsingin laajan metropolialueen Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen - käsittävä yh- 16
teistoiminta-alue on luonteva yhteistyön suunta, mutta myös Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi ovat tärkeitä kumppaneita. Hämäläinen yhteistyön toimintatapa on jatkuvasti uudistuva, strategisia tavoitteita toteuttavia toimia hakeva ja löytävä. Aluekehittäjien työn vaikuttavuus Kanta-Hämeen alueella paranee ja näkyy vetovoimatekijänä kansallisella tasolla. (HämePro tahtosopimus 2008, ym.) Vetovoima Vetovoima on maakunnan keskeisimpiä menestystekijöitä. Vetovoima perustuu mielikuviin ja todellisuuteen niiden takana. Häme on brändi, lupaus korkeasta laadusta, joka sisältyy kaikkeen tekemiseen maakunnassa. Maakunnallisen markkinoinnin keinoin tehdään yrittämisen, asumisen, matkailun, opiskelun ja työnteon vetovoimatekijöitä Hämeessä tunnetuksi. 17
Liite 1: Maakunnan väestö, työvoima ja työllisyys seutukunnittain 2000-2035 maakuntasuunnitelman tavoitteet Forssan seutu 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 Väestö 31.12. (henkeä) 35866 35455 35533 35610 35768 36158 36570 36835 Työvoima (henkeä) 17415 17054 16451 15832 15480 15427 15449 15499 Työvoimaosuus (% 15-64 v:sta) 74,8 74,6 72,2 72,7 73,5 74,5 75,7 76,2 Työpaikat 15282 15478 14650 14800 14900 14950 14950 14950 Työpaikkaomavaraisuus (%) 100,9 99,9 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Työttömyysaste (%) 13,0 10,6 10,9 6,5 3,7 3,1 3,2 3,5 Työllisyysaste (työlliset 15-64 v:sta, %) 65,4 68,1 64,5 68,2 71,1 72,6 73,7 73,9 Taloudellinen huoltosuhde (ei työlliset/työlliset) 1,37 1,29 1,43 1,41 1,40 1,42 1,45 1,46 Hämeenlinnan seutu 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 Väestö 31.12. (henkeä) 87583 89474 94052 98533 102046 104507 106797 108116 Työvoima (henkeä) 41761 42975 43596 44097 44162 43781 43860 44072 Työvoimaosuus (% 15-64 v:sta) 73,3 74,0 71,9 72,6 72,9 72,3 72,2 72,5 Työpaikat 34173 34566 37173 38800 40100 40300 40500 40500 Työpaikkaomavaraisuus (%) 93,4 93,7 94,2 93,0 94,5 95,0 95,6 95,6 Työttömyysaste (%) 12,7 10,4 9,7 5,9 4,2 3,4 3,6 4,0 Työllisyysaste (työlliset 15-64 v:sta, %) 64,2 63,6 65,1 68,6 70,1 70,1 70,0 69,9 Taloudellinen huoltosuhde (ei työlliset/työlliset) 1,40 1,44 1,39 1,37 1,41 1,47 1,52 1,56 Riihimäen seutu 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 Väestö 31.12. (henkeä) 41858 43452 45663 49054 51457 53624 55409 56840 Työvoima (henkeä) 20600 21512 21763 22638 23046 23379 23747 24369 Työvoimaosuus (% 15-64 v:sta) 74,8 75,2 73,2 73,5 74,0 73,8 73,1 73,4 Työpaikat 15123 15315 14487 15200 17200 17600 18000 18100 Työpaikkaomavaraisuus (%) 79,6 76,0 67,6 63,8 73,1 73,3 73,3 71,3 Työttömyysaste (%) 11,6 10,1 11,8 8,6 5,3 4,6 4,0 4,4 Työllisyysaste (työlliset 15-64 v:sta, %) 66,3 66,7 64,7 67,5 70,4 70,6 70,5 70,4 Taloudellinen huoltosuhde (ei työlliset/työlliset) 1,30 1,29 1,38 1,37 1,36 1,40 1,43 1,44 18
Liite 2: Maakuntasuunnitelman vaikutusten arviointi Maakuntasuunnitelman strategisesta luonteesta johtuen sen vaikutukset ovat välillisiä. Käytännön toteutus tapahtuu ohjelmien, suunnitelmien ja hankkeiden avulla. Häme 2035 maakuntasuunnitelman vaikutuksia arvioidaan uusiutumiskyvyn, työelämän ja osaamisen, kansainvälistymisen, saavutettavuuden sekä asumisen näkökulmista. Maakuntasuunnitelman tavoitteena on, että ihmiset haluavat ja voivat asua ja tehdä työtä Hämeessä. Tavoitteen mukaan sekä asukasluku että työpaikkojen määrä kasvavat. Taloudellinen toimeliaisuus sekä asukasmäärän, työllisyyden ja työmatkustamisen kasvu merkitsevät toisaalta luonnonvarojen kulutuksen lisääntymistä. Ilmastomuutos on ehkä keskeisin maailmanlaajuisista haasteista. Siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan vaikuttaa myös hämäläisten elämään. Ilmastonmuutoksen hillintä aiheuttaa kustannuksia, mutta voi myös kasvattaa hyvinvointia esimerkiksi uusien vähäpäästöisten tuotteiden ja palveluiden ansiosta. Häme tekee oman osansa päästöjen vähentämiseksi. Varautuminen ilmastonmuutoksen torjuntaan ja jo tapahtuneeseen ilmastonmuutokseen sopeutumiseen on osa Hämeen kehittämistä nyt ja tulevaisuudessa. Uusiutumiskyvyllä mahdollistetaan monipuolisen elinkeinorakenteen kehittyminen ja hyvinvointipalvelujen tuottaminen. Tällä vastataan mm. väestömuutoksen myötään tuomiin haasteisiin. Uusien mahdollisuuksien tunnistaminen kehittyvien ja kypsien toimialojen rajapinnassa tukee maakunnan kestävää kilpailukykyä. Työelämän ja osaamisen tavoitteiden toteutuessa työelämän tarpeet ja työvoiman osaamiset kohtaavat Hämeessä. Osaaminen on jatkossa aivan ratkaiseva tekijä yritysten ja yhteisöjen toiminnassa ja sijoittumispäätöksiä tehtäessä. Jokaisen ihmisen mahdollisuus kehittää ja käyttää osaamistaan on alueen kilpailukyvyn perustekijöitä. Kansainvälistyminen mahdollistaa Hämeen yritysten markkinoinnin laajentumisen, mutta lisää samalla kansainvälistä kilpailua. Hämeen väestönkasvun jatkuminen nojaa merkittävästi muuttoon muualta maailmasta. Saavutettavuudessa tähdätään olemassa olevien verkostojen kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen tukee osaltaan liikennemäärien kasvun hidastumista. Painotukset raideliikenteeseen, muuhun joukkoliikenteeseen sekä uusiutuvien energiavarojen käyttöön tukevat ilmastomuutoksen sopeutumiseen tähtääviä tavoitteita. Tulevaisuuden hyvän asumisen on oltava hyvää paitsi asukkaan, myös ympäristön kannalta. Kestävyyden ja ekologisuuden vaatimus näkyy entistä selvemmin asuntorakentamisessa. Huomiota kiinnitetään liikkumiseen, lämmitykseen sekä muuhun asumisen energian tuotantoon ja käyttöön. Hämeen viihtyisä, turvallinen ja terveellinen ympäristö sekä monimuotoinen luonto ovat alueen keskeisiä kehittämisen vetovoimatekijöitä. Kehittämistoimet tukevat näiden perustekijöiden säilymistä korkeatasoisina ja laadukkaina. 19
Liite 3: Maakuntasuunnitelmakartta 20