PÄÄTÖS UUDELY/653/07.00/2010 7.6.2011 Annettu julkipanon jälkeen Asia Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Ilmoituksen tekijä Kunnostusalueen sijainti Kiinteistön omistaja Toiminta kiinteistöllä Öljyalan Palvelukeskus Oy SOILI-ohjelma SOILI-kohdenumero 01750-13-70 Vantaan kaupunki Kistolantie 1 RN:o 92-416-3-82 Kiinteistö Oy Kiskon Johtoporras Kiinteistöllä on toiminut polttoaineiden jakeluasema vuosina 1967 2001. Lisäksi kiinteistöllä on toiminut autokorjaamo vuosina 1994 2001. Kiinteistöllä sijaitsee vuonna 1962 rakennettu halli- /toimistorakennus, jota on laajennettu vuonna 2003. Nykyisin kiinteistöllä toimii kirjapainon toimisto ja varasto. Jakeluasemalla on ollut viisi jakelumittaria ja neljä maanalaista säiliötä. Kaikkien säiliöiden poistosta ei ole varmuutta. Lisäksi kiinteistöllä on ollut astiavarasto, huoltohalli ja öljynerotuskaivot. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Maksu 960 Ympäristönsuojelulaki 78 :n 2 ja 3 momentti UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0070 www.ely-keskus.fi/uusimaa Asemapäällikönkatu 14 00520 Helsinki PL 36 00521 Helsinki
UUDELY/653/07.00/2010 2/18 Asian vireilletulo Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin 11.2.2011 Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. - SOILI-kohdenumero 01750-13-70, Suljettu polttoaineen jakelupiste, Vantaa, Kistolantie 1. Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma. FCG Finnish Consulting Group Oy. 4.2.2011. - Käytöstä poistettu polttoaineen jakelupiste, Vantaa Kistolantie 1, 01750 Vantaa, 01750-13-70. Maaperän pilaantuneisuuden perusselvitys. FCG Finnish Consulting Group Oy. 16.10.2008. Kiinteistön maaperää koskevat aikaisemmat viranomaislausunnot - Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto No YS 423/7.4.2009 koskien Kirjapaino Brandi Oy:n hakemusta SOILI-ohjelmaan. Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet Kunnostettava kohde Vantaalla osoitteessa Kistolantie 1. Kiinteistö rajoittuu lounaassa Kistolantiehen, muilta osin peltoalueeseen. Kiinteistön itäpuolella kulkee Hämeenlinnanväylä. Lähin asuinrakennus on noin 300 metrin päässä kiinteistöstä ja lähin liikekiinteistö noin 100 metrin päässä. Kiinteistö on yleiskaavassa merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Perusmaa kiinteistön alueella savea. Maan pintaosassa on hiekkaa ja soraa noin metrin syvyydelle. Kallionpintaa ei havaittu tutkimuksissa. Alueella tehtyjen geoteknisten tutkimusten mukaan kova pohja saavutetaan noin 16 18 metrin syvyydellä. Osa pehmeästä maapohjasta on mahdollisesti liejua. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kiinteistöllä on käytössä oma porakaivo. Lisäksi kiinteistöllä on vanha rengaskaivo, jonka vesi on mutaista. Vesipinta rengaskaivossa on noin 0,5 metriä maanpinnasta. Maaperätutkimuksissa havaittiin kosteutta pääosin alkaen noin kahden metrin syvyydellä maanpinnasta. Alue on melko tasaista, pohjaveden virtaussuuntaa ei voida suoraan arvioida.
UUDELY/653/07.00/2010 3/18 Kiinteistöllä tehdyt maaperä- ja pohjavesitutkimukset Kiinteistöllä tehtiin maaperätutkimuksia lokakuussa 2008. Maaperänäytteitä otettiin 11 tutkimuspisteestä keskiraskaalla porakonekalustolla. Tutkimuspisteistä otettiin maaperänäytteet yhden metrin kokoomanäytteinä. Näytteenotto ulotettiin syvimmillään neljän metrin syvyyteen maanpinnasta. Maanäytteistä mitattiin haihtuvien hiilivetyjen esiintymistä PID-mittarilla. PetroFlag-kenttätestillä määritettiin 13 maanäytteestä hiilivetyjen kokonaispitoisuus. Laboratoriossa analysoitiin bensiinijakeiden (C 5 C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ), BTEX-yhdisteiden, MTBE:n, TAME:n ja ETBE:n pitoisuudet viidestä maanäytteestä. Yhdestä näytteestä tehtiin lisäksi tarkempi öljyhiilivetyjen fraktiointi. Lisäksi otettiin vesinäyte kiinteistön hanavedestä. Vesi tulee kiinteistöllä olevasta porakaivosta. Vesinäytteestä analysoitiin laboratoriossa bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ), BTEX-yhdisteiden, MTBE:n, TAME:n, ETBE:n, 1,2-dikloorietaanin ja 1,2-dibromietaanin pitoisuudet. PetroFlag-kenttätestillä määritetty suurin kokonaishiilivetypitoisuus todettiin näytepisteestä NP9 syvyydeltä 0-1,0 metriä otetusta näytteestä. Laboratorioanalyysissä kyseisessä näytteessä todettiin bensiinijakeita C 5 - C 10 150 mg/kg, öljyhiilivetyjen keskitisleitä (>C 10 - C 21 ) 320 mg/kg ja raskaita öljyjakeita (>C 21 - C 40 ) 90 mg/kg. Näytteessä todettiin lisäksi etyylibentseeniä 0,79 mg/kg ja ksyleenejä 1,5 mg/kg. Tutkimuspisteistä NP2 (syv. 1-2 m) ja NP3 (syv. 2-3 m) todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ylittävät bentseenipitoisuudet 0,25 mg/kg ja 1,0 mg/kg sekä kynnysarvotason ylittävät MTBE-pitoisuudet 0,13 mg/kg ja 1,5 mg/kg. Tutkimuspisteestä NP1 syvyydeltä 0-0,9 metriä otetussa näytteessä todettiin PetroFlag-kenttätestillä kokonaishiilivetypitoisuus 840 mg/kg. Näytettä ei tutkittu laboratoriossa. Kiinteistön hanavedestä otetussa näytteessä ei todettu analysoituja yhdisteitä laboratorion analyysimenetelmän määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Tutkimusten perusteella entisen säiliöalueen reuna-alueella esiintyy öljyhiilivedyillä (keskitisleet ja bensiinikomponentit) lievästi pilaantuneita maa-aineksia. Pilaantuneisuutta esiintyy noin 0 3 metrin syvyydellä maanpinnan tasosta. Pilaantuneisuuden laajuutta on saatu rajattua tutkimuspisteiden sijoittelulla, mutta etelänsuuntaan rajausta ei ole täysin tehty. Pilaantunut alue sijoittuu lähelle kiinteistöllä sijaitsevaa rakennusta ja on mahdollista, että pilaantunutta maata sijaitsee myös rakennuksen alapuolella.
UUDELY/653/07.00/2010 4/18 Öljyhiilivetyjen kulkeutuminen kiinteistön porakaivoveteen on epätodennäköistä, koska alueella on noin 16-18 metrin savi-/liejukerros kovan pohjan päällä. Vanhojen säiliöiden poistosta ei ole tietoa, mutta tiettävästi ainakin osa on poistettu. Tällöin ei ole varmuutta tapahtuuko haitta-aineiden leviämistä maaperään vapaana öljytuotteena. Leviämistä voi tapahtua maaperään imeytyvän sadeveden välityksellä. Fraktioitujen komponenttien perusteella on todettu, että pitoisuudet ovat fraktioittain melko pieniä ja maaperässä on todettu pääasiassa keskiraskaita ja raskaita alifaattisia öljyhiilivetyjä (C 12 - C 35 ), joiden kulkeutuminen on heikompaa kuin bensiinihiilivetyjen. Haitta-aineiden haihtuminen on mahdollista alueella tehtävien kaivutöiden aikana. Kaivannosta ei kaivutyön aikana haihdu öljyhiilivetyjä siinä määrin, että satunnaiset ohikulkijat altistuisivat niille merkittävästi. Pilaantuneisuutta on todettu maan pinnassa, joten teoriassa altistuminen ilman kautta on mahdollista myös tällä hetkellä. Pitoisuudet ovat kuitenkin niin pieniä, että altistumisriski on pieni. Maaperää kaivettaessa voivat öljyhiilivedyt kulkeutua rakennuksen huoneilmaan, mikäli ikkunoita pidetään auki. Lisäksi öljyhiilivedyt voivat vähäisessä määrin välittyä rakennuksen huoneilmaan, jos pilaantuneisuus on levinnyt rakennuksen alle. Suora ihokosketus maaperän haitta-aineisiin ennen kunnostusta on mahdollista, mikäli maaperää kaivetaan. Kunnostustöiden aikana altistuminen suoran ihokosketuksen kautta on mahdollista. Kunnostustöiden aikana altistuminen estetään suojavarusteilla. Pilaantuneiden maa-ainesten sijaitessa maanpinnalla, suora tai välillinen altistuminen suun kautta on mahdollista. Altistuminen suun kautta on mahdollista myös kaivutöiden aikana. Alueella ei sijaitse pintavesiä, joihin öljyhiilivedyt olisivat kulkeutuneet. Alueen pohjavettä hyödynnetään talousvetenä porakaivosta. Altistumista voi tapahtua, jos öljyhiilivedyt kulkeutuvat porakaivoveteen. Kaivovedestä otetussa vesinäytteessä ei todettu kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia. Altistumista vesien välityksellä voi tapahtua, jos öljyistä vettä joutuu suuhun esim. kaivutöiden yhteydessä. Välillistä altistumista talousveden välityksellä voi tapahtua öljyhiilivetyjen diffuusion kautta muovisen talousvesijohdon läpi. Kiinteistön vesijohto ei sijaitse lähellä aluetta, jossa todettiin lievää pilaantuneisuutta, joten altistumista ei arvioida tapahtuvan. Leviämisriskin ja pilaantuneisuudesta johtuvan kohteen maankäytön sekä maaperän käsittelyn rajoitusten poistamiseksi ja kohteessa sijaitsevan porakaivon vedenlaadun turvaamiseksi kohteen maaperä esitetään kunnostettavaksi.
UUDELY/653/07.00/2010 5/18 Esitetty kunnostussuunnitelma Kunnostusmenetelmä ja kunnostustavoitteet Maaperän kunnostetaan massanvaihdolla. Kunnostustavoitteena on valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen bensiini- ja öljyhiilivetyjen alempi ohjearvotaso. Jos kunnostustöiden aikana havaitaan sellaisia haitta-aineita, joita ei ole aiempien tutkimusten yhteydessä todettu, esitetään myös em. haitta-aineiden osalta kunnostuksen tavoitetasoiksi alempia ohjearvoja. Mikäli tavoitepitoisuuksiin ei joltain osin kohtuudella päästä (esim. olemassa olevat rakenteet, rakennukset, tms. esteet), määritetään jatkotoimenpiteiden tarve tilanteesta tehtävän erillisen riskinarvion perusteella. Jos kunnostustyön aikana todetaan haittaaineiden kulkeutuneen rakennuksen alapuoliseen maaperään haitallisissa määrin, esitetään niiden kunnostuksesta erikseen suunnitelma Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Kunnostuksen toteuttaminen Pilaantuneen maa-ainekset pyritään lastaamaan suoraan auton lavalle ilman välivarastointia. Pilaantuneisuuden levinneisyyttä seurataan työn aikana. Kohteessa saattaa olla ennakkotietojen perusteella jakelutoimintaan liittyviä maanalaisia säiliöitä tai muita rakenteita. Vanhat säiliöt poistetaan. Tavoitepitoisuuteen kaivettu alue täytetään maaperäkerrosten mukaisesti aluksi savella, jonka jälkeen alue täytetään routimattomalla pilaantumattomalla maa-aineksella. Rakennuksen alapuolisten massojen pilaantuneisuus tarkastetaan kunnostustyön yhteydessä. Mikäli pilaantuneisuus on levinnyt rakennuksen alle, eikä sitä ole mahdollista poistaa ilman erityisjärjestelyjä, tehdään asiasta riskitarkastelu. Kunnostustyö päättyy, kun kaikki haitta-aineita yli tavoitetason sisältävät pilaantuneet maa-ainekset on poistettu tai muuten todetaan erillisellä riskinarviolla haitta-aineiden laadun ja määrän olevan sellaisia, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle. Varsinaisen kunnostustyön arvioidaan kestävän noin yhden viikon. Työn aikainen näytteenotto Kaivutyön aikana maa-aineksen öljyhiilivetypitoisuuksia seurataan kenttäanalyyseillä (PID-mittari ja esim. PetroFlag-kenttäanalyysi). Noin 10 % kenttäanalyysien tuloksista varmennetaan laboratorioanalyysein. Kenttäanalyyseillä puhtaaksi todettujen kaivantojen pohjista ja seinämistä otetaan jäännöspitoisuusnäytteet. Kustakin kaivannosta otetaan vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä. Näytteet otetaan edustavalla ti-
UUDELY/653/07.00/2010 6/18 heydellä siten, että jokaisen seinän ja pohjan osan keskimääräinen pitoisuus tulee selvitettyä. Tässä kohteessa laboratoriossa maanäytteistä analysoidaan C 5 - C 40 -öljyhiilivetyjen, BTEX-yhdisteiden, MTBE:n, TA- ME:n, ETBE:n, 1,2-dikloorietaanin ja 1,2-dibromietaanin pitoisuudet. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Vesien käsittely Pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan luvan omaavalle vastaanottajalle puhdistettavaksi hyväksytyllä menetelmällä tai laitteistolla, tai alueelle, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä massoja. Pilaantuneet maat kuljetetaan rekka-autoilla kuormat peitettyinä. Kuormien mukana toimitetaan valvojan laatimat pilaantuneen maan siirtoasiakirjat. Alle kunnostuksen tavoitetason olevat tiivistyskelpoiset maa-ainekset käytetään ensisijaisesti kaivantojen täyttöön, jos ne ovat teknisesti siihen kelpaavia. Kaivantojen täyttöihin kelpaamattomat maat kuljetetaan luvanvaraiselle maankaatopaikalle. Kohteessa hyödynnettävät maaainekset sijoitetaan ensisijaisesti kaivantojen pohjalle alustäyttöihin. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alemman ohjearvon välissä) sisältävien maa-ainesten sijoituspaikat kiinteistöllä esitetään kunnostuksen loppuraportissa. Kunnostuksen yhteydessä poistettavat jakelutoimintaan liittyvät rakenteet kuljetetaan luvan omaaviin käsittelypaikkoihin. Kaivantoon voi kertyä vettä (orsi- ja sadevettä) kunnostuksen aikana. Öljyllä pilaantunut vesi voidaan poistaa kaivannosta esim. pumppaamalla öljyinen vesi öljynerottimen ja tarvittaessa aktiivihiilisuodattimen kautta maastoon. Maastoon tai viemäriin johtamiselle hakee valvoja luvan ennen pumppausta. Maaperä vesien johtokohdalla tarkastetaan kunnostustyön jälkeen ja kunnostetaan tarvittaessa. Veden määrän ollessa vähäinen voidaan vesi pumpata paikalle tuotuun säiliöön ja toimittaa imuautolla pois (tai suoraan imuautolla kaivannosta) tai käsitellä muulla soveltuvalla menetelmällä esim. imeyttämällä öljyä adsorboivaan materiaaliin. Imuautolla poiskuljetettu vesi toimitetaan luvan omaavaan käsittelypaikkaan. Työn alussa kaivantovedestä otetaan tarvittaessa näyte, josta analysoidaan C 5 - C 40 hiilivetyjen sekä ETBE:n, MTBE:n, TAME:n, BTEXyhdisteiden, 1,2-dikloorietaanin ja 1,2 dibromietaanin pitoisuudet. Tämän jälkeen näytteitä otetaan tarpeen mukaan.
UUDELY/653/07.00/2010 7/18 Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Ulkopuolisten pääsy työmaalle estetään aitauksin ja varoituskyltein. Tarvittaessa kaivettavaa maata kostutetaan pölyämisen ehkäisemiseksi. Haitta-aineiden leviäminen ympäristöön vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja peittämällä kuormat. Tarvittaessa ajoreiteille levitetään pilaantumatonta maa-ainesta. Pilaantuneiden maiden kaivutyö toteutetaan siten, että maa-aineksia ei levitetä kaivun aikana puhtaalle alueelle. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvää öljyistä vettä ei johdeta puhdistamattomana maastoon. Toiminta poikkeuksellisissa tilanteissa Työsuojelu Pilaantuneen maan kunnostustyön aikana saattaa ilmetä odottamattomia tilanteita. Lieviä työtapaturmia varten työmaalle varataan ensiapuvälineet. Työmaalle laitetaan näkyviin yleiset hälytysnumerot. Kenttävalvoja seuraa koko työn ajan työmaalta mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, rakenteita tai muuta normaalista poikkeavaa. Jos tällaisia löytyy, asiasta informoidaan välittömästi tilaajaa ja ympäristöviranomaisia. Mahdollisista toimenpiteistä neuvotellaan heidän kanssaan. Työntekijät käyttävät kaivutöiden aikana suojavaatteita (kypärä, suojakäsineet, työvaatteet, öljyn kestävät jalkineet). Tarvittaessa työntekijät käyttävät hengityssuojainta. Haihtuvien hiilivetyjen esiintymistä työmaan ilmassa seurataan PID-mittarilla. Kunnostettavalla alueella ruokailu, juominen ja tupakointi on kielletty. Kirjanpito ja raportointi Urakoitsija pitää työmaapäiväkirjaa, johon myös valvoja ja viranomaiset voivat halutessaan tehdä merkintöjä. Kunnostustyömaan valvoja pitää kirjaa kohteesta kaivetuista ja pois kuljetetuista maa-aineksista, haittaainepitoisuuksista, sijoituspaikoista ja ajankohdista. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla. Pilaantuneen maan kunnostustyöstä tehdään loppuraportti, joka toimitetaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristöviranomaiselle työn päättymisen jälkeen. Loppuraportista tehdään myös tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen.
UUDELY/653/07.00/2010 8/18 Tiedotus Pilaantuneen maan määrä Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Öljyalan Palvelukeskus Oy tiedottaa työmaasta kunnostustyön osapuolille aloitusilmoituksella. Ympäristötekninen valvoja tiedottaa työstä etukäteen naapurustoa. Työmaa varustetaan pilaantuneen maan kunnostuksesta kertovilla kylteillä. Valvoja informoi tarvittaessa kunnostuksen kulusta naapurustoa, kunnan ympäristöviranomaisia sekä alueellista ELY-keskusta. Öljyhiilivedyillä pilaantuneen alueen pinta-alaksi arvioidaan noin 140 m 2. Pilaantuneeksi luokiteltavia maa-aineksia arvioidaan olevan noin 315 m 3 itd. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Öljyalan Palvelukeskus Oy:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Vantaalla osoitteessa Kistolantie 1 (RN:o 92-416-3-82), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kiinteistöltä on poistettava pilaantunut maa-aines, jonka bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ), MTBE:n ja TAME:n, bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin tai ksyleenien pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt alemmat ohjearvotasot. 1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 1.3. Jos kaivun aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu kiinteistön ulkopuolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle.
UUDELY/653/07.00/2010 9/18 Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä poistettavia jakelutoimintaan liittyviä rakenteita (säiliöt, putkistot, mittarikorokkeet, jne.) ympäröivän maaperän haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi sekä kunnostettavan alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ), BTEX- yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) sekä MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Pilaantuneen maan kaivualueet on aidattava ja kaivannot on varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla kiinteistöllä tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä. 3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueen maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneiden maa-ainesten poistamisen jälkeen on kaivannon seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ), BTEXyhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) sekä
UUDELY/653/07.00/2010 10/18 MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet sekä mahdollisten muiden kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Eristävä rakenne ja riskitarkastelu 5.1. Mikäli kaikkea haitta-ainepitoisuudeltaan määräyksen 1.1. mukaiset kunnostustavoitteet ylittävää maa-ainesta ei ole mahdollista poistaa säilytettäviä rakenteita tai rakennuksia vaurioittamatta, on kunnostustavoitteet ylittävä maa-aines erotettava kaivantoihin tuotavasta täyttömaa-aineksesta maarakentamisessa yleisesti käytettävästä materiaalista erottuvalla havainnointikerroksella ja tarvittaessa eristerakenteella. Havainnointikerroksesta ja eristerakenteista on tehtävä suunnitelma, jossa on esitettävä kaivantojen reunoille ja pohjalle jäävät haitta-aineet ja niiden pitoisuudet, erottava tai eristävä rakenne karttaja poikkileikkauskuvin esitettynä sekä käytettävä materiaali ja materiaalin ominaisuudet. Suunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen rakenteiden toteuttamista. Tiedot toteutuneista havainnointi- ja/tai eristerakenteista on esitettävä määräyksessä 9.3. edellytetyssä loppuraportissa kartta- ja poikkileikkauskuvineen. 5.2. Jos kiinteistölle jää maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät määräyksessä 1.1. asetetut kunnostuksen tavoitepitoisuudet, on maaperään jäävien haitta-aineiden aiheuttamat terveys- ja ympäristöriskit arvioitava seikkaperäisesti. Riskitarkastelussa on lisäksi arvioitava maaperän jatkokunnostustarve sekä jatkotarkkailutarve. Riskitarkastelu on liitettävä määräyksessä 9.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin. Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 6. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t).
UUDELY/653/07.00/2010 11/18 Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 7.1. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä alueelta poistettavat muut kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. 7.2. Mikäli alueelta kaivettuja maa-ainesjätteitä, joiden haittaainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kynnysarvojen ja määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden välillä, hyödynnetään kaivantojen täytöissä, on haittaainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien maa-ainesten haittaainepitoisuudet ja sijoituspaikat dokumentoitava. Selvitys maaainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 9.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin. Pilaantuneen veden käsittely 8. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Ongelmajätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään.
UUDELY/653/07.00/2010 12/18 Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 9.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti kiinteistön omistajalle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta. 9.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista. 9.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Päätöksen perustelut Käsitteet Raportti on toimitettava kiinteistön omistajalle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Yhteenveto mahdollisesta pilaantuneen veden viemäriin johtamisesta on toimitettava alueen vesihuollosta vastaavalle laitokselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia,
UUDELY/653/07.00/2010 13/18 Yleiset perustelut joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä. Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kunnostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden
UUDELY/653/07.00/2010 14/18 ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty alemmaksi ohjearvoksi bensiinijakeille (C 5 - C 10 ) 100 mg/kg, öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C 10 - C 21 ) 300 mg/kg, raskaille öljyjakeille (>C 21 - C 40 ) 600 mg/kg, bentseenille 0,2 mg/kg, tolueenille 5 mg/kg, etyylibentseenille 10 mg/kg, ksyleeneille 10 mg/kg sekä MTBE:n ja TAME:n summapitoisuudelle 5 mg/kg. Maaperän kunnostustavoitteeksi on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti alempi ohjearvotaso bensiini- ja öljyhiilivedyille. Kunnostustavoite on katsottu riittäväksi kohteen maankäyttö ja ympäristöolosuhteet huomioon ottaen. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haittaaineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maaainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen vuoksi. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta kiinteistön ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Kaivutyön aikaisella näytteenotolla selvitetään poistettavien rakenteiden ympäristön maaperän haitta-ainepitoisuudet, tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus sekä kaivettavien maa-ainesten haittaainepitoisuudet. Kaivettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. (Määräykset 2. ja 3.2.)
UUDELY/653/07.00/2010 15/18 Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haittaainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maaaineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Mikäli kaikkea kunnostuksen tavoitepitoisuudet ylittävää maa-ainesta ei ole mahdollista poistaa säilytettävien rakenteiden vaurioitumisvaaran tai esim. rakennusten sortumavaaran vuoksi, on maa-ainekset edellytetty erotettaviksi ja tarvittaessa eristettäviksi puhtaista maa-aineksista soveltuvalla materiaalilla ja riskitarkastelulla arvioitavaksi maaperän jatkopuhdistus- ja/tai tarkkailutarve. Eristävä rakenne voi olla tarpeen silloin, kun haitta-aineet voivat kulkeutua takaisin jo kunnostetulle alueelle. Erottavasta/eristävästä rakenteesta laadittu suunnitelma on edellytetty toimitettavaksi ennen rakenteen asentamista tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. (Määräykset 5.1. ja 5.2.) Tarvittaessa tehtävällä haitta-ainepitoisten maa-ainesten erottamisella/ eristämisellä ja riskitarkastelulla varmistetaan, että kiinteistöille jäävistä kunnostustavoitteet ylittävistä haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei pitkälläkään aikavälillä aiheudu terveys-, viihtyvyys- tai ympäristöhaittaa. (Määräykset 5.1. ja 5.2.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 6.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat
UUDELY/653/07.00/2010 16/18 kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.1.) Päätöksessä on edellytetty täytöissä mahdollisesti hyötykäytettävien kunnostustavoitteet alittavien, mutta kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta haitta-ainepitoisten maa-ainesten sijainti on tiedossa ja jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti mahdollisten tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 7.2.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 8.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 9.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: http://www.suomi.fi/suomifi/ suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määräykset 9.2. ja 9.3.) Keskeisimmät lainkohdat Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä.
UUDELY/653/07.00/2010 17/18 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2011 (1394/2010) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2011 (1394/2010) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 20 tuntia. Öljyalan Palvelukeskus Oy SOILI-ohjelma c/o Pöyry Finland Oy Johanna Routio PL 50 01621 Vantaa SOILI-kohdenumero 01730-13-70 Vantaan kaupungin ympäristölautakunta Kiinteistö Oy Kisko Johtoporras c/o Kirjapaino Brandi Oy, Kistolantie 1, 01750 Vantaa Suomen ympäristökeskus (sähköisenä)
UUDELY/653/07.00/2010 18/18 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Vantaan kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Kiinteistön maaperää koskevat tiedot merkitään valtakunnalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (liite 3.). Yli-insinööri Heli Antson Ylitarkastaja Vesa Suominen Liitteet Liite 1. Kohteen sijainti Liite 2. Näytteenottopisteiden sijainti Liite 3. Valitusosoitus