Lapsi tarvitsee läheisiään

Samankaltaiset tiedostot
Pesäpuu ry. lastensuojelun erityisosaamisen keskus

Lapsilähtöisen arvioinnin tukijalkoja

KEHITTÄMISPROJEKTIT. SISUKAS- projekti SISUKAS-projektin visio ja päätavoite. Projektin henkilöstö

Tapahtuma on maksuton! Keikalla YONA! Terve tuloa!

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

#Munperheet - Kohti suunnitelmallista perheen jälleenyhdistämistä lastensuojelun perhehoidossa

Pelastakaa Lasten Läheltä tueksi hanke ja vanhempien oma ryhmä Café Social

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

Perhe on enemmän kuin yksi

Ketään ei saa jättää yksin

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Investointi sijaisvanhempaanparas

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä

raportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

VOIMA VAIKUTTAA! 5 KÄRKEÄ: N U O R T E N K O K E M U S A S I A N T U N T I J O I D E N V E R K O S T O L A K L O M U K A N A :

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Pesäpuu ry. Historiaa:

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012

Sijaishuollon valtakunnalliset yhteiskehittämispäivät Työryhmien tuotokset Sijaishuollon ohjaus ja valvonta

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti , Turku Mikko Oranen

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Mirjam Kalland Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

raportti Reetta Peltonen, Pia Lahtinen, Onni Westlund Pesäpuu Ry

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

VERKOSTOT KOHTAAVAT PERHEET VOIMAANTUVAT. Perhehoidonpäivät Jyväskylä Pirkko Porrassalmi Milla Nuorala

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Koonti työpajatyöskentelyistä Edustajiston kokouksessa Lahdessa

Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus

Yhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

Raportti myönnetystä apurahasta. YTT Kati Kallinen

Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö Esityksen nimi / Tekijä

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA

Green Care lasten ja perheiden tukena GreenCareLab teemapäivä Sosiaalityöntekijä Jaana Aarnio Läheltä tueksi -hanke

TUKI JA LÄHEISET NUOREN ELÄMÄSSÄ

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

LASTENSUOJELUN LAATUSUOSITUS JA SIJAISHUOLLON LAATUKRITEERIT

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro. Terveyden edistämisen kehittämispäivät

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Kohtaamisia lastensuojelussa

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

VANKEUSAIKA MAHDOLLISUUTENA! - Yhteisasiakkuus sosiaalista osallisuutta ja työllisyyttä tukevissa verkostoissa. ESR-hanke ajalla

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan?

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen

Lastensuojelun terapeuttisen laitoskasvatuksen mallinnus. Pia Eriksson, kehittämispäällikkö, THL

ONNISTUNEEN MUUTON AVAIMET

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Perhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua.

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin

Perheet Keskiöön! Perheet keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.

TYÖPAJA: LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANKKURI VANHEMMAN KANSSA RINNALLA KULKIEN

Hyvinvointia e-palvelujen avulla

KONKREETTISET TOI- MENPITEET. Sijaishuollon kehittäminen - tavoitteet

VOIKUKKIA -verkostohankkeen rooli valtakunnallisen vertaistukiryhmätoiminnan

VANKEUSAIKA MAHDOLLISUUTENA! - Yhteisasiakkuus sosiaalista osallisuutta ja työllisyyttä tukevissa verkostoissa. ESR-hanke ajalla

Perhekeskeisyys palveluntarpeen arvioinnissa: perhekeskeinen suunnitelmatyöskentely

Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin Jyväskylä

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI

SyTy -kokonaisuus. Projektipäällikkö Nanna Miettunen /SyTy-hanke

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

Transkriptio:

Lähemmäs-projekti, Pesäpuu ry Lapsi tarvitsee läheisiään LÄHEMMÄS-projektin toimintakertomus 2014 Lähemmäs

2 LÄHEMMÄS-projektin toimintakertomus 2014 Pesäpuu ry:n Lähemmäs-projekti (Läheisten osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa) sai Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksen vuosille 2013 2016. Projekti on valtakunnallinen ja sen pilottialueina ovat Pohjois-Savo, Rovaniemi, Satakunta, Tampere ja Varsinais-Suomi. Tärkeitä hankekumppaneita ovat Sukupuu ry, Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ry:n VOIKUKKIAverkostohanke, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Perhehoitoliitto ry sekä Pelastakaa Lapset ry:n Läheltä tueksi -projekti. Visio ja päätavoite Lähemmäs-projektin visiona on Lähemmäs lasta, jolla viitataan lapsen läheissuhteiden edistämiseen. Lähemmäs-projektin päätavoitteena on lisätä läheissuhteiden arvostusta ja vahvistaa lasten ja heidän läheistensä osallisuutta lastensuojelussa. Osatavoitteet ja keinot Lähemmäs-projektin osatavoitteina on edistää lasten ja heidän läheistensä osallisuutta ja kuulluksi tulemista tukea lasten ja perheiden selviytymistä läheisverkoston avulla luoda sosiaalityöhön lapsilähtöisiä läheissuhteita huomioivia työtapoja Näihin tavoitteisiin pyritään vahvistamalla kokemusasiantuntijuutta lastensuojelutyön kehittämisessä etsimällä läheisjärjestelyillä ratkaisumalleja lastensuojelun tukea vaativiin tilanteisiin tuottamalla työmenetelmiä ja prosessikuvauksia lastensuojeluprosessin eri vaiheisiin Toiminnan vuosi 2014 Vuosi 2014 oli Lähemmäs-projektin toinen vuosi, jolloin varsinainen muutostyö pilottialueilla ja valtakunnallisesti alkoi. Projektissa työskenteli neljä työntekijää: osa-aikainen (60 %) projektipäällikkö, kokoaikainen erityisasiantuntija, osa-aikainen (50 %) projektityöntekijä ja osa-aikainen projektityöntekijä/kokemusasiantuntijaläheinen (50 %).

Projektin ohjausryhmä kokoontui sovitusti kaksi kertaa ja käsitteli muun muassa arviointia, viestintää, tutkimustoimintaa ja vaikuttamistyötä sekä tuotettavien materiaalien sisältöjä. Pilottialueiden ja fokusryhmien edustajista koottu kehittämistyöryhmä ns. työrukkasryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Se keskittyi läheisten oppaan ja Lastensuojelun käsikirjan sisältöjen ideoimiseen ja tuottamiseen sekä lastensuojelun läheistyön uudistamistarpeisiin. 3 Lasten ja läheisten osallisuuden vahvistaminen vaatii asennetyötä! Lähtölaukaukset pilottialueiden läheistyöhön Kaikilla viidellä pilottialueilla pidettiin vuoden aikana aloitustapahtuma työkokouksen, kehittämispäivän tai alueellisen seminaarin muodossa. Tavoitteena oli herättää alueelliset toimijat lapsen läheissuhteiden huomioimiseen osana vaikuttavaa lastensuojelutyötä. Aloitustapahtumat toteutettiin yhdessä alueellisten yksiköiden tai kaupunkien kanssa. Näissä aloitustapahtumissa oli mukana yhteensä 130 ammattilaista ja kokemusasiantuntijaa. Läheisfoorumimalleilla läheistyön ytimeen Osalla projektin pilottialueista kokeiltiin erilaisia läheisfoorumimalleja. Vuoden aikana toteutettiin yhteensä kolme yhden päivän läheisfoorumia ja yksi ryhmämuotoinen läheisfoorumi: Tyttöjen päiväkirjapaja ja läheisten vertaisryhmätyöskentely Tyttöjen läheisfoorumipäivä toteutettiin pääkaupunkiseudulla laulaja, muusikko, lauluntekijä Yonan toteuttamana tyttöjen päiväkirjatyöpajana. Samaan aikaan tyttöjen valitsemille läheisille järjestettiin oma vertaisryhmätyöskentely. Työpajaan kutsuttiin osallistujia kaikilta pilottialueilta. Osallistujia oli yhteensä 12 (kuusi tyttöä ja kuusi tyttöjen valitsemaa läheistä).

4 Helsingin Diakonissalaitoksen (HDL) yksikön läheisfoorumipäivä HDL:n läheisfoorumipäivä toteutettiin yhdessä yksikön työntekijöiden, Pesäpuun kutsumien kokemusasiantuntijanuorten ja aikuisten sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Läheisfoorumiin osallistui 13 lasta valitsemansa 13 läheisen kanssa. Läheisfoorumipäivä rakennettiin lapsen ja läheisen yhdessä kulkemaksi rastiradaksi, jossa eri rasteilla pohdittiin läheissuhteita keskustelun, toiminnan, valokuvauksen ja tunnetyöskentelyn keinoin. Salapoliisitoiminnan ja läheisten yhteinen ryhmä Pesäpuun Salapoliisien ja läheisten (Sherlockien) ryhmä toteutettiin yhdessä Tampereen kaupungin lastensuojelun kanssa. Viiden kerran työskentelyprosessiin osallistui kuusi lasta läheisineen sekä työntekijöitä. Teemoina olivat lastensuojelu, auttaminen, sosiaalityöntekijä ja elämän tärkeät asiat. Tuloksia esiteltiin Valtakunnallisia lastensuojelun perhehoidon päivillä Jyväskylässä.

5 Lasten ja läheisten yhteinen Salapoliisifoorumi Varsinais-Suomessa järjestetyssä Salapoliisifoorumissa lapset ja läheiset työskentelivät päivän ajan, ja teemoina olivat lastensuojelu, koti ja ikävä. Näistä teemoista tuotettiin julisteita valtakunnalliseen levitykseen. Varsinais-Suomen Salapoliisien ja läheisten foorumiin osallistui kymmenen lasta ja kymmenen läheistä sekä laitosten työntekijöitä. Joillakin pilottialueilla, esimerkiksi Pohjois-Savossa, Satakunnassa ja Rovaniemellä on jo entuudestaan toimivia läheistyön muotoja, kuten sukulaissijaisvanhempien vertaisryhmät (Satakunta ja Pohjois-Savo), erilaisia vertaisten tapaamisia (esimerkiksi Vertaisten lauantai Pohjois-Savossa) ja läheisten päiviä (esimerkiksi Majakka-ryhmien läheispäivät Rovaniemellä). Joissakin tapahtumissa oltiin mukana toteuttamassa ja oppimassa hyviä käytäntöjä.

6 Kokemusasiantuntijat yhteiskehittäjinä Kokemusasiantuntijanuoret ja läheiset osallistuivat ohjausryhmän ja kehittämistyöryhmän kokouksiin, valtakunnallisiin puheenvuoroihin sekä kirjoitus- ja tiedotustehtäviin yhdessä projektihenkilöstön kanssa. Projektiin palkatun kokemusasiantuntijaläheisen merkitys korostui suuresti vaikuttamistyössä, koulutuksissa ja materiaalintuotannossa, erityisesti läheisille suunnatun oppaan työstämisessä. Vuoden aikana jatkettiin jo alkaneiden fokusryhmien - Sukupuu ry:n ja sukulaissijaisvanhempien ryhmän - tapaamisia. Projektin ensimmäisistä tuloksista tuotettiin useita artikkeleja Pesäpuun lehteen. Projektin ohjausryhmän jäsenten haastattelu läheisten merkityksestä lastensuojelussa julkaistiin Lapsen Maailma lehdessä. Vaikuttavalla työllä uusia läheisratkaisuja lastensuojeluun Kehittämistyöryhmässä kerättiin määrällistä ja laadullista tietoa pilottialueilta läheisiä osallistavista lastensuojelukäytännöistä ja -menetelmistä. Lisäksi aloitettiin tutkimusyhteistyö Lastensuojelun käsikirjan päätoimittajan kanssa. Kehittämisessä päätettiin keskittyä erityisesti sukulais- ja läheissijaisvanhemmuutta sekä oheishuoltajuutta kartoittavien ja tukevien mallien kokoamiseen ja tuottamiseen. Lähemmäs Lasta koulutusmalli valmiina pilottialueille Kaksipäiväistä Lähemmäs Lasta koulutusta pilotoitiin Kanta-Hämeessä. Koulutuspalautteiden mukaan työntekijöiden osaaminen ja ymmärrys läheisten kartoittamisen merkityksestä ja tukimahdollisuuksista lisääntyivät. Koulutuksen osallistujille koottiin Ideoita ja välineitä työntekijälle lapsen läheissuhteiden kartoittamiseen ja vahvistamiseen ideavihko. Koulutusta päätettiin tarjota myös avoimena koulutuksena ja tilauskoulutuksena. Loppuvuonna valmisteltiin kaikilla pilottialueilla vuonna 2015 toteutettavaa Lähemmäs Lasta koulutuskiertuetta. Lapsen läheisverkostot keskiössä myös kansainvälisillä kentillä Lähemmäs-projekti toteutti Lontoon opintomatkan, jossa oli mukana projektihenkilöstön lisäksi pilottialueiden edustajia. IFCO:n (International Foster Care Organisation) Euroopan konferenssissa Irlannissa pidettiin yhdessä Pesäpuun Selviytyjät-tiimiläisten kanssa kaksi työpajaa lasten läheissuhteiden ja läheisten osallisuuden merkityksestä: toinen nuorille (13 osallistujaa) ja toinen aikuisille (35 osallistujaa). Sijaishuollossa olevien nuorten ajatukset läheissuhteiden merkityksistä näyttäytyivät yhteisinä riippumatta kulttuurista tai maasta.

7 Kansainvälisiä puheenvuoroja varten käännettiin Lähemmäs-projektin esitteet ja materiaalia englanniksi. Lapsilähtöisiä ja läheissuhteet huomioivia työtapoja lastensuojeluun Toimintavuonna suunniteltiin ja toteutettiin opintomatka Lontooseen sellaisiin tutustumiskohteisiin, joissa on tuloksellisesti kehitetty ja otettu käyttöön läheisiä osallistavia työmenetelmiä. Tutustumiskohteina olivat NSPCC:n (National Society for the Prevention of Cruelty to Children) monipuolinen, lapsilähtöinen työ, Morning Lane Associates, joka levittää Itä-Lontoossa kehitettyä Reclaiming social work in Hackney sosiaalityön mallia sekä Family Rights Group (FRG), joka edistää muun muassa läheissijaisvanhemmuutta. Opintomatkan tuloksia kokeiltiin erityisesti Satakunnassa ja levitettiin laajemminkin valtakunnallisesti kirjoittamalla ja tarjoamalla useita artikkeleita valtakunnallisiin lehtiin. Opintomatkan matkakertomus julkaistiin Pesäpuun www-sivuilla osoitteessa http://pesapuu.fi/toiminta/laheisten-osallisuuden-vahvistaminen/laheiset-materiaalit/

8 Projektin kehittämistyöryhmä kokosi ja tuotti Lastensuojelun käsikirjaan materiaalia erilaisista lapsia ja läheisiä huomioivista käytännöistä ja menetelmistä. Kehittämistyöryhmän kokouksissa oli mukana Lastensuojelun käsikirjan päätoimittaja. Lisäksi ryhmä ideoi ja tuotti sisältöä läheisten oppaaseen (Pieni opas lasten ja nuorten läheisille lasten suojelussa), joka julkaistaan vuoden 2015 alussa. Läheissuhteiden merkitys lastensuojelussa kiinnosti myös tutkimuksen näkökulmasta; useat opinnäytetyön tekijät ottivat yhteyttä vuoden aikana. Projektissa koottiin sen tavoitteita ja tiedontuotantoa tukevia tutkimusteemoja ja käynnistettiin niihin liittyviä uusia opinnäytetyöhankkeita. Ensimmäiset lastensuojelun läheissuhteita ja läheisten osallisuutta käsittelevät opinnäytetyöt valmistuivat ja linkit valmiisiin töihin julkaistiin Pesäpuun wwwsivuilla. Mitä jäi sydämeen? Kokonaisuudessaan Lähemmäs-projekti toteutui alkuperäisen projektisuunnitelman aikataulun mukaisesti. Joiltakin osin syntyi uusia innovaatioita, kuten läheisfoorumimalli ja Lähemmäs Lasta koulutusmalli materiaaleineen. Haasteina olivat vaikuttamis- ja tiedottamistyö. Lapsen läheissuhteita osataan jo lastensuojelussa kartoittaa, mutta rohkeus, aika ja välineet lapsen läheissuhteiden työstämiseen osana vaikuttavaa ja laadukasta lastensuojelutyötä vaativat vielä työtä. Saatujen ja arvioitujen kokemusten perusteella huomattiin, että läheisfoorumien järjestäminen on vaativaa, aikaa vievää ja prosessinomaista yksittäinen tapahtumapäivä ei riitä syvälliseen ja pitkäkestoiseen muutokseen läheistyössä. Läheisfoorumit vaativat huolellista, työntekijät, lapset ja läheiset motivoivaa etukäteistyötä. Ne edellyttävät myös dokumentointia ja yhteistä jälkireflektointia, jotta läheisten osallisuuden tavat konkretisoituvat ja lasten läheissuhteiden kanssa työskentely juurtuu osaksi arkista lastensuojelutyötä. Toisaalta perusteellinen työ oli toisaalta myös: kun läheissuhteiden merkitystä pysähdyttiin miettimään lasten näkökulmasta ja kokeilutoiminnan avulla ylitettiin läheisten mukaan ottamisen kynnyksiä, läheissuhteet saivat uuden merkityksen työntekijöiden mielissä ja lastensuojelun asiakkaina olevien lasten arjessa. Foorumeiden tuloksia: kolmessa laitoksessa läheisten kaipuusta rohkaistuttiin puhumaan lasten kanssa lapset saivat luvan puhua ikävästä vanhemmat ymmärsivät paremmin oman merkityksensä lapselle foorumit havahduttivat vanhempia ymmärtämään lapsen ikävää ja tapaamisten merkitystä lapsen näkökulmasta työntekijät saivat rohkeutta ja työvälineitä käsitellä ikävää lasten kanssa yksi lapsista muutti sijaishuollon aikana lähemmäs omaa läheistään läheisten merkitystä sijaishuollon arjessa pysähdyttiin pohtimaan

9 VIESTEJÄ VUODELTA 2014 Lapset lapsen sydämessä on tilaa yhtä aikaa monelle läheiselle! on tärkeää kunnioittaa lapsen itse tärkeiksi kokemia ihmissuhteita ja turvata ne! läheisyys on tunne! lapsen ja läheisen yhdessäolo ja tilan antaminen rakkauden tunteelle on lasta vahvistavaa, vaikka läheinen olisi huonossa kunnossa, kunhan tilanne on turvallinen lapsi kehrää sekä hyvässä suhteessa läheiseensä että ympäröivien ihmisten toimivissa suhteissa! Suhde vaikka lapsi on sijoitettu, on hänellä aina suhde perheeseensä! kaipuu tärkeisiin suhteisiin tulee tehdä näkyväksi ja auttaa lasta näissä suhteissa! lapsi kehittyy suhteessa toisiin ihmisiin! sosiaalityössä on tärkeää nähdä suhteen merkitys sekä mahdolliset haitat, jos suhteet katkeavat sosiaalityön toimenpiteiden seurauksena! Läheiset Läheiset haluavat olla mukana lapsen jokapäiväisessä elämässä, eivät vain järjestetyissä tapaamisissa tai juhlissa läheisen voi olla vaikea olla lapsen tukena, jos aikaa on kulunut tai lapsi on sijaishuollossa tarvitaan työntekijöiden apua ja konkreettisia tapoja pitää yhteyttä ja tulla mukaan lapsen elämään lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle voi olla läheiselle kuin pieni kuolema läheiset tarvitsevat myös apua

10 Sijaisvanhemmat Suhde määrittelee läheisen - ei laki, biologia tai etäisyys! Sijaisperhe on jatkuvan arvioinnin kohteena! - Lapsen menettämisen pelosta, sijaisvanhemman pelosta ja muista kielletyistä tunteista on autettava puhumaan ääneen Sijaisvanhemmat ovat valtavan yksinäisiä, jos eivät voi puhua. Tilanne voi olla uhka sijoituksen pysyvyydelle ja lapsen läheissuhteille! Työntekijät työntekijät kokevat, että heillä on tuskin aikaa tavata lapsia, saati sitten läheisiä läheisten mukaan ottaminen voidaan kokea työlääksi ja haastavaksi. läheiset voivat olla tarvitsevia ja viedä paljon työntekijöiden aikaa ja voimavaroja työparityöskentelystä apua työntekijät tarvitsevat tukea, asennetyötä ja välineitä läheistyöhön! Lapset ja nuoret tarvitsevat läheisiään, eikä heitä saa jättää yksin selviytymään läheissuhteissaan!