Nukketeatteri 27.11. Steiner-koululla! Ks. s. 10

Ruskeasuolla tapahtuu 58. vsk. Joulu 2011 Nukketeatteri 27.11. Steiner-koululla! Ks. s. 10 m Ruskeasuon talvilinnut m Tuhat vuotta VPK:ta! m Päiväkoti Ruskeasuo 60 vuotta m Silta-klubi kertoo toiminnastaan m Vierailemme siirtolapuutarhassa

Mieti, mitkä ovat sinun sijoittamisen tavoitteesi ja tule juttelemaan Laaditaan yhdessä sinulle sopiva sijoittamisen suunnitelma. Kun keskität raha-asiasi meille, Avainasiakkaanamme saat monipuolisia etuja. Nordea Pankki Suomi Oyj Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma pe 8 20 ja varaa aika sijoittamisen suunnitelmasi laatimiseen. Teemme sen mahdolliseksi Helsinki-Töölö Helsinki-Meilahti 0200 3000 (pvm/mpm) nordea.fi

Ruskeasuolla tapahtuu-lehti Lehti on riippumaton kaupunginosajulkaisu, joka ilmestyy kahdesti vuodessa. 58. vsk. Levikki 2200. Lehden julkaisu ja kustannus: Ruskeasuo-Seura ry Lehden toimitus ja taitto: Jyrki Erra Ilmoitushinnat: MV-ilmoitus Väri-ilmoitus Kansilehti 1/1 sivu 160 eur 190 eur Sisäsivut 1/1 sivu 130 eur 160 eur Sisäsivut 1/2 sivu 80 eur 105 eur Sisäsivut 1/4 sivu 55 eur 75 eur rivi-ilmoitus 20 eur 28 eur 4 Toimitukselta, Jyrki Erra 5 Puheenjohtajan palsta, Tuula Vanonen 7 Varapalsta, Jyrki Erra 11 Ruskeasuo-seuramme täyttää 60 vuotta v. 2013, Maj Lis Maltela 12 Onko sinulla aikaa tehdä hyvää?, Lauri Anttila, Meilahden seurakunta 14 Gripan byroo, Gripenbergin arkkitehtitoimiston kolme sukupolvea, Jyrki Erra 19 Meitä ruskeasuolaisia, Jyrki Erra 24 Ruskeasuon päiväkoti juhli, Sari Manninen 25 Päiväkoti Ruskeasuo 60 vuotta, Maj Lis Maltela, Mikael Tikkanen 28 Silta-klubi Ruskiksella: Iloa kaikille, Joan Bondad 29 Mikä on Silta-klubi? Internet sivusto www.silta-klubi.fi 32 Uusi asunto-osakeyhtiölaki ja sen tulkinta, Maj Lis Maltela, Merja Laavola 35 Ruskeasuon talvilinnut, Jyrki Erra 40 Raisiontie 8 kunnosti pihan, Mirjami Nummelin 41 Nouskarin buli vedu fledas, Jyrki Erra 42 VPK:ta tuhat vuotta eikä suinkaan suotta, Maj Lis Maltela 45 Lankarullakioski kunnostettu, Jyrki Erra 46 Valokuvanäyttely Meilahti viime vuosisadalla, Matti Pyhtilä 48 Ruskeasuon siirtolapuutaha, -kesäinen keitaamme, Maj Lis Maltela 49 Limpunmaistajaiset Ruskeasuon siirtolapuutarhassa, Rea Anner, Gurli Koskinen Kansi: Sarvipöllö on kuin huuhkaja pienoiskoossa, molemmilla on höyhentupsusarvet ja julmettu oranssi katse. Kaksi sarvipöllöä talvehti Ratsastien Meilahden puoleisessa metsässä syksyllä 1993. Kuva Jyrki Erra. Ruskeasuon joulu 2011 3

Toimitukselta Hyvät ruskeasuolaiset, Lokakuun seitsemäntenä kaupunginosan asukkaat lukivat Helsingin Sanomista ikävän ja yllättävän uutisen. Ruskeasuon ja Pikku-Huopalahden posti osoitteessa Mannerheimintie 160 on lopetettavien toimipaikkojen listalla. Itellalla ei ole myöskään suunnitelmia niinsanotun asiamiespostin avaamiseksi eikä tällaisia keskusteluja ole käyty. Asiamiespostilla tarkoitetaan postin palvelujen siirtämistä jonkin päivittäistavaraliikkeen palveluiden jatkeeksi esim. K-Market Fortunaan. Kun uutinen julkaistiin, ei Itella Oyj:n viestintäpäällikkö Ulla Parviainen osannut vielä sanoa, mistä ruskeasuolaiset tulevaisuudessa pakettinsa ja kirjatun postinsa hakevat ja mistä he ne lähettävät. Lakkauttamisen taustalla on kulujen leikkaaminen. Toimipisteen sulkeminen on suunniteltu tapahtuvaksi vuoden 2012 ensimmäisen puoliskon aikana, pahimmillaan siis hyvin pian. Teija Saarinen, Kohtaamisia kotikulmilla -hankkeen projektikoordinaattori otti kokoavan roolin Pelastakaa posti - hankkeessa. Hänelle ripeästä toimeen tarttumisesta iso kiitos. Ruskeasuo-seura ry oli mukana esittämässä Itella Oyj:lle asukasvetoomusta yhdessä Pikku-Huopalahti-seura ry:n, Pikku-Huopalahden asukasyhdistyksen Meilahti-Seuran ja Meilahden seurakunnan kanssa. Postin myymälän sulkeminen vaikeuttaa erityisesti alueen vanhusten, lapsiperheiden, autottomien ja vähävaraisten postipalvelujen saantia. Itellaa velvoittavat postilain periaatteet turvata postipalvelut kohtuullisella etäisyydellä ja päivittäisen asioimisen yhteydessä. Pikku Huopalahden Postin toimintaalueella asuu noin 14.000 asukasta, joista noin 3000 on yli 60-vuotiasta, joten postipalvelujen saanti lähietäisyydeltä on tärkeää. 4 Ruskeasuon joulu 2011

Vas. reunassa: Nimiä adressiin kerätään postin edessä 31.10. Pöydän takana vas. Pihla Putkonen, Miina Sillanpää-säätiö, Aulikki Lindholm, Pikku Huopalahti-Seura, Merja Laavola, Ruskeasuo-Seura. Kuvasta puuttuu paikalla ollut Matti Pyhtilä, Meilahti-Seura. Vas. Asiointia postissa 31.10. Kuvat: Jyrki Erra Puheenjohtajan palsta Siksi myös jokaisen kaupunginosan asukkaan toivottiin osallistuvan pikaisesti organisoituun nimienkeruuadressiin kirjoittamalla nimensä postin säilyttämisen puolesta. Nimiä kerättiin sekä kadulla, että netissä. Adressissa allekirjoittaneet vetosivat, että postipalvelut säilytetään Pikku Huopalahden, Ruskeasuon ja Meilahden alueella. Vetoomus oli mahdollista allekirjoittaa 6.11. saakka ja sen allekirjoitti vahvistamattoman tiedon mukaan yli 4800 henkilöä. Adressi luovutetaan Itellalle marraskuun aikana. q Lehden tullessa painosta on päätös postin toimipisteen jatkosta mahdollisesti tehty. Toivon, että asukkaita on tuolloin kuunneltu. Puolestani toivotan kaikille rauhaisaa joulunaikaa ja onnellista vuodenvaihdetta! Hei! Remmissä taas muutaman välivuoden jälkeen. Syynä on upea johtokunta, jokaisella on oma osa-alueensa. On lapsiperheen edustajia, ilmoitustaulun hoito on hallinnassa, paras mahdollinen rahastonhoitaja, lehden tekijä ja mainosekspertti omasta takaa ja monivuotinen sihteeri, jolla on hommat hallinnassa. On autokuskeja jotka ovat usein olleet minun kohdallani korvaamattomia apuja. Meillä on aktiiveja erilaisiin tilaisuuksiin. Eli homma pelaa, siitä kiitos koko johtokunnalle. Itse olen tässä vuosien mittaan kuunnellut erilaisia remonttitarinoita ja ajatellut että nuo hommat eivät kosketa minua. Mutta toisin kävi. Alkukesästä sitten revähti. Löytyi mittava vesivahinko, joka oli muhinnut jo vuosia. Seinän purkuvaiheessa löytyi mm. sanomalehden osia vuodelta 1903. Koska vahinko oli muhinnut jo pitkään täysarvovakuutuskaan ei korvaa, mutta tämähän on vain elämää ja meillä eläkeläisillähän sitä rahaa on! Jyrki Erra Rauhallista joulunaikaa kaikille, Tuula Ruskeasuon joulu 2011 5

KESÄRETKI KOHTI KOUVOLAA Lauantaina 16.6.2012 suuntaamme kohti Kouvolaa.Tämän kesän testimatkalla löysimme paljon mielenkiintoisia kohteita. Ihan alustavasti ohjelmassa on ainakin Verlan tehtaan alue, vanhan Kouvolan putiikit, Putkiradiomuseo ja kasarmit. Ja tietenkin herkullinen lounas viihtyisässä paikassa ja päiväkahvit. Muutakin mukavaa varmasti vielä löytyy. Alustava hinta-arvio on 60-80 euroa. Tervetuloa mukaan! Tarkemmat tiedot vuosikokouksessa. Hoidamme kaikki lakiasianne Luottamuksellisesti parhaalla ammattitaidolla Testamentit, perunkirjoitukset Asuntokauppa-asiat, työsuhdeasiat Avioerot, avioehdot Oikeudenkäynnit Ilmainen alkuneuvottelu Kiskontie 5, 00280 Helsinki puh. 09 441 644, www.karimeri.fi Pikku-Huopalahden hammaslääkäriasema - sijaitsee helppojen liikenneyhteyksien päässä, raitiovaunu nro 10 pysähtyy talon päädyssä. Korppaanmäentie 17 BL 2, 00300 Helsinki Ajanvaraus / yhteydenotot numerosta (09) 436 2063 Käytössämme on myös Kelan suorakorvaus, joten maksat vain omavastuuosuuden hoidostasi. Hammaslääkärit Irma ja Timo Torniainen Tervetuloa! 6 Ruskeasuon joulu 2011

Varapalsta? Hyvät Ruskeasuolaiset, Kesän kynnyksellä toukokuun lopussa Helsingin Sanomat julkaisi kahden palstan uutisen, joka kiinnitti toimituksen huomion. Uutinen oli otsikoitu: Pyöräilijä selvisi sakoilla jalankulkijan kuolemasta. Kyseessä oli onnettomuus, jossa hieman alle 40 vuotias mies oli polkupyörällä ajanut naisen päälle, joka kuoli lyötyään päänsä asfalttiin. Turma sattui Helsingin Pohjoisesplanadilla v. 2008. Oikeuden mielestä miehen tilannenopeus oli liian suuri ja hän rikkoi liikennesääntöjä ajamalla pyörällä jalkakäytävällä ja suojatiellä, joka ei ollut pyörätien jatke. Mies syyllistyi siten kuolemantuottamukseen ja liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Hovioikeus tuomitsi miehen 1500 euron sakkoihin ja lisäksi maksamaan onnettomuudessa kuolleen naisen leskelle 4000 euron korvauksen. Yksi hovioikeudenneuvos esitti eriävänä mielipiteenään, että päälleajo oli törkeä kuolemantuottamus. Hovioikeudenneuvos esitti neljän kuukauden ehdollista vankeustuomiota. Sakkotuomio pysyi. Sama lehti julkaisi 18.10. alakertakirjoituksena artikkelin otsikolla Kenelle kellot soivat. Siinä kirjoittaja Juha Sainio kertoo matkastaan Saksassa ja kävelystään puistossa koiran kanssa. Kesken patikoinnin takaa oli kuulunut tarmokas pyöränkellon ääni ja kirjoittaja koirineen väisti hyvätuulisesti tervehtinyttä ohiajanutta pyöräilijää. Tilaa ohitukseen oli yllin kyllin, mutta pyöräilijä osasi asettua jalankulkijan asemaan, pyörähän on lähes äänetön; entäpä jos koira tai sen omistaja ottaa sivuaskeleen? Pyöräilijä siis varoitti etukäteen kelloa soittamalla! Kirjoittaja toteaa saksalaispyöräilijän täydellisen vastakohdan löytyvän Helsingistä: mies, ikää 25-50 vuotta, alla uusi nopea pyörä, yllä ihonmyötäinen pyöräilyasu, päässä kypärän lisäksi läpitunkemattomat suojalasit ja korvissa kuulokkeet sekä vauhtia niin paljon kuin pyörästä ikinä irtoaa. Vain soittokello näistä menopeleistä puuttuu, tai ainakaan sitä ei käytetä. Kirjoittaja muistaa Saksasta myös erikoisen liikennemerkin: kyseessä oli pyörätiemerkin lisäkilpi, jossa kehotettiin ajamaan kävelynopeudella. Lopuksi kirjoittaja pohtii mikä saisi kellot soimaan. Onnettomuuksien kautta saatava oppi on kallis ratkaisu kaikille. Niinpä oman edun vuoksi on hyvä soittaa pyöränkelloja, ettei tarvitse soittaa kirkonkelloja. Kuten arvata saattaa vastineita kirjoitukselle ilmestyi. Niin tai näin, yksi asia ei kuitenkaan muutu: tieliikennelaki kieltää jalkakäytävällä pyöräilyn yli 12-vuotiailta. Toimitus on muutamaan otteeseen kirjoittanut tästä samaisesta asiasta. Silti kesäiseen aikaan Fortunan mäen jalkakäytävällä pyöräilee runsaasti kookkaita kaksitoista- Ruskeasuon joulu 2011 7

vuotiaita, vaikka vieressä on tyhjä ajotie. Ja sen toisella puolella pyörätie. v Meilahti-seura järjesti yhdessä Meilahden seurakunnan kanssa syyskuun alkupuolella valokuvanäyttelyn Meilahti viime vuosisadalla kuvia 30-70-lukujen taloista ja ihmisistä. Näyttely oli Meilahden kirkon seurakuntasalissa avoinna runsaan viikon ajan. Se koostui Helsingin kaupunginmuseosta sekä yksityisiltä ja yrityksiltä kerätystä kuvamateriaalista. Toimitus kävi tutustumassa sisaryhdistyksemme näyttelyyn ja toivoi hengessään, että mahdollisimman moni oman kaupunginosamme asukas olisi myös löytänyt tiensä tähän hauskaan kuvakavalkadiin. Elämänmenoa ja tapahtumia nostalgisessa hengessä oli mielenkiintoista katsella. Siispä kiitos Meilahti-seura ja Meilahden seurakunta hienosta näyttelystä! Näyttelystä enemmän toisaalla lehdessä. v Ruskeasuon uuden päiväkotihankkeen toteutus todennäköisesti viivästyy. Helsingin kaupungin taloussuunnitelmassa v. 2012-14 Ruskeasuon päiväkodin rakentamisajankohdaksi on merkitty v. 2015-16. Tätä kirjoitettaessa kaupunginvaltuusto ei vielä ole vahvistanut kaupunginhallituksen ehdotusta. v Toimitus käveli eräänä iltapäivänä hämärän laskeutuessa Keskuspuiston läpi Länsi Pasilasta Ruskeasuolle. Tie on valaistu, mutta oli hauskaa huomata pylväissä uudet lisävalaisimet. Ne ovat olleet paikoillaan ehkäpä pitkäänkin, mutta iltojen pimetessä niiden tuoman tunnelmallisen lisävalon havaitsi. Valaisimet on nimittäin suunnattu hiukan sivuun varsinaisesta kulkuväylästä niin, että ne heittävät kirkkaan valotäplän metsään. Näin jokin yksittäinern kivi tai puunrunko korostuu muuten pimeässä maisemassa kuin satunäytelmän kulissi. Idea on hyvä, valaisimia olisi toivonut metsäteille enemmänkin. v Kaupunginosamme historia kiinnostaa asukkaita, niitä jotka Ruskeasuolla asuvat ja niitä, joiden sukujuuret ovat Ruskeasuolla. Toimitus on saanut alkusyksystä kaksi kyselyä joihin teiltä hyvät asukkaat, pyydän lisätietoja. Ensimmäinen kysymys koski taloa ja osoitetta Greijus 8 eli Reijola 8. Talo on todennäköisesti(?) sijainnut entisen Uusipellon eli nykyisen Pikku- Huopalahden puolella yliopiston hammaslääketieteen laitoksen alueella tai sen lähimaastossa. Onko kenelläkään enää tietoa / muistikuvaa? Seuramme johtokunnassa pitkään toiminut ja Ruskeasuo-kirjassa elämää Uusipellossa oivallisesti valottanut Berit Mohell-Talolahti pääsi muistikuvissaan hyvin lähelle, osoitteisiin Greijus 11 ja 12, jotka sijaitsivat lähellä oikeuslääketieteen laitosta, mutta Greijus 8 jäi hämärän peittoon. Myöskään Jorma Kivistön toimittama Pikku Huopalahti ennen -teos tuntee 8 Ruskeasuon joulu 2011

Greijuksen numerot vasta yhdeksästä eteenpäin ja mainitun numeron senkin kysymysmerkillä varustettuna. Toinen kysymys koski Ruskeasuolla sijainnutta Almin taloa ja sen asukkaita. Ruskeasuo-kirjassa on julkaistu kaikki puutalojen Ruskeasuota koskeva aineisto, Alm mukaan lukien, mutta lisätietoja kaivataan. Kummastakin kyselystä mieleen tulevaa voit lähettää Jyrki Erralle tai Tuula Vanoselle. v Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puisto-osasto julkaisi syksyllä Reijolan aluesuunnitelma 2011-2020 -nimisen kirjasen. Aluesuunnitelmassa on tarkasteltu asemakaavoitettuja puisto- ja katualueita määrittämällä niiden hoidon, kunnostuksen ja käytön tavoitteet puistoja viheralueilla kymmenvuotiskaudeksi. Suunnitelma laadittiin vuorovaikutteisesti yhdessä asukkaiden, käyttäjien ja kaupungin eri virastojen edustajien kanssa. Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ovat tavoitteellisia ja ja niiden toteutus sidoksissa kaupungin taloudelliseen tilanteeseen.suunnitelma kattaa osa-alueita Ruskeasuosta, Laaksosta, Meilahdesta, Munkkiniemestä ja Haagasta. Voit tutustua aluesuunnitelmaan myös internetissä osoitteessa: www.hkr.hel.fi/ aluesuunnitelmat. q Jyrki Erra Kehitä Ruskeasuota, liity jäseneksi Ruskeasuo-seuraan! Osallistu tapahtumiin! Ruskeasuon joulu 2011 MAH Isännöinti Oy Isännöinti Kirjanpito Taloushallinto Kiskontie 36 00280 Helsinki puh. 436 6110 fax 4366 1111 Ruskeasuo-seura ry:n vuosikokous järjestetään 6.3.2012 klo 18.00 Ortonin auditoriossa. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! 9

Ruskeasuo-seura järjestää lastentapahtuman Steiner-koululla, Paraistentie 3, 27.11. klo 15-17; ohjelmassa nukketeatteriesitys: SAUNATONTUN SALAISUUS nukketeatteriesitys alkaa klo 16! Silta-klubi laulattaa lapsia ( ja tietysti myös aikuisia) jouluisissa tunnelmissa, lisäksi tarjolla on kahvia, pullaa, mehua ja pipareita! Ja ehkä- KIRPPIS. äääääääääääääääääääääääääääääää Jouluinen nukkenäytelmä koko perheelle! Joulun alla riittää jokaisessa kodissa vilskettä ja Korvatunturilla tontut ahertavat yötä päivää. Mutta on yksi tonttu, jolla ei ole mitään tekemistä. Saunatonttu loikoilee yksinään vanhan savusaunan lauteilla ja miettii elämän kurjuutta: sähkövalot, sähkökiukaat, suihkut ja porealtaat, kylpylät ja höyrysaunat Kukaan ei halua enää kylpeä puulämmitteisessä saunassa. Joulun lähestyessä Saunatonttu tuntee itsensä erityisen yksinäiseksi ja tarpeettomaksi. Onneksi Saunatontulla on kuitenkin yksi ystävä, Rotta Rääpäle, joka onkin harvinaisen kekseliäs rotta. Esitys koko perheen iloksi! Kesto on 30 min. Ohjaaja: Satu Paavola, Nuket ja lavastus: Teija Muurinen, Kristiina Kaila Käsikirjoitus: Muurinen, Paavola, Esittäjä: Teija Muurinen 10 Ruskeasuon joulu 2011

Ruskeasuo- Seuramme täyttää 60-vuotta vuonna 2013! Kuluneiden kymmenien vuosien varrella on sattunut ja tapahtunut kaikenlaista. Asukkaittemme joukossa on varmaan monia sellaisia, jotka saavat aina merkkipäivien lähestyessä runoilla värssyjä ja tehdä kronikoita mitä erilaisimpiin tilaisuuksiin. Nyt olisi hauskaa saada meille ihan ikioma lauluvihkonen, jossa olisi vanhoihin tuttuihin yhteislaulujen, iskelmien tai lastenlaulujen säveliin tehty meille sopivat ihan omat sanat. Sanojen tulisi koskea tavalla tai toisella Ruskeasuota, paikkoja täällä tai jotain tapahtumaa vuosien varrelta. Tietysti jotain henkilöäkin voisi muistella. Kevätlehdessä olisi hauska jo kertoa, jos olemme siihen mennessä saaneet joitain ehdotuksia. Mahdollisesti järjestettävissä 60-vuotisjuhlissamme niitä sitten yhdessä lauletaan ja valitaan ehkä myös hauskin ja se joka kuvaa parhaiten kaupunginosaamme. Koko ensi vuosi olisi aikaa keksiä sanoja ja riimitellä niitä erilaisiin säveliin sopiviksi. Ruskeasuon joulu 2011 Ruskeasuo-seuran kokous v. 1964. Puheenjohtaja Paavo Luostarinen reunassa oikealla. On kokoonnuttu puheenjohtajan kotiin. Kuva RSS. Mitään tekijänpalkkioita ei seurallamme ole maksaa, mutta lupaamme mainetta ja kunniaa niille, joiden lauluja juhlissamme tulevaisuudessa lauletaan ja niitä tullaan julkaisemaan lehdessämme. Nyt kynät ja paperit esille, koska ei voi varmuudella tietää, milloin runosuoni alkaa pulputa. Runot ja riimit on paras laittaa heti paperille talteen. Ehdotuksia odotetaan ja toivotaan kenelle tahansa johtokunnan jäsenistä nimemme ja osoitteemme ovat lehdessä. q Kiitoksia etukäteen, Ruskeasuo-Seuran puolesta Maj-Lis Maltela, 0500-417 685 11

Onko sinulla aikaa tehdä hyvää? Otsikon kysymys on suoraan Meilahden seurakunnan vapaaehtoistoiminnan esitteestä. Jos vastasit siihen myöntävästi tai jäit miettimään mikä olisi se hyvä mitä voisin tehdä, voi tämä artikkeli auttaa sinua löytämään vastauksia. 12 Ruskeasuon joulu 2011 Vapaaehtoistoiminta on usein auttamista ja lähtökohtia auttamiselle löytyy paljon. Seuraavassa eräitä motiiveja, kaikki oikeita, eivät toisiaan parempia tai huonompia. Löydätkö näistä oman motiivisi vapaaehtoistoiminnalle: Haluan auttaa, olla hyödyksi, tiedän avuntarpeesta ja toiminnan hyödyllisyydestä, etsin sisältöä omaan elämääni, etsin uusia ihmissuhteita, haluan tuntea itseni tarpeelliseksi, haluan oppia uutta, haluan kokeilla ja käyttää omia taitojani, vapaaehtoistoiminta on mielekästä vapaa-ajan viettoa, saan tukea oman elämäni muutos ja murrosvaiheelle, haluan hyödyntää ammattitaitojani ja kokemusta sekä antaa osaamistani yhteisön käyttöön, saan vastapainoa omalle työlleni, tunteen, että velvollisuuteni on auttaa. Meilahden seurakunta sai Helsingin seurakuntayhtymältä vuosille 2012-2014 projektirahoituksen diakonisen vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. Tämän projektin kautta haetaan uusia vapaaehtoisia erityisesti juuri eläkkeelle jääneistä, työikäisistä sekä nuorista aikuista. Meilahden seurakunnassa on tilaa kuitenkin kaikille vapaaehtoisille kuuluvat he mihin ikäryhmään tahansa. Uusille vapaaehtoisille löytyy aina tilaa ja paikka! Kaikki uudet vapaaehtoiset toivotetaan lämpimästi tervetulleeksi mukaan seurakunnan toimintaan ja jokaiselle etsitään yhdessä mielekäs tehtävä, johon hänet perehdytetään ja koulutetaan. Meilahden seurakunnan vapaaehtoisia toimii mm. ateriapalvelussa, kuoroissa, nuorten yökahvilassa, lasten perjantaiillan skidipirtissä, lähimmäispalvelussa, messuavustajina, lähetyspiirissä, Äiti- Teresa-piirissä, katutyöpäivystyksessä ja kansainvälisen diakonian vapaaehtoistehtävissä. Osa vapaaehtoisten tehtävistä on luonteeltaan sitoutumista vaativia, mutta Meilahden seurakunta tarjoaa myös paljon keikka- ja projektiluonteisia vapaaehtoistehtäviä esim. Yhteisvastuukerääjänä, tapahtumien talkoolaisena tai lähestyvää joulua silmällä pitäen eläkeläisten puurojuhlien tarjoilutehtävissä. Vapaaehtoistoiminnan vuosi EU:ssa. Vuosi 2011 on ollut EU:ssa Vapaaehtoistoiminnan vuosi, jonka päämääränä on ollut osoittaa, että vapaaehtoistoiminta on aktiivisen kansalaisuuden ja demokratian kivijalka. KansalaisAreena ry:n verkkolehden pääkirjoituksessa 2/2011 todetaan, että

Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuoden tavoitteena oli luoda suotuisa toimintaympäristö vapaaehtoistyölle EU:ssa: parantaa vapaaehtoistoiminnan laatua, jotta helpotetaan vapaaehtoistyöhön osallistumista ja autetaan sen järjestäjiä ottamaan käyttöön uusia vapaaehtoistyön muotoja; edistää verkottumista, liikkuvuutta, yhteistyötä ja synergiaa kansalaisyhteiskunnan sisällä sekä kansalaisyhteiskunnan ja muiden alojen välillä EU:ssa; rohkaista asianmukaisten kannustimien luomiseen ja siihen että tunnistetaan myös vapaaehtoistyössä saavutetut tiedot ja taidot; tehdä vapaaehtoistyön arvoa ja merkitystä tunnetuksi. Näitä Eurooppalaisia tavoitteita katsoessani ja punnitessani totean hyvillä mielin, että Meilahden seurakunnan vapaaehtoistoiminnassa toimintaan juuri näiden tavoitteiden suuntaisesti. Osa niistä on jo Meilahden seurakunnassa paikallisesti saavutettukin. Olemme pitäneet yllä vapaaehtoistoiminnan tärkeyttä, verkottuneet paikallisiin toimijoihin yhä vahvemmin sekä madaltaneet kynnystä osallistua vapaaehtoistoimintaan Meilahden seurakunnassa. Ollakseen jatkossakin toimivan vapaaehtoisuuden edelläkävijä Meilahden seurakunta tarvitsee edelleen yhteistyötä alueen eri toimijoiden, ihmisten ja yhteisöjen kesken. Tulevaisuus näyttää valoisalta Meilahden seurakunnan vapaaehtoistoiminnan kannalta. Tulevaisuudessa siintää uusi toimitila Ruskeasuolla, johon kaavaillaan seurakunnan vapaaehtoistoiminnan keskusta, jossa seurakuntalaisilla ja työntekijöillä on mahdollisuudet rakentaa yhteistyöllä esimerkiksi eri-ikäisten ihmisten yhteistä, Ruskeasuon joulu 2011 olohuone-tyyppistä toimintaa. Uusi toimitila tarjoaa loistavat mahdollisuudet vapaaehtoistoiminnan ja yhteisöllisyyden laajentamiseen ja kehittämiseen. Tavoitteena on, että toimitila valmistuu Ruskeasuolle niin, että toiminta siellä voisi käynnistyä vuoden 2014 aikana. Odottavissa ja toiveikkaissa tunnelmissa toivotan kaikille ruskeasuolaisille rauhallista Adventin aikaa ja Joulua.q Lauri Anttila Meilahden seurakunnan vapaaehtoistoiminnan diakoni lauri.anttila@evl.fi p. 09-23404751 Lisätietoja seurakunnan vapaaehtoistoiminnasta löytyy osoitteesta: http://meilahti.helsinginseurakunnat.fi/vapaaehtoistoiminta Mukavat, joustavat ja luotettavat TILAUSAJOT Lähde matkalle Toreniuksen 16-56 hengen luksusbusseilla! TORENIUKSEN LIIKENNE OY Nousiaistentie 4A6, 00280 H:KI puh. (09) 2416415 fax. (09) 4773306 www.toreniuksenliikenne.fi 13

Gripan byroo -Gripenbergin arkkitehtitoimiston kolme sukupolvea Ruskeasuon arkkitehdit, osa 11 Jyrki Erra 14 Ruskeasuon joulu 2011 Tohtori Ole Gripenberg oli todellinen arkkitehtuurin monipuolisuusmies. Hän suunnitteli ja rakennutti kerrostaloja, väitteli niistä tohtoriksi 1938 ja piti yhtä Suomen suurimmista arkkitehtitoimistoista vuoteen 1961 asti. Vuonna 1935 perustettu arkkitehtitoimisto Gripenberg & Co toimii tänään kolmannessa sukupolvessa. Perustajan, professori Ole Gripenbergin eläköitymisen jälkeen toimistoa johti arkkitehdin poika Bertel Gripenberg sekä hänen jälkeensä pojanpoika Jörn Gripenberg. Ole Gripenberg kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta (SYK) vuonna 1911, suoritti diplomitut-

Ole Gripenberg 1.10.1892, Helsinki - 6.8.1979, Helsinki Koroistentie 15 vasta valmistuneena kesällä 1956. Kuvassa rakennuksen eteläosa; rakennusmassa myötäilee Koroistentien linjausta ja on siksi porrastettu. Näkyvissä on myös ripaus vanhaa Ruskeasuota: hevoskuski rattaineen sekä vastavalmistuneen talon viereinen Ruskeasuo 22, Vennolan talo. Se purettiin v. 1958. Kuva Ruskeasuo-seura ry. Ruskeasuon joulu 2011 kintonsa Teknillisestä korkeakoulusta 1915 ja väitteli tohtoriksi vuonna 1939. Gripenberg oli yksi merkittävimmistä 1920-luvulla Helsingissä kerrostaloarkkitehtuurin kehittymiseen vaikuttaneista arkkitehdeistä. Ura jatkui huomattavan pitkään. Ole ja Bertel Gripenbergin yhteistyönä valmistui Ruskeasuolle asuinkerrostalo osoitteeseen Koroistentie 15. Toimisto on päivännyt piirustukset tammikuussa v. 1955, rakennustyöt tehtiin pääosin saman vuoden aikana. Sisartalo osoitteessa Lapinlahdenkatu 8 - Lastenkodinkuja 3, Västäräkin korttelissa Kampissa valmistui samana vuonna. Julkisen puolen merkkiteoksia on esim. pankkipalatsi vuodelta 1936 Senaatintorin kulmalla osoitteessa Unioninkatu 32 - Aleksanterinkatu 30-34 Dromedaarin korttelissa Kluuvissa. Ruskeasuollakin sijaitsee yksi toimiston suunnittelema julkisluonteinen rakennus. Bertel Gripenbergin ja Robert Gunstin nimissä valmistui v. 1968-69 nimittäin Proteesisäätiön rakennuttama Proteesipaja osoitteeseen Tenholantie 12. Nykyisin rakennuksessa toimii Proteesisäätiön seuraaja Respecta. Heti valmistuttuaan Teknillisestä korkeakoulusta Ole Gripenberg sai työn Etelä- Venäjältä, jonne oltiin perustamassa uutta teollisuuskaupunkia, Jusovkaa. Rakentamisesta vastasi suomalainen arkkitehti Georg Nummelin, joka värväsi projektiin arkkitehteja Suomesta. Gripenbergin tehtävänä oli suunnitella Jusovkaan asuintaloja työväelle. Hän työskenteli projektissa vuosina 1916-1917 Venäjän vallankumoukseen saakka. Suomeen palattuaan hän hakeutui töihin professori Sigurd Frosteruksen arkkitehtitoimistoon. Sigurd Frosterus ja Ole Gripenberg ryhtyivät pian yhtiökumppaneiksi. Arkkitehtitoimisto Frosterus & Gripenberg toimi vuosina 1918-1936 ja ehti liki kahdenkymmenen toimintavuotensa aikana saavuttaa menestystä monissa arkkitehtuurikilpailuissa. Frosterus & Gripen- 15

bergin toteutetut työt ovat suomalaisen arkkitehtuurihistorian merkkitapauksia. Niistä mainittakoon esimerkiksi Vanajan kartano, Stockmannin tavaratalo ja Yhdyspankin pääkonttori. Vuonna 1935 Gripenberg perusti oman toimiston, jossa hän työskenteli eläkkeelle jäämiseensä eli vuoteen 1957 asti. Oman arkkitehtitoimiston nimissä Gripenberg suunnitteli lukuisia asuintaloja Ole Gripenbergin uralla merkittävän alueen muodostaa Helsingin Taka- Töölö asuinkerrostaloineen. Hänen töölöläiskerrostalonsa kuten pääasiassa muutkin arkkitehdin työt edustavat selkeälinjaista pohjoismaista 1920-luvun klassismia. Paras esimerkki tästä on Taka-Töölössä Mannerheimitien varrella sijaitseva korttelikokonaisuus, jonka kaikki rakennukset ovat Gripenbergin suunnittelemia.1920-luvulla rakennettu umpikortteli, Gripenbergin kortteli, muodostuu kymmenestä yksityisestä talonyhtiöstä, jotka on sijoitettu yhteiskäytössä olevan symmetrisen korttelipihan ympärille. Korttelin paraatijulkisivu on Urheilukadun puolella, ja kokonaisuuden kruunaa kattospiira, joka on sijoitettu Urheilukatu 20:n katolle. Kerrostalot työllistivät häntä paljon niiden suunnittelu ja rakennuttaminen sekä asuinrakennusten teknisten, toiminnallisten ja taloudellisten ominaisuuksien tutkiminen olivat Gripenbergin uralla tärkeitä tehtäviä. 16 Ruskeasuon joulu 2011 Ole Gripenberg teki merkittävän työuran myös tutkijana. Vuonna 1939 valmistunut väitöskirja Asuinrakennuksen muoto ja tuotantokustannukset oli alallaan uraauurtava. Gripenbergille suotiin professorin arvonimi virassaan Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen (VTT) rakennustaloudellisen laboratorion päällikkönä. Arkkitehtiuransa ohella Gripenberg oli yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän toimi Sosiaalisen Asuntotuotannon Saton toimitusjohtajana (1936-1941), Valtiovarainministeriön sotavahinkojen arvioimisosaston päällikkönä (1942-1943) ja muun muassa Kaupunkien yleisen keskinäisen palovakuutusyhtiön, Asuntohypoteekkipankin ja Suomen arkkitehtiliiton SAFA:n hallituksen jäsenenä. Suomen rakennustaiteen museo sai vuoteen 2005 mennessä Arkkitehtitoimisto Gripenberg & Co:lta lahjoituksena mittavan ja arvokkaan piirustuskokoelman, jossa on ennen muuta Ole Gripenbergin originaalisuunnitelmia asuinrakennuksista. q Lähteet: Suomen rakennustaiteen museon arkkitehtiesittely: Ole Gripenberg, teksti ja Gripenbergin kuva. Sivun 16 taustakuva: Gripenbergin kortteli 2011, kuva: Jyrki Erra.

Ålandsbanken Apb Ethän talleta kysymättä meiltä. Minimitalletus: 10 000 euroa. Kysy päivän talletustarjousta! Käy osoitteessa www.alandsbanken.fi/ talletukset tai jätä yhteydenottopyyntö osoitteeseen munkkiniemi@alandsbanken.fi. MunKKiniEMi - Munkkiniemen puistotie 13 - Puh. 0204 293 900 Puhelut 8,28 snt/puh. + 7,00 snt/min., matkapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 17,00 snt/min.

Erikoislääkärin vastaanotot nopeasti apua ortonista Vastaanotolle myös yksityisesti, ilman lähetettä Ortopediset tutkimukset ja hoidot: selkä-, käsi- ja tekonivelpoliklinikka urheiluvammojen hoito ja kuntoutus Ajanvaraus puh. (09) 4748 2705 ma-to 8-16, pe 9-15 Kipuklinikka: neurologin, fysiatrin, geriatrin, anestesiologin ja psykiatrin vastaanotot vanhusten muisti- ja tasapainopoliklinikka Ajanvaraus ma-ke 9-15, to-pe 10-15 puh. (09) 4748 2477 Lääkäriasema ORTON Tenholantie 10 00280 Helsinki 18 Ruskeasuon joulu 2011

Kiikarit kaulassa linturetkellä, Grönlanti, Qeqertarsuaq 2008. Meitä ruskeasuolaisia - Jyrki Erra Kysymykset: Tuula Vanonen Kuva: Raiku Sarvijoki Jyrki, olet tehnyt Ruskeasuo-lehteä keväästä 2003, siis kohta parikymmentä numeroa. Minulta kysellään tavan takaa, kuka se Jyrki oikein on, joka toimittaa sitä lehteä ja kirjoittaa siihen juttuja? Lehdessä ei ole ollut ensimmäistäkään kuvaasi. Ruskeasuon joulu 2011 Olen Jyrki Erra, syntyperäinen (s. 1950) ruskeasuolainen, siis stadin kundi. Naimisissa Erjan kanssa, kaksi aikuista lasta. Asuin Ruskiksella opiskeluikään saakka, sitten 15 vuotta Oulussa, Tapiolassa ja Munkkiniemessä. Oli pelkästään sattumaa, että muutimme takaisin Ruskikselle. Itse asiassa uusi asunto oli jo katsottu Munkasta, kun sain tietää nykyisestä asunnosta. Se sopi hyvin silloiseen elämänkuvioomme; 19

molemmat lapsemme olivat silloin pieniä Entä arkkitehdin vapaa-aika? ja äitini asui lähellä. Vietin lapsuuteni kesät Sommarön saaristossa avomeren äärellä. Ensimmäiset Mitä teet työksesi? muistikuvat ovat viiden ikävuoden huitteilta ja erikoiset: torpedoveneet jymisivät Olen ammatiltani arkkitehti. Koko työurani olen toiminut yksityisissä arkkitehtitoimistoissa julkisia rakennuksia suunnitellen. perävanat näkyivät kauas. Aikuiset olivat iltahämärissä ulapalla, valkoiset hohtavat Olen ollut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana projektinvetäjänä muutamassa paljon myöhemmin kun näin kartan, jossa huolestuneita. Ymmärsin asian vasta yliopisto- ja oppilaitoshankkeessa ja tällä oli merkitty Neuvostoliiton miehittämän hetkellä työskentelen projektipäällikkönä Porkkalan meriraja. Vietimme kesää varsin eräässä mittavassa sairaalahankkeessa. lähellä rajaa. En malta olla mainitsematta, että aloitin harjoittelijana professori Aarne Ervin toimistossa. Se oli käynti ammattiin paraatioven me ostettiin vene. Liikuin laajasti avomerel- Olin alle parikymppinen kun perheeseem- kautta. Ervin hieno persoona teki lähtemättömän vaikutuksen. jäälauttojen seassa. Vielä silloin meri oli lä, joinain vuosina jo jäidenlähdön aikaan sama kuin lapsuudessani; lasinkirkas ja Millainen on arkkitehdin arki? puhdas, lahdet täynnä rakkolevää. Nykyhavainnot Suomenlahden tilasta ovat Työteliäs. Jo opiskeluaikana omaksuimme Erjan kanssa tavan tehdä ns. pitkää surullisia. Vesi on sameaa eikä rakkolevää päivää. Tapa on jäänyt. Toimiston arki on enää näy. Veneilemme Erjan kanssa yhä yksi todellisuus, työmaalla vallitsee toinen samoilla saarilla, ellemme sitten vietä kesää todellisuus. Työmaa toteuttaa sen mikä Erjan äidin synnyinkodissa Itä-Suomessa. toimistossa suunnitellaan, rakentaa piirustusten perusteella kolmiulotteisen kappa- Koko suku, parhaimmillaan liki parikymmentä henkeä kokoontuu sinne yleensä leen, rakennuksen. Ajatus on kiehtova ja heinäkuussa. haasteellinen. Työmaakäynnit ovat hyvin opettavaisia. Tärkeä kesäkauden avaus on myös perinteeksi muodostunut toukokuinen retki Suosikkirakennuksesi? Barentsin meren rannalle Varangin niemimaalle Norjaan. Se on linturetki ja miesten Muuan pieni sinkkanurkkaan salvettu pohjois-karjalainen hirsisauna. Perusteellinen juttu, teen retken yleensä poikani kanssa. korjaustyö valmistui piirustusteni mukaan Näkemämme lajit ovat hienoja: jääkuikkia, viime kesänä. Sisäverhous tehtiin kolmen leveäpyrstökihuja, isosirrejä, suulia ja ulapalla miekkavalaita, pyöriäisiä ja grönlannin tuuman valikoidusta tervalepästä, jonka pinta on kuin samettia. Rakennuksen pintaala on kymmenen neliötä ja löylyt muhkeat. hylkeitä. Joskus yövymme tunturiylängöillä teltassa pelkästään saadaksemme herätä 20 Ruskeasuon joulu 2011