ESIR:in hyödyntäminen Suomessa
Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja tarvitaan Euroopassa merkittävästi nykyistä enemmän. Myös Suomi tarvitsee investointeja talouden uudistumiseen ja kasvuun.
Havainnot kyselytutkimuksesta (7/2015) Vastaajajoukosta suurimmalla osalla on investointihankkeita ja ainoastaan 8%:lla vastaajista ei ollut investointeja vastanneiden investointien kokonaisvolyymi on noin 9 MRD euroa seuraavan kolmen vuoden aikana Kolmasosa vastaajista kokee haasteita investointien rahoittamisessa ja ESIR kiinnostaa kyselyn vastanneita toimijoita vastaajista 42 % toivoi lisätietoa ESIR-rahoituksesta vastaajista 22 % oli halukkaita osallistumaan ESIR-rahoituksen kehittämiseen Pienempien yritysten (alle 50 M liikevaihto) joukossa: investointien rahoitukseen liittyvät haasteet ovat yleisiä Suurempien yritysten (50-1000 M liikevaihto) joukossa: rahoituksen saatavuus paranee pieniin yrityksiin verrattuna ongelmia ovat rahoituksen maturiteetti sekä erityisehdot (kovenantit)
Rahoituskapeikot Pienet yritykset Pienillä yrityksillä haasteet jakautuivat suhteellisen tasaisesti, mutta tiukat vakuusvaatimukset ja rahoituksen saatavuus ovat merkittävimmät haasteet.
Rahoituskapeikot Suuret yritykset Suurilla yrityksillä on vähemmän investoinnin estäviä haasteita, ja heillä merkittävin haaste on rahoituksen kovenanttiehdoissa sekä mahdollisesti myös rahoituksen maturiteeteissa.
Johtopäätökset ESIR:n mahdollisuuksista Suurin osa otoksen investoinneista on pieniä (investointien määrä 0-7,5 MEUR, vastaajat pksektorilla) Aktiiviset toimet voisivat johtaa hankkeiden kannalta sopivampiin ohjelmiin ja instrumentteihin Vaatii EIP:n ja EIR:n takuuohjelmien kaupallisten välittäjien ja kansallisten kehityspankkien osallistumiseen ja yhteistyöhön. ESIR rahoitusta voisi kohdistaa pienempiin yrityksiin luomalla erilaisia välineitä (ESIR investment platform), kuten sopimuspohjaisia ohjelmia ja yhtiömuotoisia rahastoja. Suurille hankkeille voi olla hyötyä ESIR-rahoituksen kautta saavutettavasta: maturiteetin pitenemisestä heikompietuoikeuksisesta rahoituksesta, jolla voidaan helpottaa asemaa rahoituskovenantteihin liittyen jota voidaan yhdistellä muuhun etuoikeusasemaltaan parempaan rahoitukseen Julkisen ja yksityisen kumppanuushankkeet (PPP) ovat tyypillisiä ESIR-rahoitettavia hankkeita Suomessa kehittyvä projektirahoitusmarkkina Kansainväliset toimijat ovat kiinnostuneita Pohjoismaista, mutta hankemäärä on pieni Budjetointikäytännöistä johtuvat rajoitteet ja lainsäädännölliset esteet tulisi selvittää Hankkeita voitaisiin yhdistellä temaattisesti tai alueellisesti ja projektoida esim. 50-100 MEURin kokonaisuuksiin Hankkeet voivat liittyä erikokoisten ja -tyyppisten yritysten toimintaan Hallituksen kärkihankkeita voidaan soveltaa temaattisena kehyksenä ja kohdistaa toimenpiteitä niitä tarvitseville alueille
ESIR rahoitusvälineen potentiaalin arvioiminen Hankekoko JULKISEN PALVELUNTUOTANNON INFRA, käytettävyysperusteiset maksut toimitiloista tai väylähankkeista SÄÄNNELTY INFRA, esim. sähkönsiirto,vesi Tutkimus- ja innovaatiotoiminta Potentiaalia tutkimus- ja teknologiainfrastruktuureiden, innovaatiohubien, pilottiympäristöjen, innovatiivisten kasvuyritysten ja verkostojen sekä tutkimuksen kaupallistamisen rahoittamiseen, mutta lisätietoa mekanismista ja mm. yhdistelmärahoituksesta Horisontti 2020: n kanssa saadaan syksymmällä komissiosta ja EIP:stä UUSIUTUVA ENERGIA SYÖTTÖTARIFFILLA Matalariskiset, julkiseen infratuotantoon liittyvät projektit Julkinen sektori Investointiympäristön kehittäminen erilaiset rahoitusmuodot hyväksyväksi sekä näiden rahoitusmuotojen arvioiminen osana normaalia investointien valmisteluprosessia (esim. erityyppiset PPP-mallit) VÄYLÄHANKKEET KYSYNTÄRISKILLÄ (esim. TEN-T) ENERGIANTUOTANTO MARKKINARISKILLÄ DIGITAALINEN INFRA Korkeariskisemmät infrastruktuuriin liittyvät investoinnit Suuret yritykset Heikompietuoikeuksisten sekä pidempien laina-aikojen tarjoamat mahdollisuudet sekä investointiympäristön kehittyminen TEOLLISET HANKKEET, JOILLA PITKÄ TOIMITUSSOPIMUS EIKÄ HINTARISKIÄ esim. energiantuotanto Mankala-mallilla tai pitkäaikaiset raaka-aineen tai jalosteen toimitussopimukset TEOLLISET INVESTOINTIHANKKEET, JOIHIN SISÄLTYY MARKKINARISKI esim. kaivoshankkeet, digitaalinen infrastruktuuri Tuotannolliset investoinnit PK-yritykset Mahdollisuuksien tarjoaminen investointihankkeille toimialoilla, joilla ei ole käytettävissä erilaisia rahoitusmahdollisuuksia PRIVATE EQUITY TYYPPISET SIJOITUKSET OPERATIIVISEEN TOIMINTAAN KASVUYRITYSTEN RAHOITTAMINEN / VENTURE CAPITAL SIJOITUKSET Operatiiviseen toimintaan kohdistuvat investoinnit Riski
MIKÄ ON ESIR?
ESIR on osa Euroopan investointiohjelmaa, jonka tavoitteena on lisätä yksityisten investointien määrää Euroopassa nopeuttaa talouden kasvua parantaa työllisyyttä
Päämääränä 315 mrd euron investoinnit Pääosan rahoituksesta on tarkoitus kohdistua infrastruktuuriin ja uudistaviin teollisiin investointeihin ja noin neljäsosan pk-yrityksille.
RAHOITUS TAKAUS ESIR rakenne ESIR mekanismi perustuu rakenteeseen, jossa Euroopan Unioni myöntää EIP:lle 16 miljardia euroa takauksena ja sen lisäksi EIP allokoi ESIR:lle omasta taseesta 5 miljardia euroa Em. pohjarahoituksen turvin EIP ja EIR voivat rahoittaa yli 60 miljardin euron edestä hankkeita Tämän rahoituksen tarkoituksena on houkutella yksityistä, tuottoa tavoittelevaa omaa ja vierasta pääomaa mahdollistaen yhteensä 315 miljardin euron investoinnit Hankkeet tulevat osaksi EIP:n ja EIR:n rahoitussalkkuja, joista niitä hallinnoidaan samalla tavalla kuin muita rahoitettuja kohteita 16 MRD takaus ESIR (Euroopan Strategisten Investointien Rahasto) (engl. EFSI, European Fund for Strategic Investments) 5 MRD 16 MRD 21 MRD 5 MRD X 3 kerroin rahoitettavissa tuotteissa = Noin 60 MRD euron rahoitus hankkeisiin Mahdolliset muut rahoittajat Euroopan investointirahasto Hanketasolla x 5 kerroin muista rahoituslähteistä (yksityiset sijoittajat ja rahoittajat, kansalliset kehityspankit, investointijärjestelyt) Yksityiset sijoittajat ja rahoittajat hanketasolla Pitkäaikaiset investoinnit, yhteensä noin 240 MRD PK yritysten investoinnit, yhteensä noin 75 MRD investointien lisääminen noin 315 MRD = 15 x kerroin EIP:n ja EU:n rahoitukselle
ESIRin tavoitteena on lisätä investointeja ESIR tarjoaa Euroopan investointiopankin kautta takausjärjestelyjä ja rahoitusta taloudellisesti kannattavien investointien toteuttamiseksi. Rahoituksesta voivat hyötyä lähes kaikki yksityiset ja julkiset organisaatiot lähes kaikilta toimialoilta:
ESIR-asetuksessa on määritelty ne sektorit joille voidaan myöntää ESIR rahoitusta. a) tutkimus, kehittäminen ja innovointi, erityisesti seuraavien kautta: Horisontti 2020 -ohjelman mukaiset hankkeet; tutkimusinfrastruktuurit; demonstrointihankkeet ja -ohjelmat sekä niihin liittyvien infrastruktuurien, teknologioiden ja prosessien käyttöönotto; tuki korkeakouluille, myös yhteistyö elinkeinoelämän kanssa; osaamisen ja teknologian siirto b) energia-alan kehittäminen ottaen huomioon energiaunionin painopisteet, joihin kuuluu energian toimitusvarmuus, sekä vuosien 2020, 2030 ja 2050 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet, erityisesti seuraavien kautta: uusiutuvan energian käytön tai tarjonnan lisääminen; energiatehokkuus ja energiansäästö (siten, että keskitytään vähentämään kysyntää kysyntäpuolen hallinnalla ja rakennusten kunnostamisella); energiainfrastruktuurin kehittäminen ja nykyaikaistaminen (erityisesti energiaverkkoyhteydet, jakelutason älykkäät verkot, energian varastointi ja verkkojen synkronointi); c) liikenneinfrastruktuurien ja -välineiden sekä innovatiivisten liikenneteknologioiden kehittäminen, erityisesti seuraavien kautta: hankkeet ja horisontaaliset painopisteet, jotka ovat tukikelpoisia asetusten (EU) N:o 1315/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 nojalla; älykkäät ja kestävät kaupunkiliikennehankkeet (joiden tavoitteina ovat esteettömyys sekä kasvihuonekaasujen päästöjen, energiankulutuksen ja onnettomuuksien vähentäminen); hankkeet, joissa liitetään solmuja Euroopan laajuisen liikenneverkon infrastruktuureihin; d) tieto- ja viestintäteknologian kehittäminen ja käyttöönotto, erityisesti seuraavien kautta: digitaalinen sisältö; digitaaliset palvelut; nopeat televiestintäinfrastruktuurit; laajakaistaverkko; e) ympäristö ja resurssitehokkuus, erityisesti seuraavien kautta: hankkeet ja infrastruktuurit ympäristönsuojelun ja ympäristöasioiden hallinnan alalla; ekosysteemipalvelujen vahvistaminen; kestävä kaupunki- ja maaseutukehitys; ilmastonmuutosta koskevat toimet; f) inhimillinen pääoma, kulttuuri ja terveys, erityisesti seuraavien kautta: koulutus; kulttuuriala ja luovat alat; innovatiiviset terveysratkaisut; uudet tehokkaat lääkkeet; sosiaaliset infrastruktuurit sekä yhteisötalous ja solidaarinen talous; matkailu. g) rahoitustuki EIR:n ja EIP:n kautta enintään 3 000 työntekijän yrityksille ja muille yhteisöille keskittyen pk-yrityksiin ja pieniin mid-capyrityksiin, erityisesti seuraavien kautta: käyttöpääoman ja investointien tarjoaminen; riskirahoituksen tarjoaminen siemenvaiheesta laajentumisvaiheeseen pk-yrityksille, uusyrityksille, pienille mid-cap- yrityksille ja mid-cap-yrityksille, jotta voidaan varmistaa teknologiajohtajuus innovatiivisilla ja kestävillä aloilla;
Mitä hankkeita ESIR voi rahoittaa? Scoreboard pisteytysjärjestelmä / 1 Scoreboard pisteytysjärjestelmä (Suom.: indikaattorien tulostaulu) kuvaa hankkeiden tuottamaa lisäarvoa asetettuihin kriteereihin perustuen. Scoreboard järjestelmä perustuu neljälle pilarille, jotka hieman poikkeavat EIP:n normaalista (kolmen pilarin) pisteytysjärjestelmästä 1. ESIR -tavoitteiden mukaisuus, joka tarkoittaa, että hankkeen tulee täyttää ainakin yksi ESIR:lle (asetus 2015/1017, artikla 9(2)) asetettu yleinen tavoite a) tutkimus, kehittäminen ja innovointi b) energia-alan kehittäminen ottaen huomioon energiaunionin painopisteet, joihin kuuluu energian toimitusvarmuus, sekä vuosien 2020, 2030 ja 2050 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet c) liikenneinfrastruktuurien ja -välineiden sekä innovatiivisten liikenneteknologioiden kehittäminen d) rahoitustuki EIR:n ja EIP:n kautta enintään 3 000 työntekijän yrityksille ja muille yhteisöille keskittyen pk-yrityksiin ja pieniin mid-cap-yrityksiin e) tieto- ja viestintäteknologian kehittäminen ja käyttöönotto f) ympäristö ja resurssitehokkuus g) inhimillinen pääoma, kulttuuri ja terveys Alakohdan pisteytys tapahtuu numeerisesti ja voi johtaa neljään eri luokkaan (low, moderate, significant ja high) 2. Hankkeen laatu ja hankkeen toteuttajien kyky tuottaa arvioitavia tuloksia ja taloudellisia sekä muita yhteiskunnallisia hyötyjä, seuraavilla alakohdilla a) Vaikutus kestävään kehitykseen ja kasvuun, jota voidaan arvioida esim ERR (Economic rate of return) arvolla, jonka tulee olla yli 5% huomioiden positiiviset ja negatiiiviset ulkoiset vaikutukset (externalities) b) Toteuttajan kyky toteuttaa hanke tehokkaasti huomioiden hankkeen toteutettavuus sekä julkisissa hankkeissa kilpailu- ja hankintalakiin liittyvät tekijät c) Hankkeen kestävyys luonnollisen ja sosiaalisen ympäristön (environmental ja social) kannalta d) Työllistämisvaikutukset Alakohdan pisteytys tapahtuu numeerisesti ja voi johtaa neljään eri luokkaan (marginal, acceptable, good ja excellent)
Mitä hankkeita ESIR voi rahoittaa? Scoreboard pisteytysjärjestelmä / 2 3. Rahoituksen hyödyllisyys hankkeessa (technical and financial contribution to the project) a) Vaikutus hankkeen rahoituksen ehtojen parantuminen suhteessa vaihtoehtoisiin rahoituslähteisiin b) Vaikuttavuus muiden rahoittajien osallistumiseen hankkeen rahoitukseen c) EIP:n hyödyllisyys rahoituksen mahdollistajana (mm. neuvonannon ja taloudellisen tuen kautta) Alakohdan pisteytys tapahtuu numeerisesti ja voi johtaa neljään eri luokkaan (low, moderate, significant ja high) 4. Muut indikaattorit, joilla arvioidaan erityisesti ESIR -hankkeille asetettuja tavoitteita a) Täydentävyys ja se mikäli hanke on ns. special activity -toimintaa b) Vaikutukset taloudellisiin epätasapainoihin (disparities) Euroopan Unionissa c) Multiplikaattori joka saavutetaan ESIR rahoituksella d) Yhteistyö Kansallisten kehityspankkien tai investointijärjestelyiden (investment platforms) kanssa e) Co-financing with European Structural and Investment Funds; f) Yhteisrahoitus muiden EU instrumenttien kanssa (Esim. Horisontti 2020, CEF jne.) g) Energiatehokkuusvaikutukset ja vaikutukset ilmastoon (soveltuvissa hankkeissa) Päätöksenteko on hankekohtaista ja rahoituksen myöntämisessä voidaan huomioida myös muita, mm. maantieteellisiä seikkoja sekä erityisesti rahoituksen täydentävyyttä, eli sitä mahdollistaako rahoitus hankkeiden käynnistymisen jotka eivät toteutuisi ilman ESIR - rahoitusta
Mitä hankkeita ESIR(EIP) ei voi rahoittaa? Euroopan investointipankin rahoitusmandaatti perustuu kelpoisuuskriteerit täyttävien hankkeiden ja sektoreiden rahoittamiseen Seuraavat sektorit kuvaavat yleistä kehikkoa hanketyypeistä, jotka eivät täytä EIP:n kelpoisuuskriteereitä (http://www.eib.org/attachments/general/events/20141106_innovfin_warsaw_piat_en.pdf): Asetarvikkeiden ja sotilas- /poliisitarvikkeiden tuotanto Uhkapelaaminen ja siihen liittyvät tarvikkeet Tupakan valmistus ja jakelu Eläviin koe-eläimiin liittyvä toiminta (tutkimus ja tieteellinen toiminta) Sektorit joita pidetään eettisesti tai moraalisesti kyseenalaisina, esim. Ihmiskloonauksen tutkimus Puhdas kiinteistökehitystoiminta Puhtaasti rahoituksellinen toiminta, esim. rahoitusinstrumenttien hankinta tai kauppa Maanhankinta, ellei maanhankinta ole teknisesti pakollista investoinnin toteuttamiseen. Viljelysmaan hankinta on kokonaan poissuljettua. Palautuskelpoisen arvonlisäveron (ALV) rahoittaminen on kokonaan poissuljettua Puhdas olemassa olevien lainojen tai hankkeiden jälleenrahoitus Kuluttajalainat Listaa täydennetään NACE toimialaluokitukseen perustuvalla jaolla hyväksyttäviin ja poissuljettuihin sektoreihin
Rahoitus on aina vastikkeellista ESIR ei tarjoa vastikkeetonta rahoitusta eikä rahoita hankkeita yksinään. ESIRin mahdollistama rahoitus edistää muun rahoituksen saamista korkeariskisille hankkeille. Rahoitus yhdistetään hankkeissa sen omaan ja muiden toimijoiden järjestämään rahoitukseen ja sijoittajapääomaan.
TOIMINTAPERIAATTEET JA AIKATAULU
Rahoituksen kanavoituminen ESIRin mahdollistama rahoitus kanavoidaan suurille hankkeille EIP:n kautta ja pienemmille yhteistyössä erilaisten välittäjäorganisaatioiden kanssa.
Minkä tyyppisiin hankkeisiin ESIR voi soveltua? Euroopan investointipankki voi tavallisesti rahoittaa osaa investointihankkeen rahoituskustannuksesta, jolloin yritys järjestää osan rahoituksesta itse Suuremmissa lainoissa (yli 25 MEUR) ja julkisen sektorin rahoituksissa EIP voi tavallisesti suoraan rahoittaa korkeintaan 50% hankkeen arvosta Pienemmissä lainoissa välittäjäorganisaatio myöntää rahoitusta jolla on EIP:n jälleenrahoitus tai takaus ESIRin puitteissa rahoitus kohdistunee pidempimaturiteettiseen ja korkeariskisempään rahoitusosaan, joka mahdollistaa muiden rahoittajien osallistumisen hankkeen rahoitukseen Julkisen sektorin hankkeiden suora rahoitus ei lähtökohtaisesti sovellu ESIRin riskiprofiiliin Julkisen infrastruktuurin toteutus ns. Public Private Partnership -malleilla yksityisten toimijoiden ja rahoituksen avulla soveltuu ESIRn piiriin
Mahdolliset rahoitusvälineet Laina Haetaan suoraan EIP:ltä tai välittäjäpankilta Heikomman etuoikeuden laina Haetaan suoraan EIP:ltä Takaukset Välittäjäorganisaatiot hakevat suoraan EIP:ltä ja EIR:ltä Oman pääoman ehtoinen rahoitus Rahastot hakevat suoraan EIR:ltä Investment platform (investointijärjestelyt) Kehitysvaihe käynnissä
Vaatimuksia hankkeisiin liittyen Taloudellisesti ja teknisesti toteutuskelpoisia ESIR tavoitteiden mukaisia Tukee kasvua ja työllisyyttä Hankkeiden tulee olla riittävän kypsiä, jotta niitä voidaan rahoittaa Rahoituksen hinnoittelun tulee vastata siihen liittyvää riskiä Hanke EU maassa tai rajan ylittävä ns. cross-border hanke
Esimerkkejä ESIR rahoitettavista toimialoista Aänekosken biotuotetehdas Energiatehokkuusinvestoinnit (Ranska, Tanska, Saksa, Iso-Britannia) Uusiutuva energia (Belgia, Iso-Britannia) Biotieteet/Kemia (Espanja) Terveydenhuolto (Irlanti, Iso-Britannia) Laajakaista (Ranska) Liikenneverkot (Slovakia, Italia)
ESIRin aikataulu
ESIR SUOMESSA
Julkinen rahoitus yrityksille Tutkimustoiminta Alkuvaihe Kasvuvaihe Listautuminen Vakiintuminen Uudistuminen Laajentuminen MARKKINATOIMIJAT ESIR: pk- ja midcap rahoitus, t&k&i-hankkeet, teolliset investoinnit, infrainvestoinnit/ppp-malli Tekes Tutkimusrahoitus VTT Tuetut tutkimus palvelut Finnvera Kotimaan PK-rahoitus ja midcap rahoitus Tekes NIY=Nuoret innovatiiviset yritykset Tekes Avustukset pk-yrityksille ESIR: pk- ja midcap rahoitus, t&k&i-hankkeet, teolliset investoinnit, infrainvestoinnit/ppp-malli Tekes Lainat pk-yrityksille Finnvera Vienninrahoitus ja vientiä edistävien isojen investointien takaus Tekes Avustukset suuryrityksille Tekes Lainat suuryrityksille Finnvera Aloitusrahasto Veran pääomasijoitukset suoraan kohdeyhtiöihin Tekes Pääomasijoitus Rahastosijoitukset varhaisen vaiheen rahastoihin Suomen Teollisuussijoitus Rahastosijoitukset pääomasijoitusrahastoihin ja suorat sijoitukset kohdeyhtiöihin (ohj.) EAKR-rahoitus kehittämiseen, investointeihin ja kansainvälistymiseen
Ketkä voivat hakea rahoitusta? ESIRin takaamaa rahoitusta voivat hakea lähes kaikki investointeja toteuttavat organisaatiot: kaikenlaiset ja -kokoiset yritykset ja muut yhteisöt julkisyhteisöt, julkisoikeudelliset laitokset ja julkisia palveluita tuottavat yhtiöt rahoitusta edelleen välittävät kansalliset kehityspankit, rahoituslaitokset, pääoma- ja velkarahastot sekä investointijärjestelyt hankkeille ja sektoreille, joille ei vielä ole sopivia suoria rahoitusinstrumentteja tai välittäjäorganisaatioita. Ei kuitenkaan suoraa valtionriskiä sisältävät rahoitukset. Hankkeen tulee täyttää toimialakriteerit olla kannattava saada myös muuta rahoitusta.
Hankkeen ominaisuudet Investointihankkeiden tulee olla riittävän valmiita Kuka on maksaja? - Hankkeella on selvä tulovirta, jota voidaan mitata ja jonka riskiä voidaan arvioida Kuka on omistaja? - Hankkeella selvä omistaja, joka on sitoutunut toteuttamaan sitä ja mm. hakemaan rahoitusta Rahoituksen yhteensovittaminen Normaalisti käytetyt ja jo tiedossa olevat rahoitusmuodot ESIR soveltuvuus näiden täydentämiseen Nähdäänkö joillain toimialoilla/hankkeissa kapeikkoja hyvissä haknkeissa, joille rahoitusta ei ole saatavissa?
Rahoituksen hakeminen Sopivan rahoittajan hakeminen voidaan aloittaa tekemällä investointihankkeen soveltuvuusarvio ESIR-investointineuvonnan verkkosivuilla (www.esir.fi) tai ottamalla suoraan yhteyttä EIP:iin tai välittäjäorganisaatioon.
ESIR-investointineuvonta Jakaa tietoa ESIRistä ja rahoitusprosessin käynnistämisestä. Toimii linkkinä EIP:n, kaupallisten pankkien, kansallisten kehityspankkien ja muiden välittäjäorganisaatioiden kesken. Toimii TEM:n ohjauksessa, yhteistyössä Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:n kanssa. www.esir.fi Euroopan investointipankki valmistelee lisäksi keskitettyä neuvonantajaorganisaatiota (European Investment Advisory Hub/ EIAH) joka voi mahdollistaa suoran hankeneuvonnan saamisen kun palvelu saadaan käyttöön www.eib.org/eiah
YHTEYSTIEDOT ESIR-investointineuvonta 09-6803 5683 esir-investointineuvonta@inspira.fi www.esir.fi Euroopan investointipankki + 358 106 180 832 helsinki@eib.org http://www.eib.org http://www.eib.org/eiah/