KERT0~US VIRKAMATKASTA ITÄ-SUOl\'fEN. KANAVILLE 4-5/2 978 T~e- / ja vesirakennushallituksessa ore parhaillaaruvireillä kaksi erillistä "museohanketta", tiemuseo ja kanava.museo... ~älkimmäistä suunnittelemaan oruvesitieosastossa perustettu ns. kanavamuseoxoimikunta, jonka tavoitteena oru lähiaikoina Laatia alustava muistio; kustannusarvioineen ja to~menpideohjelmineemasiasta. Kerman; kanavan perusparannustöiden johdosta käydyissä keskusteluissa. lokakuussa 978 korostettiin museoviraston. osallistumisen tärkeyttä museaha~eseen jo suunnittelun alkuvaiheissa... Tässä kuvatun matkan tarkoituksena oli Itäydä Varkauden. seu;- dun ja Pielisen vanhoilla kanavilla, pitäen si~mällä ennenkaikkea niiden nykytilaa ja s~veltunuu~ta. museokäyttuön~ VesitieosastoLta mukaua olivat insinöörit Vainiro ja Tirk- koneru sekä autonkuljettaja. Kahden päivän aikana tutust~ttiin seuraaviinkohteisiim: Varkaus, Taipaleen kanava. Ensimmäinen val.tion rakentama sulkukanava maassammffi (835-39). Vanhan kanavan lähelil:e rakennett-iin hätäaputyönä uwsi syvempi ja leveämpi. kanava vuo~ina 867-7 (maksoi noin 250 työntekijän hengen, muistomerkki). 960-70-luvuilla Taipaleen toinen kanava uusittiin täydell~sesti. Vanhin kanava on ollut käyttämättömänä 860-luvuLta astio Siinä oru ~lut kaksi sulkua puisine sulkuportteineen~ Viimeksimainitut ovat hävin...- neet mutta lienevät rekonstruo±tavissao Osa kanavasta on peittynyt korkean. tiepenkeneen alle 0 Kivityö on. karkeahkoa ja kanavan sivut ovat ainakin jossain. vaiheessa o~leet verhotut lankutuksellao J:ät t eitä siitä on nä~;rvissä vedenpinnan alapuolella. Kanavan ja erityisesti sulun reunalla kasvavat puut ja pensaat ovat ja pudottaneet alas paljom kiviä ylhäältä. Annoin ohjeet puuston poistamisesta noi~ 2-3 metrin etäisyydeltä kanavan reunasta. Vanhaa rakerr-
nuskantaa ei kanavaqla ole. TVH:n punatiilinen korjaarnonakennus 920-luvulta jäänee lähiaikoina tarpeettom~ksi ja lienee käytettävissä näyttelytiloiksi tms, joskaaru sen sijaimti ei ole kovin hyvä. Konnuksen kanava. Leppävirran kirkonkylän pohjoispuolella, Saviveden ja Koiruksen välillä. Ensimmäinen kanava ' on rakennettu jokseenkin samoihin aikoihin kuin. Taipaleen kanavakin (835-39). Kanavahistoriallisesti Konnus oru erityisen mielenkiintoinen, koska siellä on rinnakkain neljä eri-ikäistä kulkuväyää: l) osittain perattu luonnonuoma myllynjäännöksineen 2) 830-luvulla rakennettut kanava, tosiru 97-9 uittokanavaksi muutettuna. 3) Toine~ kanava, rakennettu 865-69, edelleen lähes alkuperä~ess~ asussaam 4) Edellisten vieree n l970luvulla rakennettw mo.de:zmi kanavao Kanava-alue o.n. maisemallisesti kaunis. ja h.yvinhoi dettu. Lukuunottamatta 800-luvulla rakennettua huvimajaa ei vanhaa rakennuskantaa o~e säilynyt. Viannon>kanava. Maaningan lähelllät Kallaveden-Iisalmen; väylällä. Kanava rakennettiin jonkin verran aikaisemmin kuirn Saimaan~ kanava (849-52). Kanavassa on ollut yksi sud~u, puiset sulkuportit ovat hävinneet. Myös tämän kanavaro loppupään yli kulkee häiritsevä tiepenger. Rakennusteknises- ti kanava on poikkeuksellisen mielenkiintoinen ja varsin~ kin kivityö sulussa on lähes "saumatonta". Ei rakennuksia, vanhaa puustoa on Ahkiolahden kanava. Vi:annon kanava oso,i ttautui epäonnistuneeksi ja alimitoitetuksi lähes heti Saimaarr.kanavan valmistuttua (856). Se korvattiin joitain kilometrejä siitä kaakkoon: rakennetulla Ahkio.J..ahden alunperin. kaksisulkuisella; kanavalla (866-74). Kanavaa on uusittu useaan o~teeseem ja sen nykyasu on lähinnä 960-luvul..ta. Ei vanhaa rake~ nuskantaa säilynyt. Ruokovirran kanava. Yksisu~kuinen käytöstä jäänyt kanava Ruokoveden ja Maaninganjärven väliä. Rakennettu 878-9, korjattu 889, 903, 94. Kaunis hyvinsäilynyt kanavakoko-. naisuus. Puiset käsikäyttöiset sulkuportit toimintakunnossa. Kanavanvartijan asunto. ( tyyppitalo 870-luvul..ta) ja usa u~korakennuksista jäljella. Kanavan vieressä Ruokovirran taiste~un (808) muistomerkki.
Utran kanava. Yksi Pielisjoen kymmenestä vanhasta sulkukanavasta (järjestyksessä etelästä. Jioen-suu, Utra, Kuurna, Paihola, Haapavirta, Jakokoski, Saapaskoski, Nesteri, Kaltimo, HäihäJ. Pielisen väylä on kokonaan uusittu' ja kaikki vanhat sulkukanavat ovat jääneet tarpeettomi ksi tai ne on rakennettu uudestaan (Joensuu). Utrassa oli 800-luvu] la paljon teollisuutta, mm lasitehdas ja sah~dao Vuonna 832 rakennutti. N-.L. Arppe sinne Suomen ensimmäisent van sinaisem sulkukanavan. Se oru myöhemmin täytetty,, mutta u~aru sarrotaan~ er~ttuvan maastossao Seuraava Utran kanava raken nettiim 874-83. Se uusittiin. nykyiseksi uitto.suluksi osittainj vanharukanavan paikalle 945-5lo ~~rass~ on ilmaisesti Suomen kanavalaitoksen vanhin säilynyt sihta, yhtiönt Ericssoru& Cowie Turussa 854 valmistama rullasilta (silr- rett~ Saimaamkanavalta Mustolasta). Kanavanvartijan asun~ to) 870-luvulta on edelleen käytössä. Kaunista puustoa 0 Saapaskoski. 'Yksisulkuinen kaunis kanava. rakennettui l874-83. Sulkuportit on poistettu. Pielisen kanaville tyypillinen kanavanvartijan asunto oa juuri peruskorjattu ja vuokrattu. 25 vuodeksi. Sen ulkorakennukset on purettu. Jakokoski. uusittu kiviseksi 907. Rakennettu! 874-83, alunperin puinen sulku on Nykyisissä käsikäyttöisissä puisissa sulkuportaissa on vuosiluku 930o säilynyt vanha kanavakokonaisuus Suomessao Ehkä täydellisimpänä Kanava on edelleen käyttökunnossa ja kesäisin matkustajalaivareitti kulkee sen läpi. Kanavanvartijan koristeellinen tyyppitalo (2 huonetta ja keittiö) on kunnostettu viime vuonna. Lisäksi sen ympärillä ovat kaikki asetusten määräämät ulkorakenp nukset (navetta-aitta-käymälä, sauna, harmaakivikellari), kaikki hyvässä kunnossa. Sutl.:un..: vieressä on. kt:r...nostettuna vanha pärekattoinen settivarasto (lankut kanavan sulkemista varten). Jakokaskelle on jonkin verran kerätty vanhaa kanaviin liittyvää esineistöäo Muista Pielisjoen. vanhoista kanavista on Kuurna kokonaamveden alla, joskin sen uoma enottuu:. Rakennukset on purettu. Samoin veden alla on Paihola, joskin kanavanvartijan asunto on säilynyt. Haapavirran kanava on edelleen käyttökunno.ssa. Vanha kanavanvartijan asunto on kesähuvilakäytössäo Kaltimoru osittain säilynyt kanava rakennuksineen on vuokrattu Enon kunnalle vuoteen 984 (mmt kesäteatteri). Os~
Häihän /j USr' OV Pl'.~-ro RAKL ~- ' N osas c.. ' '=' 0 kanavasta on veden alla mutta sulku on edelleem käyttökunnossa. Kanavanvartijan tyyppitalo on huvilanao Neste:rinsaaren -. kanava on. jäänyt tarpeettomaksi jo aikaisemmin ja omnyt suurelta osin veden alla. Erikoisuutena mainittakoon, että Nesteninsaaren kanavanvartijan asunnossa toimi vuosina 877-79 erikoinero kanavarakennusmestarikoulu. Joensuun kanava on kokonaan modernisoitu. Vanhan kanavan valmistumisen kunniaksi pystytetty muistokivi on uuden kanavan varrella. Samalla matkalla käytiin lisäksi Saimaan kanavan Mustolam sululha. Sen kanavakonttorin alakertaan on kerätty Sa~maamkanavien rakentamista esittelevä näyttely, samoin sinne on tallennettuna kanav±a koskevaa piirustusa~eistoa, valokuvia yms. Mustolassa mainittiin mahdollisuudesta kaivaa, esiin täytett.y, 850-luvull..la :oakennettru kuivatelakka. Yhteenveto>: Matkan tuloksena todettiiru, ettei mitään i tseatäänselvää kanavamuseon sijoituspåikkaa o~lut löydettävissä. Selvimpinä vaihtoehtoina pidett,iin: ViaJlllX)p.o.Taipaleeru kanavia,.takokosken kanavaa Pielisellä~ ja Saimaan kanavaa, erityisesti Mustolaru sulkua. Kaikilla niillä oli selvät puutteenffia (Taipaleella ja Viannolla vanhan rakennuskannaru ja näyttelytilojen: puuttuminen, Jl"aJtokOJskella samoinkuiru Ruokovirnalla puutteelliset maantieyhteydet ja valvonta, Must<rl.am "moxlerni" ympärist.ö). ':Rästä syystä päädyttiin keskusteluissa siihen, että yhden kanavamuseon sijasta perus~ tetaan useita erillisiä ja osittain omaa erikoisalaansa esitt:eleviä "toimintapisteitä". Ne pyritääru valitsemaan ( siten, että jokaisen Suomen vesipiirin osalle tulee yks~ Samalla vältetään keskittyminen pelkästään Saimaan vesistöön ja hurnmioidaan kanavarakentamisen vaiheet myös Näsijärven, Päijänteen ja Keiteleen vesistöissä. Alustavasti kaavailtiin seuraavanlaista toimintasuunnitelmaa: - Kanavamuseon arkisto ja keskus tulee Saimaan kanavalle Mustolaan hyvien tilojensa ja yhteyksiensä vuoksi. Näyttelyssä keskitytään etupäässä Saimaaru kolmeru eri kanavan vaiheisiin ja niiden taloudelliseen & yhteiskunnalliseen merkitykseeno - Taipaleen kanavalla esitellään näyttelyluontaisesti erityisesti 8JO-luvun kanavarakentamista, mutta myös kanavarakennustekniikan kehittymistä yleensä. Asiasta kiinnostuneita ohjataan tutustumaan myös läheisiin Kannuksen ja Viannon kanaviino
- Jakokoski poikkeuksellisen hyvin, säilyneenä kanavakokonaisuutena esittelee erityisesti kauavahenkilökunnan työtä ja asumistap~a, mutta myös kanavien merkitystä uittoväylänä. - Heinäveden reitin toimintapisteaksi kaavailtiin Varistaipaleen sulkuryhmää erikoisuutensa ja näyttävyytensä (neljä sulkua portaattaisesti peväkkäin). Se on myös suositun matkail'ureitin varnella. Päijänteen vesipiirin alueella pidettiin mahdollisina kanavamuseon tai näyttelyn sijoituspaikkoina joko Vääksyru, Muroleen tai Harraskosken kanavia. / R Matkan aikana keskusteltii~mahdollisuuksista aikaansaada koko kanavaverkostomme kattava kulttuurihistoriallinen inventointi mahdollisimman pian. Useita arvokkaita siltoja, rakennuksia yms. on viime vuosina purettu' vain siksi, ettei niiden menkitystä ole ymmärnetty. Erkki Härö. (
TÄRY.EI.Mlv',ÄT V.Z\N?.. A T KAt; ;..VAT, JOTKl-. EIV.i\.'l' OLE EtJÄÄ KÄYTÖSSÄ SAIMAAN KANAVA rakennettu 845-856. Avokanavat 50 m ja 200 m Lauritsalan rautatiesillan kohdalla. 2. Mälkiän vanhat sulut 3. Pien-Mustolan sulku 4. Mustolan vanhat sulut ja telakan portti 5. Avokanavaa,5 krn Soskuan sulun itäpuolella ' 6. Avokanavaa 6,0 km välillä Kansola-Suikki. Kanavaosalla on mm. alijohto ja rullasillan paikka. 7. Avokanavaa 500 m Nuijamaalla. VARKAUS-KUOPIO 8. Taipaleen sulkukanava 9. Kannuksen laivasulku :0. Konnuksen uittosulku rak. 835-840 rak. 865-868 rak. 97-99 KUOPIO-IISALMI-:-KIURUVESI ~. Ruokovirran sulkukanava '2. Viannon sulkukanava 3. Saarikosken sulkukanava IISVESI-PIELAvLSI rak. 878-879 uusittu 889, 903, 94 rak. (l8e e 869 ) t gy ~- S'2- rak. ~ -900-907 4. Säviän avokanava rak. 892-895 PIELISJOr:I. ( 5. Utran uittosulku ~ Kanavalla on vahha rul- asilta. 6. Kuurnan sulkukanava (veden alla) rak. 94 5-9 5. rak. 874-883
7. Paiholan sulkukanava (veden alla) 8. Haapavirran sulkukanava rak. 874-883 uusittu 97-98 rak. 874-883 uusittu 93-95 9. Jakokosken sulkukanava rak. 874-883 uusittu 907. 20. Saapaskosken sulkukanava rak. 874-883 uusittu 92-93 2. Ka~timon ~ulkukanava rak. 874-883 22. Häihän sulkukanava rak. 874-883 22.3.~73/POS -Ct. (
KANAVALAITOKSEEN KUULUMATTOMAT KANAVAT JA AVATTAVAT SILLAT O&~ ~ VAtN '<A',. o \ \' O&.t!'~~T \7 VENESULUT 9 RIITUNVIRTA ' 38 VIHTAKANNAN KÄÄNTÖSILTA STRXKA 20 TERVO LA 39 VIRTASALME N KÄÄNTÖSILTA --==- 2 JÄRVENKARl 2 - HÖYTIÄINEN 40 TAIPALEEN KAN. RAU TATIES ILTA 3 VINTERINRAUMA 22 PUHOS 4 PÄIVÄRANNAN LÄPPÄSILLAT 4. HUNDHOLMEN 23 KIMOLA 42 PÄI'JÄRANNAN RAUTAT. LÄPPÄSILTA 5 Hi:{STGRUND 24 KUKONHARJU 43 JÄNNEVIRRAN KÄÄNTÖSILTA 6 GERTRUDSTRÖMMEN 25 KÄYHKÄÄ 44 PELTOSALMEN KÄÄNT~S I L TA 7 PALMA 45 JOENSUUN RAUTATIES ILTA 8 KRÄKILÄ D AVATTAVAT SILLAT 46 KALTri0N MAANTIESILTA 9 VEHKATAIPALE 26 HEVOSSALMEN KÄÄNTÖSILTA 47 Ul~iASALMEN MAAtiTIESILTA 0 27 KAUPPATORIN KÄÄN TÖSILTA 48 UIMASALMEtJ RAUTATIESILTA AVOKANAVAT 28 HIETALAHDEN KÄÄNTÖSILTA 49 VEHKATAIPALEEtJ LÄPPÄSILTA 0 MINASSUNDET / 29 LAUTTASAAREN LÄPPÄSILTA LAAJASALO 30 POHJAN LÄPPÄSILTA 2 IDGRUND 3 POHJAN KÄÄNTÖSILTA 3 ERLANOSKÄRET 32 LILLHOLMENIN PONTTONISILTA 4 BOCKHOLM 33 SATAVAN PONTTONISILTA : RAIKUU 34 REPOSAAREN LÄPPÄSILTA TELATAIPALE 35 KYRÖNSALMEN LÄPPÄSIL TA 7 V IRTASALMI 36 KYRÖNSALMEN RAUTATIESILTA 8 VUOLTEE 37 OLAVINLINNAN JALANKULKUSILTA "' ---... - -
II i KANAVALAITOKSEEN KUULUVIEN KANAVIEN JA AVATTAVIEN SILTOJEN SIJAINTI \ / Oulu e' KIHLOVIRTA NERKOO AHKIONLAHTI SÄVIÄ NVI RTA KOLU i<c JOOn l ;-_ KUTTAKOSKI SÄYNÄTSALMI KERKONKOSKI KIESIMÄ LISTONSALMI NEITURI.. HERRASKOSKI VISUVESI KAUTTU VALKEAKOSKI STRÖMMA Håmeenlnna i : KALKKINC:N i VÅA~SY.- _- -..._soskua - ~ÄLLI., LISTOE ~ "\.~ETO!:_~':'NOE \~ROVKA \ BRUSN ITCHN'JE... - -- -- - - -