Perusoikeudet: Euroopan sydämen asia



Samankaltaiset tiedostot
EHDOTUS EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSKIRJAKSI

Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroopan unionin perusoikeuskirjan laatimisesta (C5-0058/ /2064(COS))

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0025/1. Tarkistus

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

10417/16 team/vpy/si 1 DG B 3A

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu ,

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) oikeudellisten asioiden valiokunnalta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 13. kesäkuuta 2012 (OR. en) 10449/12 Toimielinten välinen asia: 2011/0431 (APP) LIMITE

Coreperia pyydetään suosittelemaan neuvostolle, että se hyväksyisi tämän ilmoituksen liitteessä olevat neuvoston päätelmät.

Työturvallisuus- ja työterveyslainsäädännön soveltaminen itsenäisiin ammatinharjoittajiin *

EUROOPAN PARLAMENTTI

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. marraskuuta 2014 (OR. en)

Perusoikeuskirja : Tärkeä asiakirja sosiaalisille ja ammattiyhdistysoikeuksille

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. joulukuuta 2015 (OR. en)

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2015 (OR. en)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Oikeudellisten asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. helmikuuta 2016 (OR. en)

Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en)

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu ,

Euroopan tietosuojavaltuutettu

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0175/68. Tarkistus. Bas Eickhout Verts/ALE-ryhmän puolesta

EU-kansalaisen vaikutusmahdollisuudet. Sirpa Pietikäinen 2017

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Neuvostoa pyydetään hyväksymään liitteenä oleva päätelmäehdotus istunnossaan 7. maaliskuuta /1/16 REV 1 sj/tih/kkr 1 DG B 3A

PERUSOIKEUSKIRJA Tärkeä asiakirja sosiaalisille ja ammattiyhdistysoikeuksille

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet

8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta

PE-CONS 22/1/16 REV 1 FI

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana

Sote-asiakastietojen käsittely

EUROOPAN PARLAMENTTI

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN PARLAMENTTI Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

P6_TA(2008)0558 Oleskelua ja työskentelyä koskeva yhden hakemuksen menettely *

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0374/22. Tarkistus. Arnaud Danjean, Manfred Weber PPE-ryhmän puolesta

EUROOPAN PARLAMENTTI

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 13 artiklan, ottaa huomioon komission ehdotuksen ( 1 ),

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. lokakuuta 2013 (OR. en) 13408/13 Toimielinten välinen asia: 2013/0020 (NLE) TRANS 466 MAR 126

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207

/EI. Johdatus lapsen oikeuksien sopimukseen

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE v01-00

LISÄYS PÖYTÄKIRJAEHDOTUKSEEN 1 Asia: Brysselissä 27. maaliskuuta 2000 pidetty neuvoston istunto (oikeus- ja sisäasiat)

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Australian välisen puitesopimuksen tekemisestä

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en)

EUROOPAN PARLAMENTTI

NEUVOSTON JA KOMISSION YHTEINEN LAUSUMA KILPAILUVIRANOMAISTEN VERKOSTON TOIMINNASTA

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin Invalidiliitto

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

CPT-komiteasta lyhyesti

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

A7-0306/1. Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta

Ihmisoikeusnäkökulma sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/0059(CNS) Lausuntoluonnos Evelyne Gebhardt (PE473.

***I MIETINTÖLUONNOS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

12310/16 pmm/mmy/pt 1 DG F 2B

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2015 (OR. en)

Seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvien asioiden käsittely YK:n ihmisoikeusneuvostossa

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ

EUROOPAN PARLAMENTTI

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/0431(APP)

Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte

HYY Yhtymän sopimus Global Compactin periaatteiden noudattamisesta ja raportointi (6)

Esteettömyyssäädöksellä kohti syrjimättömyyttä

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. maaliskuuta 2015 (OR. en)

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

A8-0373/5. Perustelu

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta

Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta /2013 (Suomen säädöskokoelman n:o 64/2013) Valtioneuvoston asetus

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS ) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. toukokuuta 2019 (OR. en)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/2149(INI) Lausuntoluonnos Franz Obermayr (PE602.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE v Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507.

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Transkriptio:

CES ETUC Eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen ohjelmanjulistus Plate-forme des ONG européennes du secteur social Perusoikeudet: Euroopan sydämen asia Kampanja-asiakirja perusoikeuksien sisällyttäminen sopimukseen Euroopan unionista ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen Alkusanat Johdanto 1. Yleiset periaatteet 2. Nimenomaiset perusoikeudet 3. Sitovat poliittiset tavoitteet 4. Ihmisoikeudet Euroopan unionin ulkopolitiikassa 1

Perusoikeudet: Euroopan sydämen asia Euroopan Ammatillinen Yhteisjärjestö (EAY) ja Platform of European Social NGOs järjestö (kansalaisjärjestöjen yhteiselin) ovat laatineet kysymyksessä olevan kampanja-asiakirjan, jotta jäsentemme välinen keskustelu aiheesta lisääntyisi. Käynnistämme yhteisen kampanjan Euroopan unionin viidessätoista jäsenvaltiossa vetääksemme kannattajamme mukaan ja saadaksemme selville heidän mielipiteensä, jotta voimme tehdä perusteltuja esityksiä Euroopan kansalaisten perusoikeuskirjan laativalle EU:n valmistelukunnalle. EMUn toteutumisen ja euron käyttöönoton mukanaan tuomien sosiaalisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten vuoksi perusoikeuksien turvaamisen merkitys kasvaa Euroopan tasolla. Katsomme perusoikeudet välttämättömiksi muodostettaessa sosiaalista unionia ja suojeltaessa ja kehitettäessä eurooppalaista sosiaalista mallia. Perusoikeuksien määrittäminen on tärkeätä myös Euroopan unionin laajentumisen vuoksi. Perusoikeuksien kunnioittaminen on tarpeen, jotta kansalaisten Eurooppa toteutuisi. Nyt on toimittava. Peruskirja, joka takaa kansalaisoikeudet, sosiaaliset, taloudelliset ja poliittiset oikeudet sekä kulttuurioikeudet, kohtaa yleistä välinpitämättömyyttä ja epäilyä. Ihanteet on palautettava Eurooppaan. Jotkut ovat sitä mieltä, että uusi peruskirja on tarpeeton, koska Euroopan ihmisoikeusyleissopimus ja Euroopan sosiaalinen peruskirja ovat jo olemassa. Nämä asiakirjat eivät kuitenkaan ole tarpeeksi kattavia tai riittävässä määrin oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoisia, jotta ne takaisivat kaikki kansalaisoikeudet, poliittiset, sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet. EU:n perusoikeuskirja tarjoaisi kaikille Euroopan unionissa asuville ensimmäistä kertaa yleisen täytäntöönpanokelpoisten ja laajojen oikeuksien kehyksen. Kampanja-asiakirjan tekstiä ei ole tarkoitettu lopulliseksi. Asiakirjan tarkoituksena on antaa tietoa ja virittää keskustelua. Järjestämme tulevina kuukausina kaikissa EU:n jäsenvaltioissa konferensseja, seminaareja ja kokouksia selvittääksemme keskusteluissa, mitkä oikeudet tulisi sisällyttää EU:n kansalaisten perusoikeuskirjaan ja miten näistä oikeuksista saataisiin oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoisia. Euroopan hyvinvointi perustuu kykyymme luoda tasapaino kahden tarpeemme välille: taloudellisen kilpailukyvyn ja sen, että elämme solidaarisuuteen perustuvassa yhteiskunnassa, jossa sosiaaliset perusoikeudet kuuluvat kaikille. Maailmanlaajuistuminen uhkaa tällaista tasapainoa, joka on palautettava varmistamalla, että kaikki kansalaisoikeudet, poliittiset, sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet sekä kulttuurioikeudet taataan kaikille. Perusoikeuksista on tehtävä Euroopan sydämen asia. 2

JOHDANTO EU:n huippukokous päätti kesäkuussa 1999 Euroopan unionin kansalaisten perusoikeuskirjan valmistelun aloittamisesta. Yhteisen valuutan käyttöönoton mukanaan tuomat sosiaaliset vaikutukset ja yhtenäismarkkinoiden toteuttaminen olivat vaarantaneet Euroopan yhdentymishankkeen kannatuksen. Kansalaiset olivat menettäneet uskonsa Euroopan unioniin. Euroopan yhdentymisen sosiaalisen ulottuvuuden merkitys oli nyt otettava esille uudelleen korostamalla perusoikeuksien suojelun tärkeyttä Euroopan unionin tasolla. Uuden peruskirjan luonteesta käytiin keskusteluja. Pitäisikö peruskirjan olla pelkkä julistus vai pitäisikö sen olla juridisesti sitova oikeuksien kokoelma, jonka voitaisiin katsoa suojelevan ja edistävän ihmisoikeuksia unionissa? Euroopan unionin päämiesten mielipiteet erosivat toisistaan, joten huippukokous jätti peruskirjan asemaa koskevan arkaluontoisen kysymyksen ratkaistavaksi myöhemmässä vaiheessa. Eurooppa-neuvosto päätti Suomessa saman vuoden lokakuussa Tampereella pidetyssä ylimääräisessä huippukokouksessa asettaa perusoikeuskirjan laatimiseksi valmistelukunnan, johon kuuluisi edustajia kansallisista parlamenteista, Euroopan parlamentista sekä hallituksista. Valmistelukunta kokoontuu vuoden 2000 aikana säännöllisin väliajoin ja neuvottelee useiden eri alojen kansalaisjärjestöjen kanssa ennen kuin se vuoden 2000 lokakuuhun mennessä laatii ja hyväksyy peruskirjan. Sen jälkeen Euroopan parlamentti ja komissio hyväksyvät peruskirjan esitettäväksi Euroopan unionin huippukokoukselle, joka pidetään Nizzassa, Ranskassa vuoden 2000 joulukuussa. Euroopan unionissa on viime vuosina edistytty merkittävästi perusoikeuksien tärkeyden tunnustamisessa. Amsterdamin sopimuksessa todetaan, että "Unioni perustuu jäsenvaltioille yhteisiin vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteisiin". 1 Siinä säädetään lisäksi, että "Unioni pitää arvossa yhteisön oikeuden yleisinä periaatteina perusoikeuksia, sellaisina kuin ne taataan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä, Roomassa 4 päivänä marraskuuta 1950 allekirjoitetussa Euroopan yleissopimuksessa ja sellaisina kuin ne ilmenevät jäsenvaltioiden yhteisessä valtiosääntöperinteessä". 2 Lisäksi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 46 artikla, jossa käsitellään Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaa, siirtää tuomioistuimen ratkaistavaksi Euroopan unionin toimielinten toimet, jotka koskevat ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyä yleissopimusta. Euroopan unioni on sitoutunut Amsterdamin sopimuksen solmittuaan noudattamaan Euroopan ihmisoikeusyleissopimusta. 3 Myös jäsenvaltiot ovat sitoutuneet kunnioittamaan "vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteita", joille unioni perustuu. 4 Amsterdamin sopimuksessa määrätään pikemminkin poliittiset kuin oikeudelliset täytäntöönpanokeinot silloin, kun jäsenvaltio on rikkonut vakavasti unionin perustana olevia periaatteita. 5 Euroopan unionista 1 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6.1 artikla 2 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6.2 artikla 3 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6.2 artikla 4 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6.1 artikla 5 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6.1 artikla 3

tehdyn sopimuksen 7 artiklan nojalla neuvosto voi pidättää väliaikaisesti jäsenvaltion tietyt oikeudet, esim. oikeuden äänestää neuvostossa. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on valtuudet ratkaista ihmisoikeuksien kunnioittamiseen liittyvät kysymykset vain silloin, kun on kysymys unionin tai sen toimielinten toimista. Maastrichtin ja Amsterdamin sopimuksissa tapahtui edistystä perusoikeuksien suojelun alalla koko Euroopan unionissa. Tärkeimpiä määräyksiä olivat: Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 13 artikla, joka koskee henkilöiden tai ryhmien sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän kieltämistä. Vuoden 1989 työntekijöiden sosiaalisia perusoikeuksia koskevaa yhteisön peruskirjaa ja Euroopan sosiaalista peruskirjaa (Torino, 1961) koskevien viittausten liittäminen perustamissopimuksiin. (Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 136 artikla.) Euroopan unionin kansalaisuuden tunnustaminen ja tiettyjen oikeuksien saaminen, kuten vapaa liikkuvuus, oikeus äänestää paikallisissa ja Euroopan unionin vaaleissa ja vetoomusoikeus. (Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 17 22 artiklat.) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 137 artikla, joka antaa unionille valtuudet laatia ohjelmia, joilla taistellaan köyhyyttä vastaan ja edistetään sosiaalista osallisuutta. Tästä edistyksestä huolimatta Euroopan yhdentyminen selvine vaikutuksineen ihmisoikeuksiin edellyttää Euroopan kansalaisten ja työntekijöiden ihmisoikeuksien todellista ja tehokasta suojelua ja näiden oikeuksien selkeää määrittämistä yhtenäisessä tekstissä. Perusoikeuksia tarvitaan sekä vahvistettaessa Euroopan unionin sosiaalista ulottuvuutta että valvottaessa ja kehitettäessä unionin sosiaalista mallia. Se, että peruskirja sisällytetään perustamissopimuksiin, on ensiarvoisen tärkeää unionin tulevaa laajentumista ajatellen. Euroopan unionilla on merkittävä asema puolustettaessa oikeuksia maailmanlaajuisesti. Neuvosto, parlamentti ja komissio vetoavat usein tarpeeseen edistää ihmisoikeuksia, joista on sovittu Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen instituutioiden laatimissa julistuksissa ja yleissopimuksissa. Eurooppa-neuvosto on julistanut, että Euroopan unionin on oltava ihmisoikeuksien puolestapuhuja. Perusoikeuksien kunnioittamisen on oltava olennainen ja yhtenäinen osa Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sitoumuksia ja vaatimuksia näiden käydessä kauppaa ja hoitaessa suhteita ulkomaihin. Ihmisoikeuksia ei voi jakaa. Perustamissopimukseen on sisällytettävä sitovasti kaikki oikeudet: kansalaisoikeudet, poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset oikeudet sekä ammattiyhdistysoikeudet. Euroopan unionin perusoikeuskirja, joka on vain juhlallinen poliittinen julistus, ei vastaisi sitä, mitä nyt tarvitaan, kun otetaan huomioon eurooppalaiset rakenteelliset tavoitteet, unionin laajentuminen ja maailmanlaajuinen roolimme. Tällainen perusoikeuskirja ei myöskään palauttaisi eurooppalaisten kumppaniemme uskoa siihen, että aiomme talous- ja rahaliiton ohella panna yhtä paljon painoa Euroopan yhdentymisen sosiaaliselle ulottuvuudelle, jonka on keskityttävä yksilöön. Perusoikeuksien kunnioittaminen on elintärkeää kansalaisten Euroopan luomisen kannalta. 4

EU:N KANSALAISTEN PERUSOIKEUSKIRJA 1. YLEISET PERIAATTEET Kun oikeuksia sisällytetään perustamissopimukseen, niiden on sovittava yhteen perusoikeuksien kanssa ja tuettava perusoikeuksia sellaisina kuin ne määritellään: - ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa (YK, 1948) ja siihen liittyvissä sopimuksissa (ICCPR & ICESCR,1966) - Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksessa (Euroopan neuvosto, 1950) - uudistetussa Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa (Euroopan neuvosto, 1996) - työntekijöiden sosiaalisia perusoikeuksia koskevassa yhteisön peruskirjassa (Euroopan unioni, 1989) - ILO:n yleissopimuksissa, joihin viitataan ILO:n perusperiaatteista ja oikeuksista työssä vuonna 1998 antamassa julistuksessa - yleissopimuksessa, jossa kielletään kaikenlainen naisten syrjintä (YK, 1979) - yleissopimuksessa lapsen oikeuksista (YK, 1989) - pakolaissopimuksessa (YK, 1951) ja siihen liittyvässä pöytäkirjassa (YK, 1967) Kaikille jäsenvaltioille yhteiset yleisperiaatteet ilmentävät jäsenvaltioiden näiden välineiden myötä omaksumia velvoitteita ja sitovat ne muodollisesti noudattamaan useita velvoitteita. Tästä syystä jäsenvaltioiden ja unionin on otettava yhdessä vastuu siitä, että näissä välineissä mainitut oikeudet saatetaan voimaan. Perustamissopimukseen sisällytettävät oikeudet on taattava koko Euroopan unionin alueella. Näiden oikeuksien on katsottava edustavan suojelun vähimmäistasoa, joten ne muodostavat vähimmäisturvan. Niitä ei saa käyttää heikentämään oikeuksia, jotka ovat jo olemassa Euroopan unionin tai jäsenvaltion tasolla ja jotka on saatu joko lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla. Perusoikeuskirjassa ei saa olla oikeuksia, jotka merkitsevät perääntymistä oikeuksista, jotka YK ja sen instituutiot tai Euroopan neuvosto ovat jo hyväksyneet. Oikeudet eivät saa alittaa kansainvälisesti tunnustettuja oikeuksia. Perustamissopimukseen sisällytettävät oikeudet on annettava periaatteessa kaikille jäsenvaltioiden kansalaisille sekä unionin jäsenvaltioissa laillisesti asuville kolmansien maiden kansalaisille. Tämän asiakirjan erillisessä osassa käsitellään oikeuksia, jotka on annettava muille henkilöille, jotka oleskelevat unionin alueella. Euroopan unioni sitoutuu liittymään Euroopan ihmisoikeusyleissopimukseen ja siihen liittyviin pöytäkirjoihin sekä uudistettuun Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan korostaakseen ihmisoikeuksia ja lisätäkseen yleiseurooppalaista poliittista yhteenkuuluvuutta. 5

Oikeudelliset vaikutukset: täytäntöönpano ja lainkäyttövalta Kaikki Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen sisällytettävät oikeudet on pantava täytäntöön joko yksilö- tai ryhmätasolla seuraavien periaatteiden mukaisesti: a) Kunkin jäsenvaltion oikeusjärjestelmä on toimivaltainen niiden perusoikeuksien täytäntöönpanon osalta, joita ei suojata millään tietyllä EU:n säännöksellä. Tämä ei kuitenkaan sulje pois poliittisten pakotteiden käyttöä silloin, kun ihmisoikeuksia on loukattu vakavasti. b) Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on nykyisten menettelytapojen mukaan toimivalta silloin, kun on kysymys EU:n säännösten täytäntöönpanosta unionissa ja kun on kysymys sekä unionin että yhteisön lain täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa. c) Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta rajat ylittävien oikeuksien osalta (esim. vapaa liikkuvuus ja ylikansalliset ammattiyhdistysoikeudet). Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen on otettava oikeuskäytännössään huomioon kaikki muiden toimivaltaisten kansainvälisten YK:n, ILO:n ja Euroopan neuvoston toimielinten soveltamat käytännöt ja oikeuskäytäntö, jotta voitaisiin välttää se, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin tekee päätöksiä, jotka johtaisivat tarjotun suojatason alentumiseen. Kysymyksessä olevien oikeuksien tulkinnan ja/tai täytäntöönpanon johdosta tehtyä kannetta, joka on viety muiden toimivaltaisten kansainvälisten ihmisoikeusasiakirjojen nojalla perustettujen elinten kuin EU:n ratkaistavaksi, ei voida panna uudelleen vireille ensimmäisessä oikeusasteessa eikä siihen voida hakea muutosta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa. EU voi päättää toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on edistää näissä asiakirjoissa lueteltujen sitovien poliittisten tavoitteiden tai ohjelmallisten oikeuksien täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa. Neuvoston on kuultuaan ensin muita Euroopan unionin toimielimiä ja työmarkkinaosapuolia ja eurooppalaisia kansalaisjärjestöjä hyväksyttävä viisivuotissuunnitelma ohjelmallisten sosiaalisten oikeuksien toteuttamiseksi. Tällaisessa suunnitelmassa sovitaan kiinteistä määräajoista ja voimaansaattamismenetelmistä. Komission on esitettävä suunnitelmaluonnos neuvostolle vuoden sisällä laskettuna sopimuksen ratifioinnista. Komissio laatii säännöllisin väliajoin kertomuksia oikeuksien toteutumisesta, ja seurantasuunnitelma laaditaan hyväksyttäväksi ensimmäisen viisivuotiskauden lopulla. 6

2. NIMENOMAISET PERUSOIKEUDET 2. 1 Kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet Kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet, jotka on kirjattu ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, kansainvälisessä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa sopimuksessa (YK) ja Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksessa (Euroopan neuvosto), on taattava kaikkialla Euroopan unionissa. Kaikille Euroopan unionin kansalaisille ja unionin jäsenvaltioissa laillisesti asuville kolmansien maiden kansalaisille on annettava seuraavat kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet: Ketään ei saa tuomita kuolemaan. Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella julmasti tai halventavasti. Ajatuksen, mielipiteen ja uskonnon vapaus, sananvapaus sekä tietojen ja ajatusten vaihdon vapaus sekä omistusoikeus. Järjestäytymis-, edustus- ja toimintavapaus paikallisella, kansallisella ja Euroopan unionin tasolla. Elämisen oikeus ja yksityisyyden suoja. Kaikki ovat samanarvoisia lain edessä ja kaikkien tulee saada nauttia täysin ja ilman syrjintää kaikista perustamissopimuksessa luetelluista oikeuksista. Kaikilla on oikeus samanlaiseen kohteluun ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin syrjimättä ketään sukupuolen, sosiaalisen taustan, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Kansalaisuuden mukanaan tuomat oikeudet Perustamissopimuksissa määritellään, että unionin kansalainen on jokainen, jolla on jonkin jäsenvaltion kansalaisuus, ja että unionin kansalaisuus täydentää, mutta ei korvaa jäsenvaltion kansalaisuutta (Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 17 artikla). Seuraavat oikeudet on taattava: Jokaisella kansalaisella on oltava oikeus liikkua, oleskella vapaasti ja työskennellä koko unionin alueella. Euroopan unionin kansalaisuus tuo mukanaan myös oikeuden vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti Euroopan unionia edustavien toimielinten kautta (Euroopan parlamentti, talous- ja sosiaalikomitea, alueiden komitea). Kolmansien maiden kansalaisten on saatava äänioikeus paikallisissa ja Euroopan unionin vaaleissa oleskeltuaan laillisesti alueella tietyn ajanjakson. Kansalaisuusoikeus edellyttää päätöksentekomenetelmien avoimuutta ja tiedonkulun vapautta. Jokaisella on oikeus päästä käsiksi hallinnollisiin asiakirjoihin ja muihin niihin liittyviin tietoihin ja oikaista niitä. (Poikkeamiset tästä säännöstä on määriteltävä lailla.) Oikeus vedota Euroopan parlamenttiin. Oikeus, joka sisältää mahdollisuuden valittaa tuomioistuimiin, vastustaa yksityishenkilönä tai ryhmänä Euroopan unionin toimielinten toimia ja puutteellisuuksia. 7

Perustamissopimuksessa tunnustetaan työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa käytävän sosiaalisen vuoropuhelun tärkeys sekä yksittäisillä aloilla että yleisesti, ja tätä vuoropuhelua voidaan laajentaa myös rajat ylittäviin sopimuksiin. Nyt on luotava oikeus tehdä Euroopan tason työehtosopimuksia. Eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen oikeus tulla kuulluksi on tunnustettava, ja tämän on johdettava suunnitelmalliseen kansalaisvuoropuheluun. Laillisesti Euroopan unionin alueella oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeudet Laillisesti Euroopan unionin alueella oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten tulee saada samanlainen kohtelu kuin EU:n kansalaisten kansalaisoikeuksien, poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen oikeuksien suhteen liikkumisen vapaus mukaan lukien. Unionin ja jäsenvaltioiden on ryhdyttävä yhteensovitettuihin toimiin kaikenlaisen syrjimisen torjumiseksi ja tasavertaisen kohtelun edistämisen varmistamiseksi. Niiden kolmansien maiden kansalaisten oikeudet, jotka ovat unionin alueella turvapaikanhakijoina Unioni valvoo, että oikeutta turvapaikkaan kunnioitetaan sellaisena kuin se on määritelty vuonna 1951 Genevessä tehdyssä sopimuksessa ja siihen liittyvässä vuodelta 1967 peräisin olevassa pöytäkirjassa. Jäsenvaltioiden on ryhdyttävä yhteensovitettuihin toimiin tämän oikeuden saattamiseksi täysimittaisesti voimaan. Kaikille unionin alueella oleskeleville henkilöille taataan seuraavat oikeudet syrjimättä ketään sukupuolen, rodun, sosiaalisen taustan tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella: Elämisen oikeus ja yksityisyyden suoja. Ketään ei saa tuomita kuolemaan. Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella julmasti tai halventavasti. Oikeus saada sairaanhoidollista apua, oikeudellista ja sosiaalista apua (ruokaa ja suojaa). Kouluikäisillä lapsilla on oikeus saada opetusta ja heitä on kohdeltava samalla tavalla kuin sen valtion kansalaisia, jossa he oleskelevat. Oikeus tasa-arvoiseen kohteluun lain edessä, avoimuuteen ja heitä koskevien päätösten ymmärtämiseen sekä valitusoikeus. Oikeus järjestäytyä ja osallistua heitä koskeviin toimiin. 2.2. Sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet Seuraavat sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet on taattava: Jokaisella on oikeus saada samanlainen kohtelu ja mahdollisuus kaikilla elämän alueilla ja työaloilla sukupuolesta, rodusta, sosiaalisesta taustasta tai etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai seksuaalisesta suuntautumisesta huolimatta. Jokaisella on oikeus saada sosiaalista, laillista ja taloudellista suojelua. 8

Kaikilla henkilöillä on yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta oikeus heidän terveytensä ja hyvinvointinsa varmistamiseksi kohtuullisiin vähimmäistuloihin, jotta he ja heidän perheensä voivat elää arvokkaasti. Oikeus sosiaaliturvaan työttömyyden kohdatessa. Oikeus saada sosiaalista ja sairaanhoidollista apua. Jokaisella on oikeus yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan. Kaikille lapsille on taattava lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaiset oikeudet. Kaikilla lapsilla on oikeus saada suojaa heidän koskemattomuutensa ja henkilökohtaisen kehittymisensä sekä turvallisuuden, koulutuksen ja terveyden suhteen. Unionin ja jäsenvaltioiden on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin ja tehokkaisiin toimenpiteisiin kaiken sellaisen työn kieltämiseksi lapsilta, joka voisi vaarantaa heidän terveytensä, turvallisuutensa tai moraalinsa, ja kahden ILO:n lapsityövoiman käyttöä koskevan sopimuksen kunnioittamiseksi (ILO 138 ja ILO 182). Oikeudet työssä: Työntekijöillä on oltava kansallinen ja ylikansallinen oikeus yhdistymisvapauteen, työehtosopimusneuvotteluihin ja työtaistelutoimiin mukaan lukien oikeus rajat ylittäviin myötätuntotyötaistelutoimiin ja lakkoihin; Jokaisella on oltava oikeus ansaita elantonsa työllään, valita ammattinsa vapaasti, oikeus oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin ja työttömyysturvaan; Jokaisella on oikeus saada samasta työstä sama palkka ilman syrjintää; Työntekijöillä on oltava oikeus tehokkaaseen työsuojeluun; Työntekijöillä on oltava oikeus saada tietoa, tulla kuulluksi ja osallistua työssä kaikilla tasoilla, niin kansallisella kuin rajat ylittävällä tasolla. On toteutettava politiikat, ohjelmat ja toimenpiteet, joilla varmistetaan kaikkien näiden suorien sosiaalisten oikeuksien saaminen. 9

3. SITOVAT POLIITTISET TAVOITTEET (OHJELMALLISET OIKEUDET) Ohjelmalliset oikeudet ovat oikeuksia, jotka ovat riippuvaisia poliittisten ohjelmien toteuttamisesta. Tällaisten oikeuksien edistäminen sekä niiden saaminen, voimaansaattaminen ja tehokkuuden varmistaminen edellyttää tarkoituksenmukaisia politiikkoja, ohjelmia ja toimenpiteitä. Seuraavat ohjelmalliset oikeudet on taattava: Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden on yhteistoimin varmistettava oikeus työhön ja täystyöllisyys. Oikeus saada suoja mielivaltaista erottamista vastaan. Oikeus saada koulutusta ja oikeus elinikäiseen oppimiseen. Koulutusjärjestelmän valintaoikeus varmistetaan koko unionin alueella. Oikeus tutkintotodistusten vastaavuuden tunnustamiseen. Oikeus tehokkaaseen sosiaaliturvaan ja riittävään terveydenhuoltoon. Oikeus kunnolliseen asumiseen. Vammaisten oikeus päästä mukaan ohjelmiin ja toimiin heidän ammatillisen ja sosiaalisen osallistumisen edistämiseksi. Vanhusten oikeus arvokkaaseen elämään, oikeus riittäviin tuloihin, riittävään hoitotukeen ja sosiaaliseen suojeluun. Jokaisen työntekijän oikeus riittävään varallisuuteen eläkkeelle jäädessään, jotta hän voi nauttia kohtuullisesta elintasosta. Oikeus määriteltävään ja säännöllisesti tarkistettavaan vähimmäiseläkkeeseen. Henkilöille ja perheille oikeudet, joiden nojalla nämä voivat suojautua köyhyydeltä ja sosiaaliselta syrjäytymiseltä. Jokaiselle oikeus yhteiskunnan jäsenenä saada ihmisarvon kannalta välttämättömät taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset oikeudet ja kullekin vapaus kehittää persoonallisuuttaan. Kuluttajain oikeudet (kohtuuehtoiset luotot, rahoituspalvelut, yleishyödylliset palvelut, terveelliset ja ympäristöystävälliset tuotteet); oikeus terveydenhuoltoon. Kansalaisten oikeudet saada tietoa ja kysyä neuvoa asianomaisilta Euroopan unionin, kansallisen ja paikallisen tason virkamiehiltä esimerkiksi kysymyksissä, jotka koskevat terveydenhuoltoa, aluesuunnittelua ja -hallintoa, ympäristöä ja elämän laatua. Oikeus päästä ilman syrjintää yleishyödyllisten palvelujen piiriin. Neuvoston on kuultuaan ensin muita Euroopan unionin toimielimiä ja työmarkkinaosapuolia ja eurooppalaisia kansalaisjärjestöjä hyväksyttävä viisivuotissuunnitelma ohjelmallisten sosiaalisten oikeuksien toteuttamiseksi. Tällaisessa suunnitelmassa sovitaan kiinteistä määräajoista ja voimaansaattamismenetelmistä. Komission on esitettävä suunnitelmaluonnos neuvostolle vuoden sisällä laskettuna sopimuksen ratifioinnista. Komissio laatii säännöllisin väliajoin kertomuksia oikeuksien toteutumisesta, ja seurantasuunnitelma laaditaan hyväksyttäväksi ensimmäisen viisivuotiskauden lopulla. 10

4. IHMISOIKEUDET EUROOPAN UNIONIN ULKOPOLITIIKASSA Perustamissopimuksissa määrätään, että yksi unionin ja yhteisön ulkopolitiikan tavoitteista on "kehittää ja lujittaa kansanvaltaa ja oikeusvaltion periaatetta sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista". 7 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 177 ja 178 artiklassa määritellyn mallin mukaisessa unionin ulkopolitiikassa on siten edistettävä perusoikeuksia sellaisina kuin ne ovat säilyneet Yhdistyneiden Kansakuntien ja muiden toimivaltaisten organisaatioiden asiakirjoissa. Tästä syystä unionin ja kolmansien maiden välisiin sopimuksiin on sisällytettävä lauseke, jossa vaaditaan perusoikeuksien kunnioittamista sellaisina kuin ne on kirjattu erityisesti ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen ja ILO:n perusoikeuksia koskevaan julistukseen. Tämä lauseke on myös sitova kansainvälisissä suhteissa ja monikansallisissa instituutioissa käytävissä neuvotteluissa, joissa Euroopan unioni tai Euroopan yhteisö on mukana. Unionin on turvauduttava yleisen suosituimmuusjärjestelmän sosiaalisiin takuisiin edistääkseen kolmansissa maissa pakkotyön ja lapsityövoiman räikeimmän käytön lakkauttamista. Unionin on noudatettava näissä puitteissa myös ILO:n tärkeimpiä sopimuksia, jotka käsittävät järjestäytymisoikeuden, työehtosopimusneuvottelut, lapsityövoiman, orjatyön, syrjimättömyyden ja samapalkkaisuuden. Unionin on varmistettava, että jäsenvaltiot ja jäsenyyttä hakevat maat ratifioivat ja ottavat käyttöön Euroopan neuvoston perusoikeusasiakirjat (Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksen ja uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan) sekä kansainväliset normit, jotka on esitetty tämän asiakirjan yleisissä periaatteissa. Unionin on tuettava kansalaisyhteiskunnan parantamista ja vahvistamista jäsenyyttä hakevissa maissa. * * * 7 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artikla ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 177 ja 178 artikla 11