Ulla-Maija Kallinen 20 vuotta maalauksia ja grafiikkaa

Ulla-Maija Kallinen 20 vuotta maalauksia ja grafiikkaa

2 PERSOONALLINEN ILMAISU 1984-1996 Aloittaessani nuorena graafikkona urani oli suomalaiselle grafiikalle vielä paljolti tyypillistä kompositioiden staattisuus ja värien niukkuus. Graafisen tuotantoni keskeisenä tavoitteena on sitä vastoin alusta lähtien ollut maalauksellisuus ja dynaamisuus sekä omaleimaisen ilmaisun kehittäminen. Tammat tarhassa, 1985, kuivaneula, akvat. Nämä pyrkimykset olivat nähtävissä ensimmäisissä hevosaiheisissa etsaus-, akvatinta-, kuivaneulatöissäni. Lisäksi kiinnostuin opiskellessani Turun Piirustuskoulussa 80-luvun alussa värin ilmaisumahdollisuuksista grafiikassa. Väri-ilmaisua toteutin lyyrisissä muusa- ja merenneitotöissäni. Mystisyys on näille töille ominaista. Mitkä voimat, 1984, etsaus, kuivaneula, akvat. Huumorisävytteisissä eläinaiheisissa töissäni oli tavoitteena: persoonallisen, pensselin jälkeä muistuttavan ilmaisun löytäminen. Syntyivät samettimaiset viivakudelmat, joissa on harmoninen, tumma sointi. Tämä ilmaisutapa sai värillistä jatkoa monumentaalikokoisissa vedoksissa. Kannen kuva teoksesta Sininen lintu, 1998, guassimaalaus, sekatekn.

3 Lintupotretti, 1986, kuivaneula Lintunainen, 1986, kuivan., etsaus Maalauksellisuus ja kolorismi tavoittelivat lapsenomaista sävyä jazz- ja sairaalaaiheisissa teoksissa. Edelleen kehitin maalauksellista ilmaisua abstraktimpaan suuntaan luontoon viittaavissa kompositioissa, joissa tavoitteena oli ryijymäinen nyt vuorostaan staattisempi, mutta elävä kokonaisuus. Kuivaneulalla oli näissä töissä dynaaminen tehtävänsä soveltamieni kollografialla toteutettujen elementtien vastakohtana. Vuosina 1992-1996 laadin dynaamisia daami-aiheisia grafiikan töitä. Tarkoituksena oli laajentaa persoonallista tunneilmaisua aistien välityksellä tavoitettavaan henkiseen ulottuvuuteen. Yhdistin kuivaneulan massiivisia viivarykelmiä akvatintaan, kohopainoon, omaan laattatekniikkaan ja carborundumiin. Ilmaisuuni syntyi näin uudenlaisia variaatioita. Nämä työt ovat sävyltään huumorisävytteisiä fantasioita. Vihreä nainen, 1992, kuivan., akvat. Ruohoneidot, 1995, kuivan., akvat., ets.

4 Ratsastaja, 1993, kuivan., ets., akvat. Velhotar, 1994, kuivan., taiteilijan tekn. NAISHAHMOT 1996 1999 Vuodesta 1996 lähtien olen grafiikan ohella kehittänyt akvarelli- ja guassitekniikkaa. Guassityöt ovat olemukseltaan edellisiä rajumpia. Ne ovat saaneet voimakkaan, monumentaalisen ilmaisun. Guassitekniikalla työskennellessä maalausprosessin nopeus on tehnyt mahdolliseksi intuitiivisen lähestymistavan aiheeseen sekä tunneilmaisun syventymisen. "Kaikki, mitä sisältämme löytyy, ei ole aina pelkästään kaunista, vaan riipaisevaa." Suoneidot, 1998, guassi Valkolilja, 1998, guassimaal., sekatekn. Teokseni ovat kuin ikkunoita fantasian maailmaan, outoon, tuntemattomaan, josta kumpuavat motiivit ovat osittain tuttuja todellisuudesta. Aiheita olen töissäni käyttänyt viittauksenomaisesti. Viitteet ovat teoksessa ikään kuin runoelman aforistinen teema.

5 Kuvani on tarkoitettu runollisille rinnakkain asetteluille, kontrasteille ja värille ym. muille taidekeinoille rakentuviksi visioiksi. Kompositioni noudattavat unen, fantasioiden ja muistin runollista rakentamistapaa. Värien ja muiden elementtien muodostaman kokonaisuuden toivon vaikuttavan suggestiivisesti. Värit vetoavat aisteihin, tällainen aistillisuus on emotionaalisesti tarttuvaa. (Tarkovski) Olen kehitellyt kompositioita hahmoista, jotka syvällisemmin ilmentävät ihmisenä olemista: Tarkoitukseni on luoda aistittavia ja tunteella koettavia sisäisiä kuvia ihmisestä, naisesta. Hahmojen kehittämisessä ovat tärkeitä juuri henkilökohtaiset kokemukset ja lukemani kirjallisuuden jättämät mielikuvat. Eletyt kokemukset ovat tärkeä osa ihmisen olemusta. Todellista tietoa ihmisen sisimmästä voi saada vain subjektiivisista kokemuksista, niitä analysoimalla.(merleay-ponty, Husserl) Venäläinen kirjailija Nikolai Gogol (1800-luvun alkupuolella) on syväluodannut erästä kulttuuriin ja ihmiseen liittyvää kaksitasoista ilmiötä nimeltä "poslost". Tämä käsite pitää sisällään ihmisen todelliset negatiiviset ominaisuudet eli sen, millainen hän todella on - ja illusorisen myönteisen kuvan ihmisestä eli sen, millaiselta hän luulee näyttävänsä. Tällaisen olemuksen omaavaa henkilöä voidaan kutsua myös "kitschihmiseksi". Tsekkiläinen Milan Kundera kirjoittaa, että "kitsch" on aivan muuta kuin pelkkää huonoa makua ilmentävä teos. "On olemassa kitsch-asenne. Kitsch-käyttäytyminen. Kitsch-ihmisen (Kitschmensch) kitschin tarve: tarve katsoa itseään kaunistavan valheen peilistä ja saada itsensä siinä tunnistamisesta liikuttunutta tyydytystä." (Kundera) Daami-aiheiset teokseni ovat liittyneet juuri viittauksiin edellä kuvatun tyyppisiin fiktiivisiin naisolentoihin. Töissäni heijastuvat ihmisessä asuvat negatiivisemmat demoniset voimat. Tällaiset kielteiset ulottuvuudet ovat historiassa usein inkarnoituneet naiseen. Näiden vastakohtana runollisiksi tarkoitetuissa kuvissani toimii naisen ulospäin näkyvä lumoava tai vahva puoli: mielikuva kauniista hyveellisestä naisesta tai maaäidistä. Tämä vastakkainasettelu tekee teemasta kiinnostavamman, hiukan humoristisen, jopa ironisen. Teoksissani kitschin falski naisihminen tulee kohotetuksi yleiselle myyttiselle tasolle: koketeeraaja-kotkosta velhottareksi, viettelijättäreksi, vampiksi tai madonnaksi. Stephanie, 1998, guassi, sekatekn. Sininen katse, 1997, guassi, sekatekn.

6 Kehittämieni hahmojen tarkoitus on avata näkökulmaa ihmisen sisäiseen maailmaan. Ihmisen sisimmästä on löydettävissä voimavaroja ja mahdollisuuksia. Näihin voiman lähteisiin viittaan mielelläni töissäni: fantasia, ajattelun vapaus, naisen mystinen yhteys luontoon, intuitiivinen (ennalta) näkeminen. Kuva on onnistunut silloin kun se johdattaa inhimillisen kokemuksen kuvan tuolle puolelle aavistettavaan ulottuvuuteen. ELÄINFIGUUREITA JA MUITA HAHMOJA 1999 2003 Valkoinen hevonen, 2000, guassi, sekatekn. Guassimaalaukset edustavat koloristista tunneilmaisua. Teosten kerroksellisuudessa suodattuvat eletyt monisäikeiset kokemukset sekä vaikutteet kuvataiteesta ja muista taidelajeista. Näihin elämyksiin yhdistyy fantasiaainesta. Teosten näkyvä piirre on fantasiahahmojen esiinsukeutuminen väreille rakentuvasta kokonaiskompositiosta: teoksissa myllertää nyt naishahmojen lisäksi eläinhahmoja, erilaisia olentoja ja figuureita. Puuma-blues, 2000, guassi, sekatekniikka

7 Teoksiin kätketty luonnon mystinen vaikutus on aistittavissa orgaanisten muotojen ja viivankäytön välityksellä. Värien leikkiin sekoittuu myös tummia dramaattisempia sävyjä. Näistä aineksista syntyy töitteni outo metafyysinen ilmapiiri. Muodonmuutos, 2001, guassimaalaus, sekatekniikka

8 MAISEMA JA FLOORA 2003-2005 Teokset eivät ole lähtöisin urbaanista maailmasta. Ne liittävät ihmisen alkuperäiseen luontoyhteyteen. Maalaukset heijastavat sisäisesti koettuja luontoelämyksiä, luonnon jättämiä muistijälkiä. Elämys nousee - toisaalta luonnon antamasta lähes meditatiivisesta rauhasta ja pysyvyyden tunteesta - toisaalta sen runsaasti muuntelevasta olemuksesta, sen salaperäisestä kauneudesta ja voimasta. Vihreä hämärä, 2003, guassimaalaus, sekatekniikka Vaikka maalauksissa ei enää näy ihmishahmoja, ihmisen sisäinen monikerroksellinen maailma saatetaan kokea läsnäolevaksi. Lapsuudesta säilynyt taipumus mystifioida luontoa on säilynyt ja vaikuttanee teoksissa. Luontosuhteeseen liittyy usein juuri mystisen ulottuvuuden kohtaaminen. Luontokokemukset ja kipeät sisäiset tunnot muuntautuvat aistittaviksi värielämyksiksi. Teokset ovat näkymiä sielunmaisemaan.

9 Yön syli, 2002, Guassimaalaus, sekatekniikka

10 Herbarium, 2003, guassimaalaus, sekatekniikka KASVUN IHME 2005-2006 Luonto herättää meissä monenlaisia tuntoja ja tunnelmia. Luonto elää koko ajan muuttuen: Vuodenaikojen kiertokulku saa värit vaihtumaan. - Maalauksissa värit muuntuvat tunnelmasta toiseen. Kesällä kasvu saavuttaa täyden vehreytensä; syksyllä värit hehkuvat juuri ennen talvea tapahtuvaa lakastumista. Maalauksissa on koettavissa kasvua muistuttavia prosesseja. - Suo on tulvillaan värien hehkua. Metsä on alati kasvussa ja muuttuva.

11 Mätäsmaa, 2006, guassimaalaus, sekatekniikka

12 Tammimetsä, 2005, guassimaalaus, sekatekniikka Väreillä on suora yhteys tunteisiin. Värit herättävät aistimme. Aistien kautta syntyy yhteys takaisin luontoon. Aistien kautta voi mennä maalaukseen. Luonto voi välittää pysyvyyden tuntua, joka luo turvallisuuden tunnetta: ihminen voi tuntea itsensä pieneksi luonnon sylissä. Luonnossa rauha, voima - toisinaan myös salaperäisyys tai pelko - ovat läsnä. Tämäntapaiset tunnelmat muuntuvat maalauksellisiksi tunnoiksi: värien ja muotojen dynamiikaksi. Luonto on suuri mysteerio. Myös maalaukseen voi liittyä jotain selittämätöntä. Maalaus on siirtymistä pois tästä tilasta: maalaukselliseen tilaan, sisäiseen maailmaan, äärettömyyteen. Ulla-Maija Kallinen Kuvataiteilija Drosera rotundifolia, 2004, guassi, sekatekn.