Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto sähköturvallisuuslakiehdotukseen sekä valtioneuvoston asetusluonnoksiin.

Hannu Luukkonen 10.11.2015 Kirjaamo@tem.fi Lausunto ehdotuksesta TEM/1808/03.01.01/2015 44 Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto sähköturvallisuuslakiehdotukseen sekä valtioneuvoston asetusluonnoksiin. Suomessa on perinteisesti sähköturvallisuuden taso ollut hyvällä tasolla, eikä Sähköalojen ammattiliitto ry näe tuon tason laskemiselle olevan perustetta. Sähkötyöturvallisuus muodostuu oikeista työskentelykäytännöistä, työvälineistä, suojavarusteista sekä ennen kaikkea oikeasta asenteesta sähköturvallisuutta kohtaan. Sähkötyöturvallisuuden varmistaminen edellyttää selkeää vastuiden tunnistamista ja näistä vastuista huolehtimista. Esitämme lakiehdotukseen ja ehdotuksiin valtioneuvoston asetuksiksi seuraavia muutoksia. Sähkölaitteistoluokitus Sähkölaitteistot jaetaan luokkiin seuraavasti: 1) luokan 1 sähkölaitteisto: a) sähkölaitteisto asuinrakennuksessa, jossa on enemmän kuin kaksi asuinhuoneistoa; b) muu kuin asuinrakennuksen sähkölaitteisto, jonka suojalaitteena toimivan ylivirtasuojan nimellisvirta on yli 35 ampeeria ja joka ei kuulu luokkiin 2 tai 3; 2) luokan 2 sähkölaitteisto: a) sähkölaitteisto, johon kuuluu yli 1 000 voltin nimellisjännitteisiä osia, lukuun ottamatta sellaista sähkölaitteistoa, johon kuuluu vain enintään 1 000 voltin nimellisjännitteellä syötettyjä yli 1 000 voltin sähkölaitteita tai niihin verrattavia laitteistoja; b) sähkölaitteisto, jonka liittymisteho, jolla tarkoitetaan sähkölaitteiston haltijan kiinteistölle tai yhtenäiselle kiinteistöryhmälle rakennettujen liittymien liittymistehojen summaa, on yli 1 600 kilovolttiampeeria; 3) luokan 3 sähkölaitteisto a) verkonhaltijan jakelu-, siirto- ja muu vastaava sähköverkko. Lakiesityksen lähtökohtana on ollut luokitusten yksinkertaistaminen, joka lakiesityksessä on osaltaan onnistunut. Lakiesityksessä halutaan edelleen rajata asuinhuoneistot laitteistoluokituksen ulkopuolelle. Lakiuudistuksen lähtökohtana

pitäisi olla sähköturvallisuuden tason parantaminen. Työvoiman vapaa liikkuminen EU:n alueella on omalta osaltaan tuonut monenkirjavaa urakoitsijaa työvoimineen työskentelemään asuinrakentamistuotantoon Suomessa. Jotta voitaisiin varmistua sähköturvallisuuden tasosta myös näissä alle kahden asuinhuoneiston rakennuskohteissa tulee ne huomioida sellaisenaan eikä poissulkevasti sähkölaitteiston luokituksessa. Lisäksi on huomioitava, että TUKES:n tekemissä pienkohde tutkimusprojekteissa on todettu useiden valmistuneiden pienkohteiden dokumentaatiossa olevan merkittäviä puutteita. Usein myös näiden töiden vastaanottajat ovat täysiä maallikoita sähköasennusten suhteen, eivätkä he pysty arvioimaan mahdollisia riskejä ja vaaroja, joita asennuksien jäljiltä on saattanut syntyä. Tehty muutosesitys toisi edellä mainitut kohteet myös varmennustarkastuksen piiriin, jolla voitaisiin turvata tehtyjen sähköasennusten asianmukaisuus. 49 Sähkölaitteiston määräaikaistarkastus Käytössä olevalle luokan 1 ja 2 sähkölaitteistolle asuinrakennuksia lukuun ottamatta on tehtävä määräaikaistarkastus kymmenen vuoden välein. Jos asuinrakennuksen osana on liiketiloja tai muita pääasiassa muuta käyttöä kuin asumista palvelevia tiloja, joiden suojalaitteena toimivan ylivirtasuojan nimellisvirta on yli 35 ampeeria, on näiden tilojen sähkölaitteistolle tehtävä määräaikaistarkastus kymmenen vuoden välein. Luokan 3 sähkölaitteistolle määräaikaistarkastus on tehtävä viiden vuoden välein. Sähkölaitteiston haltijan tulee huolehtia laitteiston määräaikaistarkastuksesta. Lakiesityksessä halutaan edelleen rajata asuinrakennukset määräaikaistarkastusten ulkopuolelle. Lakiuudistuksen lähtökohtana pitäisi olla sähköturvallisuuden tason parantaminen. Työvoiman vapaa liikkuminen EU:n alueella on omalta osaltaan tuonut monenkirjavaa urakoitsijaa työvoimineen työskentelemään asuinrakentamistuotantoon Suomessa. Esitetyn ongelman lisäksi valitettavan usein tehdään erimuotoisia sähköasennustöitä esim. ok-taloissa, joissa ei välttämättä ammattitaito sekä turvallisuustaso toteudu. Jotta voitaisiin varmistua sähköturvallisuuden tasosta myös näissä asuinrakennusten sähköasennuksista, tulee ne huomioida sellaisenaan eikä poissulkevasti sähkölaitteiston määräaikaistarkastuksissa. Lisäksi on huomioitava, että TUKES:n tekemissä pienkohde tutkimusprojekteissa on todettu useiden valmistuneiden pienkohteiden dokumentaatiossa olevan merkittäviä puutteita jo uutena vastavalmistuneena. Valitettavan useasti näihin kohteisiin lisätään elinkaaren aikana uusia tai korjataan

vanhoja sähköasennuksia vailla työhön oikeuttavaa asian mukaista pätevyyttä. Dokumentaatiot jäävät usein kokonaan tekemättä. 52 Jakeluverkonhaltijan rekisteri Jakeluverkonhaltijan on pidettävä rekisteriä jakelualueensa liittymien sähkölaitteistoista. Rekisteriin on tallennettava tiedot, joiden perusteella voidaan sähköturvallisuuden valvontaa ja mahdollisten vahinkojen selvittämistä varten asianmukaisella tavalla selvittää laitteiston tyyppi, rakentaja sekä haltija tai omistaja. Aiemmin laissa on edellytetty tarkastusilmoituksen tekemistä sekä varmennustarkastuksista että määräaikaistarkastuksista. Nyt tätä rekisteriilmoituksen tekemistä ehdotetaan poistettavaksi. Tämä tulee johtamaan entistä useammin tarkastusten laiminlyömiseen. Jo tällä hetkellä useiden arvioiden mukaan yli puolet nykyisen lainsäädännön mukaisista määräaikaistarkastuksista laiminlyödään. TUKES:n tekemien varmennustarkastusselvitysten mukaan varmennustarkastuksia laiminlyötiin noin 20 30 % kohteista. Myöskään tilanteissa, joissa tulee tietoon puutteita tai laiminlyöntejä valtuutetun tarkastajan tai valtuutetun laitoksen toiminnassa varmennus- tai määräaikaistarkastuksien teon yhteydessä, ei olisi käytettävissä mitään keinoa selvittää näitä kohteita, joissa voi em. syystä johtuen olla vakaviakin turvallisuuspuutteita ja kohteiden määräaikais- tai varmennustarkastuksen uusiminen olisi erittäin perusteltua. Tällöin ei ole riittävä toimenpide yksin se, mitä 81 velvoittaa. Lisäys nykyiseen esitykseen punaisella Tarkastusten rekisteröinti-ilmoitusten poistamisen sijaan esitämme valtakunnallisen sähkölaitteistorekisterin perustamista. Rekisterin voi perustaa muukin taho kuin sähköturvallisuusviranomainen.

53 10.11.2015 Sähkö- ja käyttötyön määrittely Sähkötyöllä tarkoitetaan sähkölaitteen korjaus- ja huoltotöitä sekä sähkölaitteiston rakennus-, korjaus- ja huoltotöitä. Sähkötyöksi ei katsota sähkölaitteen ja -laitteiston purkutyötä, jos laite tai laitteisto on tehty luotettavasti ja asianmukaisesti jännitteettömäksi. Käyttötyöllä tarkoitetaan sähkölaitteiston käyttötoimenpiteitä ja sähkölaitteistoon kohdistuvia tarkastustoimenpiteitä. 55 Purkutyöt eivät olisi sähkötyötä mikäli rakennus tai laite on tehty ns. kylmäksi. Luotettava ja asianmukainen jännitteettömäksi tekeminen tarkoittaa sitä että purettavan rakennuksen pääjohto on irrotettu molemmista päistään tai laitteisto on luotettavasti työmaadoitettu. Sähkötöiden tekemisen edellytykset Sähkölaitteiden korjaus- ja huoltotöitä sekä sähkölaitteistojen rakennus-, korjaus- ja huoltotöitä saa tehdä seuraavilla edellytyksillä: 1) töitä johtamaan nimetään luonnollinen henkilö, jolla on riittävä kelpoisuus (sähkötöiden johtaja); 2) itsenäisesti töitä suorittavalla ja valvovalla luonnollisella henkilöllä on riittävä kelpoisuus tai muuten riittävä ammattitaito; 3) käytössä on töiden tekemisen kannalta tarpeelliset työvälineet sekä sähköturvallisuutta koskevat säännökset; 4) toiminnasta on tehty ilmoitus sähköturvallisuusviranomaiselle ennen kuin sähkötöitä koskeva toiminta aloitetaan. Edellä 1 momentin 4 alakohdan ilmoituksesta on käytävä ilmi sähkötöiden johtajan suostumus tehtäväänsä. Ilmoitus on tehtävä myös toiminnanharjoittajaa ja sähkötöiden johtajaa koskevista oleellisista muutoksista. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin ilmoitusten sisällöstä ja ajankohdasta. Perusteluiden 55 :n viimeisessä momentissa annetaan ymmärtää, että suunnittelulla ei juuri ole vaikutusta sähköasennusten turvallisuuspuutteisiin, vaan virheet tehdään lähes yksinomaan asennustyössä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan suunnittelussa

tehtävällä sähköteknisellä mitoituksella on keskeinen rooli, jotta sähköasennusta koskevat suojausvaatimukset täyttyvät. Nykyisin voimassa oleva sähköasennusstandardi edellyttää, että suunnitelmiin sisältyy suojauslaskelmat. Oikein tehdyt suunnitelmat ovat turvallisen sähköasennuksen perusta. Valitettavasti suunnitelmat eivät kuitenkaan aina ole riittäviä ja suunnitelmissa on myös virheellisyyksiä. Sähkölaitteiston rakentaja ei kuitenkaan saa toteuttaa virheellisten suunnitelmien mukaisia asennuksia vaan lopputuloksen tulee olla säädösten mukainen. Laissa ei ole missään kohtaa edellytetty sähkölaitteistolle vaadittavasta dokumentaatioista mitään, mutta nämä ovat välttämättömiä sekä sähkötöiden tekemisen kannalta että sähkölaitteiston käytön kannalta. Kokonaan uutena asiana lakiesitysluonnokseen tulisi tehdä seuraavanlainen lisäys. Sähkösuunnitelman tekijän tulee vakuuttaa suunnitelman täyttävän sähköturvallisuutta koskevat vaatimukset. Lisäys nykyiseen esitykseen punaisella 56 Muutosesityksen jälkeen kohta 3) olisi seuraavanlainen; 3) käytössä on töiden tekemisen kannalta tarpeelliset työvälineet sekä sähköturvallisuutta koskevat säännökset ja sähkölaitteistoa koskevat dokumentit; Muutosesityksen jälkeen kokonaan uusi kohta 5) olisi seuraavanlainen; 5) Sähkösuunnitelman tekijän tulee vakuuttaa suunnitelman täyttävän sähköturvallisuutta koskevat vaatimukset. Poikkeukset sähkötöiden tekemisen edellytyksiin Tämän lain 55 :n vaatimuksista voidaan poiketa seuraavissa tapauksissa: 1)sellaisista maallikkotöiksi kutsuttavista töistä, joista katsotaan aiheutuvan vain vähäinen vaara tai jotka muutoin voidaan katsoa sellaisiksi, että työnaikaiset turvallisuusriskit ovat sähköalalla muodollisesti ammattitaidottomankin hallittavissa ja hän kykenee rakentamaan työn kohteen teknisesti vaatimuksenmukaiseksi; 2)tieliikennekäyttöön rekisteröidyn sähköajoneuvon voimajärjestelmän sähkötöissä, jos henkilö on riittävästi perehtynyt tai perehdytetty kyseisen ajoneuvomallin sähköjärjestelmään ja sähkön vaaroihin; 3)maakaapelien asentamiseen liittyvä osatyösuoritus, joka käsittää vain kaapelin laskemisen kaapeliojaan ja sen peittämisen tai aurauksen, jos työn tekijä täyttää 73 :n vaatimukset näihin töihin ja työtä ohjaa ja valvoo 55 :n mukainen toiminnanharjoittaja, joka myös vastaa maakaapeliasennuksen kokonaisuudesta; 4)sellaisesta vähäisestä kertaluonteisessa sähkötyössä, jonka tekijällä on 66-71 :ssä tarkoitettu kyseisen työn tekemiseen oikeuttava pätevyystodistus;

5)tilapäisen sähkölaitteiston rakentamiseen opetustarkoituksessa, jos työ tehdään sähköalan oppilaitosten laboratoriotiloissa ja työtä ohjaa ja valvoo 73 :n mukainen henkilö; 6)sähkötyössä, jonka tekee 73 :n mukainen sähköalan ammattihenkilö ja joka kohdistuu tämän omassa tai lähisukulaisen hallinnassa olevan asunnon tai asuinrakennuksen sähkölaitteistoon. Tällaisella ammattihenkilöllä tulee olla kelpoisuudestaan pätevyyden arviointilaitoksen antama todistus. Tällaiselle työlle tulee teettää varmennustarkastus vähäisiä töitä lukuun ottamatta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin 1 momentissa tarkoitetuista sähkötöistä ja töiden kohteista. 2) Sähköajoneuvojen korjaustyöhön on luotu viimeisten vuosien aikana toimiva sähköpätevyysjärjestelmä, jonka autoalan toimijat ovat ottaneet laajasti käyttöön. Nyt tällä poikkeuksella romutettaisiin järjestelmä, joka on juuri saatu toimivaksi. Sähköturvallisuuslainsäädännössä tulee sääntelyn olla pitkäjänteisempää eikä poukkoilevaa. 3) Esitetyssä muodossa kaapelin laskeminen kaapeliojaan voitaisiin tehdä kenen toimesta tahansa ja lopullisen vastuun kantaisi kuitenkin sähköurakoitsija tietämättä onko työ tehty asianmukaisesti. Kyseinen uusi kohta tulee poistaa. Maakaapelin asentamisessa on huomioitava mm. standardien SFS 6000 ja SFS 6001 vaatimukset, valmistajan ohjeet, sallittu vetolujuus, taivutussäde, asennuslämpötila ja asennuspaikan maalaji. Kaapeleiden jatkosten tekeminen edellyttää myös sähköteknistä osaamista. Ennen kaapelin käyttöönottoa kaapelille on tehtävä aistinvaraisen tarkastuksen lisäksi muun muassa eristysvastusmittaus. Kaapelia asentavien henkilöiden tulee tietää ainakin seuraavat asiat: missä lämpötilassa kaapelia voi asentaa, mikä on asennettavan kaapelin työnaikainen ja käytönaikainen pienin taivutussäde, mikä on suurin voima, millä asennettavaa kaapelia voi vetää, kuinka etäälle kaksi asennettavaa kaapelia tulee asentaa toisistaan, jotta toisen kaapelin lämpövaikutus ei pienennä toisen kaapelin kuormitettavuutta, miten maakaapeli tulee asentaa tiealueella, kuinka syvälle maakaapeli tulee asentaa missäkin olosuhteissa, miten menetellään, mikäli kaapelia ei voida maaperän laadun vuoksi asentaa tarpeeksi syvälle, miten maakaapeli tulee suojata ja peittää, miten maakaapelikelaa tulee käsitellä työmaalla, ettei kaapeli vaurioidu ennen asennusta. Olosuhteet työmaalla vaihtelevat suuresti, joten pelkällä opastuksella ei varmasti luotettavasta asennuksesta selvitä. Kaapelin asentaminen on kokonaisuus, joissa vastuuta lopputuloksesta ei voi jakaa. Näiden syiden takia maakaapelin asentaminen on sähkötyötä, jota suorittavan toiminnanharjoittajan palveluksessa on oltava sähkötöiden johtaja. Ilman omaa sähkötöiden johtajaa maarakennusurakoitsija voi asentaa maakaapelia kaapelikaivantoon sähköurakoitsijan välittömässä valvonnassa, jolloin kaapelin sijoitus ja asennus on valvottava työmaalla.

Kaivurin kuljettajan ammattitaito liittyy oleellisena osana maakaapelointiin kaivajan ammattiroolissa mutta tuskin sähköalan ammattihenkilön kriteerit täyttävänä. Sähkötöiden johtajan ollessa ulkopuolinen toimija, voi se olla vuokrattuna vain hetkellistä tarvetta varten ja mitkä ovat silloin osapuolten intressit tehdyn ja tilatun työn kannalta? Vaikka maakaapelissa ei ole jännitettä asennushetkellä, ei sen sähköturvallisuudesta voi silti tinkiä asennusvaiheessa. Luonnosteltu toimintamalli johtaa jollain aikavälillä siihen, että em. töitä tekee kaikki jotka omistavat kaivinkoneen ja syntyy täysin hallitsematon markkina. Työn ja sähköturvallisuuden taso laskee, myös valvonnan muodossa. Lisäys 56 (3. mom.) perustuu kohtuuttomaan vaatimukseen maanrakennusurakoitsijalle, jolla on otettu huomioon yksi ammattikunta. Kuitenkin perustana pidetään sitä, että kaikki vaatimustasot sähköasennustyönä, työ ja sähköturvallisuus, maakaapeloinnin asennuksessa pysyisi ennallaan. Nyt voimassa olevista määräyksistä ei ole tarvetta tinkiä asennustoimintaa siirtämällä maanrakennusurakoitsijoille ja valvonnan ulkoistamisella. 63 Käytön johtajan johdolla tehtävät yksinkertaiset korjaus- ja huoltotyöt Käytön johtajan johdolla voidaan tehdä sellaisia yksinkertaisia käyttötoimenpiteisiin rinnastettavia korjaus- ja huoltotöitä, jotka muutoin vaatisivat 55 :n mukaisia sähkötyön tekemisen edellytyksiä. Tämä käytönjohtajan toiminta-alueeseen tehtävä laajennus tulee poistaa. Tämä hämärtää sähkötöiden johtajan ja käytönjohtajien vastuita ja saattaa eri toimijat eriarvoiseen asemaan. Yksinkertaisen korjaus- ja huoltotyön määrittely on mahdotonta (esim. onko muuntajan vaihto kohdassa tarkoitettu työ). Käytönjohtaja ei ole usein samanlaisessa suhteessa sähkölaitteiston haltijaan kuin sähkötöiden johtaja toiminnan harjoittajaan eikä käytönjohtajalle ole asetettu vastaavia velvoitteita kuin sähkötöiden johtajalla. Esim. sähkötöiden johtajan tulee 59 mukaan varmistua, että sähkölaitteistot ovat lain edellyttämässä kunnossa ennen käyttöönottoa ja toiselle luovuttamista. Koska käytönjohtaja ei ole usein laitteiston haltijan palveluksessa, ei hänellä ole samanlaista työnjohto-oikeutta kuin sähkötöiden johtajalla. Selkein toimintamalli olisi se, että jos sähkölaitteiston haltijan tulee tehdä itse sähkölaitteiston korjaus- ja huoltotöitä, tulisi yrityksen nimetä käytönjohtajana toimiva henkilö sähkötöiden johtajaksi (käytönjohtajalla on vaadittava pätevyystodistus) ja rekisteröityä TUKESin sähköurakoitsijarekisteriin.

66 10.11.2015 Sähköpätevyys 1 Sähköpätevyys 1 oikeuttaa toimimaan sähkötöiden johtajana ja käytön johtajana kaikissa sähkö- ja käyttötöissä. Sähköpätevyyteen 1 vaaditaan hyväksytysti suoritettu soveltuva sähköturvallisuustutkinto sekä: a) soveltuva tekniikan alan korkeakoulututkinto, sähkövoima-alan insinöörin tai sähkövoima-alan teknikon tutkinto tai vastaava tutkinto; ja b) tutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään kahden vuoden riittävän laaja-alainen sähkötöiden johtamiseen perehdyttävä työkokemus, josta vähintään vuosi on saatu yli 1000 voltin vaihtojännitteisten tai yli 1500 voltin tasajännitteisten sähkölaitteistojen rakentamiseen tai käytön johtamiseen perehdyttävissä tehtävissä. 66 kohtaa a). Lakiesityksen tekstikohta teknikon tutkinto tai vastaava tutkinto ei vastaa nykypäivää, koska teknikon tutkintoon rinnastaminen on tutkintojen kehittymisen vuoksi mahdotonta. Viimeiset teknikot ovat valmistuneet lähes 20 vuotta sitten ja senaikaiset tutkintovaatimukset ovat aivan eri maailmasta, missä nykyään eletään. Alan toimijat esittävät, että lain kyseistä kohtaa muutetaan vaihtamalla siihen sanat tai sähköverkkomestarin tutkinto. Sähköverkkomestari on nykymuotoisen sähköverkkoalan erikoisammattitutkinnon tutkintonimike. Lisäys nykyiseen esitykseen punaisella Muutosesityksen jälkeen kohta a) olisi seuraavanlainen; a) soveltuva tekniikan alan korkeakoulututkinto, sähkövoima-alan insinöörin tai sähkövoima-alan teknikon tutkinto, sähköverkkomestarin tutkinto tai vastaava tutkinto; ja b) tutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään kahden vuoden riittävän laajaalainen sähkötöiden johtamiseen perehdyttävä työkokemus, josta vähintään vuosi on saatu yli 1000 voltin vaihto-jännitteisten tai yli 1500 voltin tasajännitteisten sähkölaitteistojen rakentamiseen tai käytön johtamiseen perehdyttävissä tehtävissä.

67 10.11.2015 Rajoitettu sähköpätevyys 1 Rajoitettu sähköpätevyys 1 oikeuttaa toimimaan enintään 1000 voltin vaihtojännitteisten ja enintään 1500 voltin tasajännitteisten sähkölaitteiden ja - laitteistojen sähkötöiden johtajana sekä enintään 20 kilovoltin nimellisjännitteisten sähkölaitteistojen käytön johtajana. Rajoitettuun sähköpätevyyteen vaaditaan hyväksytysti suoritettu soveltuva sähköturvallisuustutkinto sekä: a) soveltuva sähköyliasentajan tai sähkölaitosyliasentajan erikoisammattitutkinto tai vastaava tutkinto; ja b) tutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään kuuden vuoden riittävän laaja-alainen sähkötöiden johtamiseen perehdyttävä työkokemus, josta vähintään kaksi vuotta on saatu yli 1000 voltin vaihtojännitteisten tai yli 1500 voltin tasajännitteisten sähkölaitteistojen rakentamiseen tai käytön johtamiseen perehdyttävissä tehtävissä. Sähkölaitosyliasentajan erikoisammattitutkinto on vanha nimike. Uusi nimike on Sähköverkkoalan erikoisammattitutkinto. 68 Sähköpätevyys 2 Sähköpätevyys 2 oikeuttaa toimimaan enintään 1000 voltin vaihtojännitteisten ja 1500 voltin tasajännitteisten sähkölaitteiden ja -laitteistojen sähkötöiden johtajana sekä käytön johtajana. Sähköpätevyyteen 2 vaaditaan hyväksytysti suoritettu soveltuva sähköturvallisuustutkinto sekä: 1) soveltuva tekniikan alan korkeakoulututkinto, sähkövoima-alan insinöörin tai sähkövoima-alan teknikon tutkinto tai vastaava tutkinto ja tutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään kahden vuoden työkokemus; taikka 2) soveltuva ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto tai vastaava aiempi koulutus tai tutkinto ja tämän suorittamisen jälkeen vähintään kolmen vuoden työkokemus.

Edellä 2 momentissa mainitun työkokemuksen tulee olla riittävän laaja-alaista sähkölaitteistojen rakentamiseen ja sähkötöiden johtamiseen perehdyttävää. Sähköpätevyys 2 ehtona tulee olla vähintään soveltuva ammatillinen ammattitutkinto, jolla voidaan varmistaa henkilön riittävä osaaminen, mikä nykyisessä perustutkinnossa se ei ole mahdollista. Sähköturvallisuuslain valmisteluryhmässä tällä vaihtoehdolla oli lähes yksimielinen kannatus, mukaan lukien sähköalan opetusta antavien tahojen ja opintojen sisällön parhaiten tuntevien oppilaitosten opettajien tuki. Lakityöryhmän viimeisessä kokouksessa erikseen vielä sovittiin, että lausuntoehdotuksessa pyydettäisiin erikseen kannanottoa koulutustasoon, mitä ei kuitenkaan ole tehty. Lain perusteluosassa on mainittu, ettei pätevyysjärjestelmässä ole havaittu erityisiä ongelmia. Asiaa ei kuitenkaan ole erikseen tutkittu. Kuitenkin esimerkiksi TUKESin tekemissä pienkohde tutkimusprojekteissa on todettu useiden valmistuneiden pienkohteiden dokumentaatiossa merkittäviä puutteita ja tyypillisesti perustutkinnon omaavat sähkötöiden johtajat toimivat juuri pienkohteissa. Sähköpätevyys 2 on yleisin nykyisen järjestelmän mukaisista pätevyyksistä. Se oikeuttaa toimimaan sähkötöiden johtajana ja käytön johtajana kaikissa enintään 1000 V:n töissä, jollaisia ovat rakennusten ja muiden alueiden tavalliset sähkölaitteistot sekä esim. vaativammat sähköasennustyöt sairaaloiden ja räjähdysvaarallisten tilojen sähköasennukset Sähköpätevyyden 2 osalta on osittain sekoitettu käsitteet sähkötöiden johtaminen ja sähkötöiden tekeminen, joissa tarvitaan erilaista osaamista. Sähköasentajan perustutkinto antaa valmiudet sähkötöiden tekemiseen, mutta ei sähkötöiden johtamiseen, jossa vaaditaan mm. riittävät teoreettiset tiedot sähköasennusten mitoituslaskelmien tekoon sekä dokumentointiin. Kolmevuotisen ammatillisen perustutkinnon suorittanut henkilö ei ole vielä riittävän pätevä olemaan sähkötöiden johtaja kolmen vuoden työkokemuksen jälkeenkään. Sähkötöiden johtajan tulee valvoa sähkötyöturvallisuutta ja opastaa työntekijöitään. Kolmen vuoden työkokemus ei ole vielä riittävän laaja-alaista kokemusta sähköalalta.

71 10.11.2015 Ulkomailla hankittu koulutus ja työkokemus Pätevyydenarviointilaitoksen tulee pätevyystodistuksia myöntäessään sen lisäksi, mitä muualla säädetään, ottaa huomioon ulkomailla saatu koulutus. Pätevyydenarviointilaitos voi tarvittaessa pyytää yliopistolta, korkeakoululta tai muulta oppilaitokselta päätöksenteon tueksi lausunnon siten kuin ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain (1093/2007) 5 :ssä säädetään. Vastaavasti ulkomailla hankittu hissialan työkokemus tulee ottaa huomioon pätevyystodistusta myönnettäessä. Pätevyydenarviointilaitos voi arvioida henkilön kelpoisuuden myös suoraan ulkomaisen pätevyystodistuksen tai vastaavan asiakirjan avulla. Pätevyydenarviointilaitoksen tulee pätevyystodistuksia myöntäessään noudattaa ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) vaatimuksia. Milloin pätevyystodistusta haetaan direktiivin mukaisesti hankitun ammattikokemuksen perusteella, pätevyydenarviointilaitos myöntää pätevyystodistuksen sähkötöissä hankitun työkokemuksen mukaisessa laajuudessa. Pätevyydenarviointilaitoksen on tarvittaessa annettava todistus Suomessa harjoitetusta sähköalan ammattitoiminnasta. Lain 71 :n perusteluissa Pykälän 3 momentin mukaan pätevyydenarviointilaitos voisi myös myöntää suomalaisen pätevyystodistuksen suoraan ulkomaisen pätevyystodistuksen perusteella, jos katsoo sen vastaavan riittävässä määrin kotimaisia vaatimuksia. Vastaavuusarviointiin liittyen on huomattava, että täsmälleen suomalaisen järjestelmän kaltaista erillistä sähköturvallisuustutkintoa ei ole monessa maassa, mutta turvallisuusmääräysten vaatimusten hallinta hankitaan niissä maissa muilla tavoin. Tarkoitus on, että pätevyydenarviointilaitos voisi myöntää pätevyystodistuksen muusta maasta tulevalle henkilölle, vaikkei hänen lähtömaastaan hankitun pätevyystodistuksensa ehdoissa olisikaan mainintaa erillisestä turvallisuustutkinnosta. Lain laatijan olisi hyvä arvioida lakia laatiessaan saattaako edellä mainittu perustelu johtaa siihen, että Suomalainen henkilö joutuisi eriarvoiseen asemaan suhteessa ulkomaiseen henkilöön. Yhdenvertaisen kohtelun johdosta olisi järkevämpää ja ennen kaikkea tasapuolista kohtelua, että Suomessa myönnetyille pätevyystodistuksille olisi samat myöntämisperusteet kansallisuudesta riippumatta. 72

Sähköturvallisuustutkinnot Tämän lain 66-69 :ien mukaisella sähköturvallisuustutkinnolla tarkoitetaan kysymyksessä olevien sähkötöiden turvallisuuteen liittyvien säännösten, standardien ja ohjeiden tuntemusta osoittavaa sähköturvallisuustutkintoa. Sähköturvallisuusviranomainen vahvistaa tutkintovaatimukset sekä tutkintotodistuksen sisällön ja muodon. Lisäksi sähköturvallisuusviranomainen huolehtii tutkintojen järjestämisestä sekä valvoo tutkintojen tasoa ja arvostelua. Sähköturvallisuustutkinnosta annettu todistus on voimassa viisi vuotta. Sähköpätevyyden ehtona tulee olla vähintään soveltuva ammatillinen ammattitutkinto, jolla voidaan varmistaa henkilön riittävä osaaminen, mikä nykyisessä ammatillisessa perustutkinnossa ei ole mahdollista. Lisäys nykyiseen esitykseen punaisella Tämän lain 66-69 :ien mukaisella sähköturvallisuustutkinnolla tarkoitetaan kysymyksessä olevien sähkötöiden turvallisuuteen liittyvien säännösten, standardien ja ohjeiden tuntemusta sekä kykyä niiden soveltamisesta käytännön tilanteissa osoittavaa sähköturvallisuustutkintoa. Liite 1 SÄHKÖTYÖN TURVALLISEN SUORITTAMISEN OLENNAISET TURVALLISUUSVAATIMUKSET 2 Ohjeet ja opastus Sähkötyötä ja käyttötyötä varten on tarvittaessa laadittava tässä liitteessä säädettyjä vaatimuksia täydentäviä työmenetelmäkohtaisia tai työkohtaisia kirjallisia ohjeita. Työntekijälle on annettava koulutusta ja opastusta siten, että tiedot jatkuvasti vastaavat työn vaatimuksia. Suomessa on nykykäytännön mukaisesti pidetty tärkeänä sähköturvallisuuden ylläpitämistä kaikille sähköalan töitä tekeville henkilöille, myös työnjohdolle sekä käyttö- ja asiantuntijatehtävissä toimiville henkilöille. Sähköturvallisuustason ylläpitämien edellä mainittujen toimijoiden keskuudessa on varmistettu selkeällä

määräyksellä, jossa tietojen ymmärtäminen on varmistettu määrävälein pidettävällä koulutuksella. Nykyisen käytännön heikentäminen ei varmastikaan ole kenenkään etu. KTMp sähköalan töistä 1194/1999:n mukaan työntekijälle tulee antaa opastusta ja koulutusta, jotta tiedot ovat jatkuvasti työn vaativuutta vastaavalla tasolla. Tietojen ymmärtäminen täytyy varmistaa esimerkiksi kuulustelulla. Koulutus tulee uusia vähintään viiden vuoden välein. Koulutuksessa tulee vähintään käsitellä: sähkön aiheuttamat vaarat ja tapaturmat ja sähkötyöturvallisuutta koskevien keskeisten säädösten ja SFS 6002:n sisällöt. Lisäys nykyiseen esitykseen punaisella Työntekijälle on annettava koulutusta ja opastusta ja sähkötyön turvallisuudesta siten, että tiedot jatkuvasti vastaavat työn vaatimuksia. Tietojen ymmärtäminen on varmistettava kuulustelulla tai muulla soveltuvalla tavalla. Sähkötyöturvallisuuskoulutus tulee uusia enintään 5 vuoden välein. Sähköalojen ammattiliitto ry Hannu Luukkonen Liittosihteeri