BL10A3000 Sähköturvallisuus. Luento 1: Johdanto

Transkriptio

1 BL10A3000 Sähköturvallisuus Luento 1: Johdanto Tero Kaipia 1

2 Kurssin sisältö Luennot 24 h luento-opetusta, 4 h ohjattuja laskuharjoituksia (3 prd.) ti ja ke viikot 2-8 Alustava luentosuunnitelma Nopassa Mahdollisista muutoksista tiedotetaan Nopassa Sisältö: sähköturvallisuussäännökset, sähkötapaturmat, sähkötyöntekijän vaatimukset ja vastuut, sähköturvallisuustutkinnot ja sähköpätevyydet, kiinteistöjen ja julkisten verkkojen sähköjärjestelmät sähköturvallisuus sähköistyssuunnittelussa, sähköjärjestelmien tarkastukset, sähkötyön ja -käytön johto, älykkäät sähköverkot (smart grids) ja sähköturvallisuus Harjoitustyö (4.prd) Tentti Ryhmätyönä (2-3 henkeä/ryhmä) toteutettava harjoitustyö Kiinteistön sähköjärjestelmän mitoitus, suunnittelu, suunnitelman dokumentointi, asennusohjeet ja asennusten tarkastukset Työohje jaetaan Nopassa ja käydään lävitse luennoilla Kurssin suorittaminen edellyttää harjoitustyön ja tentin hyväksyttyä suorittamista Tero Kaipia 2

3 Luentosuunnitelma 2013 (alustava) 1. Johdanto sähköturvallisuuteen, Sähkötapaturmat ja sähkövirran fysiologiset vaikutukset, Sähköturvallisuutta koskevat säännökset ja ohjeet, Sähkötekniikan ammattilaisen vaateet, sähköurakoinnin edellytykset ja sähköpätevyydet, Jakelujärjestelmien rakenteet ja suojautuminen sähköiskuilta, Kiinteistöjen sähköasennukset mitoitus ja suojaus, Erityistilat ja sähkönjakeluverkkoasennukset, Sähkötyöturvallisuus, ti Sähkötyön- ja käytönjohto, Laskuharjoitukset kiinteistöjen sähköasennuksiin liittyen Dokumentaatio, tarkastukset ja muutostyöt, Sähkön pientuotanto, sähköautot, energiavarastot ja suuntaajalla syötetyn järjestelmän suojaus, Tero Kaipia 3

4 Kurssin tavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija omaa vastuulliselta sähkötekniikan ammattilaiselta edellytettävät tiedot sähköturvallisuussäädöksistä ja keskeisimmistä sähköturvallisuuteen sekä sähkötyöturvallisuuteen liittyvistä standardeista ja toimintatavoista. Opintojakson tavoite on antaa opiskelijalle sähkötekniikan ammattilaiselta vaadittavat perustiedot sähköturvallisuudesta, sähkövirran vaikutuksista ihmiseen ja toiminnasta sähkötapaturmassa, sähkötyöturvallisuudesta, sähköturvallisuuden valvonnasta ja siihen liittyvistä tarkastuksista, sähköjärjestelmien suojauksesta ja mitoituksesta, sähköistyssuunnittelusta sekä suunnitelmien dokumentoinnista. Opintojaksolla käsitellään rakennusten, teollisuuden ja julkisen sähkönjakelun sähköjärjestelmiä. Tero Kaipia 4

5 Kurssin tavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa Selostaa kiinteistöjen ja julkisten sähkönjakelujärjestelmien perusrakenteet ja ominaisuudet Sähköturvallisuustutkinnon edellyttämät säädökset ja niihin liittyvien keskeisten standardien sisällön Kuvailla sähkövirran fysiologiset vaikutukset ihmiseen ja turvallisen sähkötyön toimintatavat Suunnitella rakennuksen sähköverkon ja esittää suunnitelmasta dokumentaation Valita eri ympäristöolosuhteisiin soveltuvat sähkökojeet ja mitoittaa teknisesti niitä syöttävän sähkönjakelujärjestelmän Kuvata ja valita suojausmenetelmät, joilla suojaudutaan sähköiskuilta sekä ylivirran ja -jännitteen vaikutuksilta Mitoittaa vika-, ylikuormitus- ja oikosulkusuojauksen suojalaitteet sekä ja laskennallisesti todentaa näiden toiminnan Luetella pientuotannon, energiavarastojen ja tehoelektronisten suuntaajien vaikutukset sähköturvallisuuteen Selostaa sähköjärjestelmien käyttöönotto- ja varmennustarkastuksien sisällön Toimia sähkötapaturman sattuessa Tero Kaipia 5

6 Opintomateriaali TAI JA SFS-käsikirjat 600-1, ja (SFS6000 standardisarja ja sähköturvallisuussäädökset), SESKO 2012, D Käsikirja rakennusten sähköasennuksista, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Osittain SFS 6001 standardi + Suomen rakennusmääräyskokoelma osa D + muu luennoilla kerrottava materiaali SFS-standardien luku kirjaston tietokannan kautta Nelli-tiedonhakuportaali tietokantahaku, hakusana: SFS siirry linkin kautta SFS:n kotisivuille avaa kokoelma hae haluamasi standardi Tero Kaipia 6

7 Opintomateriaali Lainsäädäntö, mm.: Sähkömarkkinalaki Sähköturvallisuuslaki ja asetus Työturvallisuuslaki ajantasainen lainsäädäntö Tukes ohjeet Sähkötekniset piirustusohjeet piirrosmerkkikokoelmia ja kytkentäesimerkkejä löytyy verkosta mm.: Kaikkien oletetaan ottavan itse tarkemmin selvää luennoilla mainittujen säännösten, lakien, asetusten ja standardien sisällöstä Suurin osa mainitusta materiaalista on saatavissa internetistä joko ilmaiseksi tai LUT:n lisenssillä (kirjaston kautta) Tero Kaipia 7

8 Opintomateriaali Kurssin Noppa-sivut Luentokalvot Harjoitustyöohjeet Muu opintomateriaali (Nopasta löytyvät mm. aiempien lukuvuosien materiaalit) Tero Kaipia 8

9 Sisältöä tukevia opintojaksoja Sähköverkkotekniikan peruskurssi Sahkönjakelutekniikka Sähköverkkojen relesuojaus Sähkönsiirtotekniikka Tekninen piirustus Tero Kaipia 9

10 Harjoitustyön tekeminen ja arvostelu Harjoitustöistä laaditaan raportit, jotka vastaavat ulkoasultaan voimassa olevia diplomityöohjeita ja sisällöltään tehtävänantoa vastaavan suunnittelutyön standardeissa ja muissa säännöksissä määriteltyä dokumentaatiota Harjoitustyön tarkastus rinnastetaan suunnitellun järjestelmän varmennustarkastuksiin hylkäysperusteet vastaavat todellisuutta Harjoitustyö suoritetaan pääsääntöisesti 4. prdn aikana Harjoitustyön tehtävänanto jaetaan ennen 3. prdn loppua Harjoitustyön ohjaustunnit (2 x 2 h) 4. prdilla klo Päivämäärät sovitaan myöhemmin Paikka sovitaan myöhemmin 4 prdlla harjoitustyöhön saa lisäopastusta sopimalla keskusteluajan etukäteen sähköpostitse Tero Kaipia 10

11 Sähköturvallisuuskurssi, MIKSI? Sähköinsinöörin tutkinto ei ole virallisesti sähköinsinöörin tutkinto ilman kurssia Lainsäädäntö edellyttää sähköturvallisuuden opintoja Sähkölaitteistojen parissa työskentelevän tulee olla ammattitaitoinen Keskeinen osa ammattitaitoa on tietää mitä saa ja mitä ei saa tehdä ja kuinka saa oikeudet tarvittavan sähkötyön tekemiseen Kun vahinkoja kuitenkin sattuu, niin syyllinen etsitään aina ja varmasti Laitteiden valmistaja on vastuussa siitä, että laite on asetusten ja laitestandardien mukainen eikä aiheuta vaaraa tai muuta häiriötä Laitteistojen valmistaja on vastuussa siitä, että laitteisto on asetusten ja laitestandardien mukainen eikä aiheuta vaaraa tai muuta häiriötä Laitteiston käyttäjä on vastuussa siitä, että laitteistoja käytetään oikein ja ylläpidetään käyttökunnossa Tero Kaipia 11

12 Sähköturvallisuuskurssi, MIKSI? Opiskelen elektroniikkaa, enkä tarvitse sähköturvallisuutta mihinkään? Väite pitää paikkansa, jos et aio valmistaa tai suunnitella sähköllä toimivia laitteita Entäs sähkökaupan lukijat? Joo, jos et koskaan ole missään tekemisissä sähkönsiirto- ja jakeluinfrastruktuurin käytön kanssa Kurssilla käsitellään pääosin kiinteistöjen (talojen) sähköjä, miksi? Siksi, että niiden säännökset ovat selkeimmät ja usein sovellettavissa myös muihin laitteisiin sekä järjestelmiin Miksi tämä kurssi on niin hel posti tylsä? Koska aihe on erittäin tylsä ja puiseva eikä luentojen pitäjäkään ole juuri muuta Tero Kaipia 12

13 Sähköturvallisuuskurssi, MIKSI? Valmistan tahituksenmuundurin joka toimii 24 V sähköillä, olikos niitä joitain sääntöjä mitä tässäkin täytyy noudattaa? Kyllä oli, ja sanoinkin sen jo muttet uskonut Tero Kaipia 13

14 Kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat Lähde: Tukes Tero Kaipia 14

15 Sähkönkäyttö Suomessa Lähde: Tilastokeskus Tero Kaipia 15

16 Sähköturvallisuuden historiaa Suomessa 1877: Karl Lemström ja Martin Wetzer tekivät Suomen ensimmäiset käytännön kokeilut sähkövalolla Helsingissä valtionrautateiden konepajalla 1888: Suomen ensimmäinen kunnallinen sähkölaitos aloitti toimintansa Tampereella 1889: Suomessa kiinnitettiin ensi kertaa julkista huomiota sähköturvallisuusasioihin, kun Helsingin vapaaehtoinen palokunta järjesti oman talonsa valmistumisen kunniaksi palokuntalaisten yleisen valtakunnallisen kokouksen. Lehdistössä keskusteltiin vaihtovirran turvallisuudesta, esitettiin mm. esimerkkejä ulkomailla "sähkövalo-lankoihin koskemisesta mitä hirvittävimmällä tavalla" kuolleiden ihmisten lukumääristä. 1890: Helsingin vapaaehtoisen palokunnan johtokunnan lähetystö esitti Senaatin talousosastolle komitean asettamista valmistelemaan ehdotusta säännöiksi sähköjohtojen asentamisessa noudatettavista varokeinoista: alkusysäys valtakunnalliselle sähkölainsäädännölle. Senaatin kauppa- ja teollisuustoimikunta antoi Teollisuushallitukselle (nyk.tem) tehtäväksi laatia ehdotukset sähkövalo- ja sähkövoimalaitosten perustamista ja käyttöä koskeviksi yleisiksi sähköturvallisuusmääräyksiksi. Insinööri Gottfrid Strömberg piti Teknillisen Yhdistyksen kokouksessa esitelmän sähkölaitoksista, esillä myös korkeajännitteisiin virtoihin liittyvä sähköturvallisuusriski. Tero Kaipia 16

17 Sähköturvallisuuden historiaa Suomessa 1891: Suomen ensimmäinen varsinaisesti sähköntuotantoon suunniteltu vesivoimalaitos otettiin käyttöön Tampereella (Tammerkosken voimalaitos) 1898: Sähkölaitokset tulivat senaatin luvasta riippuvaisiksi (aiemmin oli riittänyt vain elinkeinoilmoitus ja kaupungeissa viranomaisten lupa johtojen asettamiseen). 1900: Ehdotus laiksi sähkölaitoksista valon sytyttämistä tahi voiman siirtoa varten siihen liittyvine asetuksineen valmistui ja lähetettiin käsiteltäväksi Pietariin; tuli Suomen säätyvaltiopäivien käsittelyyn : Nikolai II vahvisti ensimmäisen varsinaisen sähkölain, Laki sähkölaitoksista valon sytyttämistä tahi voimansiirtoa varten, siihen liittyvine asetuksineen ( , N:o 9), mistä tuli lähtökohta Suomen sähköturvallisuustyölle. 1902: Laki sähkölaitoksista valon sytyttämistä tahi voimansiirtoa varten astui voimaan Lain ja siihen liittyvän asetuksen lähtökohtana oli turvallisuus: sähkölaitokset oli rakennettava siten, ettei niistä aiheutunut kenellekään hengen tai omaisuuden vaaraa. Laki voimassa 1928 asti Tero Kaipia 17

18 Sähköturvallisuuden historiaa Suomessa 1907: Helsingin sähkölaitos alkoi testata sähkölaitteiden turvallisuutta Suomessa 1908: Ensimmäinen sähkötekniikan professuuri Suomessa 1928: Uusi laki sähkölaitoksista Laki luonteeltaan ennen kaikkea sähköturvallisuuslaki: esim. suurjännitejohtojen rakentaminen edellytti tämän lain mukaan Kauppa- ja Teollisuus ministeriön (KTM, nyk. TEM) lupaa. Sähköturvallisuuden valvonta kuului KTM:lle, jolla oikeus antaa tarkastustehtävät määräaikaisesti erityisen tarkastusjärjestön hoidettavaksi. Sähkölaitoslaki kielsi myös sähköjohtojen rakentamisen kaupunkien ja kauppaloiden alueelle ilman valtuuston suostumusta, mikä edesauttoi kunnallisten sähkölaitosten toimintaa (pykälää lievennettiin vuonna 1971). Uuteen sähkölaitoslakiin liittyen perustettiin KTM:n avuksi Sähkötarkastuslaitos r.y. -niminen yhdistys (Elektriska Inspektoratet r.f.), jonka jäseninä sähkölaitosten, sähkölaitteiden valmistajien ja maahantuojien keskusjärjestöt sekä eräät muut sähköalan yhteisöt, sen hallituksessa myös valtiovalta edustettuna. Sähkötarkastuslaitos nojautui turvallisuusvalvonnassa KTM:n hyväksymiin sähköturvallisuusmääräyksiin voidaan pitää keskitetyn sähköturvallisuusvalvonnan alkuajankohtana Suomessa Lue lisää: Tero Kaipia 18

19 Miksi tarvitaan sähköturvallisuusäädöksiä? Lähde: Tilastokeskus, 2010 ja Energiateollisuus ry, 2010 Lähde: Tukes Sähköenergia mahdollistaa modernin yhteiskunnan kehittymisen ja toiminnan Sähkö energiamuotona yhä tärkeämpi yhteiskunnalle Ihmisaistein havaitsematon ja materiaton energiamuoto, joka tappaa, polttaa tai vähintään vahingoittaa väärinkäytettynä Tero Kaipia 19

20 Sähköturvallisuus Henkilöturvallisuus Turvallinen sähkönkäyttö Sähkötyöturvallisuus Urakointi ja urakoitsijoiden vaateet Tarkastukset Laiteturvallisuus Vaatimukset sähkölaitteistoille Paloturvallisuus Vaatimuksenmukaisuus Valvonta Viranomaisvalvonta Organisaation sisäiset vastuut Suunnittelu Järjestelmiä ja niiden osien vaatimukset Suunnitteluperiaatteet dokumentaatio Tero Kaipia 20

21 Sähkötyö Sähkötyötä on kaikki sähköenergiaan tai sähkölaitteistoihin liittyvä asennus-, työnjohto- ja käyttötyö riippumatta jännitetasosta Tero Kaipia 21

22 Yleisohje Älä koskaan tee sähkötyötä jollet tiedä mitä teet tai et tiedä onko sinulla oikeutta tehdä tarvittavaa sähkötyötä Selvitä millaisia sähkötöitä voit tehdä ja millaisen ja kenen myöntämän todistuksen tarvitset pätevyydestäsi Pätevyys/oikeus on pystyttävä aina todistamaan Selvitä millaisia tarkastuksia tekemällesi sähkötyölle pitää tehdä ja kuka tarkastukset voi suorittaa Tarkastukset lakisääteisiä Sähkötekniikan tutkinto yksinään ei tee kenestäkään lain silmissä pätevää sähkötekniikan ammattilaista (sähkötyöhön pätevää) vaan antaa valmiudet pätevyyden hankkimiseen/todistamiseen Tero Kaipia 22

23 Sähkötyön tekemisen edellytykset Sähköturvallisuuslaki 8 : Sähkölaitteiden korjaus ja huoltotöitä sekä sähkölaitteiston rakennus-, korjaus-, huolto- ja käyttötöitä saa tehdä seuraavin edellytyksin: 1) töitä johtamaan nimetään luonnollinen henkilö, jolla on riittävä kelpoisuus 2) itsenäisesti työtä suorittavalla ja valvovalla luonnollisella henkilöllä on riittävä kelpoisuus tai muuten riittävä ammattitaito, sekä 3) käytössä on töiden tekemisen kannalta tarpeelliset tilat ja työvälineet sekä sähköturvallisuutta koskevat säännökset ja määräykset Tero Kaipia 23

24 Sähköalan töiden tekijät Maallikko Henkilö, joka ei ole opastettu sähköalan ammattihenkilön toimesta Opastettu henkilö Henkilö, jonka sähköalan ammattihenkilö on opastanut siten, että kykenee välttämään työssä sähkön aiheuttamat vaarat eri olosuhteissa. yleensä maallikko tai ei vahvavirtatöihin erikoistunut sähköalan henkilö (elektroniikka, automaatiotekniikka) tai esim. sähköalalle opiskeleva henkilö Opastuksen saa antaa vain sähköalan ammattilainen Sähköalan ammattihenkilö Henkilö, jolla on soveltuva koulutus ja kokemus, jonka perusteella hän kykenee arvioimaan riskit ja välttämään sähkön aiheuttamat vaarat. Henkilön tulee täyttää KTMp (516/1998) ja sen uudempien muutostenja lisäysten asettamat vaatimukset Ammattihenkilö on oikeutettu tekemään oman ammattialueensa (pätevyysalueensa) sähkötöitä itsenäisesti Tero Kaipia 24

25 Sähköalan töiden tekijät Opastetut henkilöt Opastettu henkilö (S): Henkilöä, joka on hankkimassa KTMp (516/1996) 11 :n mukaista sähköalan ammattihenkilön pätevyyttä ja jolla on sähköalan koulutusta ja/tai työkokemusta, mutta joka ei kaikilta osin täytä itsenäiseen työhön kykenevän ammattihenkilön vaatimuksia. Opastettu henkilö (M): Henkilöä, jolla ei ole sähköalan koulutusta tai työkokemusta (= maallikko), mutta joka on opastettu tekemään tietty toimenpide, esim. sulakkeen vaihto tai laitevalmistukseen liittyvään testaukseen kuuluva mittaus. Tero Kaipia 25

26 Ammattilaisen pätevyys sähkötyöhön Osoitetaan pätevyys- tai kelpoisuustodistuksella Pätevyystodistuksen saaminen edellyttää voimassa olevaa turvallisuustutkintoa Turvallisuustutkintoja järjestävät Tukesin valtuuttamat sähköalan oppilaitokset Turvallisuustutkinnolla tarkoitetaan tutkintoa, jolla osoitetaan sähkötöiden tai hissitöiden turvallisuuteen liittyvien säännösten, määräysten ja ohjeiden tuntemus. Sähköturvallisuustutkinto 1 = yleistutkinto Sähköturvallisuustutkinto 2 = enintään 1000 V sähkölaitteistojen asennustöitä koskeva tutkinto Sähköturvallisuustutkinto 3 = enintään 1000 V sähkölaitteiden korjaustöitä koskeva tutkinto Hissiturvallisuustutkinto = hissien rakennus-, korjaus- ja huoltotöitä koskeva tutkinto Henkilö, joka täyttää koulutus- ja työkokemusvaatimukset, voi saada todistuksen sähkö- tai hissipätevyydestä Tero Kaipia 26

27 Ammattilaisen pätevyys sähkötyöhön Sähköpätevyys 1 todistus oikeuttaa toimimaan sähkötöiden johtajan ja käytönjohtajan tehtävissä kaikkien sähkölaitteistojen sähkötöissä, lukuun ottamatta hissien asennus-, korjaus ja huoltotöitä. Rajoitettu sähköpätevyys 1 oikeuttaa toimimaan enintään 1000 voltin vaihtojännitteisten ja 1500 voltin tasajännitteisten sähkölaitteiden ja - laitteistojen sähkötöiden johtajan sekä enintään 20 kilovoltin nimellisjännitteisten sähkölaitteistojen käytön johtajan tehtävissä, lukuun ottamatta hissitöitä. Sähköpätevyys 2 todistus oikeuttaa toimimaan sähkötöiden johtajan ja käytönjohtajan tehtävissä nimellisjännitteeltään enintään 1 kv vaihtojännitteisten ja 1,5 kv tasajännitteisten sähkölaitteistojen sähkötöissä, lukuun ottamatta hissien asennus- korjaus ja huoltotöitä Sähköpätevyys 3 todistus oikeuttaa toimimaan sähkötöiden johtajan tehtävissä enintään 1 kv vaihtojännitteiseen ja 1,5 kv tasajännitteiseen verkkoon liitettäväksi tarkoitettujen sähkölaitteiden ja niihin verrattavien sähkölaitteistojen korjaustöissä, lukuun ottamatta hissitöitä Tero Kaipia 27

28 Ammattilaisen pätevyys sähkötyöhön Kelpoisuustodistus oikeuttaa tekemään sähkötyöt, jotka kohdistuvat oman tai lähisukulaisen hallinnassa olevan asunnon tai asuinrakennuksen sähkölaitteistoon. Lähisukulaisella tarkoitetaan puolisoa sekä omia tai puolison lapsia, vanhempia tai isovanhempia. Tällaiselle sähköasennus- ja korjaustyölle PITÄÄ AINA valtuutetun tarkastajan tai laitoksen tehdä varmennustarkastus, jollei kyse ole vähäisestä sähkötyöstä. Vähäisenä sähkötyönä, jolle varmennustarkastusta ei tarvitse teettää, voidaan pitää työtä, josta ei KTMp (517/1996) 4 :n mukaan tarvitse tehdä käyttöönottotarkastuspöytäkirjaa. Myöskin vähäisen sähkötyön tekijällä on oltava kelpoisuustodistus. Sähkövoimatekniikan DI-tutkinto mahdollistaa kelpoisuustodistuksen saamisen Lue lisää: Tero Kaipia 28

29 Jokainen saa tehdä (jos tuntee varmasti osaavansa) Maallikolla sallittuja enintään 250 V nimellisjännitteiseen laitteistoon kohdistuvia toimenpiteitä: Yksivaiheisen jatkojohdon korjaus ja teko. Sähkölaitteen rikkoontuneen yksivaiheisen liitäntäjohdon ja pistotulpan vaihto. Valaisimen liitäntäjohdon rikkoontuneen välikytkimen vaihto. Sisustusvalaisimen liittäminen valaisinliittimellä eli sokeripalalla. Kiinteässä asennuksessa valaisinliittimen eli sokeripalan korvaaminen uuden järjestelmän mukaisella valaisinliitinpistorasialla sekä vioittuneen valaisinliitinpistorasian vaihto. Valaisinpistotulpan asennus ja vioittuneen tulpan vaihto. Jännitteettömäksi tehtyjen pistorasioiden ja kytkimien kansien irrottaminen esim. maalaamisen ja tapetoinnin ajaksi ja rikkoutuneiden kansien vaihto Nimellisjännitteeltään enintään 50 V (vaihtojännite) tai 120 V (tasajännite) laitteistoihin kohdistuvat sähkötyöt (ELV-työt) Käyttötyöt sähkölaitteistossa, jonka jännitteiset osat on suojattu tahattomalta koskettamiselta Omaan käyttöön rakennettujen sähkölaitteiden korjaus, jos tämä liittyy sähköalan harrastustoimintaan Tero Kaipia 29

30 Lopuksi Sähkötapaturmia tutkittaessa huomataan tavallisesti vain turman välittömät syyt. Usein takana piilee organisatorisia syitä, kuten esimerkiksi yrityskulttuuri, jossa kiire on hyväksyttyä. Sähköalan ammattilaiselle tapaturma sattuu useimmiten silloin, kun työkohdetta ei ole tehty jännitteettömäksi, jännitteettömyyttä ei ole todettu tai työmaadoitusta ei ole tehty. Sähkötapaturman taustalta löytyy tavallisesti turvallisuusohjeiden ja niiden velvoittamien toimenpiteiden laiminlyöntejä Tapaturmien taustalla vaikuttavia syitä ovat mm liian kireät aikataulut, keskeytykset ja työn sirpaloituminen, organisaation tehokkuusvaatimukset yms. eli TURHA KIIRE Muita taustatekijöitä ovat mm inhimilliset tekijät, asiakasvaatimukset, ei-sopivat työkalut, puutteet työnopastuksessa ja puutteet osaamisessa. Lähde: Sähköala 1-2/2011 Jokaisen sähköturvallisuuden kurssin käyneen tulevan DI:n on ymmärrettävä sähkötyön ja käytön johdon vastuut Jos asennustasolla jokin menee vikaan useimmiten taustalla oleva pääsyyllinen löytyy jostain muualta kuin asentajista! Tero Kaipia 30

31