HELS=NOIN HALL= NiU- PÄÄTÖS 18/0158/5 1 (23) Antopäivä Diaarinumero 26.3.2018 14312/16/5404 143 90/ 16/5404 14546/16/5404 14607/16/5404 14649/16/5404 14775/16/5404 14650/16/5404 Asia Valittajat Maa-aineslupaa koskevat valitukset 1. Nurmijärven kunta 2. Vantaanjoen Kalastusalue 3. Nurmijärven Luonto ry 4. Nukarin kylätoimikunta 5. Nukarin yhteisen vesialueen osakaskunta ja Raalan yhteisen vesialueen osakaskunta 6. Matti Niemi, Juulia Niemi, Talousenergia Oy, Matti Jokinen, Tuula Jokinen j a Eino Palanderin kuolinpesä 7. Tuusulan L-kone Oy, Maire Laine, Harri Laine, Teemu Laine, Mia Laine, Lassi Antero Kaipainen, Adam Kaipaisen kuolinpesä, Kari Kaartama, Niina Rossi, Juha Komulainen, Minna Vikström, Lauri Vikström Päätös, josta valitetaan Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.10.2016 136 Ympäristölautakunta on myöntänyt Kreate Oy:lle (aikaisemmin Fin-Seula Oy) luvan maa-ainesten ottamiseen Nurmijärven kunnassa sijaitsevalta kiinteistöltä 543-412-2-322 lupahakemuksen ja lupapäätöksestä tarkemmin ilmenevien lupaehtojen mukaisesti. Lupapäätöksen perusteella 4,5 hehtaarin suuruiselta alueelta saa ottaa 10 vuoden aikana 260 000 m3ktr kalliokiviainesta kokonaisoton ollessa 300 000 m3ktr. Valituksissa esitetyt vaatimukset Nurmijärven kunnan valitus Päätös on kumottava. Mikäli päätöstä ei kumota, asia tulee palauttaa uudelleen valmisteltavaksi erityisesti hulevesien käsittelyä koskevien lupamääräysten tarkistamiseksi.
2 (23) Hankkeesta aiheutuu huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteisiin. Lupaharkinnassa on tukeuduttu hakijan teettämiin selvityksiin ja ELY-keskuksen lausuntoon, joissa on kuitenkin arvioitu puutteellisesti Vantaanjoen ja Nukarinkosken koskialueen merkitystä meritaimenkannalle sekä hankkeen vaikutuksia meritaimenen elinolosuhteisiin ja kutualueisiin. Louhinta-alueelta tulevat hulevedet johdetaan lähellä sijaitsevaan Vantaanjokeen, joka on äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen lisääntymisaluetta. Purkuojan valuma -alue on kokonaisuudessaan alle kilometrin etäisyydellä Vantaanjoesta, jolloin veden viipymäaika maastossa on pienempi kuin koko joen valuma-alueella keskimäärin. Hulevedet vaarantavat koko Nukarin koskialuetta. Vantaanjokeen on vuodesta 1996 alkaen tehty kalataloudellisina kunnostustoimenpiteinä muun ohella kutusoraikkoja, joista yksi sijaitsee hulevesien laskupaikan välittömässä läheisyydessä Huhmarinkoskella. Joen taimenkanta on saatu lisääntymään luonnonvaraisesti, millä on ollut merkitystä myös Vantaanjoen alueen yleiselle virkistyskäytölle. Louhinta-alueelta tulevat hulevedet sisältävät vaarallisia aineita ja jäämiä, jotka uhkaavat taimenen luonnonvaraista lisääntymistä. Meritaimenen elpyneen kannan turvaaminen on erittäin suuri yleinen intressi, jota ei ole lupaharkinnassa otettu riittävästi huomioon. Hankkeen hulevesisuunnitelma on alimitoitettu eikä se turvaa hulevesien riittävää viipymää ja selkeytystä. Sään ääri-ilmiöiden ja rankkasateiden yleistyminen on otettava huomioon hulevesien käsittelyssä. Hulevesimitoituksessa tulee keskiarvojen sijaan varautua ääritilanteisiin. Mitoittavan sateen tulee olla merkittävästi harvemmin kuin kerran kolmessa vuodessa tapahtuva, esimerkiksi kerran 50 tai 100 vuodessa tapahtuva. Purkuojasta tulevan vesimäärän osuus koko joen virtaamasta voi olla paljon suurempi kuin mitä hulevesiselvityksessä on arvioitu, koska rankkasade voi sattua kesäaikaan, jolloin joen virtaama alueella voi olla todella pieni. Louhokselta tuleva kivipölyä sisältävä pienikin virtaama kerryttää kutusoraikoille hienojakoista kiviainesta, joka tukkii soraikon, jolloin mädin hapensaanti vaikeutuu tai loppuu kokonaan ja mäti kuolee. Louhosalueelta johdettavat hulevedet aiheuttavat liettymistä pitkälle alavirtaan. Kiintoaines myös kovettaa kutusoraikot niin, että kalat eivät enää voi siihen kutea. Hulevesien sisältämät räjähdysaineista peräisin olevat pitkälle alavirtaan kulkevat nitraattiyhdistelmät voivat vahingoittaa meritaimenen mätiä ja poikasia sekä rehevöittää vesistöä. Hulevedet voivat sisältää myös voitelu- ja polttonesteitä, jotka ovat erittäin vahingollisia taimenille ja koko ekosysteemille. Louhosalueella mahdollisesti olevat rikkipitoiset kiviainekset aiheuttavat huleveden happamuutta, joka voi tappaa taimenten mädin, poikaset ja emokalat. Seurauksena voi olla, että meritaimenet eivät enää nouse hulevesien laskupaikan yläpuolelle tai edes lähelle sitä. Jos lupaa ei voida kokonaan evätä, edellyttää Vantaanjoen ja meritaimenen suojelu sekä Natura-alueen huomioon ottaminen toiminnalta hulevesien hyvää
3 (23) suodatusta, useita laskeutusaltaita ja laajaa kosteikkoa, jotta kaikki vesiluonnolle ja meritaimenelle haitalliset aineet voidaan poistaa hulevesistä ennen niiden päästämistä vesistöön. Hulevesien käsittely edellyttää lisäksi jatkuvaa mittausta ja seurantaa. Hakemuksessa ja päätöksessä ei ole riittävällä tarkkuudella arvioitu hankkeen vaikutuksia alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan viitasammakkolammikkoon. Asiassa ei ole voitu varmistua siitä, että hanke ei heikennä viitasammakon elinolosuhteita. Toiminnan aiheuttama liikenne ja siitä aiheutuva melu ja pöly aiheuttavat kohtuutonta rasitusta kiinteistön 543-412-2-164 asukkaille. Asuinrakennuksen j a tien välinen etäisyys on 10 metriä. Raskaan liikenteen lisääntymisestä johtuva liikenneturvallisuuden vaarantuminen aiheuttaa kohtuutonta rasitusta ja haittaa myös Rauhaniementien asukkaille. Lupapäätöksessä on virheellisesti todettu maakuntakaavan aluetta koskevat merkinnät. Vantaanjoen Kalastusalueen valitus Päätös on kumottava selvitysten, vaikutusarvioiden ja tarkkailumääräysten puutteellisuuden vuoksi. Mikäli päätöstä ei kumota, lupamääräyksiä tulee tarkentaa ja muuttaa, tai palauttaa asia tältä osin uudelleen valmisteltavaksi. Päätöksessä ei ole otettu huomioon hankkeen vaikutuksia Vantaanjoessa esiintyvän erittäin uhanalaiseksi luokitellun meritaimenen elinolosuhteisiin ja lisääntymismahdollisuuksiin. Hakemuksessa on myönnetty, että esitetyillä vesiensuojeluratkaisuilla ei etenkään ylivaluntatilanteissa pystytä estämään hienoimman kiintoaineksen kulkeutumista Vantaanjokeen. Lasketusaltaisiin ei ole esitetty käyttöön otettaviksi pintapuomeja, jotka estäisivät tai hidastaisivat hienoaineksen sekä mahdollisten poltto- ja voiteluaineiden kulkeutumista alapuoliseen vesistöön. Hakemuksessa ei ole lainkaan selvitetty mahdollisuuksia pintavalutuksen tai muun maaimeytyksen käyttöön vesienkäsittelyn tehostamiseksi. Päätöksellä hyväksytyt vesiensuojelurakenteet eivät vastaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Vantaanjoessa on parannettu kalaston elinolosuhteita sekä kunnostettu ja ylläpidetty lukuisia meritaimenen kutusoraikkoja etenkin esitetyn laskuojan alapuolisella osalla. Lupapäätöksessä tulee asettaa kalataloudellisia tarkkailumääräyksiä muun ohella meritaimenen elinolosuhteiden, kutusoraikkojen toimivuuden ja poikastuotannon tarkkailemiseksi. Kalojen elinolosuhteita tulee tarkastella esimerkiksi pohjaeläinnäytteenotolla alapuolisella Vantaanjoella, ja laskuojan yläpuolelle tulee määrätä vertailupiste. P oikastuotannon jatkuvuutta tulee tarkastella määräajoin tehtävillä sähkökoekalastuksilla. Hakemuksessa j a lupapäätöksessä on arvioitu puutteellisesti vaikutuksia alapuolisen Vantaanjoen Natura-alueeseen. Vuollejokisimpukan esiintymiseen alueella vaikuttaa oleellisesti joen kalakanta, joka toimii väli-isäntänä simpukan toukkavaiheessa. Kalakantojen heikkeneminen alapuolisella jokiosuudella vaarantaa suoraan myös vuollejokisimpukan esiintymisen ja siten Vantaanjoen Natura-alueen statuksen.
4 (23) Vantaanjoki on merkittävä virkistyskalastuskohde aivan pääkaupunkiseudun tuntumassa. Lupapäätöksen mukainen toiminta alentaa joen virkistyskäyttöarvoa joen samentumisen, pohjan liettymisen, liikennemäärän kasvun sekä melu- ja pölyvaikutusten takia, ja se voi johtaa kalastuslupatuloj en romahdukseen. Tämän vuoksi toiminnalle tulee määrätä merkittävä vuotuinen kalatalousmaksu, joka ohjataan käytettäväksi hankkeen vaikutusalueella kalaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Nurmijärven Luonto ry:n valitus Päätös on kumottava. Päätös on ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n maaaineslain 3 ja 6 :n, luonnonsuojelulain 49 :n sekä osayleiskaavan vastainen. Lupapäätöksessä ei ole otettu riittävästi huomioon maa-aineslain vaatimuksia ja tavoitteita. Lupa on puutteellinen ja sisältää ristiriitaisuuksia. Se ei sisällä tarpeellisia ja selkeitä lupamääräyksiä muun ohella hulevesien käsittelystä ja johtamisesta Vantaanjokeen. Lupapäätöksen mukainen toiminta johtaa ympäristön tilan huonontumiseen. Uudenmaan elinkeino -, liikenne- ja ympäristökeskuksella ei sen päättäessä YVA-menettelyn soveltamisesta ole ollut käytettävissään riittäviä tietoja hankealueen häiriintyvistä luonnonolosuhteista eikä päätöksessä otettu riittävästi huomioon hulevesien mahdollisia vaikutuksia Vantaanjoessa kuteviin taimeniin. YVA-menettelyä koskeneen päätöksen jälkeen täydennetyssä luontoselvityksessä 17.5.2016 on todettu viitasammakoiden elinympäristö. Puutteet vaikutusten selvittämisessä osoittavat, että toiminnan kokonaisvaikutuksia ei voida riittävästi arvioida. Jotta luvan edellytysten täyttyminen voitaisiin varmistaa ja toiminnanharjoittaja täyttäisi ympäristönsuojelulain mukaisen selvilläolovelvollisuutensa, hankkeen ympäristövaikutukset tulisi arvioida ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain perusteella siitäkin huolimatta, että hankkeen pinta-ala tai vuotuinen ottamismäärä eivät täyty. Kun lisäksi läjitysmäärä on 98 % YVA-asetuksen 6 :n 11 d -kohdassa mainitusta ja läj itystä tehdään samanaikaisesti louhinnan kanssa, on perusteltua tarkastella hankkeen vaikutuksia kokonaisuutteena ottaen huomioon myös hankkeeseen liittyvä liikenne. Ottamisalueelle on kulkuyhteys Rantakulmantien kautta. Kyseessä on huonokuntoinen ja kapea yhdystie, jolta puuttuu kevyen liikenteen väylä ja valaistus. Rantakulmantie ja Rauhaniementie muodostavat suositun ulkoilureitin ja ne kuuluvat myös Helsingin ja Vantaanjoen vesiensuojeluyhdistyksen pyöräilyja virkistysreittiin. Muutokset ympäristössä olisivat merkittäviä myös melun voimakkuuden, laadun ja keston vuoksi. Ottamisalueen luoteispuolella kiinteistöllä 543-412-2-175 on todennettu viitasammakon elinympäristö. Koska kyse on luontodirektiivin tarkoittamasta tiukkaa suojelua edellyttävästä lajista, hanke on maa-aineslain 3 :n 1 momentin 2 ja 3 kohtien vastainen. Lupapäätöksessä ei ole otettu huomioon luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin lisääntymis - ja levähdyspaikkojen ehdotonta
5 (23) heikentämis- ja hävittämiskieltoa. Toiminnan vaikutukset ulottuvat viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkaan sitä heikentäen ja mahdollisesti kokonaan hävittäen. Toiminnasta syntyvien hulevesien purkukohdan alapuolisella vesiosuudella olevassa Huhmarinkoskessa on tehty 1990-luvun lopussa kunnostustoimenpiteitä kalaston luonnonvaraisen lisääntymisen parantamiseksi. Merkittävin kuormitus Vantaanjokeen aiheutuu hulevesien kiintoaineksesta ja veden mahdollisesta samentumisesta. Kiintoaineen haitallisuus soraikkopohjalle kutevien lohikalojen mädin selviytymisolosuhteille on merkittävä. Vantaanjoen Nukarinkosken alapuolinen jokiosuus kuuluu 59 kilometrin matkalta Natura 2000 -verkostoon. Joessa elää myös luontodirektiivillä suojeltu vuollejokisimpukka. Lupapäätöksessä on jätetty osin käsittelemättä ja perusteltu vain todennäköisyyksin hankkeen vaikutuksia Vantaanjoen Natura-alueen yläpuolisten osien toimintaan luontodirektiivin lajien sekä hankealuetta ympäröivien ekologisten olosuhteiden ja pintavesiin päätyvien louhinta- ja räjähdepäästöjen osalta. Ottamisalueen pohjoispuolella on Vantaanjoen oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukainen maisemallisesti arvokas peltoalue (MA). Kiinteistö, jolla peltoalue sijaitsee, on yhteydessä ottamisalueen kiinteistöön. Ottamistoiminta turmelee maiseman maa-aineslain 3 :n 2 momentissa tarkoitetulla alueella. Asiaa ei ole riittävästi otettu huomioon lupapäätöksessä. Ottamisalue on alle 300 metrin etäisyydellä kolmen kiinteistön pihapiiristä. Ottamisalueen ympärille suositeltava 300 metrin vähimmäissuojaetäisyys on MURAUS-asetuksen mukaisesti ehdoton. Ottamisalueen lähistöllä ja melun vaikutusalueella on erillispientalojen alueella (AO) 14 loma-asuntokäytössä olevaa kiinteistöä. Impulssikorjaus mukaan lukien toiminnan melu tulee suojaustoimenpiteistä huolimatta ylittämään loma-asuntojen kohdalla 45 db:n raja-arvon. Suunnittelualueen koillisosan metsä olisi toiminut melun, pölyn ja maisemakuvan suojana Rantakulmantielle. Luvanhakija on avohakannut alueen ennen hakemuksen käsittelyä ja luontoselvityksiä ja korostanut siten toimintansa haittavaikutuksia maa-aineslain 3 :n 4 momentin vastaisesti. Maa-ainesten ottaminen vaikeuttaa maa-aineslain 3 :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla alueen käyttämistä Vantaanjoen osayleiskaavassa osoitettuun asumis- ja virkistyskäyttöön. Vaikutuksia pohjaveteen ja toiminta-aluetta ympäröiviin soistuneisiin alueisiin ei ole tarkasteltu riittävästi. Lupapäätöksessä ei ole asetettu suojakerrosta pohjaveden ja ottotason väliin. Asiassa ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että pohjaveden laatu tai esiintymien antoisuus heikkenevät tai soistuneiden alueiden ja lähteiden vesitalous kärsii ottamistoiminnan ja kalliomassojen poistumisen seurauksena. T ilanteessa, jossa pohjavesivaikutukset ovat mahdollisia, maa-ainesten ottaminen tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella edellyttää vesilain mukaista lupaa. Lupapäätöksessä olisi tullut määrätä vesilain mukainen lupaharkinta, jotta hankkeen pohjavesivaikutuksiin olisi perehdytty paremmin.
6 (23) Myönnetyssä ympäristöluvassa ei ole ottosuunnitelman yhteydessä esitetty asianmukaista hulevesisuunnitelmaa. Hulevesien käsittely on lupahakemuksessa ja päätöksessä esitetty vain yleisluontoisesti. Suunnitelmissa pohjoisen hulevesiallas ja tukitoiminta-alue on esitetty päällekkäisiksi toiminnoiksi. Hakija on lupapäätöksessä velvoitettu tekemään ja hyväksyttämään ympäristökeskuksella tarkempi hulevesisuunnitelma ennen toiminnan aloittamista. Asianosaisilla ei siten ole ollut mahdollisuutta lausua asianmukaisin tiedoin hulevesisuunnitelmasta. Lupapäätöksessä ei ole otettu huomioon räjäytys- ja porausjätteen (muovi, impulssiletkut) sekä kiintoaineksen kulkeutumista hulevesien mukana. Suunnitelmaa hulevesien hallinnalle erityistilanteissa ei ole tehty. Lupapäätös on siten maa-ainesten ottamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (926/2005) 2 :n 3 momentin 4 kohdan vastainen. Alueen vesitaloutta, hulevesien hallintaa, pintavesien samenemista sekä louhostoiminnan ja räjäytysten päästöjä ei ole otettu huomioon tavalla, joka täyttäisi maa-aineslain 6 :ssä asetetut ehdot. Nukarin kylätoimikunnan valitus Päätös on kumottava ja lupahakemus hylättävä. Mikäli päätöstä ei kumota, toiminta-aikaa on rajattava siten, että toiminta on sallittua vain arkipäivisin kello 8-16. Nukarin yhteisen vesialueen osakaskunnan ja Raalan yhteisen vesialueen osakaskunnan valitus Päätös on kumottava. Mikäli päätöstä ei kumota, asia on palautettava ympäristölautakunnalle, jonka tulee tarkistaa toiminnalle asetettuja lupamääräyksiä vesiensuojelurakenteiden ja hulevesien käsittelyn osalta. Uudessa lupakäsittelyssä tulee tukeutua valittajien toimittamaan selvitykseen, josta ilmenevät meritaimenen kutualueet sekä meritaimenen suojelun edellyttämät ehdot. Uudessa käsittelyssä on lisäksi otettava paremmin huomioon hankkeen odotettavissa olevat vaikutukset Natura-alueeseen ja vuollejokisimpukkaan. Asiassa ei ole noudatettu maa-aineslain 4 a :n vaatimusta siitä, että maa-aineslain mukainen lupa tulee ratkaista samalla päätöksellä toiminnalle myönnettävän ympäristöluvan kanssa. Myös tämän laiminlyönnin vuoksi asia tulee palauttaa lupaviranomaiselle uutta käsittelyä varten. Päätös on tehty puutteellisten selvitysten pohjalta. Ympäristölautakunnan päätöksessä ei ole otettu riittävästi huomioon toiminnan vaikutusta äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen tilaan. Maa-ainesten ottaminen aiheuttaisi meritaimenen vaarantamisen kautta vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Toiminnan hulevedet aiotaan laskea meritaimenen tärkeimpien kutualueiden yläpuolelle. Odotettavissa on, että kutusoraikolle kertyy hienojakoista kiviainesta, joka muuttaa pohjan kovaksi ja meritaimenen lisääntymiseen soveltumattomaksi ja tukahduttaa mädin. Louhinta-alueelta tulevat vedet voivat sisältää haitallisia aineita, jotka voivat nopeasti heikentää meritaimenen ja raakun kantojen elinvoimaisuutta. Luvassa edellytetyt vesiensuojeluratkaisut eivät ole riittäviä sään ääriolosuhteisiin nähden. Rankkasade voi täyttää laskeutusaltaat
7 (23) nopeasti niin, että liikkeelle lähtee arvioitua huomattavasti enemmän kiintoainetta ja haitallisia aineita. Laskeutusaltaat tulisi mitoittaa kerran 50 vuodessa toistuvalle sateelle. Lupapäätöksessä ei ole otettu huomioon sitä, että jokialue toimii lähivirkistysalueena yli miljoonalle ihmiselle. Valitukseen on liitetty Nukarin ja Raalan yhteisten vesialueiden osakaskuntien tilaamat Kala- ja vesitutkimus Oy:n 15.11.2016 päivätty lausunto louhinnan, murskauksen ja maanläjitystoiminnan mahdollisista vaikutuksista Vantaanjokeen sekä Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry:n 6.11.2016 päivätty lausunto. Matti Niemen ja hänen asiakumppaneidensa valitus Ympäristölautakunnan päätös on kumottava ja lupahakemus hylättävä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös 17.3.2015 olla soveltamatta hankkeeseen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä on kumottava. Asiassa on järjestettävä katselmus paikallisten olosuhteiden selvittämiseksi. Kreate Oy on määrättävä korvaamaan valittaj ille muutoksenhausta aiheutuvat oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen. Kalliokiven louhinta-alueella merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat melu ja pöly, joita syntyy kalliokiven louhinnasta, murskauksesta, kiviaineksen siirroista sekä valmiiden tuotteiden lastauksesta ja toimintaan liittyvistä kuljetuksista. Lisäksi toiminta varastointialueineen muuttaa maisemakuvaa. Muutoksen merkitys korostuu ennestään rauhallisessa luonnontilaisessa ympäristössä. Nämä aiheuttavat lähiasutukselle huomattavia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Lupapäätöksessä ottamisalueen etäisyyttä on tarkasteltu suhteessa lähimpiin rakennuksiin, ei niiden pihapiireihin, kuten lainsäädäntö edellyttää. Ottamisalueesta koilliseen sijaitsevien lähimpien asuinrakennusten piha-alueet ovat 270 ja 285 metrin etäisyydellä ottamisalueen rajasta. MURAUS-asetuksen mukainen ehdoton vähimmäisetäisyys ei siten täyty. Tätä on pidettävä lähiasutuksen kannalta maa-aineslain 3 :n mukaisena huomattavana vahingollisena muutoksena luonnonolosuhteissa. Hankkeen sijoittamisesta mainitun asetuksen mukaisia vähimmäisetäisyyksiä lähemmäksi aiheutuu asutukselle vaaraa tai haittaa, joka ei ole kohtuullisin kustannuksin vältettävissä. Rambollin 10.3.2016 päivätyssä meluselvityksen täydennyksessä esitetty tulkinta, jonka mukaan alueella sovelletaan vakituiselle asuinalueelle annettuja meluraja-arvoja, on lakiin perustumaton. Alueen loma-asunnoille kohdistuva melu ylittää ohj earvon. Alueen kaikki liikenne kulkee kahdeksan metrin etäisyydellä lähimmästä varsinaisesta asuinrakennuksesta. Ympäröivä melutaso muuttuu hankeen seurauksena eivätkä 1970-luvun alun rakennusmääräysten mukaisesti rakennetun talon
8 (23) eristykset riitä vaimentamaan aiheutuvaa melua tai tärinää. Meluselvitys ei osoita, etteikö myös liikenteestä aiheutuvat melu ylittäisi ohjearvoa. Hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitava ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 :n 2 momentin perusteella. ELY-keskus ei ole päätöksessään 17.3.2015 ottanut huomioon hankekokonaisuutta, sen eri osien yhteisvaikutuksia eikä eri hankkeiden yhteisvaikutuksia. Kyseisen päätöksen jälkeen on myös ilmennyt uutta tietoa alueen luontoarvoista, sillä ottamisalueen välittömästä läheisyydestä on löytynyt viitasammakoiden elinpaikka. Vaikka hankkeen ottomäärä on alle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen mukaisen raja-arvon, on YVA-menettelyn tarvetta arvioitaessa otettava huomioon hakijan samanaikaiset muut hankkeet, louheen murskaus ja maankaatopaikkatoiminta sekä niiden yhteisvaikutukset maa-aineshankkeen kanssa. Hakemuksen mukainen maanläj itys aiheuttaa suunnilleen samanlaisia ympäristövaikutuksia kuin ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen 6 :n 11 d -kohdassa tarkoitettu läjitys. Kun hankkeeseen lisätään kallionlouhinta j a -murskaus 70 000-200 000 tonnia vuodessa, on selvää, että hankkeesta aiheutuu eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen hankeluettelossa tarkoitettuun hankkeeseen rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Lisäksi hankkeet ovat kaikki saman toiminnanharj oittaj an hankkeita ja vireillä samaan aikaan. Lähin asutus on alle 300 metrin etäisyydellä ja 300-700 metrin etäisyydellä on useita taloja. Etäisyys vaikuttaa erityisesti melun ja pölyn määrään näissä häiriintyvissä kohteissa. Hanke sijoittuu alueelle, joka on luonteeltaan hiljaista maaseutua. Näillä alueilla pelkkä ohjearvojen toteutuminen ei välttämättä riitä, vaan ympäristövaikutusten arvioinnissa tarvitaan melumallinnuksen lisäksi myös laadullista arviointia. Huhmarin alueelle ei Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa ole osoitettu kiviainesvarantoaluetta (kva). Aluetta ei siten ole suunniteltu kiviainesten ottamisalueeksi. Hankkeella on vaikutuksia Vantaanjoen Natura-vesistöön ja siellä eläviin erityistä suojelua edellyttäviin vuollejokisimpukoihin. Hankkeeseen liittyy runsaasti raskasta liikennettä, jota ei tarkastella kokonaisvaltaisesti yksittäisen lupahakemuksen yhteydessä, mutta joka tulee tarkasteltavaksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Tuusulan L-kone Oy:n ja asiakumppaneiden valitus Hakemus on ensisijaisesti hylättävä. Toissijaisesti asia on käsiteltävä uudelleen. Asian käsittely ja selvittäminen Nukarin kylätoimikunnalle on varattu tilaisuus esittää selvitystä siitä, mihin kylätoimikunta katsoo valitusoikeutensa asiassa perustuvan. Nukarin kylätoimikunta on vastineessaan tuonut esiin, että kylätoimikunta on aloittanut toimintansa vuonna 1981. Toimikunnan jäseninä on vuosien aikana ollut suuri osa kyläläisiä ja toiminta on kaikille avointa. Kylätoimikunnan tarkoituksena on edistää kyläläisten ja asuinympäristön hyvinvointia monin eri tavoin. Toiminta on vakiintunutta, laaj aa j a j ärj estäytynyttä, minkä vuoksi se voitaneen
9 (23) katsoa yhdistyksenomaiseksi. Nukarin kylätoimikunta edustaa Nukarin kylää ja useita kunnan jäseniä. Tuusulan L-kone Oy asiakumppaneineen on kirjelmässään 28.11.2016 esittänyt, että valitusaika on perusteltua laskea alkavaksi 19.10.2016. Valitusosoituksessa on todettu valitusajan olevan 30 päivää tiedoksisaannista. Alempana valitusosoituksessa on pöytäkirjan nähtäväksi asettamispäivä 19.10.2016 ja sen jäljessä käsin kirjoitettu tiedoksianto asianajaja Petri Järvensivulle. Valittaj at ovat kirj elmässään 10.3.2017 pyytäneet, että mikäli valituksen katsotaan saapuneen myöhässä, määräaika palautetaan epäselvän valitusosoituksen j ohdosta ja valitus otetaan huomioon. Keski -Uudenmaan ympäristölautakunta on antanut lausunnon. Kreate Oy on antanut selityksen. Vantaanjoen kalastusalueen, Nukarin kylätoimikunnan sekä Nukarin ja Raalan yhteisten vesialueiden osakaskuntien valitukset on jätettävä tutkimatta valitusoikeuden puuttumisen vuoksi. Valittajat on velvoitettava korvaamaan yhteisvastuullisesti Kreate Oy:n oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen. Nurmijärven kunta, Vantaanjoen Kalastusalue, Nukarin ja Raalan yhteisten vesialueiden osakaskunnat, Nurmijärven Luont o ry ja Matti Niemi asiakumppaneineen ovat antaneet vastaselitykset. Hallinto -oikeuden ratkaisu 1. Hallinto-oikeus ei tutki Nukarin kylätoimikunnan eikä Tuusulan L-kone Oy:n ja sen asiakumppaneiden valitusta. 2. Hallinto-oikeus hylkää Kreate Oy:n vaatimuksen Vantaanjoen Kalastusalueen sekä Nukarin ja Raalan yhteisten vesialueiden osakaskuntien valitusten jättämisestä tutkimatta. 3. Muilta osin hallinto-oikeus hylkää valitukset ja Kreate Oy:n sekä Matti Niemen ja hänen asiakumppaneidensa oikeudenkäyntikuluvaatimukset. Perustelut 1. Tutkimatta jätetyiltä osin Nukarin kylätoimikunnan valitus Maa-aineslupaa koskeva hakemus on tullut vireille 10.6. 2014. Maa-aineslain muuttamista koskevan lain 424/2015 voimaantulosäännöksen perusteella asiassa tulee sovellettavaksi maa-aineslaki siinä muodossa kuin se on ollut voimassa mainitun lakimuutoksen tullessa voimaan 1. 7. 2016. Maa-aineslain 20 :n 1 momentin (468/2005) mukaan valitusoikeuden ja muutoksenhaun osalta noudatetaan, mitä kuntalaissa säädetään. Lisäksi valitusoikeus on alueellisella ympäristökeskuksella ja hankkeen tarkoittamalla alueella
10 (23) toimivalla sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen. Kuntalain 137 :n 1 momentin mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Saman pykälän 2 momentin mukaan kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä kunnallisvalituksen saa tehdä myös kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen sekä kuntien yhteisen toimielimen päätöksestä sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen. Kuntalain 3 :n mukaan kunnanjäsen on: 1) henkilö, jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on (kunnan asukas); 2) yhteisö ja säätiö, jonka kotipaikka on kunnassa; 3) se, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa. Nukarin kylätoimikunta ei ole kuntalain 137 :n 1 momentissa tarkoitettu asiasianosainen, maa-aineslain 20 :ssä (468/2005) tarkoitettu eikä muukaan rekisteröity yhdistys eikä kuntalain 3 :n 2 kohdassa tarkoitettu yhteisö, jolla olisi valitusoikeus maa-ainesluvan myöntämistä koskevasta päätöksestä. Valitus on tästä syystä j ätettävä tutkimatta. Tuusulan L-kone Oy: n ja asiakumppaneiden valitus Maa-aineslain 19 :n 1 momentin mukaan lupaviranomaisen ottamislupaa koskeva päätös annetaanjulkipanon jälkeen. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon silloin, kun se on annettu. Maa-aineslain 20 :n 1 momentin (1577/2009) mukaan mainitun lain nojalla annettuun ottamislupaa koskevaan lupaviranomaisen päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Valitusoikeuden ja muutoksenhaun osalta noudatetaan, mitä kuntalaissa säädetään. Kuntalain (365/1995) 93 :n mukaan kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valittajan valituksensa liitteenä hallinto-oikeuteen toimittamassa päätöskappaleessa on todettu, että lupaviranomaisen päätös maa-aineslaissa tarkoitetussa lupa-asiassa annetaan julkipanon jälkeen, ja että päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon silloin, kun se on annettu. Päätöksessä on mainittu päätöksen antopäivä 17.10.2016, että valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, ja että viimeinen valituspäivä on 16.11.2016. Päätökseen on lisäksi liitetty erillinen valitusosoitus, jonka mukaan päätöksen, joka annetaan julkipanon jälkeen, katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon silloin kun se on annettu. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Hallinto-oikeus toteaa, että valitusosoitus ei ole virheellinen tai sillä tavoin epäselvä, että valittajalle olisi katsottava voineen perustellusti syntyä virheellinen käsitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan päätös 11.10.2016 136 on annettu julkipanon jälkeen 17.10.2016, jolloin sen on katsottava tulleen myös Tuusulan L-kone Oy:n ja sen asiakumppaneiden tietoon. Säilyttääkseen puhevaltansa
11 (23) asiassa valittajien olisi tullut ympäristölautakunnan päätökseen liitetyn laillisen valitusosoituksen mukaisesti toimittaa valituksensa hallinto-oikeuteen viimeistään keskiviikkona 16.11.2016. Tuusulan L-kone Oy:n valitus on saapunut hallinto-oikeuteen torstaina 17.11.2016 ja siten valitusajan päättymisen jälkeen. Valitus on tästä syystä jätettävä tutkimatta. Sikäli kuin valittajat ovat kirjelmässään 10.3.2017 pyytäneet määräajan palauttamista, hallinto-oikeus toteaa, että menetetyn määräajan palauttamista on haettava korkeimmalta hallinto-oikeudelta. 2. Tutkituilta osin Nukarin ja Raalan yhteisten vesialueiden osakaskuntien sekä Vantaanjoen kalastusalueen valitusten tutkiminen Hallinto-oikeus katsoo, että Nukarin ja Raalan yhteisten vesialueiden osakaskunnat sekä Vantaanjoen kalastusalue ovat sellaisia maa-aineslain 20 :n 1 momentissa (468/2005) tarkoitettuja nyt kysymyksessä olevan maa-ainesten ottamishankkeen tarkoittamalla alueella toimivia yhdistyksiä, joilla on oikeus valittaa maa-aineslupapäätöksestä kun otetaan huomioon niiden tehtävät ja valituksissa esitetty huoli maa-ainesten ottamisen vaikutuksesta Vantaanjoen kalakantoihin. Katselmus Hallintolainkäyttölain 41 :n mukaan valitusviranomainen voi asian selvittämiseksi toimittaa muun ohella kiinteän omaisuuden tai paikan taikka muun kohteen katselmuksen. Matti Niemi ja hänen asiakumppaninsa ovat vaatineet katselmuksen järjestämistä paikallisten olosuhteiden selvittämiseksi. Kun otetaan huomioon käytettävissä oleva asiakirjaselvitys, katselmuksessa ei ole saatavissa olennaista lisäselvitystä Niemen ja hänen asiakumppaneidensa valituksessa esitettyjen valitusperusteiden osalta. Katselmuksen järjestäminen on siten tarpeetonta. Pääasia Sovellettavat oikeusohjeet Maa-aineslain 1 :n 2 momentin mukaan ainesten ottamisessa on mainitun lain lisäksi noudatettava, mitä muualla laissa säädetään. Lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Maa-aineslain 3 :n 1 momentin mukaan mainitussa laissa tarkoitettuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu: 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista;
12 (23) 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohj avesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Pykälän 2 momentin mukaan alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on sen lisäksi mitä 1 momentissa säädetään, katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Pykälän 4 momentin mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Maa-aineslain 5 :n 1 momentin mukaan lupaa haettaessa on ainesten ottamisesta ja ympäristön hoitamisesta sekä, mikäli mahdollista, alueen myöhemmästä käyttämisestä esitettävä ottamissuunnitelma. Tämä ei kuitenkaan ole tarpeen, jos hanke laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan on vähäinen. Pykälän 2 momentin mukaan suunnitelmaa laadittaessa on tarvittavassa laajuudessa selvitettävä vallitsevat luonnonolosuhteet, ainesten määrä ja laatu sekä hankkeen vaikutukset ympäristöön ja luonnonolosuhteisiin. Maa-aineslain 6 :n 1 momentin mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, kumottu 16.5.2017 voimaan tulleella lailla 252/2017) 4 :n (458/2006) 1 momentin mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöönpaneminen edellyttää arviointia taikka joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitavista hankkeista ja niiden muutoksista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Saman pykälän 2 momentin mukaan arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 1 momentissa tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Pykälän 3 momentin mukaan harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa on sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, otettava huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne. Harkintaperusteista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
13 (23) Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2006, kumoutunut ) 6 :n mukaan hankkeita, joihin sovelletaan arviointimenettelyä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 :n 1 momentin nojalla, ovat kiven, soran tai hiekan otto, kun louhinta - tai kaivualueen pinta -ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa sekä muiden kuin pykälän 11 a tai c alakohdassa tarkoitettuj en j ätteiden kaatopaikat, jotka on mitoitettu vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2006) 7 :n mukaan harkittaessa arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 :n 2 momentissa tarkoitettuun hankkeeseen on tarkasteltava erityisesti hankkeen ominaisuuksia, kuten hankkeen kokoa ja yhteisvaikutusta muiden hankkeiden kanssa, hankkeen sijaintia sekä vaikutusten luonnetta. Euroopan neuvoston direktiivin 92/43 /ETY (luontodirektiivi) tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla luontotyyppejä sekä luonnonvaraista eläimistöä ja kasvistoa. Vuollejokisimpukka ja viitasammakko on mainittu direktiivin liitteessä IV (a) tiukkaa suojelua edellyttävinä eläinlajeina. Luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis - ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Hankkeen kuvaus Hankkeessa on kysymys kalliokiviaineksen ottamisesta 4,5 hehtaarin suuruiselta alueelta Nurmijärven kunnassa sijaitsevalla kiinteistöllä 543-412-2-322. Lupapäätös koskee 300 000 m3ktr:n kokonaisottoa, josta kalliokiviaineksen osuus on 260 000 m3ktr (noin 702 000 tonnia) ja pintamaiden osuus 40 000 m3ktr. Kiinteistön kokonaispinta-ala on noin 14,8 hehtaaria. Kaikki ottamistoimintaan sisältyvät toiminnot sijoittuvat 8,7 hehtaarin suuruiselle alueelle ja varsinainen ottoalue, jolla louhintaa tapahtuu, on alaltaan 4,5 hehtaaria. Lupa on voimassa 10 vuotta. Hankkeeseen sisältyy puhtaiden ylijää.mämaiden sijoittaminen kiinteistölle. Alueella ei ole aikaisempaa ottamistoimintaa. Alueella ei ole voimassa asemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Nurmijärven kunnan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa vuodelta 1989 suunnittelualue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M2). Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue ympäristöineen on valkoista aluetta. Suunnittelualue rajautuu idässä Vantaanjoen oikeusvaikutteisen osayleiskaavan alueeseen. Varsinainen ottoalue on lähimmillään noin 270 metrin etäisyydellä kaava -alueesta. Lähimpänä ottamisaluetta on kahden kiinteistön alueelle rajoittuvaa asutusaluetta (AO) sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Suunnittelualueen tieyhteyden pohjoispuolinen alue on kaavassa merkitty maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi (MA). Lähimmät kaksi asuinrakennusta
14 (23) sijaitsevat osayleiskaavan AO-alueella mainitun tieyhteyden eteläpuolella noin 300 ja 310 metrin etäisyydellä ottamisalueesta. Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet ovat noin kilometrin etäisyydellä etelässä ja lännessä. Varsinaisella ottoalueella maanpinta on nykytilassaan korkeudella +85...+96. Ottoalueen louhintataso on +81,5...+83,5 siten, että kallistus on idästä länteen. Ottamistoiminnan päätyttyä alue toimii maanläj itysalueena. Louhos tullaan täyttämään puhtailla ylijäämämailla, jotka kuljetetaan alueelle seudun rakennustyömailta. Täytön jälkeen maan pinta on korkeimmillaan tasossa +93 m. Suunnittelualueella on suoritettu laajoja hakkuita eikä alueella ole todettu erityisiä luontoarvoja. Ympäröivien kallioalueiden takia alueelle ei juuri ole näkyvyyttä kaukomaisemakuvassa. Suunnittelualueella ei ole todettu erikoisia luonnonesiintymiä eikä alueella ole havaittu uhanalaisia eliölajeja. Noin 200 metrin etäisyydellä ottamisalueen eteläpuolella on suoalueella sijaitseva lähde. Ottamisalue ei sij oitu lähteen muodostumisalueelle. Lähin luonnonsuojelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä luoteessa. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevalla kiinteistöllä 543-412-2-323 on havaittu viitasammakoita. Suunnittelualue sijaitsee Vantaanjoen valuma-alueella, noin 500 metrin etäisyydellä joesta. Vantaanjoen Natura-alue (FI0100104) on noin 4,5 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta ja ottamisalueen pintavesien purkupaikaista. Natura-alueen suojeluperusteena on joessa esiintyvä vuollejokisimpukka. Vantaanjoen pääuomassa esiintyy lisäksi säännöllisesti saukko. Uudenmaan elinkeino -, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) päätöksen 17.3.2015 (UUDELY/9088/2014) mukaan hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on 11.10.2016 ( 137) myöntänyt Kreate Oy:lle ympäristöluvan kallion louhintaan ja murskaukseen sekä maankaatopaikkatoimintaan kiinteistöllä 543-412-2-322. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Maa-ainesluvan edellytykset Maa-ainesluvan ja ympäristöluvan yhteiskäsittely Maa-aineslupahakemuksen ja samaa hanketta koskevan ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristölupahakemuksen yhdessä käsittelemistä koskeva maa-aineslain 4 a on tullut voimaan 1.7.2016. Maa-aineslain muuttamista koskevan lain 424/2015 voimaantulosäännöksen mukaan hallintoviranomaisessa tai tuomioistuimessa lain 4 a :n voimaan tullessa vireillä olevat lupa-asiat käsitellään ja ratkaistaan mainitun pykälän voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Nyt kyseessä olevaa hanketta koskeva maa-aineslupahakemus on tullut vireille 10.6.2014. Maa-aineslupaa ja ympäristölupaa koskevat hakemukset on siten tullut käsitellä erikseen. Kyseessä ei ole menettelyvirhe, jonka vuoksi päätös olisi kumottava.
15 (23) Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettely) tarve Hallinto-oikeus toteaa, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeeseen on ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) 40 huomioon otettuna sovellettava valituksenalaisen päätöksen tekoajankohtana voimassa olleita asiaa koskevia säännöksiä. Hanke ei ylitä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2006) 6 :n 2 kohdan louhinta- tai kaivualueen pintaalalle ja otettavalle ainesmäärälle asetettuja raja-arvoja. Hanke ei siten ole kokoluokaltaan sellainen, että siihen olisi sovellettava YVA-menettelyä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (458/2006) 4 :n 1 momentin nojalla. Lupapäätös koskee maa-ainesten ottamista. Ottamistoiminnan päätyttyä louhos täytetään muualta tuoduilla puhtailla ylijäämämailla siten, että alue palautuu maisemallisesti pitkälti alkuperäisen kaltaiseksi. Maanläjitykseen myönnetyn ympäristöluvan perusteella alueella saa ottaa vastaan loppusijoitettavaksi tai kierrätettäväksi pilaantumattomia maa- ja kiviaineksia enintään 49 000 tonnia vuodessa. Suoritettava maanläj itystoiminta liittyy ottamisalueen maisemointiin j a sen palauttamiseen paljolti aikaisempaan muotoonsa. Kysymys ei siten tältä osin voida katsoa olevan kahdesta erillisestä hankkeesta, joiden kohdalla olisi tarpeen arvioida niistä aiheutuvia yhteisvaikutuksia. Saadusta selvityksestä ei ilmene, että hankkeen lähialueilla olisi käynnissä tai suunnitteilla myöskään sellaisia muita maa-ainesten ottamista koskevia hankkeita, joiden mahdollinen yhteisvaikutus yhdessä nyt kysymyksessä olevan hankkeen kanssa saattaisi muodostaa perusteen YVA-menettelyn soveltamiselle. Kun otetaan huomioon nyt kysymyksessä olevan hankkeen laatuja laajuus, lähialueen asutus sekä alueen ympäristöolosuhteista saatu selvitys, maa-ainesten ottohankkeesta ei voida katsoa todennäköisesti aiheutuvan laadultaan ja laajuudeltaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. ELY-keskuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta tekemän päätöksen jälkeen viitasammakon esiintymisestä ottamisalueen lähialueella saatu selvitys ei anna aihetta arvioida asiaa toisin. Hankkeeseen ei siten ole sovellettava YVA-menettelyä myöskään ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 :n 2 momentin nojalla. Pohjavesi Ottaminen on sallittu maa-ainesluvassa tehtäväksi vain pohjaveden pinnan yläpuolella. Lupamääräyksen 6 mukaan mikäli alimman ottotason yläpuolella havaitaan pohjaveden pinnan taso, tulee alinta ottotasoa nostaa siten, että kaivuu ei ulotu pohjaveden pinnan alapuolelle. Kaivuualueelle ei saa jäädä avoimia pohjavesilammikoita. Lupapäätöksessä on myös annettu määräykset muun ohella vaarallisten jätteiden käsittelystä, pinta- ja valumavesien johtamisesta ja käsittelystä, pinta- ja pohjaveden sekä maaperän suojelusta sekä ottamisen vaikutusten valvonnasta ja tarkkailusta.
16 (23) Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä hankealueella saadun selvityksen perusteella ole merkitystä pohjaveden laajemman hyödyntämisen kannalta. Tarvetta maa-aineslain 3 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun vesilain mukaiseen lupaan ei ole ollut. Kalataloudelliset vaikutukset Louhoksen hulevesien sisältämän käsiteltävästä kiviaineksesta peräisin olevan hienoaineksen määrää on tarkoitus vähentää selkeyttämällä vedet ottamisalueelle rakennettavissa teholliselta tilavuudeltaan 570 m3:n ja 100 m3:n suuruisissa tasausaltaissa. Altaista rakennetaan ylivuodon kautta purkautumisreitti olemassa olevaan ojistoon, jossa vesi sekoittuu muuhun valuma-alueella muodostuvaan veteen, ja jossa se kulkeutuu noin 800 metrin matkan pohjoiseen ennen johtumista Vantaanjokeen. Hulevesien purkupisteen alapuolella Vantaanjoessa on Huhmarinkoski, johon on tehty kunnostustoimenpiteitä 1990-luvun lopussa kalaston luonnonlisääntymisen parantamiseksi. Kunnostettu noin 180 metrin pituinen alue sijaitsee noin 100 metriä purkupaikasta alavirtaan. Nukarinkoski, jossa on todettu taimenen kutualueita, sijaitsee noin 4 km purkupaikalta alavirtaan. Lupamääräyksen 10 mukaan louhinta- ja maanläjitysalueen kuivana pito tulee järjestää lupahakemuksen suunnitelmapiirustuksen "Hulevesien ohjaus" 1:2000, 26.5.2016" mukaisesti. Tuotantoalueen hulevedet tulee ohjata suunnitelman mukaan rakennettavan ojan kautta laskeutusaltaisiin ja edelleen olemassa olevaan oj alinj astoon. Hulevesien mitoitus tulee toteuttaa maanläj itysalueen yleissuunnitelman (Ramboll Finland Oy, 4.12.2013) kohdan 2.2.2 ja hulevesiselvityksen 5.2.2016 mukaisesti. Mikäli ottoalueelta joudutaan pumppaamaan kuivatusvesiä, tulee ne johtaa edellä mainittuun oj astoon ja laskeutusaltaisiin. Hulevesiselvityksen (Ramboll Finland Oy, 5.2.2016) mukaan louhinta- ja maankaatopaikka-alueen hulevesien selkeytysaltaat on mitoitettu kerran kolmessa vuodessa toistuvalle sateelle, jolloin altaan viipymä on yksi vuorokausi. Vuorokauden mittainen laskeutusaika riittää laskeuttamaan 4µm suuruiset (hiesu) ja sitä suuremmat hiukkaset. Hetkellisten rankkasateiden seurauksena syntyville hulevesille laskeutuksen viipymäaika on lyhyempi. Kerran kymmenessä vuodessa tapahtuva 10 minuutin sade, jonka keski-intensiteetti on 2401/s/ha, aiheuttaa pohjoiseen altaaseen virtaaman 155 1/s ja eteläiseen altaaseen 9601/s. Molemmissa altaissa viipymä on tällöin noin 10 minuuttia. Hetkellisen rankkasateen aikaansaama virtaus aiheuttaa pohjoisessa altaassa alle 1µm (savi) hiukkasten liikkeelle lähdön ja eteläisessä altaassa hiesun (15 µm) liikkeelle lähdön. Tätä suurempirakeinen kiintoaine pysyy altaassa. Luonnontilaisessa ojassa hulevedet viivyttyvät hieman matkan varrella. Altaiden pohjalle sekä ympärysojiin kertyvä hienoaines tyhjennetään säännöllisin väliajoin. Hankkeen kalataloudellisista vaikutuksista Vantaanjokeen laaditun arvion (Ramboll Finland Oy, 24.2.2016) mukaan kalaston kannalta merkittävin kuormitus aiheutuu kiintoaineksesta ja veden mahdollisesta samentumisesta. Kiintoaineen haitallisuus liittyy soraikkopohjalle kutevien lohikalojen mädin
17 (23) selviytymisolosuhteiden huonontumiseen. Veteen sekoittuneen kiintoaineen pitoisuuden kasvu voi tukahduttaa soran seassa hautuvia mätimunia sekä vastakuoriutuneita pienpoikasia. Mainitun arvion mukaan selkeytysaltaasta lähtevässä vedessä tulee olemaan pieniä määriä kiintoainetta, joka on partikkelikooltaan pääosin savea vastaavaa. Selkeytyksestä johtuen pitoisuus on kuitenkin alhainen. Selkeytysaltaasta mahdollisesti kulkeutuva saviaines ei koskialueella kerry joen pohjalle virtauksen ollessa lohikalojen poikastuotannolle sopivalla tasolla. Lopullinen Vantaanjokeen purkautuvan vesimäärän kiintoainepitoisuus on riippuvainen myös muualla valuma-alueella muodostuvasta kiintoaineskuormituksesta. Purkuojan valuma-alueen koko on noin 0,1 % verrattuna Vantaanjoen valumaalueeseen ennen purkuojan laskupistettä. Otettaessa huomioon purkuojan osuus Vantaanjoen virtaamasta, joen nykyinen kiintoainepitoisuus sekä suunnittelualueella tapahtuva vesien selkeyttäminen, on suunnittelualueen aiheuttama mahdollinen kiintoainespitoisuuden muutos Vantaanjoessa erittäin vähäinen ja käytännössä merkityksetön kalojen selviytymisolosuhteille Huhmarinkoskessa ja Vantaanjoessa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksen lausunnon 21.4.2016 mukaan arvio hulevesien johtamisen mahdollisista vaikutuksista Huhmarinkoskessa tehtyyn kalataloudelliseen kunnostukseen ja kalojen lisääntymiseen on riittävä, ja sen perusteella voidaan riittävällä varmuudella todeta, että hankkeella ei ole merkittäviä kalataloudellisia haittavaikutuksia, kun kiintoaineksen vähentämiseksi hulevesiselvityksessä esitetyt hulevesien käsittelytoimenpiteet toteutetaan. ELY:n kalatalousviranomaisella ei ole muuta lausuttavaa asiasta, kun jokeen ei joudu kiintoaineksen ja mahdollisen typen lisäksi mitään haitallisten aineiden päästöjä. Räjäytysten yhteydessä vapautuvien nitraattiyhdistelmien määrään voidaan vaikuttaa oikealla panostuksella. Lupapäätöksessä on annettu määräys toiminnassa syntyvien jätteiden käsittelystä (lupamääräys 9) sekä määräys pinta- ja pohjaveden sekä maaperän suojelemiseksi (11). Polttonesteiden j a muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden suojaamisesta on lisäksi annettu yksityiskohtaiset määräykset hanketta koskevassa ympäristöluvassa. Maa-aineslupaan sisällytetyn lupamääräyksen 13 mukaan maa-ainesten oton vaikutuksia ympäristöön tulee tarkkailla ympäristölupapäätöksessä esitetyn tarkkailumääräyksen mukaisesti. Nukarin ja Raalan yhteisten vesialueiden osakaskuntien valitukseen liitetyn Kala- ja vesitutkimus Oy:n lausunnon 15.11. 2016 mukaan hankkeen vaikutukset voivat ulottua Nukarinkoskelle ja sen alapuolelle Vantaanjoen Natura-alueelle saakka. Vantaanjokeen kohdistuva kuormitus tulee joka tapauksessa lisääntymään jossakin määrin ja voi ajoittain olla huomattavasti keskimääräistä suurempi. Saadun selvityksen perusteella hulevesien mukana Vantaanjokeen kulkeutuvan kiintoaineksen määrä on hulevesiselvityksen mukaisella tavalla toteutetun selkeytyksen seurauksena alhainen. Hallinto-oikeus katsoo, että asiassa tältä osin esitetty selvitys on ollut lupaharkinnan kannalta riittävä. Ympäristöluvassa toiminnanharjoittajalta on lisäksi edellytetty tarkemman rakennesuunnitelman hyväksyttämistä ennen toiminnan aloittamista. Ottamistoiminnasta ei
18 (23) maa-ainesluvassa annetut lupamääräykset lisäksi huomioon ottaen ennalta arvioiden ole sellaista vaikutusta Vantaanjokeen ja joen meritaimenkannan elinympäristöön, että se muodostaisi esteen haetun luvan myöntämiselle. Hankkeesta ei siten tältä osin aiheudu maa-aineslain 3 :n 1 momentissa tarkoitettuja vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai saman pykälän 4 momentissa tarkoitettua vaaraa ympäristölle. Siinä tilanteessa, että ainesten ottamisen myöhemmässä vaiheessa havaitaan vaikuttavan ennalta arvaamattomalla tavalla haitallisesti ympäristöön tai luonnonolosuhteisiin, lupaviranomainen voi maa-aineslain 16 :n 1 momentin nojalla tarvittaessa muuttaa annettuja lupamääräyksiä. Vaikutukset Vantaanjoen Natura-alueen suojeluperusteisiin Natura-tietolomakkeella mainittuja luontodirektiivin liitteen II lajeja Vantaanjoen Natura-alueella ovat vuollejokisimpukka ja saukko, joka on myös luontodirektiivin liitteen IV(a) laji. Hakijan esittämän Natura-arvioinnin tarveharkinnan (Huhmarin kiviaineshankkeen Natura-arvioinnin tarveharkinta: vaikutukset Vantaanjoen Naturaalueeseen, Ramboll Finland Oy, 22.2.2016) mukaan Vantaanjoki on vuollejokisimpukan tärkein esiintymisalue. Runsaimmat esiintymät sijaitsevat joen alajuoksulla, koskien alapuolisissa virtasuvannoissa. Mainitun selvityksen mukaan Vantaanjoen suurin kuormittaja on peltoviljely, josta huuhtoutuva kiintoaines rajoittaa myös vuollejokisimpukkakannan kokoa. Nyt kyseessä olevan hankkeen mahdolliset vaikutukset vuollejokisimpukkaan ja saukkoon voisivat aiheutua kohonneista kiintoainepitoisuuksista; mikäli kiintoaines aiheuttaisi sellaista veden samentumista, joka vaikuttaisi simpukoiden hapensaantiin ja ravinnonottoon, tai mikäli vesi samentuisi niin merkittävästi, että se vaikuttaisi näkönsä avulla saalistavan saukon ravinnonhankintaan. Laskeutusaltailla on suunniteltu hallittavan hankkeen vesien kiintoainespitoisuutta, ja hankkeen vaikutus Vantaanjoen kokonaiskiintoainespitoisuuteen arvioidaan erittäin vähäiseksi. Huhmarin kiviaineshankkeen hulevesillä ei arvioida olevan Vantaanjoessa esiintyvien vuollejokisimpukoiden elinolosuhteisiin kohdistuvia vaikutuksia. Hanke voidaan laskeutusaltaiden avulla toteuttaa siten, että yhteisvaikutuksia muiden Vantaanjokivarteen sijoittuvien hankkeiden kanssa ei aiheudu. Saadun selvityksen perusteella ottamishankkeesta ei ole vaikutuksia, jotka merkittävästi heikentäisivät Vantaanjoen Natura 2000 -alueen suojelun perustana olevia luontoarvoja. Viitasammakon elinympäristö Huhmarin alueen viitasammakkoselvityksen (Ramboll Finland Oy, 16.5.2016) mukaan suunnittelualueen luoteis- ja länsipuolella olevalta eteläisemmältä suolampareelta j a siihen laskevasta ojasta on tehty havaintoja viitasammakoista.