Yritysrakenne ja talouden rakenteet kasvun tekijöinä

Samankaltaiset tiedostot
Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä

Työpaikat syntyvät pk-yrityksiin erikokoisissa yrityksissä vuosina Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia

Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä

Talouden näkymät Keva-päivä Martti Hetemäki

Miten työllisyysaste nousee? Talousneuvosto Mikael Pentikäinen

Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä. Etunimi Sukunimi, xx.xx.2019

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Digitalisaatio ja työn murros VM:n näkökulmasta valtiosihteeri Martti Hetemäki Keväthumaus

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Osaamisen ekosysteemi. Digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä InTo-aamu #yrittäjät

Taloudellinen katsaus

Satakunnan Yrittäjät Kehittävä yritysyhteistyö. Markku Kivinen

Marja-Riitta Pihlman

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Sote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Kuopio

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Sote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Lahti

Sote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Oulu

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla Raimo Sailas

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus

Kilpailuneutraliteetti - yrittäjäkentän näkökulma

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Soten elinkeinopoliittinen ulottuvuus kunnassa. Susanna Kallama, elinkeinoasioiden Kuntamarkkinat 13.9.

Amis uudistuu yritysyhteistyö tiivistyy

Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät

Aloita ajoissa - infoa omistajan- ja sukupolvenvaihdoksista. Suomen Yrittäjien puheenvuoro Mika Haavisto

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Yritykset ja yrittäjyys

Näin ryhdyt yrittäjäksi. Yrittäjien oma järjestö. Paikallisyhdistykset 397 Aluejärjestöt 20 Toimialajärjestöt 64. Jäsenyrityksiä

Näin ryhdyt yrittäjäksi

Paikallinen sopiminen pk-yrityksissä

Julkisen talouden kehys. Päivi Nerg

TopAreena Koulutussopimus, oppisopimus ja reformi. johtaja Veli-Matti Lamppu, Suomen Yrittäjät

Talouden näkymät

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

SOTE-yrittäjyys. Puheenjohtaja Anne Niemi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry. Digitalisaatio ja käytännön näkökulmat seminaari Seinäjoki 21.3.

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Työehtosopimus eli TES

Hallituksen talouspolitiikasta

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Suomen uudistaminen ei onnistu ilman (kasvavia) yrityksiä Päijät-Hämeen Yrittäjät Outi Hongisto

Kokka kohti yrittäjyysyhteiskuntaa: Miten yritysten toimintaympäristö muuttuu. Jyrki Mäkynen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Taloudellinen katsaus

Hallituksen yrittäjyyshanke

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

Uusi hankintalaki ja julkiset elintarvikehankinnat

Bruttokansantuote kasvaa myös Suomessa, mutta takamatkaa muihin euromaihin on 8 prosenttia Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond

Talousnäkymät Pääekonomisti Jukka Palokangas

Pääekonomistin katsaus

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysasteen tavoite ja keinot työllisyysasteen nostamiseksi

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Taloudellinen katsaus

TALOUSENNUSTE

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö Timo Hirvonen Ekonomisti

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

Raahe. Kuntaraportti

Taivalkoski. Kuntaraportti

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Kauniainen. Kuntaraportti

Kempele. Kuntaraportti

Muhos. Kuntaraportti

Utajärvi. Kuntaraportti

Maalahti. Kuntaraportti

Kouvola. Kuntaraportti

Pyhtää. Kuntaraportti

Valtiovarainministerin budjettiehdotus

Paltamo. Kuntaraportti

TALOUSENNUSTE

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Vöyri. Kuntaraportti

Lappeenranta. Kuntaraportti

Loppi. Kuntaraportti

Janakkala. Kuntaraportti

Parikkala. Kuntaraportti

Hausjärvi. Kuntaraportti

Ruokolahti. Kuntaraportti

Luumäki. Kuntaraportti

Hamina. Kuntaraportti

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Lahti. Kuntaraportti

Heinola. Kuntaraportti

Orimattila. Kuntaraportti

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Hartola. Kuntaraportti

Kärkölä. Kuntaraportti

Suomussalmi. Kuntaraportti

Millaisia osaajia työelämä tarvitsee?

Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta!

Transkriptio:

Yritysrakenne ja talouden rakenteet kasvun tekijöinä Mika Kuismanen, Ph.D Pääekonomisti Kasvufoorumi, Oulu 28.5.2018

Yritysrakenne, globalisaatio ja teknologia

Ylivoimainen valtaosa yrityksistä on pieniä 0,2 % Suuryritykset (250 hlöä) 591 1,0 % Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 728 5,5 % Pienyritykset (10 49 hlöä) 15 725 93,3 % Mikroyritykset (1 9 hlöä) 264 519 Yhteensä283 563yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus 2016

Yritysten henkilöstö eri kokoluokkien yrityksissä vuonna 2016 24% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 332 619 35% Pienyritykset (10 49 hlöä) 306 959 Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 263 967 22% Suuryritykset (250 hlöä) 473 012 19% Lähde: Tilastokeskus, Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto 2016 Yhteensä 1 376 557 henkilöä.

Yritysten liikevaihto eri kokoluokkien yrityksissä vuonna 2016 18% 41% 20% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 68 mrd Pienyritykset (10 49 hlöä) 76 mrd Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 81 mrd Suuryritykset (250 hlöä) 160 mrd 21% Lähde: Tilastokeskus, Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto 2016 Yhteensä 385 mrd. euroa.

Suomessa on 90 000 työnantajayritystä NORMAALISITOVA KENTTÄ Noin 20 000 yritystä Kuuluvat työnantajaliittoihin Voivat vaikuttaa TES:n sisältöihin Käytössä TES-joustot Keskimäärin 50 työntekijää YLEISSITOVA KENTTÄ Noin 50 000 yritystä Eivät kuulu työnantajaliittoihin Eivät voi vaikuttaa TES:n sisältöihin Ei ole käytössä kaikkia TES-joustoja Keskimäärin 5 työntekijää VAPAA KENTTÄ Noin 20 000 yritystä Keskimäärin 8 työntekijää

Työpaikat syntyvät pk-yrityksiin (2000-16) 24 047 22 640 33 775 23 444 15 399 Nettolisäys: 77 090 1 9 h 10 19 h 20 49 h 50 99 h 100 249 h 250 499 h 500 999 h > 1000 h -113-2 037 7 Pienet yritykset, alle 50 h: +80 462 Keskisuuret yritykset 50 249 h: +38 843 Suuryritykset 250 h: -42 215 PK-yritykset: +119 305 Suuryritykset: -42 215 Lähde: Tilastokeskus. Henkilömäärät muunnettu kokopäiväisiksi työpaikoiksi, pl. maa-, metsä- ja metsätalous. -40 065

Kasvun viitekehys Suomessa Ikääntyminen Teknologia Globalisaatio Työllisyys Taloudellisten voimavarojen luojat Osaaminen

Globalisaatio ja teknologia 1990-luvun alkuun asti tuotannon siirto täältä ns. tehdasmaihin (esim. Kiina) vielä pientä Pääkonttorimaat (esim. Suomi, USA) -Korkea tietotaito (know-how), korkeat palkat Tehdasmaat (esim. Kiina, Intia) - Matala tietotaito, matalat palkat Baldwin, R. (2016), The Great Convergence. Harvard University Press.

1990-luvun alun jälkeen tuotanto siirtyi enenevästi tehdasmaihin Tietotaito Teknologia Pääkonttorimaiden (Suomi, USA) -Teollisuustyöntekijöiden monopoli teknologiaan poistuu -Palkat alenevat tai työpaikat vähenevät Tehdasmaiden (Kiina, Intia) työntekijöiden - Pääsy teknologiaan toteutuu - Työpaikat lisääntyvät, palkat nousevat

Jatkossa myös asiantuntijatyötä tehdään yhä enemmän tehdasmaissa Asiantuntijapalvelut Pääkonttorimaiden (Suomi, USA) toimihenkilöiden - Monopoli asiantuntemukseen poistuu - Palkat alenevat tai työpaikat vähenevät Tehdasmaat (Kiina, Intia) tuottavat - Mm. ohjelmisto- ja kirjanpitopalveluita - Tekoäly poistaa mm. kieliongelmia

Työmarkkinat ja kasvu

Työttömyys ei ole oleellisesti alentunut

KV-vertailussa työttömyysasteen aleneminen vaatimatonta 13 12 11 10 9 8 7 6 5 Työttömyysaste kausitasoitettu, % 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Euroalue Suomi Ruotsi Saksa Yhdysvallat 4 Lähde: Macrobond, kansalliset tilastoviranomaiset VM34170

Työnhaun aktiivisuuden vaatimusten tiukkuus Suomi Islanti Ruotsi Tanska 1=vähiten tiukin 5=tiukin Norja Lähde: OECD http://www.oecd-ilibrary.org/docserver/download/5jrxtk1zw8f2.pdf?expires=1451463039&id=id&accname=guest&checksum=165be0d559dfefd4bf293288a8948df1 15

Suomen järjestelmän ongelma Suomi: Huonot työnteon kannustimet yhdistettynä heikkoihin työnhaun aktiivisuuden vaatimuksiin. Saksa: Tiukat työnhaun kannustimet yhdistettynä hyviin työnteon kannustimiin. 16

Mitä pitää tehdä?

VOIDAANKO SOPIA PAIKALLISESTI? Säädetäänkö asiasta laissa? EI KYLLÄ Onko asiasta TES-määräystä? TAHDON- VALTAINEN Onko lain säännös pakottava, puolipakottava vai tahdonvaltainen? KYLLÄ PUOLIPAKOTTAVA EI Antaako TES mahdollisuuden sopia paikallisesti määräyksestä poiketen? Onko asiasta TES-määräystä? KYLLÄ EI KYLLÄ PAKOTTAVA KYLLÄ KYLLÄ Onko kyse säännöllisen työajan järjestelyistä (TAL 10 KYLLÄ ) EI EI KYLLÄ Onko työnantaja järjestäytynyt? Antaako TES mahdollisuuden sopia paikallisesti määräyksestä poiketen? EI EI EI SOPIMINEN MAHDOLLISTA (lain/tes:n reunaehdot huomioitava) SOPIMINEN EI MAHDOLLISTA

Agenda uudistuksille 1. Työelämän sääntelyn uudistaminen ja pakottavuuden keventäminen. 2. Poistetaan työlainsäädännöstä järjestäytymättömien sopimisen kiellot (45). 3. Annetaan työpaikoille sopimisen vapaus ja toisin sopimisen oikeus. Ei merkitse yleissitovuusjärjestelmän poistamista, vaan sen uudistamista Esimerkiksi poikkeavat palkkaus- tai työaikajärjestelmät sekä mahdollisuus ennakoida, jos yrityksen talous on notkahtamassa (eri asia kuin ns. kriisisopiminen). Annetaan kaikille oikeus osallistua henkilöstöedustajan valintaan. Vahvistetaan henkilöstöedustusta tasapuolisen sopimisen turvaamiseksi. 4. Helpotetaan mikroyritysten henkilöperusteista irtisanomista. Asiallinen ja painava syy Asiallinen tai perusteltu syy.

Julkinen talous(kasvu)

4 Ikäsidonnaisten menojen muutos vuodesta 2016, suhteessa BKT:een, % 4 4 Valtiovarainministeriön kestävyysvajearvio suhteessa BKT:een, % 4 3 3 3 3 2 1 0-1 -2 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 Eläkkeet Terveydenhuolto Pitkäaikaishoito Opetus Työttömyys Yhteensä Kuvio on laadittu STM:n kehittämällä SOME-mallilla 2 1 0-1 -2 2 1 0-1 -2-3 -4 03 05 07 09 11 13 15 17 19 21 Julkisyhteisöjen rakenteellinen rahoitusjäämä Kestävyyden turvaava ylijäämä 2 1 0-1 -2-3 -4 Kestävyysvaje noin 2½ % suhteessa BKT:een Lähde: VM VM34098 Lähde: Tilastokeskus, VM VM34098

160 140 120 100 80 60 40 20 Julkisyhteisöjen velka 80 70 60 50 40 30 20 10 0 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 17 19 21 Mrd. euroa (vasen asteikko) Suhteessa BKT:een, % (oikea asteikko) 0 Lähde: Tilastokeskus, VM VM34098

Kiitos mielenkiinnostanne! Mika.Kuismanen@yrittajat.fi www.yrittajat.fi 050-3560705 @MikaKuismanen