Pohjois-Karjalan arkkitehtuuria, osa 1
Pohjois-Karjalan arkkitehtuuria Joensuun seutuopisto 11.5.2018 Pekka Piiparinen
ARKKITEHTUURI JA SEN HISTORIA - ilmentää kunkin aikakauden esteettisiä ja aatteellisia virtauksia - muotokieltä määrittävät mm. käyttötarkoitus sekä rakennusmateriaalit ja menetelmät - länsimaiden arkkitehtuurin juuret antiikissa (klassismi) RAKENNUSTEN JA RAKENTAMISEN HISTORIA - arkkitehtuuri yksi osa-alue - kansanomainen rakentaminen ja koulutettujen suunnittelijoiden työt - voi kertoa esim. elinkeinoista, henkilöistä, rakennustekniikasta, hallintoelämästä, aatteista ja ideologioista.. - usein koulutetut suunnittelijat - rakennukset liittyvät arkkitehtuurin perinteeseen
Pohjois-Karjalan rakentamisen piirteistä - suunnittelemassa monet tunnetut arkkitehdit, kuten Alvar Aalto, Carl Ludvig Engel, Georg Chiewitz, Eliel Saarinen, Lars Sonck, Uno Ullberg, Viljo Revell sekä Raili ja Reima Pietilä - kaskikulttuuri -> liikkuvaa elämäntapaa - pientilavaltaisuus maaseudulla, ei kartanolaitosta - suurin osa vaatimatonta rakentamista; taloudelliset ja maantieteelliset syyt -> ei arkkitehtuurin viimeisimpiä virtauksia - esim. jäänteitä mökkiasutuksesta - rakennettu 1960-luvun alkuun pitkälle puusta -> kivirakentaminen ollut aikoinaan vähäistä > vanhaa rakennuskantaa säilynyt vähän - taajamat ja kaupungit sangen nuoria - rajan läheisyys - Sotia -> rakennuksia hävitetty - Maanpuolustukseen liittyvää rakennuskantaa - väestön väheneminen myös auttanut säilyttämisessä - rakentamisessa yksilöllisyyttä - rakennuksia peitetty puilla ja pensailla - ortodoksinen pyhäkkörakentaminen - rikkaidenkin luonnonvarojen hyödyntäminen -> esim. metsätyökämppiä, voimalaitoksia. Mökki Joensuun Utrassa.
Pohjois-Karjalan vanhimmat säilyneet rakennukset 1700-luvulta Talonpoikaisrakentaminen - Tohmajärven Oravaaran päärakennus - Osia päärakennuksissa - Talousrakennuksia, kuten aittoja - Ulkomuseoissa Lukan pirtti (1765) Pielisen museossa Lieksassa.
Pohjois-Karjalan vanhimmat säilyneet rakennukset 1700-luvulta Kirkolliset rakennukset - Kiihtelysvaaran kirkko (1769 1770) - Tohmajärven kirkko (1751 1756 ) - Juuan kirkko (1782, mutta uudistettu 1850 1851) - Ilomantsin kirkko (1794) - Hattuvaaran tsasouna (1790-luku) - Lieksan kirkkopuiston tsasouna (1770-luvun alku) Hattuvaaran tsasouna. Kuva Wikimedia Commons.
Maakunnan luterilaiset kirkot 1700- ja 1800-lukujen taitteessa Puiset ristikirkot - Kulta-aika 1700-luvun loppupuoli - Monet (tasavartisia) ristikirkkoja - 1700-luvun kirkoissa usein jyrkät kattojen lappeet Ilomantsin evankelisluterilainen kirkko (1796). Myöhemmin muutoksia.
Tohmajärven evankelisluterilainen kirkko (1751 1756): - tasavartinen ristikirkko - maakunnan vanhin säilynyt kirkko - myöhemmin korjauksia ja muutoksia Kuva: Wikimedia Commons
Empire-tyyli Empire-tyyli syntyi Napoleonin hallintokaudella 1804 1815. Ranskasta empire-tyyli levisi muualle, esimerkiksi Pohjoismaihin ja Venäjälle. Unioninkatua Helsingin Kruununhaassa.
Empiren tunnuspiirteitä: - pyrkimys viestittää juhlallista vaikutelmaa - symmetrisyys - suoraviivaisuus - jäykkyys - laakeat aumakatot - usein kylmä ja kova väriasteikko - suuri merkitys klassistisilla pylväsjärjestelmillä Engel: Helsingin yliopiston päärakennus (1832).
EMPIRE PUURAKENNUKSISSA Tunnusmerkkejä: - tukevat kivijalat - leveä vaakalaudoitus - nurkkien korostaminen - aumakatto - yleensä symmetrisesti sijoitetut ikkunat - ikkunat yleensä kuusiruutuisia - usein pieniä ullakkoikkunoita Kuopion korttelimuseossa vuonna 1849 valmistunut empire-tyylinen puurakennus. - yleensä maalattu keltaiseksi
Empire Pohjois-Karjalassa Hovila Lieksan keskustan tuntumassa (1830-luku)
Juuan kirkko (1782, mutta uudistettu 1850 1851) Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Wikimedia Commons Rääkkylän kirkko (1850) - Vaakalaudoitus - Niukka ja kova värimaailma - Nurkkien korostaminen - Jäykkyys - Puolikaari-ikkuna
Carl Ludvig Engel: Lieksan kirkko (1836).
Muukkolan päärakennus Kesälahden Totkunniemellä (1800-luku, laajennettu 1920-luvulla)
Nk. sveitsiläistyyli (joensuulaisia esimerkkejä) Mustosen talo (1870). Theodor Tolpo: Olsonin talo (1852 1853).
Nk. nikkarityyli Linnunniemen huvila (1887). Uusrenessanssia ja nikkarityyliä.
Leander Backman: Pekkalan kartano (tod. Näk. 1881). Uusrenessanssia ja nikkarityyliä.
Historismi / kertaustyylit noin 1830-1905 - uusrenessanssi kaupunkitaloissa - uusgotiikka useissa kirkoissa UUSGOTIIKKA: - pyrkimys elvyttää myöhäiskeskiaikaisen gotiikan muotoja - korkeat, suippokaariset tornit - ruusuikkuna-aiheet - vahvasti muotoillut julkisivut Adolg Emil Melander: Johanneksen kirkko (1888 1891), Helsinki. Uusgotiikkaa Kuva: Wikimedia Commons
Uusgotiikan viitteitä. Georg Theodor Chiewitz: Liperin kirkko (1858). Uusgotiikkaa ja jugendia. J.O. Stenbäck: Joensuun evankelis-luterilainen kirkko (1903).
Mieritz ja Westerlund: Nurmeksen kirkko (1896). Kuva: Wikimedia Commons
Puurakenteista uusgotiikkaa (ja uusrenessanssia): Utran kirkko Joensuussa (1895).
Uusrenessanssin piirteitä: - suuri osa rakennuksista 1880- ja 1890- luvuilla - pohjana 1400-1500-lukujen italialainen vaurautta ilmentävä ja arvovaltainen kaupunkiarkkitehtuuri - nojaa vahvasti klassismin muotokieleen: mm. temppeleistä tutut pylväät, päätykolmiot ja ovien pyörökaaret - symmetrisyys - korostetut ikkunoiden kehykset - koristeellisuus - usein T-mallinen ikkunoiden puitejako
Ludwig Bohdstedt: Suomen pankki (1883).
August Krook: Porin kaupungintalo / Junneliuksen palatsi (1895).
Uusrenessanssi puurakennuksissa: - julkisivuja jäsenneltiin erilaisiin kenttiin - pysty- ja vaakalaudoitusta yhdistettiin - ikkunoiden aukko kasvoi aikaisempiin vuosikymmeniin verrattuna - Ikkunoissa T:n muotoinen puitejako - koristeissa kolmiulotteisuutta Puutalo Raumalla v. 1897.
Kahilan talo Joensuussa v. 1896 1897.
Parviaisen talo 1886.
Siikasalmen entinen maatalousoppilaitos (1898).
Uusrenessanssia. Theodor Decker: Joensuun taidemuseo / klassillinen lyseo (1894).
Tyypillinen 1800-luvun lopun kaupunkilaisasuintalo Joensuussa. Papinkatu 13a / Väisälän tiedemiesveljesten entinen asuintalo (1885).
JUGEND / ART NOUVEAU / MODERN STYLE - 1800- ja 1900-taitteen yleiseurooppalainen tyyli - Ranskassa art nouveau, Englannissa Modern Style sekä Saksassa ja Pohjois-Euroopassa jugend - vastareaktio historismille ja kertaustyyleille - siirtyminen symmetriasta epäsymmetriaan - muotokieleen vaikutteita kasvimaailmasta - Suomessa jugendin piiriin kuuluu myös kansallisromantiikka Eliel Saarinen, Herman Gesellius & Armas Lindgren: Tallbergin talo (1898). Katajanokka, Helsinki.
Yleisiä suomalaisia tunnuspiirteitä: - kulmatorneja ja erkkereitä - luonnonkiven käyttö julkisivuissa - epäaidot kipsikoristeet pois - maanläheisiä värisävyjä Arkkitehtitoimisto von Essen, Kallio & Ikäläinen: Luotsikatu 10, Katajanokka, Helsinki (1904) Fr. Thesleff: ent. Waasan-Osake-Pankki (1902 1904). Vaasa
JUGEND PUURAKENNUKSISSA Vilho Penttinen: Nurmeksen evankelisluterilaisen seurakunnan rukoushuone (1913).
Otto Weckmanin (myöhemmin Wartiovaara): Vainoniemen huvila (1906) Joensuussa
Paavo Uotila ja Viljo Raittila: Entinen tullikamari (1910). Joensuu.
Aaro V. Pitkänen: Siltakatu 26a (1907). Joensuu. Torikatu 12 (1909). Joensuu.
Jouhkolan hovi (1908), Tohmajärvi. Pohjois-Karjalan museo.
1910-LUVUN ARKKITEHTUURI - klassismia ja jugendia sekoittava tyyli, jota on kutsuttu jugendklassismiksi tai myöhäisjugendiksi - voimakkaat koristeaiheet kävivät yhä niukemmiksi - kansallisromantiikka väistyi - eleettömyys vahvistui - yhä enemmän klassismin aiheita Helsingin rautatieasema: Eliel Saarinen (rakentaminen alkoi 1907 ja valmistui 1919).
Myöhäisjugendia. Eliel Saarinen: Joensuun kaupungintalo (1914).
Otto F. Holm: Kauppakatu 34 (1915). Wivi Lönn: Yhteiskoulu (1912).
JUGENDKLASSISMI PUURAKENNUKSISSA Gustaf Wickman: Hollola (1910-luvun puoliväli). Outokumpu. Uno Ullberg: Entinen kaivoksen sairastupa (1914). Outokumpu.
1920-LUVUN KLASSISMI - arkkitehtuurin pelkistyminen jatkui - symmetrisyys palasi - julkisivuissa muotiin tulivat rapatut pinnat - jonkin verran punatiilipintoja - julkisivut maalattiin usein vaaleanpunaisiksi, vaaleanvihreiksi tai kelaisiksi - ikkunat usein kuusiruutuisia - usein harja- tai aumakatto Armas Lindgren ja Bertel Liljeqvist: Kortteli 555 (1917-29). Vallila, Helsinki
1920-LUVUN KLASSISMI PUUTALOISSA - pystyrimalaudoitusta - satula- ja aumakattoja - pohjaratkaisut symmetrisiä - ikkunat yleensä kuusiruutuisia - usein ikkunoiden vuorilaudat niukat tai puuttuvat Puu-Käpylä, Helsinki. Kuva vuodelta 1975. Helsingin kaupunginmuseo.
Uno Ullberg: Lepistö (1927). Outokumpu. Toivo Salervo:Moisionkadun koulu (1927 1928). Lieksa.
Viljo Raittila: Torikatu 23 (1928 1929). Lassi Emil Mykkänen: Tapion talo (1927).
Eino Forsman: Kontioniemen parantola (1930). Kontiolahti.
Niittylahden opisto (1928).
MODERNISMI - alkoi kehittyä Keski- Euroopassa 1910-luvulta lähtien - vastareaktiota klassismille - minimalistista koristeellisuutta - puhtaita ja selkeitä geometrisiä linjoja - rakennuksen muodon alistamista käyttötarkoitukselle -> funktionaalisuus - rationaalisuus - Suomeen 1920-luvun lopulta lähtien Pauli Blomstedt: Liittopankin talo -> World Trade Center (1929). Helsinki.
Oiva Kallio: Vakuutusyhtiön Pohjan talo (1928 1930). Kaisaniemi, Helsinki.
FUNKTIONALISMI - osa modernin arkkitehtuurin kehitystä - Suomessa ennen kaikkea 1930-luku - käyttötarkoitus (toiminto=funktio) ensin, sitten muoto - usein valkoisia rapattuja pintoja - pyrkimys tasakattoihin - pyrkimys nauhaikkunoihin - toisaalta kulmikkaita ja suorakulmaisia, toisaalta usein myös pyöreitä muotoja - liikerakennuksiin näyteikkunoita - Alvar Aalto, Erik Bryggman, Pauli Blomstedt, Hilding Ekelund ja Erkki Huttunen jne. Erkki Huttunen: Kiteen Osuuskauppa (1939). Valokuvat Samu Aarnio.
Yrjö Lindegren: Pielisjärven kunnansairaala (1932). Lieksa. Kuva Samu Aarnio. Eino Pitkänen: Hotelli Nurmes (1939). Nurmes.
Joitakin Joensuun funktionalistisia rakennuksia Erkki Huttunen: Ent. SOK:n konttori- ja varastorak. (1936 1951). Martta Martikainen-Ypyä ja Ragnar Ypyä: Teräskulma (1939).
Kemiläisen talo (1936 1937). Ent. Oma-Avun keskusvarasto (1939).
Kansanfunkis - pyrki jäljittelemään korkeakoulutuksen saaneiden arkkitehtien suunnittelemia moderneja rakennuksia - usein yleisilmeeltään noppamaisia, kaksikerroksisia ja niissä oli valetasakatto - valmistui Pohjois-Karjalassa lähes jokaiseen pitäjään, myös moniin kyliin Mätäsvaaran kyläkauppa (1930- ja 1940-lukujen taite). Lieksa.
Niinivaarantie 79 (1940-luvun alku), Joensuu.
1940-LUVUN ARKKITEHTUURI - vastareaktiota 1930-luvun funktionalismin järkiperäisyydelle - muotojen vapautumista tiukasta geometrisyydestä - luonnonmateriaalien käyttöä, mm. liuskekiveä - tyypillinen arkkitehtuuri pelkistettyä mm. taloudellisten olosuhteiden vuoksi Viljo Revell: Sotainvalidien veljesliiton ammattioppilaitos / Veljesharju (1946 1949). Vaivio, Liperi.
Aila ja Niilo Pulkka: Kesälahden kirkko (1950).
Eero Jokilehto: As Oy Porrastalo (1949). Mikkeli. Väinämö Killinen: Koulukatu 11a (1943). Joensuu.
1940-LUVUN PUISIA PIENTALOJA Kohteita Joensuusta.
Kauko Vartiainen: entinen kansanhuollon rakennus (1940-luvun loppu). Outokumpu.
Muutamia 1940-luvun tyyppitalomalleja Joensuun Rauhankatu. Joensuun Pohjoiskatu (Ruotsin lahjatalot). Kaivoskatua Outokummun Mustikkakorvessa. Marjakatua Outokummun Mustikkakorvessa.
1950-LUKU - yksilöllisyys rakennussuunnittelussa voimistui - rakennusten massoitteluun vaihtelua: rakennuksista saatettiin tehdä mm. kaarevia - myös julkisivuissa aikaisempaa enemmän vaihtelua - rintamamiestalot Asuinkerrostaloja Helsingin Maunulassa.
Munkkiniemi, Helsinki Koulukadun kerrostalot, Joensuu
Joitakin Joensuun ruutukaavakeskustassa olevia 1950-luvun asuinkerrostaloja.