RAPORTTI 16. VALTUUSTOKOKOUKSESTA

1 RAPORTTI 16. VALTUUSTOKOKOUKSESTA Anonyymien Alkoholistien XVI valtuustokokous järjestettiin Vähäjärven kurssikeskuksessa Hämeenlinnan Hauholla 12. 14.4.2013. SISÄLLYS 1. OSANOTTAJAT 2. VALTUUSTOKOKOUKSEN KÄSITTELEMÄT ASIAT JA ALOITTEET YM 2.1. VK 15 TOIMINTASUOSITUKSET 2.2. ALOITE 1 : MITEN AA:N KUVAA VOITAISIIN KIRKASTAA VARSINKIN AMMATTILAISTEN KESKUUDESSA? 2.3. ALOITE 2 A :MIKÄ ON A - JÄSENEN PÄÄASIALLINEN TARKOITUS TÄLLÄ HETKELLÄ? 2.4. ALOITE 2 B : MILLAISTA NEGATIIVISTA VAIKUTUSTA A- JÄSENELLÄ VOI OLLA ANONYYMIEN ALKOHOLISTIEN TOIMINTAAN JA JULKISUUSKUVAAN? 2.5. PALVELUVALTUUTETTU SUOSITUKSET JA KÄYTÄNTÖ 2.6. SISÄINEN TIEDOTTAMINEN -- SIISTI 24 PROJEKTI 3. OMAAN TOIMINTAAN JA KOKOONTUMISEEN LIITTYVÄT ASIAT 3.1. NEUVOSTON JA SEN TOIMIKUNTIEN TOIMINNAN TARKASTELU 3.2.YHTEISÖN TALOUSKATSAUS 3.3. SEURAAVAN VALTUUSTOKAUDEN TEEMA 3.4. NEUVOSTON TÄYDENTÄMINEN 3.5. XVII PVK:N AJANKOHTA, PAIKKA JA KUSTANNUKSET 3.6. XVII PVK:N PUHEENJOHTAJA JA HÄNEN VARAHENKILÖNSÄ 3.7. VALTUUSTOKOKOUSTOIMIKUNTIEN PUHEENJOHTAJAT JA HEIDÄN VARAHENKILÖNSÄ 3.8. VALTAKUNNALLISET TAPAAMISET 2013 2014 4. ALUEIDEN RAPORTIT EDELLISEN VALTUUSTOKAUDEN TOIMINNASTA 4.1. ETELÄINEN ALUE 4.2. ITÄINEN ALUE 4.3. LÄNTINEN ALUE 4.4. POHJOINEN ALUE 4.5. PÄÄKAUPUNKISEUDUN ALUE 4.6. SVENSKA AA-REGIONEN 5. EI-ALKOHOLISTILUOTTAMUSHENKILÖN TERVEHDYS 5.1. AA TOIVON YHTEISÖ 6. ALUSTUS JAKAMISISTUNNOON: MITEN VIEDÄ TÄSSÄ KOKOUKSESSA SYNTYNYT KOKEMUS, HENKI JA TIETO ALUEELLA ETEENPÄIN? 1. OSANOTTAJAT

2 Aluevaltuutettuja oli paikalla 13, neuvoston jäseniä oli 8 sekä yksi ei-alkoholistijäsen. Valtuustokokouksen kokoonpano Ison salin kokouksessa oli yhteensä 21, ei alkoholistijäsen poistui kokouksesta ennen Ison Salin käsittelyä. Äänivaltaisia olivat 13 valtuutettua ja 6 neuvoston jäsentä (kaksi neuvoston jäsentä luopui äänioikeudestaan). Tarkkailijana kokoukseen osallistui Tanskan PM valtuutettu Gorm sekä kokouksessa nuoremmaksi pohjoismaiden valtuutetuksi ehdolla ollut Nina. Kokouksen puheenjohtajana toimi XV VK:ssa valittu Ahti ja sihteerinä neuvoston kutsumana Olli T. 2. VALTUUSTOKOKOUKSEN KÄSITTELEMÄT ASIAT JA ALOITTEET YM 2.1. VK 15 TOIMINTASUOSITUKSET 1. Neuvoston toimikuntien vahvistaminen kutsutuilla toimikuntajäsenillä. 2. Toimiston päivystäjä on luopumassa tehtävästään. Toimiston toiminnan ylläpitämistä pidetään erityisen tärkeänä. 3. Varsinaiseen toimintaan tulisi sisältyä jollakin tavalla Pohjoismainen yhteistyö Sapmi- AA:n kanssa sekä yhteistyötoimet Suomen AA:n kanssa. 4. Yhteistyö terveydenhuollon ammattilaisten kanssa tutustua terveydenhuollon ammattilaisten näkemykseen alkoholisairauksien hoidosta suomalaisessa yhteiskunnassa. 5. Nuorille (koululaisille) suunnatun AA-perustietopaketin valmistelua yhdessä A-jäsenen kanssa. Tämän paketin valmistuttua toimikunta pyytää A-jäsenen apua yhteyden ottamiseksi kouluviranomaisiin. 6. VK:n puheenjohtajan valintamenettely 7. Isoa Kirjaa koskeneet aloitteet 8. Neljännen askeleen opas vihkonen 9. Palveluun innostaminen ja palveluhalukkuus XVI VK:n toimintasuosituksia neuvostolle: - Jatkaa nuorille (koululaisille) suunnatun AA-perustietopaketin valmistelua - Palvelutoimiston toiminnan ylläpitäminen tulee ratkaista ensitilassa - Kartoittaa yhteistyövaihtoehtoja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa - Tuoda esitys VK:n puheenjohtajan valintamenettelyksi seuraavaan VK:hon - Valmistella Palveluoppaan päivitys tulevalla valtuustokaudella 2.2. ALOITE 1 : MITEN AA:N KUVAA VOITAISIIN KIRKASTAA VARSINKIN AMMATTILAISTEN KESKUUDESSA? Valtuustokokouksen tiedotustoimikunta Me kokemusasiantuntijat tiedotamme, tiedotamme Kutsutaan avoimiin kokouksiin ammattilaisia, samoin avoimiin tapahtumiin, kuten kesäpäiville yms. Materiaalin jakelu yhä laajemmin (meillä upeat materiaalit) Käytettäisiin yhä enemmän A-henkilöitä hyödyksi, meidän pitää ehdottaa heille ideoita ja ajatuksia

3 Valtuustokokouksen kirjallisuustoimikunta Info-tilaisuudet ovat tärkein keino lähestyä ammattilaisia. Kirjallisuustoimikunta kannustaa paikallistasolla ryhmiä ja piirejä järjestämään infotilaisuuksia, joihin tuotetaan valtakunnan tasolla materiaalia. Info-tilaisuuksien vetäjiä pyydetään käyttämään ajanmukaista materiaalia. Tilaisuuksista tulisi etukäteen tiedottaa laajasti AA-ryhmille, jotta palveluhalukkaat AA-jäsenet voisivat osallistua niihin. Valtuustokokouksen yhteistyötoimikunta Tarvitaan ammattitaitosta tiedottamista, materiaalia ja osallistumista seminaareihin ja tapahtumiin. Henkilökohtaisia käyntejä laitoksissa, yhteydenpitoa määräävissä asemissa oleviin henkilöihin. Käyntejä oppilaitoksissa. Kutsuttava opiskelijoita ja ammatissa toimivia avoimiin kokouksiin. Neuvosto voisi lisätä aktiivisuuttaan etsiessään uusia vaikutus kanavia. AA-infona jaettavat kortit tulisi saattaa uudelleen-tarkastellun alaiseksi käyttäen mallina esim. Tanskassa käytössä oleva kortti. Valtuustokokouksen valtuustokokoustoimikunta AA:n kuvaa kirkastetaan parhaiten asianmukaisella ja oikeanlaisella tiedottamisella. XVI PVK antoi PN:lle tehtäväksi laatia vastaus aloitteen tekijälle valtuustokokoustoimikuntien kirjausten pohjalta. 2.3. ALOITE 2 A: MIKÄ ON A-JÄSENEN PÄÄASIALLINEN TARKOITUS TÄLLÄ HETKELLÄ? Valtuustokokouksen tiedotustoimikunta Rajoittuu tällä hetkellä henkilön omaan ammattikuntaan ainakin jossain määrin Esiintyvät ilman anonymiteettirajoituksia, voivat antaa AA:lle kasvot Valtuustokokouksen kirjallisuustoimikunta Kirjallisuustoimikunta kehottaa lukemaan palveluoppaasta s. 45 46. Valtuustokokouksen valtuustokokoustoimikunta Liite 6.2. vastaa erinomaisesti kohtaan 6.2. A kohtaan. XVI PVK antoi PN:lle tehtäväksi laatia vastaus aloitteen tekijälle valtuustokokoustoimikuntien kirjausten pohjalta. 2.4. ALOITE 2 B: MILLAISTA NEGATIIVISTA VAIKUTUSTA A-JÄSENELLÄ VOI OLLA ANONYYMIEN ALKOHOLISTIEN TOIMINTAAN JA JULKISUUSKUVAAN? Valtuustokokouksen tiedotustoimikunta Julkinen riitatilanne, jossa joutuu puolustelemaan AA:n näkemyksiä hyvinkin voimakkaasti Aihepiiri on sellainen, että A-henkilön täytyy olla todella valmis tehtävään.

4 Valtuustokokouksen kirjallisuustoimikunta Väärinymmärrettynä A-jäsenen julkisuuteen antamat lausunnot saattavat aiheuttaa hämmennystä ja tunnekuohua. Valtuustokokouksen yhteistyötoimikunta A-jäsenien esiintymiseen julkisuudessa liittyy riskejä. Näiden haitallisuus voidaan minimoida varmistamalla että kulloisellakin A-jäsenellä on hyvä tuntemus AA:n toiminnasta ja sen periaatteista. Valtuustokokouksen valtuustokokoustoimikunta Väärinkäsityksiä ja ymmärtämistä ei kai voi välttää. XVI PVK antoi PN:lle tehtäväksi laatia vastaus aloitteen tekijälle valtuustokokoustoimikuntien kirjausten pohjalta. 2.5. PALVELUVALTUUTETTU SUOSITUKSET JA KÄYTÄNTÖ 1. Miten hyvin Palveluvaltuutetun Palveluoppaassa kuvattu tehtävänkuvaus toteutuu käytännössä? Mikä toteutuu, mikä ei? 2. Miksi ei ja miten saisi toimimaan? Mitkä ovat haasteellisia asioita ja miten niitä voidaan kehittää? 3. Mitä muita mahdollisuuksia valtuutetuilla on toimia? 4. Muita ajatuksia asiasta? Valtuustokokouksen tiedotustoimikunta Pääsääntöisesti asiat toimivat näin. Voimme vain tarkastella omien kokemustemme kautta tätä kohtaa. Alueittain toimitaan vähän eri tavoin, mutta pääsääntöisesti velvollisuudet täytetään ja edellytykset samoin. Valtuustokokouksen kirjallisuustoimikunta Toimikunnan mielestä suurin osa palveluvaltuutetun tehtävistä toteutuu. Puutteita löytyy etenkin yhteydenpidossa toimistoon. Lisäksi kehotamme palveluvaltuutettuja tehostamanaan käyntejä alueen eri ryhmissä. Palveluvaltuutetun tulisi informoida eri ryhmiä käytettävissä olevasta uudesta materiaalista sanomansaatossa. Valtuustokokouksen yhteistyötoimikunta Tehtävänkuvaus ei voi toteutua käytännössä tällaisena Toteutus riippuu miten valtuutettu kokee ja pystyy vastaamaan odotuksiin. Valtuustokokouksessa ei ole ongelmia valtuutetun suhteen. Valtuutettu voi kokea tehtävänkuvausta tällaisena liian velvoittelevana ja pelottavana. Valtuustokokouksen valtuustokokoustoimikunta 7.1. Valtuutetut osallistuvat Palvelu-valtuuston kokouksiin. 7.2. Yhteydenpito RPE:iin koettiin hyväksi ja tärkeäksi asiaksi. Sitä kannattaa kehittää.

5 7.3. Palveluoppaassa kuvatut tehtävät ovat riittävät. 7.4. Ks kohta 7.3. XVI PVK suositteli PN:a hyödyntämään valtuustokokoustoimikuntien aiheesta tekemät kirjaukset toimintaa kehitettäessä. 2.6. SISÄINEN TIEDOTTAMINEN -- SIISTI 24 PROJEKTI Valtuustokokouksen tiedotustoimikunta Aika alkoi loppua kesken, mutta onneksi meistä toimikunnan jäsenistä kolme jatkaa Neuvoston tiedotustoimikunnassa asian eteenpäin viemistä. Valtuutetulla on iso roolipalvelijoiden kummittamisella ja tiedottamisen ja tärkeyden esille tuomisessa, jotta voidaan kasvattaa uudenlainen ymmärrys tiedottamisen merkityksessä. Vastuun tiedostaminen omalla kohdalla on tärkeää. Tämän projektin tiimoilta syntyy (toivottavasti) keskustelua ja sen myötä ratkaisuja muutaman vuoden välein kannattaa tehdä syvempi sisäisen tiedottamisen päivitys ja tämä tulee olemaan sellainen. Valtuustokokouksen kirjallisuustoimikunta Kirjallisuustoimikunta totesi, että tiedotus ryhmätasolla toimii. Useilla ryhmillä on mm. luettelot jäsenten sähköpostiosoitteista, jota kautta tiedotusta hoidetaan. Suurin ongelma vaikuttaisi olevan valtakunnallisen tason tiedotus. Toisaalta myös alueellisella tasolla on ongelmia esim. infotilaisuuksista tiedottamisessa. Keskustelussa nousi useampaan otteeseen esille, että toimistonhoitaja saattaa olla edellytys tehokkaaseen tiedotuksen hoitamiseen. Toimikunta esittää selvitettäväksi sosiaalisen median käyttömahdollisuudet sisäisessä tiedottamisessa. Valtuustokokouksen yhteistyötoimikunta Asia on todella hyvä kunhan siinä olisi vinkki miten sitä luetaan oikein. Valtuustokokouksen valtuustokokoustoimikunta Yhteiseen sisäisen tiedottamisen projektiimme tutustuminen ja uusien innostavien ajatusten ja menetelmien kehitteleminen. Tiedottamisen kokonaisvaltainen kehittäminen ja Siisti 24 on erinomainen runko tätä työtä varten. XVI PVK suositteli PN:a hyödyntämään valtuustokokoustoimikuntien aiheesta tekemät kirjaukset Siisti 24-projektia toteutettaessa. 3. OMAAN TOIMINTAAN JA KOKOONTUMISEEN LIITTYVÄT ASIAT 3.1. NEUVOSTON JA SEN TOIMIKUNTIEN TOIMINNAN TARKASTELU Toimintasuosituksia Neuvostolle:

6 - Valmistella esitys valtuustokokoustyöryhmän perustamiseksi - Luoda järjestelmä Pohjoismaiden valtuutettujen raportointia varten - Tehdä selvitys ja vakiinnuttaa periaatteet ulkopuolisten tarkkailijoiden kutsumisesta valtuustokokouksiin XVI PVK suositteli PN:a hyödyntämään valtuustokokoustoimikuntien aiheesta tekemät kirjaukset Palveluoppaan päivitystä toteutettaessa. 3.2.YHTEISÖN TALOUSKATSAUS Kuultiin ja käytiin keskustelua. 3.3. SEURAAVAN VALTUUSTOKAUDEN TEEMA VK päätti valtuustokauden 2013 2014 teemaksi: Palvelukierto AA:n sydänrytmi 3.4. NEUVOSTON TÄYDENTÄMINEN Neuvoston esitys: Luottamushenkilöiksi Vaihtovuoroiset: Ei-alkoholisti luottamushenkilöksi Jaakko Simojoki Eteläisen alueen esitys: Tikke Pohjoisen alueen esitys: Kari F Pohjoismaiseksi valtuutetuksi Nina Täydentäminen: Matti T/Arvo R:n sijalle 2 vuodeksi Nisse XVI VK hyväksyi neuvoston esitykset 3.5. XVII VK:N AJANKOHTA, PAIKKA JA KUSTANNUKSET XVI VK päätti ajankohdaksi 4. 6.4.2014, paikaksi Hämeenlinna Hauhon Vähäjärven kurssikeskuksen ja osallistumismaksuksi 250 / valtuutettu. 3.6. XVII VK:N PUHEENJOHTAJA JA HÄNEN VARAHENKILÖNSÄ XVI VK valitsi XVII VK:n puheenjohtajaksi yksimielisesti Arvon ja hänelle varahenkilöksi Kaisan. 3.7. VALTUUSTOKOKOUSTOIMIKUNTIEN PUHEENJOHTAJAT JA HEIDÄN VARAHENKILÖNSÄ Valtuustokokoustoimikunta Valtuustokokouksen valtuustokokoustoimikunnan puheenjohtaja Pootu ja varahenkilö Esko. Yhteistyötoimikunta Valtuustokokouksen yhteistyötoimikunnan puheenjohtaja Heikki W ja varahenkilö Pedu. Tiedotustoimikunta Valtuustokokouksen tiedotustoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Petteri ja varahenkilöksi Pauliina. Kirjallisuustoimikunta

7 Kirjallisuustoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Marika ja varahenkilöksi Marjaana. 3.8. VALTAKUNNALLISET TAPAAMISET 2013 2014 Anonyymien Alkoholistien Eteläisen alueen Aluepäivä 9.6.2013 Jyväskylässä. Landsmöte Göteborgissa 2. 4.8.2013 Pohjoismaiden valtuutettujen teemakokous Tanskan Koldingissa 1. - 3.11.2013 Scancypaa Helsingissä 3. 5.1.2014 4. ALUEIDEN RAPORTIT EDELLISEN VALTUUSTOKAUDEN TOIMINNASTA 4.1. ETELÄINEN ALUE Aluekokoukset Aluekokouksia kaudella on ollut neljä: 06.05.-12 Orimattila 02.09.-12 Orimattila 09.12.-12 Jyväskylä 17.02.-13 Kouvola Kokouksissa on käsitelty ajankohtaiset kuulumiset Palveluneuvostolta, Valtuustokokouksesta sekä piireiltä ja ryhmistä. Kokemuksien vaihto piirien tiedotustoiminnasta ja sanomansaatosta sekä paikallisesta yhteistyöstä on myös ollut vilkasta. Lisäksi alue oli mukana tukemassa Lahdessa Aluepäivän 9.6.-12 sekä Kouvolassa Perinteisen rantapäivän yhteydessä 12.8.-12 pidetyn käsiteseminaarin järjestelyjä. Keski-Suomen piiri Ryhmiä piirissä on edelleen kaksi ja niillä viikottaisia kokouksia yhteensä neljä, joista yksi on tarvittaessa avoin. Lisäksi sanomansaattoryhmänä toimii kerran viikossa kokoontuva Pernisryhmä Laukaan varavankilassa. Piirikokouksia pidetään 3 kk:n välein. Halukkaita palvelijoita tehtäviin on löytynyt ja puhelin- ja tiedotustoimikunnan tehtävät ovat tulleet hoidetuiksi. Kokousluettelo on päivitetty. Tiedotuskohteita ja yhteistyötahoja ovat olleet kriisikeskus Mobile, Päihdepalvelusäätiö ja SOVATEK. Tiedotustilaisuuksia on pyynnöstä järjestetty oppilaitoksissa sekä terveydenhoitosektorille. Kahden viikon välein on pidetty AA-info Naarajärven vankilassa yhdessä Pieksämäen AA:n kanssa. Pohjois-Kymen piiri Piirissä on kolme ryhmää ja lisäksi osallistutaan Kouvolan ryhmäyhteisön päiväkokousten vetovastuihin. Myös katkaisuhoitoaseman infojen vetovastuut on jaettu muiden ryhmien kanssa. Piiri kokoontuu kuukausittain. Tiedotustilaisuuksia on pidetty sosiaaliviranomaisille ja TE-keskukseen ja Kouvolan seudun kokousluettelo (kaikki ryhmät) on päivitetty. Tapahtumia on järjestetty kolme: Perinteinen rantapäivä Saaramaalla 12.8., AA:lainen pikkujoulu joulukuussa sekä pääsiäisenä Kotkassa viikonlopputapaaminen. Päijät-Hämeen piiri Piiri koostuu edelleen yhdestä ryhmästä ja kokouksia on viikoittain kolme, joista yksi avoin. Lisäksi kerran kuussa pidetään avoin perheryhmä-tyyppinen kokous. Yhteistyötä on tehty Päijät-Hämeen Myllyhoitoklinikan kanssa. Kesäkuussa järjestettiin yhdessä alueen kanssa Aluepäivä 9.6. AA:n synnyn (10.6.1935) juhlistamiseksi. 4.2. ITÄINEN ALUE Alueella ei ole ollut aluetason toimintaa kuluneella valtuustokaudella.

8 4.3. LÄNTINEN ALUE Alueraportti valtuustokaudelta 2012-2013 Palveluvaltuutetut: Pauliina (2. kausi 1.7.2011 30.6.2014), Petteri (1. kausi 1.7.2012 30.6.2015) ja Heikki (3. kausi vara). Neuvoston jäsenet: Janne ja Taina Turun seutu Läntinen alue on kokoontunut aluekokoukseen yhden (1) kerran vuonna 2012 ja yhden (1) kerran vuonna 2013. Piiri Läntiseen alueeseen kuuluu yksi piiri Rannikon AA-piiri joka toimii aktiivisesti Turun seudulla. Rannikon piiri kokoontui neljä (4) kertaa vuonna 2012. Piirin toimintaan osallistui yhdeksän (9) AA-ryhmää. Rannikon AA-piiri tukeutuu sanoman saatossa paikallistoimistoon, joka on erillinen sanomansaattoa varten perustettu palveluelin. Turun Paikallistoimisto Turun Paikallistoimisto kokoontui vuonna 2012 kuusi (6) kertaa Palvelevat Alkoholistit ry:n vuokraamiin ja ylläpitämiin toimistotiloihin osoitteessa Vähäheikkiläntie 37. Tammikuussa 2012 tiedotus- ja puhelintoimikunta yhdistettiin nimikkeen Tiedottamisen toimikunta alle. Tiedottamisen toimikunta kokoontui kolme (3) kertaa vuonna 2012. Työryhmänä ollut sisäisen ja sähköisen tiedottamisen työryhmä kokoontui kerran (1) vuonna 2012. Tiedottamisen toimikunta on jatkanut yhteydenottoja kartoittamiinsa paikkoihin, joissa on käyty tiedottamassa vuoden aikana. Yhteistyö ammattilaisten kanssa on jatkunut. Toimintaa on ollut seuraavilla osa-alueilla; - On järjestetty tiedotustilaisuuksia AA:sta kiinnostuneille, esim. opiskelijoille, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille - Turun katkaisuhoitoasemalla on pidetty tiedotustilaisuus kaksi kertaa viikossa ympäri vuoden - Aloittajien kokoussarja järjestettiin Turun Paikallistoimiston tiloissa tammikuussa 2013 neljänä perättäisenä tiistaina - Kirjallisen materiaalin jakaminen (esitteet) on kuulunut toimintaan - AA:n Auttava Puhelin on päivystänyt päivittäin puhelujen määrät laskusuunnassa - Internet-sivut http://www.aa-tupa.fi/ ja http://www.aa-varsinais-suomi.com ovat olleet käytössä. 10.4.2013 lähtien ja http://www.aa-varsinais-suomi.com- sivut lakkautetaan - TUPA -lehti, AA:n sisäinen paikallinen tiedotuslehti, joka ilmestyy kerran kuukaudessa Vuoden 2013 alusta tiedotustoimikunta ja puhelin toimikunta perustettiin uudelleen ja työryhminä ovat tiedotustyöryhmä, hoitolaitostyöryhmä, sisäisen tiedotuksen työryhmä ja nettityöryhmä. Pääasiallista AA:n ohjelman mukaista 12. askeleen työtä on pyritty tekemään pitkin vuotta yhdeksän (9) ryhmän voimin. 4.4. POHJOINEN ALUE Raportti Anonyymien Alkoholistien Pohjoisen alueen toiminnasta valtuustokaudella. 1. Ryhmät Alueella toimii: -Sorsasaaressa 1 AA-ryhmä, joilla on yhteensä 3 kokousta. -Majakkaryhmä Oulunsalossa, 1 kokous -Rantaryhmä Kalajoella, 1 kokous. 2. Piirin kokoukset Alueella on ollut kuluneen vuoden aikana kaikkiaan 3 kokousta.

9 3. Ohjelmaan opastustilaisuudet. Alueella on järjestetty yksi Back to Basic-kokoussarja. 4. Sanomansaatto -Ryhmät ovat jatkaneet Oulun kaupungin Kiviharjun kuntoutusklinikan kuntoutusjaksolaisille säännöllisesti 4:n viikon välein infojen pitämistä. -AA-tiedotusmateriaalia on jaettu ahkerasti. 5. Muuta -Oulun vankilan AA-ryhmän toimintaa on tuottu koko toimintavuoden siten, että vankilan ulkopuolisia AA-laisia on ollut 1-3 henkilöä kaikisssa pidetyissä kokouksissa. OYS:in tarkkailuosastolle on toimitettu tiedotusmateriaalia. 4.5. PÄÄKAUPUNKISEUDUN ALUE Raportti valtuustokaudelta 2012-2013 Alueella on kolme piiriä, Helsinki, Espoo ja Länsi-Vantaa. Espoon piirissä toimii kolme suomenkielistä ryhmää ja kaksi ruotsinkielistä ryhmää. Ruotsinkieliset ovat mukana piirin toiminnassa, vaikka kuuluvat varsinaisesti ruotsinkieliseen alueeseen. Länsi-Vantaalla on kaksi anonyymien ryhmää, mutta toiminta tapahtuu yhteistyössä kuuden nimettömiin kuuluvan ryhmän kanssa. Helsingin piirissä on neljä toimintaan osallistuvaa ryhmää. Ryhmät toimivat aktiivisesti perustehtävässään. Espoolaiset ja Vantaalaiset ryhmät ovat lisäksi aktiivisesti mukana alueen toiminnassa. Suuri ongelma on, että helsinkiläiset ryhmät eivät ole saaneet piirin toimintaa järjestetyksi. Helsingin piirillä ei ole lainkaan puheenjohtajaa. Helsinkiläisiä on kuitenkin mukana aktiivisesti alueen tehtävissä, kuten vastauspalvelun puhelimesta vastaaminen ja toimiston päivystys. Ryhmiin tulee etenkin katkaisuhoidosta tulokkaita, mutta valitettavan harva saa raittiudesta kiinni. On myös henkilöitä, jotka tulevat aina uudestaan aloittamaan alusta, mutta jotka eivät saa pysyvää raittiutta. Tulokkaiden kummitusta on pyritty järjestämään ja ryhmissä on sovittu, miten tulokas otetaan vastaan. Espoossa piiritoiminta on varsin aktiivista, piirikokouksia on säännöllisesti ja piiri on tehnyt omaa materiaaliakin. Vantaalla piirikokouksia on harvakseltaan, lähinnä on sovittu katkon infovuoroista ja muusta yhteistyöstä katkon ja klinikan kanssa. Helsingissä piiri ei toimi, mutta aluetoiminnassa on Helsingin piiristä henkilöitä eri ryhmistä. Toimiston, joka alun perin oli tarkoitettu kaikkien pääkaupunkiseudun AA-ryhmien käyttöön ylläpitäminen on jäänyt lähes yksinomaan anonyymien ryhmien varaan, ja toiminta on muodostunut raskaaksi. Päivystäjistä on niukkuutta ja toimiston ylläpito vie vähistä rahoista huomattavan osan.

10 Entiset valtuutetut ovat paljolti edelleen mukana AA-laisessa toiminnassa neuvostossa ja eri toimikunnissa. 4.6. SVENSKA AA-REGIONEN Gruppernas rapporter Esbo AA-Grupp Gruppen håller möten onsdagar kl. 19.00 i Olars kyrka, Olarsbäcken 4. Tyvärr har gruppen de senaste åren haft stängt i juli p.g.a. brist på mötesledare. Vi har haft i medeltal ung. 7 deltagare per möte. Sakmöten hålles vid behov, dock ung. Varannan månad. Ekonomin är i skick. Vi deltar i servicearbetet genom att hålla en veckas telefonjour två gånger och AA-info på Jorvs sjukhus också två gånger i året. Det är också planerat att grupperna i Esbo skall hålla infotillfällen på EMPPU ( Espoon mielenterveys ja päihdepalvelukeskus), preliminärt är det planerat att Grani och Esbo skulle kunna dela på ansvaret för några tillfällen. Gruppen har varit flitigt representerad på Espoon piiris möten. Gruppen informerade om AA på Esbo svenska församlings arbetskonferens, närvarande över 20 anställda vid församlingen. Gruppen gör självrannsakan ungefär en gång om året. Uppföljningen av denna rannsakan har dock varit bristfällig men gruppen har undersökt olika alternativ för att föra budskapet vidare. Gruppen har fått en ny medlem och en nygammal medlem. På första onsdagen i månaden läser vi en tradition och på de andra mötena ett steg eller annan AA-litteratur. Mötesledaren avgör vad vi läser. AA-Eiragruppen Gruppen sammanträder varje torsdag kl. 19.00 på adressen Sjötullsgatan 4 B 20 i Kronohagen i Helsingfors. Vi behandlar såväl steg, traditioner som annan AA-litteratur på våra möten. Traditionsmötena försöker vi ha den första torsdagen i månaden. I samband med detta håller vi ett sakmöte, med start kl 18.30. Sedan senaste regionmöte har mötesdeltagandet återgått till det invanda, mellan fyra och sju personer. Det är dåligt med nykomlingar, trotts detta har vi fått uppleva en ettårsdag. Ekonomiskt mår vi bra och kan betala hyra till församlingen och understöda AA-verksamhet av olika slag. Granigruppen Granigruppen mår bra, deltagandet är stabilt, i medeltal 8 st. Vi har 2 nykomlingar, emellertid några som inte synts till på en tid. Granigruppens ekonomi är bra. Beslöts att understöda regionen med 200 på servicemötet. Gruppen för budskapet vidare på Regional nivå dvs. turerna på katko, telefonen samt Jorvs sjukhus. Gruppen håller servicemöte varje månad i början av månaden. Vasa svenska AA-Grupp Gruppen har haft regelbundna möten varje måndag kl. 19.00 i baptistkyrkans källarlokal på Rådhusgatan 44. Första måndagen i månaden har gruppen praktiskt möte efter det vanliga AAmötet. Den dag vi haft praktiskt möte har en tradition lästs på mötet. Alla möten har varit slutna möten. Besökarantalet har i medeltal varit 11,6 personer, som mest 17 och som minst 5 personer. Gruppen har 5 nykomlingar som verkar ta AA-programmet på allvar. Gruppen har firat en 15- årsdag. Gruppen för AA-budskapet till Pixne-kliniken varannan söndag kl. 18.00.

11 Gruppens ekonomi är god och gruppen sänder pengar till servicen när kassaläget så tillåter. Mötesdeltagarna får köpa AA-litteraur av gruppen. På nästa praktiska möte kommer vi att fundera över om eller hur vi skulle kunna ge Stora Boken gratis till nykomlingar. Runebergsgruppen Gruppen sammanträder varje måndag kl. 19.00 på adressen Mellangatan 19 i Borgå. Deltagarantalet har varit 4-6 personer. En ettårsdag har firats. Har ofta besökare från andra grupper. Vill tillhöra Svenska AA-Regionen. Närpes AA-grupp Gruppen har möten onsdagar kl. 19.30 i Drängstugan, kyrkbacken. Sista halvåret har vi haft 7 deltagare per möte. Vi fortsätter vårt samarbete med Vasa svenska AA-grupp att föra budskapet vidare till Pixne. Vi har beslutat att betala in 100 till regionen. Dals-gruppen Dals-gruppen mår i det stora hela bra. Närvaron har vairt i medeltal 8 per möte sedan senaste regionmöte, men vi kan skönja ett litet manfall på grund av giltiga orsaker. Vår ekonomi är bra, och vi kommer att annonsera nu på våren i lokaltidningen, som är relativt dyr. Hyran för år 2013 har vi betalat så vi kan sända bidrag till servicekontoret eller regionen. Vi har under perioden firat två 9-års dagar och en 5-årsdag, vilket är glädjande. Ändå vore det roligare att fira 1-årsdagar, men nykomligarna lyser med sin frånvaro, även hos oss. Nykterheten är svår att sälja, trots att den är gratis. Vi håller gruppmöten fortfarande varje tisdag med början klockan 19.00 i Fritidsgården i Dalsbruk, dit vi vänligen inbjuder regionen för vårmötet i maj 2013 ifall inget annat har bestämts. Avstämning om Regionens nuvarande förtroendevalda Servicedelegater: Klaus till slutet av juni 2013 Peter till slutet av juni 2014 Tommy (suppleant) till slutet av juni 2013 Ordförande: Tommy till maj 2013 Kassör: Nisse till januari 2014 IT-ansvarig: Sascha Tills vidare 5. EI-ALKOHOLISTILUOTTAMUSHENKILÖN TERVEHDYS 5.1. AA TOIVON YHTEISÖ Muistan omasta lapsuudestani, että koulussa oli vuosittain raittiuskilpakirjoituksia. Epäilemättä niiden tarkoituksena oli kasvattaa sukupolveani raittiiseen elämäntapaan. Toisin on valitettavasti tainnut käydä. Tilastojen mukaan alkoholin käyttö on viisinkertaistunut Suomessa viiden vuosikymmenen aikana.

12 Näitä tilastojen kasvavia lukuja on kauhisteltu, mutta myös vähätelty. Ylenmääräinen käyttöhän kohdistuu erityisesti pienehköön vähemmistöön. Eli eräät juovat erittäin paljon toistenkin puolesta. Kuitenkin alkoholin liikakäytöstä on tulossa ja on jo tullut vakava ongelma koko yhteiskunnalle. Taloudelliset vaikutukset ovat laskettavissa ja mitattavissa. Sairaudet ja kuolemat ovat tilastoitavissa. Sen sijaan inhimillisen kärsimyksen määrää tuskin kukaan osaa edes aavistaa. Se kohdistuu perheenjäseniin, puolisoihin, lapsiin, vanhempiin ja muihinkin lähipiirissä eläviin. Pelko, väkivalta ja häpeä ovat monissa kodeissa alituisesti läsnä. Alkoholistin lupaukset juomisen loppumisesta huomenna, ovat tuttu asia niin perheissä kuin ammattiauttajien parissa. Sitä huomista vain ei tahdo koskaan tulla. Alkoholisairauden hoitoon löytyy monenlaisia apua ja lukematon joukko niin yhteiskunnan kuin kolmannen sektorin auttajia. Kaikilla lienee jokseenkin sama tavoite: auttaa alkoholisoitunutta elämään sairautensa kanssa niin, että siitä ei aiheudu ongelmia hänelle itselleen tai hänen lähipiirilleen. Olen ollut yli kymmenen vuotta mukana Anonyymeissa Alkoholisteissa eli AA:ssa niin sanottuna ei-alkoholistijäsenenä. Olen saanut tutustua suureen joukkoon naisia ja miehiä, jotka tahtovat olla juomatta aina yhden päivän kerrallaan. Sehän on AA:n perusajatus, että alkoholisti on aina alkoholisti. Sairaus säilyy elämän loppuun saakka, mutta juomatta voi silti olla. Niinpä joukossa on monia, jotka ovat olleet ilman alkoholia vuosia, jopa vuosikymmeniä. Lähtökohtana on aina oma tahto olla juomatta. Ketään ei tähän pakoteta, mutta rohkaistaan kyllä. Jokaisella tulokkaalla on oma tukihenkilönsä, johon voi olla yhteydessä ja joka antaa kaiken apunsa raittiuden ylläpitämiseen. Sen sijaan kuten sanottu väkisin ketään ei pidetä mukana. Yhteiset kokoontumiset rohkaisevat ottamaan vastuuta sekä itsestä, toisista yhteisön jäsenistä että vielä alkoholiongelmasta kärsivistä. AA:n piirissä on saavutettu erittäin hyviä tuloksia raittiina pysymisessä. Se johtuu monista tekijöistä, kuten selkeästä ja tavoitteellisesta elämän eheyttämisestä. Tähän kuuluvat ns. kaksitoista askelta, jotka pohjautuvat jo liikkeen alkuaikojen jäsenten kokemuksiin. Toinen askel kuuluu näin: Opimme uskomaan, että joku itseämme suurempi voima voisi palauttaa terveytemme. Korkeamman voiman saa jokainen ymmärtää omalla tavallaan, mutta hengellinen perusta on tärkeä osa raittiina pysymisessä. Eräät AA:laiset ovat mukana eri kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen toiminnassa, toiset ovat täysin niiden ulkopuolella. Tässä suhteessa vallitsee täysi vapaus. Tärkein asia on oma raittius ja niiden auttaminen, jotka siihen tahtovat pyrkiä. Järjestön nimen mukaisesti AA:n jäsenet eivät tule julkisuuteen omalla nimellään. Anonymiteetti tahtoo suojella heitä ja heidän läheisiään. Perinteidensä mukaan AA ei ota vastaan miltään taholta avustuksia tai muuta taloudellista tukea. Kaikki kulut hoidetaan omassa piirissä. Nämä kaksi seikkaa tekevät AA:sta täysin riippumattoman ja omilla periaatteillaan sekä ehdoillaan toimivan. Alkoholiongelmaan puututtaessa tulee käyttää kaikkia käytettävissä olevia keinoja. AA ei tietenkään voi auttaa kaikkia alkoholisteja, mutta sen piiristä moni on löytänyt ja löytää edelleen mahdollisuuden raittiina pysymiseen juuri yhden päivän kerrallaan. Siksi pidän AA:ta toivon yhteisönä, jossa tahdotaan hyväksyä mennyt, eletään iloisesti ja rohkeasti tätä päivää turvautuen Korkeampaan voimaan sekä ollaan kiinteässä yhteydessä toisiin AA:n jäseniin. Jorma Silander, rovasti, Savonlinna

13 6. ALUSTUS JAKAMISISTUNNOSTA: MITEN VIEDÄ TÄSSÄ KOKOUKSESSA SYNTYNYT KOKEMUS, HENKI JA TIETO ALUEELLA ETEENPÄIN? Tein kiinnostavan havainnon: AA:n Pohjoismaiden yhteisessä kokouksessa on pohdittu samantyyppistä ongelmaa. Tämä kysymys ei ole ensimmäistä kertaa esillä meidän valtuustokokouksessakaan - ehkä saman kysymyksen esittäminen on pikemminkin joka vuotinen traditio. Asia näyttää siten vaivaavan ainakin joitakuita aktiivisesti AA:n asioista huolehtivia. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että asia on jollain mitta puulla tärkeä ja toisaalta, että ongelmaa ei ole toistaiseksi pystytty pysyvästi ratkaisemaan. Onko kysymyksessä ongelma, jota ei voidakaan kertakeksinnöllä ratkaista, vaan asiaa nousee ikään kuin uutena aina uudelleen ja uudelleen ratkaistavaksi? Palveluoppaassa on pyritty antamaan tähän eräs vastaus. Palveluvaltuutettua koskevassa luvussa kuusi (nykyisen painoksen s. 31) todetaan mm., että palveluvaltuutettu kertoo valtuustokokouksen tapahtumista aluetoimikunnan ja ehkä myös kotipiirinsä puheenjohtajalle ja kannustaa heitä viemään tätä tietoa ja palveluvaltuutetun innostusta edelleen ryhmiin ja paikallistoimistoihin. Siellä on myös eräitä muita asiaan liittyviä painavia huomautuksia valtuutetun tehtävistä. Näihin kuuluvat mm. osallistuminen alueen ja aluetoimikunnan kokouksiin, mutta myös vierailut alueen ryhmissä ja piirikokouksissa AINA KUN MAHDOLLISTA, tiivis työskentely ja kokemuksen jakaminen piirien puheenjohtajien ja alueen virkailijoiden kanssa LÄPI VUODEN JNE. Voi todeta että valtuutetulle annettu tehtävätarjonta ei ole aivan vähäinen. Uskon, että valtuutetut ovat tässäkin suhteessa yksilöitä ja poimivat tarjottimelta itselleen parhaiten sopivat toimintamallit. Palveluoppaan laatijalla näyttää olevan täysi usko siihen, että kaikilla valtuutetuilla on tehtävään tarvittava INNOSTUS itsestään selvästi. Palveluneuvoston tähän kokoukseen ansiokkaasti valmistelema materiaali sisältää myös laajahkon osuuden valtuutetun tehtävistä, edellytyksistä jne. Siinä todetaan mm. että kaikkein parhaimmastakaan valtuustokokouksesta olisi tuskin paljon apua, jos sen tuloksia ei kerrottaisi aluetoimikunnille ja ryhmille. Valtuutettujen raportit ja selostukset kokouksesta ovat yhtä tärkeitä kuin itse valtuustokokouksen ohjelma, palveluneuvoston aineistossa todetaan, kuten kaikki läsnäolijat ovat voineet havaita. Asian tärkeyttä viestin viemistä kokouksesta eteenpäin ei olekaan syytä kyseenalaistaa. Voidaan korkeintaan kysyä, miksi tämä ongelma on keskustelun alla valtuustokokouksessa vuosittain, vaikka palveluneuvosto on antanut asiasta mittavat kirjalliset ohjeet ja palveluopas selostaa asiaa laajasti? Asian esillä olo Pohjoismaiden yhteiskokouksessa viittaa siihen, että näin perusteelliset kirjalliset ohjeetkaan eivät toimi riittävänä varmistuksena siitä, että viestit täältä kokouksesta tai Pohjoismaiden kokouksesta kenties vielä vähemmän, kulkisivat toivotulla tavalla. Toimin itse tällä haavaa kotiryhmäni palveluedustajana ja alueen sihteerinä. Osallistun sitä kautta melko runsaasti alueen ja aluetoimikunnan kokouksiin ja pidän jossain määrin yhteyttä alueen virkailijoihin ainakin puheenjohtajaan läpi vuoden. Silti valtuutetulle

14 osoitetut kirjalliset toimintaohjeet ja velvollisuutta muistuttavat/hipovat innostuksen osoittamiskeinot tuntuvat lähes mahdottomilta toteuttaa kaikessa laajuudessaan, ainakaan nyt kun vielä olen työelämässä. Uskon, että valtuutetut ymmärtävät tehtävänsä kuitenkin vapaaehtoisuuteen pohjautuvana ja sellaisena otettuna tarvittava innostus useimmiten löytyy. Oma kokemukseni näistä muutamista palvelutehtävistä on antanut jonkin verran näkemystä siihen, miten viesti palvelutehtävistä ja esim. valtuustokokouksesta kulkee eteenpäin. Vaikuttaa siltä, että raportointi ei toimi tavoitellulla, ihanteellisimmalla tavalla. Raportoija törmää siihen, minkälainen on vastaanottajan VASTAANOTTOHALUKKUUS ja VASTAANOTTOKYKY. Olen kohdannut määrättyä haluttomuusasennetta ja kiinnostuksen puutetta sitä kohtaa, mitä esim. yritän kertoa valtuustokokouksesta. Mielestäni tässä on se syy, miksi viestin eteenpäin viemisestä tulisi keskustella joka kokouksessa, joka AA:n asioissa pidetään. Aidon kiinnostuksen ja sitä kautta palveluhalukkuuden lisääminen on JATKUVA, PONNISTUKSIA VAATIVA tehtävä. Täällä asiasta käytävä keskustelu ei ole asian liiallista tai turhaa toistamista. Viestin täältä valtuustokokouksesta tulee kulkea eteenpäin alueelle, piireihin, ryhmiin ja YKSITTÄISILLE AA-LAISILLE. Palveluopas korostaa viestin viemistä alueelle ja piireihin, mutta minusta yhtä tärkeä vastaanottaja on yksittäinen AA:n jäsen; jäsen, joka on ohittanut tulokasvaiheen. Onko siinä tavassa, millä viesti toimitetaan alueelle, piirille, ryhmille tai yksittäiselle jäsenelle noudattaa eri periaatteita vastaanottajasta riippuen? Viestin puhdas asiasisältö voi käsittääkseni olla sama olipa vastaanottaja kuka tahansa. Viestin muoto sen sijaan kannattaa valita ehkä eri tavoin tässä suhteessa. Aluetoimikunta ja piiri sekä näiden jäsenet ja virkailijat ovat yleensä melko hyvin perillä valtuustorakenteesta ja valtakunnallisesta toiminnasta. Sen vuoksi viesti näille voi olla melko lakonisesti muotoiltu ja noudattaa kokonaan sitä raportointimallia, minkä palveluopas ja palveluneuvosto osoittavat käytettäväksi. Tällöin valtuustokokouksesta laadittava loppuraportti toimii oivallisena välineenä ja viesti menee perille jos on mennäkseen. Yksittäiselle valtuustosuunnitelmaa tuntemattomalle - jäsenelle viestin muotoilu on haastavampaa. Käsittääkseni viestiä ei pidä esittää YLEMMÄLTÄ TAHOLTA tulevana. Yleensä valtuutettu kertoo valtuustokokousraporttinsa vähintään oman kotiryhmänsä kokouksessa. Tällöin vastaanottajat ovat kuitenkin yksittäisiä AA-laisia. Heitä voi olla paikalla viestiä kuulemassa monelta kokemustasolta. Valtuutettu ei voi silloin esittää raporttiaan kuin virkamiehille tai alan ammattilaisille. Viestillä valtuustosta tai muualta rakenteesta jäsenelle voi olla kauaskantoisia vaikutuksia. Viestillä voidaan nähdä eri funktioita. Vähäisempänä ei ymmärtääkseni voida pitää sitä, että viestin valtuustosta tulisi herättää jäsenessä kiinnostusta valtakunnallista toimintaa kohtaan; vastaavasti viestin alueelta tulisi herättää kiinnostusta alueellista toimintaa kohtaan. Hyvän viestinnän kautta AA:n toiminta saavuttaa hyväksyntää, kunnioitusta ja arvostusta ja luo oman legitimiteettinsä. Valtuustorakenne ei tarvitse arvostusta oman asemansa pönkittämiseksi tai korottamiseksi, vaan siksi, että SYDÄMESSÄÄN VALTUUSTOLLE

15 JA KOKO RAKENTEELLE ARVONSA ANTAVA JÄSEN OPPII RAKASTAMAAN MYÖS TÄTÄ MONILLE NIIN TUNTEMATONTA PUOLTA AA:SSA. Viesti menee perille ja savuttaa odotetut tavoitteet, kun raportti esitetään siten, että yksittäisen AA-jäsenen rajoittunut vastaanottokyky ja varautunut vastaanottoasenne otetaan huomioon. Eli, kun viestiä viedään valtuustosta YLÖS jäsenkuntaan, pitäisi toimia NÖYRÄSTI JA PALVELUASENTEELLA ja muistaa jäsenen ARVO viestin tuojaan nähden. Uskon, että tällöin menestytään parhaiten, kun kerrotaan päätösten MIELENKIINTOISTA SISÄLTÖÄ ja jätetään epäluuloja, kateutta ja vähättelyä synnyttävät ja muita viestin vastaanottoa haittaavat kuvaukset mystisistä ORGANISAATIOHIENOUKSISTA vähemmälle.