Hankkeen nimi: L a i f f i a l a n d e l l a - kyläelämä on ihmisen parasta aikaa 1 Hankkeen hallinnoija : Maaseudun Sivistysliiton Pohjois-Karjalan Aluejärjestö ry Kauppakatu 23 b A 8, 80100 Joensuu p. 013 221 557 Vastuuhenkilö: Timo Reko, p. 050 322 6798, timo.reko@msl.fi Maaseudun Sivistysliiton opintokeskus on yksityinen valtakunnallinen aikuisoppilaitos. Järjestämme yhteistyössä jäsenjärjestöjemme kanssa kursseja, luentoja, seminaarisarjoja ja monenlaisia koulutustilaisuuksia. MSL-opintokeskus tukee ihmisten monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuutta yhteiskunnassa. Opintokeskus on jaettu jäsenjärjestöjen ja sisältöpainotusten perusteella kolmeen teemaan. Nämä teemat ovat maaseutu-, yhteiskunta, yhteisöllisyys- ja kylätoiminta. Pohjois-Karjalassa Maaseudun Sivistysliiton maakunnallinen organisaatio on MSL:n Pohjois-Karjalan Aluejärjestö, joka on toteuttanut useita maaseudun kehittämishankkeita. Keskeisimpiä toimenpiteitä näissä hankkeissa ovat osallistavat kyläsuunnittelukoulutukset. Viime vuonna 2009 MSL järjesti Pohjois-Karjalassa vapaan sivistystoiminnan aikuiskoulutusta 6250,5 tuntia. Näihin koulutuksiin osallistui 2146 henkilöä. Toteutusaika: 1.1.2010 31.12.2013 1. Hanketiivistelmä Hankekokonaisuus on Pohjois-Karjalassa toteutettava koulutushanke, jonka puitteissa järjestöjen, maaseudun ja kylien ihmisiä koulutetaan, ohjataan ja valmennetaan sekä heille annetaan valmiuksia kehittää omaa yhdistystoimintaansa. Tavoitteena on edesauttaa maaseudun ihmisiä kantamaan vastuuta oman paikallisyhteisönsä hyvinvoinnista ja tekemään sen eteen töitä. Taustalla on ajatus kolmannen sektorin toimijoiden vastuun lisäämisestä palvelujen tuottamisessa erityisesti maaseudulla. Tavoitteena on innostaa maaseudun asukkaita ja yhdistystoimijoita nostamaan omaa toimintaansa uusille tasoille. Rekrytointikiertue toteutetaan syksyllä 2010, tilaisuuksiin osallistuu 800 maaseudun ihmistä ja kiertueen aikana tavoitetaan 150 yhdistystä. Samalla selvitetään myös kylätoimijoiden valmius lähteä mukaan kuntakohtaisiin yhteistyöelimiin. Rekrytointikiertue valmistellaan ja toteutetaan yhdessä kuntien kanssa. Hankkeen toimenpiteenä syksyisin ja keväisin käynnistetään koulutuskokonaisuudet, joiden teemat vaihtuvat. Ensimmäinen koulutusjakso aloitetaan syksyllä 2010. Aktiivinen paikallistoimija - koulutusmoduuli koostuu seuraavista aiheista: yhdistyksen vetäjä, vaikuttaminen, kehittyvä yhdistys ja verkostot sekä järjestötoiminta (2 pv). Hankkeen koulutusmoduulit toteutetaan viisi seitsemänpäiväisinä lähiopetusjaksoina, joihin liittyy etätehtäviä. Koko maakunnan alueella järjestetään vuosittain 30 koulutuskokonaisuutta siten, että tilaisuudet noudattavat pääosin kuntajakoa vuodelta 2004. Koulutukset suunnataan järjestö- ja kylätoimijoille sekä niille, jotka haluavat aloittaa yhdistystoiminnan. Koulutuksiin osallistuu vuosittain 180-250 ihmistä, yhteensä 650 eri henkilöä. Koulutuksissa hyödynnetään Maaseudun Sivistysliiton tekemiä koulutusaineistoja, kuten kyläpäällikkövalmennusaineistoa: www.msl.fi/kylapaallikko. Hanke tekee yhteistyötä Pohjois-Karjalan Kylät ry:n ja maakunnan muiden piiritason järjestöjen sekä Pohjois- Karjalan järjestöasiain neuvottelukunnan JANE:n kanssa. Koulutusyhteistyötä tehdään maakunnan koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Erityisesti hanketta viedään eteenpäin yhteistyössä leader -yhdistysten kanssa, koska koulutusten tuloksia hyödynnetään paikallistoimijoiden hankkeiksi. Myös
2 kuntien kanssa tehdään yhteistyötä tavoitteena juurruttaa hankkeen koulutuskokonaisuuksia myös kansalaisopistojen toteutettaviksi koulutuksiksi. Vuosina 2011 2013 hanke jatkuu maaseudun yhdistys- ja järjestötoimijoiden koulutuksena, aktiivisten järjestötoimijoiden ohjauksena, vertaistukena ja koulutusvalmennuksena. Koulutukset jatkuvat moduulikoulutuksina, joiden teemat vaihtuvat vuosittain. Teemat ovat tiedottaminen ja tiedottamisvalmiuksien antaminen, tapahtumatuottaminen ja markkinointi, yhdistyksen varainhankinta, verotus ja yhdistys työllistäjänä, sopimuksellisuus, kuntakumppanuus ja palvelujen tuottaminen, kylä- ja yhteisösuunnittelun kehittäminen (kylien maankäytön suunnittelu) sekä yhdistystoiminnan perusteet. Näiden teemojen pohjalta laaditaan tarkemmat koulutusohjelmat. Hankkeen yksi perusperiaatteista on yhdistystoimijoiden välisen vertaistuen kehittäminen läpäisyperiaatteella. Koulutukset, niiden järjestely ja hallinto edellyttävät noin kahden henkilötyövuoden resursoinnin. Hankkeen työvälineet ovat lähiopetuspäivät, joissa asiantuntijaluentoja, ryhmätöitä ja tehtäviä, osallistavat koulutukset, fasilitointi, ohjaava valmennus, vertaistuki, etätehtävät ja opintomatkat. Koulutuksissa käytetään erityisesti osallistavia työmenetelmiä, joiden käytössä Maaseudun Sivistysliitolla on vankkaa kokemusta. Hankkeessa hyödynnetään muualla Suomessa saatuja hyviä käytäntöjä ja jaetaan niitä. Hankkeen työvälineenä käytetään MSL:n verkkosivustoa, joka toimii oppimisympäristönä ja nettifoorumina, jossa käydään hankkeen sisäistä keskustelua ja johon palautetaan etätehtävät. Tarve on jämäkälle, koko maakunnan kattavalle koulutushankkeelle, joka aktivoi järjestötoimijoita kehittämään omaa toimintaansa. 2. Kohderyhmä ja toteutusalue Koulutushanke toteutetaan koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueella. Hankkeeseen osallistuvat kylillä ja taajamissa asuvat eri yhdistysten jäsenet sekä muut maaseutualueilla asuvat ja asiasta kiinnostuneet ihmiset. Koulutukset ovat kaikille avoimia, niihin voivat osallistua myös kesäasukkaat ja maaseudun yhdistyksissä toimivat ihmiset. Hankkeesta tiedotetaan eri yhdistysten ihmisille ja Pohjois-Karjalan maaseutualueilla asuville. Päällekkäisyyksien välttämiseksi hankkeen toteuttamisessa otetaan painotuksissa huomioon maakunnan osa-alueilla toimivat kylähankkeet, kuten esim. Kyläisännöitsijä - hankkeet. 3. Hankkeen tausta ja tarve Hankkeen lähtökohtana on tehtyjen kyläsuunnitelmien pohjalta kumpuavat kylien ja muiden maaseudun ihmisten koulutus- ja kehittämistarpeet. Maaseudun Sivistysliitto on tehnyt yhdessä kyläyhdistysten ja - toimikuntien kanssa viimeisen seitsemän vuoden aikana yli sata kyläsuunnitelmaa. Näihin kyläiltoihin on osallistunut noin kolme tuhatta kyläläistä. Keskeisimpiä kehittämisehdotuksia kyläsuunnitelmissa ovat olleet aktiivisten kylätoiminnan vetäjien, kyläpäälliköiden ja kylätoiminnan vastuunkantajien saaminen mukaan kylätoimintaan, uusien ihmisten mukaan innostaminen ja yhteisöllisen toiminnan laajentaminen koskemaan koko kylää. Myös järjestötoiminnan koulutuksia on ehdotettu. Erityisesti yhdistysten varainhankintaan ja verotuskäytäntöjen hallitsemiseen on pyydetty apua. Kyläsuunnitelmien pohjalta ovat nousseet esille myös tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisen kehittämisen tarve. Lähes joka kylällä on joko yksin tai yhteistyössä muiden yhdistysten ja naapurikylien kanssa järjestetty vuosittain laajalle yleisölle suunnattuja tapahtumia ja tilaisuuksia. Näiden tuottamiseen on tiedusteltu ohjausta ja koulutusta. Yhdistysten tiedottaminen aina sisäisestä tiedottamisesta lehtikirjoituksiin ja muuhun esilletuloon on usein yksi järjestötoiminnan pullonkaula. Pohjois-Karjalassa ollaan kuitenkin kylätiedottamisessa kehityksen kärjessä. Kyläradio- ja kylätelkkaritoiminnassa on mukana nelisenkymmentä pohjoiskarjalaista kylää. Tiedottamisen lisäksi maakuntamme yhdistykset kaipaavat apua omien kyliensä ja järjestöjensä markkinoinnissa. Maaseudun markkinointihankkeet ovat kohdistuneet pääasiassa matkailuyrityksiin ja tonttitarjontaan. Näissä hankkeissa on ollut mukana jonkin verran kylien väkeä. Nyt
3 olisi tarve kohottaa kylä- sekä järjestötoiminnan profiilia ja siihen ainoa keino on innostaa, kouluttaa ja ohjata kyliä tekemään se itse. Pohjois-Karjalan kylillä on jonkin verran sopimuksia kuntien kanssa esim. lähiliikuntapaikkojen kunnossa pitämisestä. Maakunnassa esim. muutamat 4H-yhdistykset ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistykset ovat sopineet toimialueensa kuntien kanssa lasten iltapäiväkerhotoiminnan järjestämisestä. Kyläyhdistyksissä on jonkin verran suunnitelmia, kuinka lähdetään toteuttamaan esim. vanhuspalveluja omalla kylällä. Käynnissä olevan Vanhus-Kaste -hankkeen puitteissa mietitään myös näitä asioita, mutta siinä ei tarjota ratkaisuja kylätasolle. Kylä- ja muilla yhdistyksillä olisi suuretkin mahdollisuudet sopia tietyistä kunnan tehtävistä, jos kunnassa näin halutaan. Sopimuksellisuus ja siihen perehtyminen koulutuksen kautta edistävät maaseudun elinvoimaisuutta. Kuntien taholta esitetään usein toiveita kylien yhteistoiminnan lisäämiseksi. Ilomantsissa on toiminut kyläneuvosto ja Juuassa kylärukkanen, Joensuussa on perustettu Joensuun Kylät ry ja Liperissä kunta kokoaa aktiivisesti kyliä yhteen. Hankkeella pyritään vastamaan kuntaliitostilanteen aiheuttamiin asukasja kylätoiminnan haasteisiin, erityisesti kirkonkylien ja maaseututaajamien kehittämiseen liittyen. Kylien yhteistoiminta edistää maaseudun näkyvyyttä ja luo pohjaa kylätoiminnan laajentumiselle. 4. Tavoitteet Hankkeen keskeisenä tavoitteena on lisätä yhdistystoimijoiden osaamista ja taitoja. Hankkeen tavoitteena on koulutusten ja innostavien oppimistapahtumien kautta edistää järjestötoimijoita saavuttamaan omat järjestölliset ja kehittämistavoitteensa siten, että ne vastaavat maaseudun kehittämisohjelmissa asetettuja maakunnallisia tavoitteita. Hankkeen yhtenä tavoitteena on antaa valmiuksia järjestötoiminnassa oleville ihmisille saada yhdistysten kuntatason ja maakunnallinen yhteistyö kestävälle pohjalle. Hankkeessa järjestetään koulutustilaisuuksia käyttäen erityisesti yhteisöllisiä työmenetelmiä. Hankkeen tavoitteena on lisätä sekä yhteisöllistä että yksilöllistä osaamista. 4.1. Koulutukselliset tavoitteet A. Hankkeeseen osallistuneet o määrittävät yhdessä hankevetäjien kanssa oman yhdistyksensä kouluttamistarpeen o osaavat toimia omissa yhdistyksissään innostavina yhteistyöjohtajina o hallitsevat yhdistystoiminnan perusteet ja osaavat hyödyntää yhdistysten vaikutusmahdollisuudet omalla paikkakunnallaan o osaavat järjestää yhdistysten yhteistoimintaa ja organisoida kuntatasolla eri järjestöjen yhteistoimintaa o hallitsevat yhdistyksen taloudenpidon ja osaavat kehittää omaa talouttaan o osaavat toimia yhdistyksissä ja harjoittaa yhteisöllistä aktivointia o osaavat rekrytoida ja sitouttaa uusia yhdistystoimijoita sekä motivoida jo yhdistystoiminnassa mukana olevia o hallitsevat yhdistyksen tiedottamisen o osaavat järjestää tapahtumia ja tilaisuuksia B. Hankkeessa mukana olevilla yhdistyksillä o on innostunut, innostava ja toimiva hallitus sekä aktiiviset vetäjät o on valmius olla mukana kylien ja järjestöjen maakunnallisissa yhteistoiminnoissa o on toimiva talous ja taloushallinto o on sopimuksia omien kotikuntiensa kanssa 4.2. Määrälliset tavoitteet A. Hankkeen rekrytointivaiheen tilaisuuksiin osallistuu 800 maaseudun ihmistä ja sen aikana tavoitetaan 150 yhdistystä. Tarkoitus on koota 15 17 eri koulutusryhmää lukukausittain. B. Hankkeen koulutuksiin osallistuu 650 eri henkilöä. Osallistujien opiskelupäiviä hankeaikana kertyy 7 500. Hankkeessa järjestetään yksipäiväisiä (4 7 tuntia, myös iltatilaisuuksia) lähiopetustilaisuuksia. Koulutuspäiviä alueellista ryhmää kohti on tarkoitus pitää viisi seitsemän. Ryhmien osallistujat voivat vaihdella suurestikin eri koulutusmoduuleissa.
4 C. Koulutukset kootaan moduuleiksi ja niihin voi osallistua myös erikseen. Hankkeessa mukana olevat kylä-/asukasyhdistykset järjestävät itse tutustumisretkiä lähiyhdistyksiin. Hankkeen toimesta järjestetään vuosittain 6 8 opintomatkaa. 4.3. Hankkeen kokemusten hyödyntäminen Hankkeen koulutuksen järjestäminen ja koulutukset antavat kokemusta kehittää järjestötoimintaa ja sen koulutusta, joka vastaa kylä- ja asukasyhdistyksissä toimivien henkilöiden koulutus- ja kehittämistarpeisiin. Hankkeen kokemuksia hyödynnetään muualla Suomessa. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Pohjois-Savossa keväällä 2010 käynnistyvän Maaseudun Sivistysliiton Osaavat paikallistekijät -hankkeen ja Keski-Suomen Kylät ry:n Osaava paikallistekijä -hankkeen kanssa. Maaseudun Sivistysliitto on aloittamassa samantyyppistä hanketta myös Pohjois-Pohjanmaalla. Yhteistyötä tehdään myös Suomen Kylätoiminta ry:n kanssa. 5. Toimenpiteet Hanke aloitetaan rekrytointikiertueella, joka toteutetaan syksyllä 2010, tilaisuuksiin osallistuu 1200 maaseudun ihmistä ja sen aikana tavoitetaan 200 yhdistystä. Samalla selvitetään myös kylätoimijoiden valmiutta lähteä mukaan kuntakohtaisiin yhteistyöelimiin. Rekrytointikiertue valmistellaan ja toteutetaan yhdessä kuntien kanssa. Ennen rekrytointivaihetta valmistellaan koulutusohjelmat tarkemmin ja niitä täsmennetään rekrytointikiertueen aikana. Hankkeen toimenpiteenä syksyisin ja keväisin käynnistetään koulutuskokonaisuudet, joiden teemat vaihtuvat. Ensimmäinen koulutusjakso aloitetaan syksyllä 2010. Aktiivinen paikallistoimijakoulutusmoduuli koostuu seuraavista aiheista: yhdistyksen vetäjä, vaikuttaminen, kehittyvä yhdistys ja verkostot sekä järjestötoiminta (2 pv). Hankkeen koulutusmoduulit toteutetaan viisi seitsemänpäiväisinä lähiopetusjaksoina, joihin liittyy etätehtäviä. Koko maakunnan alueella järjestetään vuosittain 30 koulutuskokonaisuutta siten, että tilaisuudet noudattavat pääosin kuntajakoa vuodelta 2004. Koulutukset suunnataan järjestö- ja kylätoimijoille sekä myös niille, jotka haluavat aloittaa yhdistystoiminnan. Koulutuksiin osallistuu vuosittain180 250 ihmistä, yhteensä 650 eri henkilöä. Hankkeessa opiskellaan myös internetin avulla. Jokainen yhdistys/osallistuja voi käyttää Maaseudun Sivistysliiton www-sivuja esim. omien sivujensa laatimiseen. Hankkeessa opiskellaan myös muita netin käyttömuotoja, kuten blokkaaminen tiedottamisessa ja second life -kokousten pidossa. Koulutuskokonaisuudet ovat pääasiassa seuraavanlaisia: - aloitusjakso: innostaminen, tavoitteet ja aiheeseen perehtyminen iltakoulutus 4t - perehtymisjaksot: aiheeseen syventymien, asiantuntija-alustukset iltakoulutus 4t - perehtymisjaksot: aiheeseen syventymien, asiantuntija-alustukset iltakoulutus 4t - etätehtävät ja verkko-oppiminen 6t - perehtymisjaksot: osallistavat yhteisömenetelmät ilta- tai päiväkoulutukset 4 8t - opintoretki/koulutuspäivä/produktio päiväkoulutus 6 8t 5.1. Hankkeen syksyn 2010 ja kevään 2011 aikataulu Koulutusmoduulit Osallistuja- /järjestörekrytointi Elojoulukuu 2010, koko maakunta Aiheet/tavoitteet - esite/kutsukirje kyläyhdistyksen kaikkiin talouksiin - posti ja sähköposti, lehti-ilmoitukset - 120 kyläiltaa, jotka koskettavat 150 kylää ja 50 muuta yhdistystä - kunkin kylän kehittämis-/koulutustavoitteet - osallistujat aktivoituvat kehittämään omaa kyläänsä ja omaa järjestötoimintaansa - kuntatason yhteistyön kehittäminen
Yhdistyksen vetäjä Koulutukset käyntiin marraskuussa 2010, 15 17 ryhmää. Koulutuksiin voi osallistua henkilönä tai yhdistyksen edustajana. Sama henkilö voi osallistua kaikkiin koulutuksiin. Vaikuttaminen Koulutus jatkuu marras joulukuussa 2010. Kehittyvä yhdistys/kylä ja verkostot Koulutukset tammikuussa 2011 Yhdistystoiminnan perusteet Nämä yhdistystoiminnan osiot voidaan pitää viikonloppukoulutuksina helmikuussa 2010. Yhdistyksen vetäjä/puheenjohtaja - millainen olen puheenjohtajana/kyläpäällikkönä? - johtajuus - vetäjän/puheenjohtajan tehtävät - yhteisöllisyys ja innostaminen - tunnistavat omat tapansa johtaa ja osallistua yhteisöissä - osaavat toimia ryhmässä innostajina Oman yhdistyksen johtamisen perusperiaatteet - vaikuttaminen - kansalaistoiminta järjestön näkökulmasta - yhteistyö oman kunnan kanssa - maaseutupolitiikan yleiset tavoitteet - hallitsevat järjestöjen/kylien omatoimisen edunvalvonnan - tuntevat kunnallisen päätöksentekoprosessin - osaavat sopia oman kotikuntansa eri hallintokuntien kanssa mahdollisten palvelujen järjestämisestä/rahoitusjärjestelyistä - oman kylän/asukasyhdistyksen pienimuotoisen tapahtuman/retken/ talkootilaisuuden tms. järjestäminen ja siitä tiedottaminen; kokemukset kerrotaan seuraavassa lähiopetustilaisuudessa syksyllä. Yhdistyksen kehittämistarpeet Verkostot kylässä ja kylän verkostot - tunnistavat omat taitonsa toimia yhteisössä ja kutoa verkostoja - yhdistysten yhteiset kuntakohtaiset työkalut /kyläparlamentit ja kylärukkaset joka kuntaan - osaavat käyttää erilaisia menetelmiä kylän/asukasyhdistyksen tilanteen kartoittamiseen ja toiminnan suunnitteluun - osaavat sitouttaa ihmisiä mukaan järjestötoimintaan - osallistuminen maakuntatason toimintaan - oman kylän/asukasyhdistyksen seuraavan vuoden toiminnan suunnittelu yhdessä kylän muiden toimijoiden (yrittäjien) kanssa, pidemmän kehittämissuunnitelman ideointi; kokemukset kerrotaan ja suunnitelmat esitellään seuraavassa lähiopetustilaisuudessa Yhdistystoiminnan perusteet - yhdistyksen vastuuhenkilöiden tehtävät - yhdistyksen toiminta- ja taloussuunnittelu - toiminnan arviointi - kokoustekniikka - osaavat vastata omasta tehtävästään yhdistyksessä - osaavat laatia yhdistyksensä toiminta- ja taloussuunnitelman 5
Yhdistystoiminnan perusteet Ja koulutuksia voidaan jatkaa tarpeen mukaan vuoden 2011 maaliskuussa. 6 - oman kylän/asukasyhdistyksen seuraavan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelma Seuraavassa tilaisuudessa esitetään alustavat suunnitelmat ja yhdessä arvioidaan niitä; annetaan rakentavaa palautetta. Yhdistystoiminnan perusteet - yhdistyksen toiminta- ja talouskertomus - sisäinen tiedottaminen ja jäsenhankinta - osaavat tehdä yhdessä kylä-/asukasyhdistyksen muiden toimijoiden kanssa yhdistyksen toiminta- ja talouskertomuksen, hallitsevat yhdistyksen sisäisen tiedottamisen - oman kylä-/asukasyhdistyksen kokous, josta kokemukset kerrotaan seuraavassa lähiopetustilaisuudessa. 5.2. Hankkeen aikataulu syksy 2011 syksy 2013 2. Tiedottaminen, markkinointi ja tapahtumatuottaminen Tiedottamisen ja tapahtumatuottamisen edistämiseksi aktivoidaan eri järjestötoimijoita. kevät 2011 3. Yhdistyksen rahat ja miten sitä saadaan lisää Aina on puute rahasta. Mutta maailmalla sitä on. Nyt mietitään, miten se kiertäisi järjestöjen, kylien ja maaseudun kautta Yhdistyksen sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen, tiedottamisen välineet, tiedotteet, kyläkirjeet, jäsenkirjeet, ilmoitukset, ennakkojutut, esitteet, julisteet, posterit, banderollit, roll-upit, omat sivut, blogit, kylä/yhdistys verkossa, kyläradio, kylätelkkari, sähköinen esittelymateriaali, tiedotussuunnitelman laatiminen, lehtikirjoittaminen, osallistuva kirjoittaminen, tapahtumatiedottaminen, mielikuvan luominen, toiminnan esittely Tapahtuman suunnittelu, ideointi, asiakas- tai asialähtöisyys, tapahtuman ennakkoarviointi ja tavoitteiden asettelu, yhteistyötahot, tapahtuman kulut ja rahoitus, tapahtuman markkinointi, käytännön järjestelyt, organisointitaidot, talkoo-osaaminen, tapahtuman toteutuksen arviointi ja jatkoideointi Kylätalous ja yhdistysverotus, varainhankinnan kiemurat ja ilot, eri varainhankinnan perinteiset muodot arpajaisista tapahtumiin ja keräyksistä myyjäisiin, avustukset, yhteistyösopimukset, talkooavustukset, hankerahoitus sekä eri rahoitusorganisaatioiden avustukset syksy 2011 3. Yhdistys työllistäjänä Perehdytään yhdistyksen mahdollisuuksiin toimia työllistäjinä syksy 2011 4. Palvelujen tuottaminen ja sopimuksellisuus Maaseututoimijat vastaavat tulevaisuudessa itse monien Yhdistyksen mahdollisuudet työllistää, yhdistys verottajan eri rekistereissä, yhdistyksen omat työt, mitä säännöt antavat tehdä, yhdistyksen uudet aluevaltaukset, kylän omat työt, yhdistyksen työnantajavelvollisuudet, vastuut ja työnantajana toimiminen, palkanlaskenta ja palkan sivukulut, työllistäminen lain ja työehtosopimusten perusteella, miten sovelletaan eri työehtosopimuksia, työntekijän velvollisuudet, työajan määräytyminen, työntekijän oikeudet ja velvollisuudet sekä osuuskuntatoiminta ja yhteisölliset työt Palvelutuottamisen perusasetelma, tarpeen ja tarjonnan kohtaaminen, osaamisvaatimukset, palvelumallikokeilut, vertaistuki palvelutuottamisessa, kumppanuustoiminta, sopimuksellisuuden uudet tuulet, kuntien valmiudet jakaa osavastuita kolmannelle sektorille,
palvelujen tuottamisesta. Tässä osiossa mietitään, miten siihen päästään. kevät 2012 ympäristönhoitotyöt, liikuntapaikkojen hoito, vanhustyö, lasten iltapäivätoiminta, tieisännöinti, turvapalvelu sekä kyläavustajat 7 5. Kyläsuunnittelu/ yhdistystoiminnan suunnittelu Suunnittelun tavoitteena on aktivoida yhdistysten ja kylien väki ottamaan vastuu oman paikallisyhteisönsä kehittämisestä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. syksy 2012 6. Paikalliskehittäjät ja kyläpäälliköt Yhdistysten vetäjille ja kyläpäälliköille suunnattu kokonaisuus kevät 2013 6. Yhdistystoiminnan perusteet Yhdistystoiminnan perusteet voidaan toteuttaa myös osallistuvan tekemisen periaatteella. kevät 2013 Perinteinen kyläsuunnittelu: Viidestä seitsemään kyläiltaa, joissa yhdessä asetetaan tavoite ja unelma omasta kylästä, kartoitetaan osaamiset ja taidot, synkistellään ongelmat ja kehittämisen esteet, irrotellaan ideoita kylän kehittämiseksi sekä määritellään toivesuunnitelmien ja toimenpideohjelmien kautta ne toimenpiteet, mitä tullaan tekemään. Arvioidaan omat mahdollisuudet ja kyvyt sekä ulkopuolisten apu. Aikataulutetaan tulevat toimenpiteet ja määritetään niiden toteuttajat. Kesto viidestä seitsemään iltaan Tulevaisuuskartta ja kyläkahvilat: Asetetaan pitkän aikavälin tavoitteet eli kyläunelmat. Määritetään oman kylän asema yleisessä kehityksessä, kirjataan oman kylän vahvuudet ja heikkoudet sekä lähitulevaisuuden uhat ja mahdollisuudet. Valitaan kylätoiminnalle muutama polku kohti omaa kyläunelmaa. Työstetään näiden pohjalta toimenpideohjelmat, kärkihankkeet, joihin ollaan valmiit sitoutumaan. Työstetään näiden lisäksi pari vaihtoehtoista toimintalinjaa. Kirjataan toimenpiteet tulevaisuuskartan kyläpoluiksi kohti kyläunelmaa. Kesto kahdesta neljään iltaan Kyläkyselyt: Kyläkyselyn pohjalta laaditaan kehittämisehdotukset yhdessä kyläyhdistyksen hallituksen tai kehittämisryhmän kanssa. Kyläkokouksessa päätetään toimenpide-ehdotusten pohjalta kahdesta neljään kärkihanketta. Sovitaan näiden toteuttamisesta. Kesto kaksi iltaa Muut menetelmät yhteisöosaaminen ja millainen yhteisöosaaja olen, innostumis- ja kannustusvalmennus, yhteishengen luominen, ongelmien käsittely vapaaehtoistyössä, yhteisöllisten menetelmien harjoittelua, yhteisöteatteri työvälineenä, voimapuheet, sitoutuneet toimijat, yhteisö ja tarinat, paikalliskehittämisen merkitys, järjestökankeus, oman osaamisen analyysi, aito yhteisö, aidon yhteisön tunnusmerkit, jaettu johtajuus, kylätoiminnan erityispiirteet sekä osallistuva toimija. yhdistymisvapaus, yhdistystoimintaa ohjaava lainsäädäntö, jäsenyys, jäsenhankinta ja jäsenrekisteri, kokousosaaminen ja kokoustekniikka, yhdistyksen toimihenkilöt, vastuuhenkilöiden tehtävät, yhdistyksen hallitus, oikeustoimikelpoisen toimijan vastuut, sääntöjen merkitys yhdistystoiminnassa, toiminnan ja talouden suunnittelu, toimintakertomus ja tilinpäätös, eri yhdistystyypit, yhdistyksen perustaminen sekä yhdistystoiminnan laajat mahdollisuudet 6. Tulokset ja vaikutukset Hankkeen koulutusten tuloksena 850 ihmistä saavuttavat taidon ja saavat todistuksen. Koulutuksiin osallistuu 650 ihmistä. Oppilaspäiviä hankkeen toimenpiteistä kertyy 7500, joissa ovat mukana myös etäopiskelupäivät.
8 Hankkeen tuloksena järjestö- ja yhdistystoiminnan osaaminen lisääntyy. Jo järjestöissä mukana olevat saavat uutta intoa ja pystyvät motivoimaan muitakin mukana olevia toimimaan aktiivisesti yhdistyksissä. Hankkeen toimenpiteiden tuloksina yhdistystoimintaan saadaan 150 uutta ja koulutettua järjestötoimijaa. Koulutuksen tuloksina yhdistysten yhteistoiminta paranee. Sen vaikutuksesta maakunnan kuntiin perustetaan kymmenen uutta järjestöjen yhteistyöelintä. Hankkeen tulosten vaikutuksena yhdistystoiminta vilkastuu ja saavuttaa uusia tasoja. Yhdistysten taloudellinen toiminta saa uusia muotoja. Yhdistykset järjestävät uusia tapahtumia ja ottavat vastuuta oman alueensa kehittämisestä. Hankkeessa koulutettujen ihmisten osaamisen ansiosta yhdistykset solmivat toiminta-alueensa kuntien kanssa sopimuksia, joiden puitteissa nämä yhdistykset toteuttavat palvelutehtäviä omalla alueellaan. 7. Yhteydet muihin hankkeisiin Yhteistyötä tehdään soveltuvin osin maakunnan muiden järjestötoimintaan suunnattujen hankkeiden kanssa. Hankkeessa hyödynnetään myös Keski-Suomen Kylät ry:n Osaava paikallistekijä -hankkeen tuloksia. Hanke tekee yhteistyötä Maaseudun Sivistysliiton Pohjois-Savossa toimivan Osaavat paikallistekijät -hankkeen kanssa. 8. Yhteistyökumppanit Hanke tekee yhteistyötä Pohjois-Karjalan Kylät ry:n ja maakunnan muiden piiritason järjestöjen sekä Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunnan JANE:n kanssa. Koulutusyhteistyötä tehdään maakunnan koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Erityisesti hanketta viedään eteenpäin yhteistyössä leader-yhdistysten kanssa, koska hankkeessa koulutusten tuloksia hyödynnetään paikallistoimijoiden hankkeiksi. Myös kuntien kanssa tehdään yhteistyötä tavoitteena juurruttaa hankkeen koulutuskokonaisuuksia myös kansalaisopistojen toteutettaviksi koulutuksiksi. 9. Hankkeen resurssit Hankkeen toteuttamisesta vastaa MSL:n Pohjois-Karjalan Aluejärjestö ry, Yhdistys palkkaa hankekoordinaattorin, joka vastaa koulutusjärjestelyistä, rekrytoinneista, osittain myös koulutuksista sekä hankkeen tiedottamisesta. Sijoituspaikka hankekoordinaattorilla on joko Joensuu tai Nurmes. Hanke on yhteishanke, jossa mukana ovat hakijan lisäksi Maaseudun Sivistysliitto ry ja MSL:n Joensuun kulttuuriyhdistys ry. MSL:n Pohjois-Karjalan Aluejärjestö ry on sopinut tuensiirrosta, jonka mukaan tässä hankkeessa käytetään kouluttajana, koulutusjärjestäjänä ja hankkeen johtajana Maaseudun Sivistysliiton Itä-Suomen aluekeskuksen koulutussuunnittelijaa, kirjanpitäjänä ja taloudenhoitajana MSL:n Itä-Suomen aluekeskuksen taloussihteeriä ja toimistotyöntekijänä MSL:n Itä-Suomen aluekeskuksen toimistosihteeriä. Tukea siirretään sopimuksen mukaan palkkakuluina yhteensä 103 000 euroa. MSL:n Pohjois-Karjalan Aluejärjestö on sopinut myös MSL:n Joensuun kulttuuriyhdistyksen kanssa tuensiirrosta. MSL:n Joensuun kulttuuriyhdistyksen kyläkehittäjät toimivat hankkeessa kouluttajina ja koulutuksen järjestäjinä. Tukea siirretään MSL:n Joensuun kulttuuriyhdistykselle palkkakuluina yhteensä 31 000. Hankkeen koulutuksissa käytetään Maaseudun Sivistysliiton valtakunnallista koulutusosaamista ja jonkin verran myös muiden valtakunnallisten koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden sekä asiantuntijatahojen kouluttajia. Hankkeessa käytetään myös maakunta- ja paikallistason kouluttajia ja kunnallista asiantuntemusta. Ostopalveluna toteutettavat koulutukset hankitaan selvittämällä hintatiedot aina yksittäisten koulutusmoduulien osien/koulutuspäivien osalta. Näiden ostopalvelujen arvioidaan olevan aina alle 500 euroa/hankinta. Koulutusmoduulien laajempien osatoteuttajien osalta pyydetään kirjalliset tarjoukset (hinnan ollessa yli 3000). Näitä ovat esimerkiksi yhdistysveroasiat. Maaseudun Sivistysliiton Pohjois-Karjalan Aluejärjestöllä on pääosin käytössään koulutusten järjestämiseen vaadittava tekniikka, tosin joitakin tietokoneohjelmia, yksi kannettava tietokone, matkapuhelin liittymineen ja dataprojektori pitää hankkia.
10. Ohjausryhmä Hankkeelle asetetaan ohjausryhmä. Ohjausryhmään kutsutaan seuraavat tahot: 9 Maija Kakriainen Lea Konnu Terho Sirviö Paula Yliselä edustaja täydennetään Lea Lihavainen Tuomo Eronen Pertti Iivanainen Liisa Laasonen Jani Karjalainen Hannele Kärkkäinen Timo Reko MSL:n Pohjois-Karjalan Aluejärjestö, puheenjohtaja MSL:n Pohjois-Karjalan Aluejärjestö, rahastonhoitaja/kirjanpitäjä Pohjois-Karjalan ELY-keskus Maaseudun Sivistysliitto Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta JANE OK-opintokeskus Pohjois-karjalan Kylät ry Liperin kunta Tohmajärvi /Keski-Karjalan kuntien edustaja PIKES:in edustaja Leader-yhdistysten edustaja Maaseudun Sivistysliitto