SINETTISEURAKRITEERIT

2011 => Suomen Judoliitto ry SINETTISEURAKRITEERIT Judoliiton Sinettiseurakriteerit, jotka ovat lupaus laadusta lasten ja nuorten harjoittelussa ja kilpailemissa aktiivisessa ja kehityshaluisessa judoseurassa. Sinettiseura on suomalaisen lasten ja nuorten urheilun kärkiseuroja. Sinettiseuran toimintaa arvioidaan näiden kriteerien mukaan joka kolmas vuosi. Sinettikriteerit ovat seuratoiminnan kehittymisen tukena huomioiden yksilö ryhmässä osana seuraa. SINETTIKRITEERIT 2011=>

Sinettikriteerit 2011 yksilöä varten ryhmän ja seuran tuella YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS 1. Lapsen ja nuoren parhaaksi 2. Kannustava ilmapiiri 3. Yhdessä tekemisen kulttuuri HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN 4. Monipuolisuus, riittävä määrä ja kehitystason huomiointi 5. Elämykset ja haasteet 6. Oppiminen ja kehittymisen mittaaminen VIESTINTÄ JA ORGANISOINTI 10. Avoimuus ja vuorovaikutteisuus 11. Selkeät roolit ja toimintatavat 12. Toiminnan aktiivinen kehittäminen OHJAAMINEN JA VALMENTAMINEN 7. Osaava ja innostava ilmapiiri 8. Erilaisten yksilöiden huomiointi 9. Urheilulliseen elämäntapaan kannustaminen www.nuorisuomi.fi

YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS 1. Lapsen ja nuoren parhaaksi 2. Kannustava ilmapiiri 3. Yhdessä tekemisen kulttuuri Arvot, kasvatukselliset periaatteet ja toimintatavat on kirjattu seuran toimintalinjaan. Kaikille yhteisiä Me-henkeä edistäviä tilaisuuksia järjestetään vuosittain. Palkitsemisessa huomioidaan vuosittain eri rooleissa toimivat henkilöt. Seura toimii yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Seurassa on uusien ja nuorien ohjaajien perehdytyssuunnitelma. Ohjaajat/valmentajat ymmärtävät vastuun lasten kasvattamisesta sekä esimerkkiroolistaan lasten kanssa toimiessa. Seurassa on selkeä ja kattava palkitsemiskäytäntö. Palkitsemistapoja ja -perusteita on useita. Kasvatuksellisten asioiden siirtyminen käytäntöön on varmistettu sisäisellä koulutuksella kaikkien organisaatioon kuuluvien henkilöiden kanssa. Seurassa järjestetään vuosittain juhlallinen ja odotettu palkitsemistilaisuus seuraväelle. Lasten vanhemmille järjestetään yhteistä toimintaa seuran toimesta. Kasvatuksellisia asioita ei ole mitenkään huomioita seuran toiminnassa. Kasvatuksellisiin epäkohtiin ei puututa. Seurassa ei palkita lainkaan ohjaajia, valmentajia eikä muuta seuraväkeä. Palkitsemisessa huomioidaan vain urheilijat ja harrastajat. Ryhmien vastuuhenkilöt toimivat kasvatuksellisesti ja esimerkillisesti. Jokaisessa alle 15-vuotiaiden ryhmässä on sovittu pelisäännöt yhdessä lasten ja lasten vanhempien kanssa. Kaikkia lapsia/nuoria kannustetaan. Ryhmät osallistuvat seuran yhteisiin tilaisuuksiin. Pelisääntökeskusteluissa lasten vanhempien kanssa on sovittu yhteisistä kasvatuksellisista periaatteista, joita ryhmässä noudatetaan. Vanhemmat kokevat olevansa osa seuraa. Vanhempien kanssa keskustellaan pelisääntökeskusteluissa myös siitä, miten kasvatusasioiden toteutuminen ryhmässä on onnistunut ja mihin kasvatuksellisiin asioihin tulisi jatkossa kiinnittää huomiota. Ohjaajat ja valmentajat muistavat kiittää lasten vanhempia ryhmän eteen tehdystä työstä. Ryhmien toiminnasta vastaavat antavat huonoa esimerkkiä omalla käyttäytymisellään. Pelisääntöjä ei ole tehty eikä niistä ole keskusteltu. Lapsi/nuori kokee, että hän on tärkeä ja että hänet huomioidaan yksilönä. Toiminta on iloista ja innostavaa. Lasta/nuorta kannustetaan, hänen itsetuntonsa sekä sosiaaliset taidot kehittyvät ja hän oppii toimimaan yhdessä muiden kanssa reilun pelin hengessä. Lapsi/nuori on seuran jäsen (=vakuutus). Lapsia ja nuoria kuunnellaan. Heidän palautteestaan ollaan aidosti kiinnostuneita. Toimintaa kehitetään saadun palautteen mukaan. Myös lapset ja nuoret ovat sisäistäneet kiittämisen kulttuurin ja osaavat kiittää ryhmänsä vastuuhenkilöitä. Lapsi/nuori ei pääse osallistumaan toimintaan. Eettiset arvot ja käyttäytyminen ei näy seuran toiminnassa.

HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN 4. Monipuolisuus, riittävä määrä ja kehitystason huomiointi 5. Elämykset ja haasteet 6. Oppiminen ja kehittymisen mittaaminen Seura viestii omaehtoisen harjoittelun ja liikkumisen tärkeydestä ja kannustaa liikkumaan riittävästi sekä harrastamaan muita lajeja. Seurassa on käytössä Judokan urapolku. Seura linjaa, millaista harjoittelua ja kilpailua se edistää. Kaikilla mukaan otetuilla on mahdollisuus motiivien ja kehitystason mukaiseen toimintaan. Seuralla on valmennuksen linjaus, josta valmentajia tiedotetaan. Seura tarjoaa junioreilleen ja heidän vanhemmilleen mahdollisuuksia osallistua erilaisiin huippu-urheilu-tapahtumiin tai muihin elämyksiä tuottaviin tempauksiin, joissa lapset ja nuoret näkevät oman lajinsa huippujen suorituksia. Seuran organisaatiolla on kokemusta ja osaamista judotapahtumien järjestämisessä, esim. kansalliset kilpailut tai leiri. Seuralla on valmennuksen linjaus, johon kaikki valmentajat perehdytetään ja sitoutetaan. Seuralla on yhteistyötä muiden lajien/jaostojen kanssa. Seuran organisaatiolla on kokemusta, uskallusta ja osaamista isojen tapahtumien järjestämiseen tai hakemiseen; SM - kilpailut, kansainvälinen kilpailu tai kesäleiri, alueleiri tms. Omaehtoisen harjoittelun tärkeydestä ei viestitä eikä siihen kannusteta. Toiminnan linjausta/suunnitelmaa ei ole tehty. Ominaisuuksia ja taitoja harjoitetaan monipuolisesti. Liikunnan määrää ja monipuolisuutta seurataan. Harjoituksia ja kilpailuja on tarjolla kaikille mukaan otetuille. Seuralla on halu ja valmius ottaa mukaan erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria. Valmentajat/ohjaajat tekevät kirjallisen kausisuunnitelman; perusryhmissä syksy/kevät. Suunnitelmassa on huomioitu monipuolinen harjoittelu ja asetettu selkeä päätavoite kaudelle. Ryhmissä on käytössä harjoitusseuranta. Seuran ryhmissä on mukana erityistä tukea tarvitsevia judokoita. Ryhmissä pidetään tietoiskuja ravinnon ja levon merkityksestä. Valmentajat/ohjaajat tekevät kausi-suunnitelman lisäksi vuosisuunnitelman. Kilpailijoilla on käytössä harjoituspäiväkirjat, joiden avulla harjoittelun vaikuttavuutta seurataan. Seurassa on erityistä tukea tarvitseville judokoille oma ryhmä. Vanhempien palavereissa on keskusteltu lasten liikkumisen määrästä ja myös vanhempien vastuusta lapsen omatoimisen liikkumisen kannustajina. Harjoittelu pitää sisällään vain oman lajin harjoittelua ja siihen kuuluvia peruskunto-harjoitteita. Muiden lajien harrastamiseen suhtaudutaan kielteisesti. Lapsi/nuori kokee haasteita, onnistumisia ja epäonnistumisia. Lapsi/nuori kehittyy liikunnallisesti ja urheilullisesti ja saa mahdollisuuden mitata omaa kehittymistään. Lapsi/nuori voi harrastaa myös muita lajeja halutessaan. Lapsi/nuori saa pieniä kotitehtäviä, joilla kannustetaan omaehtoiseen liikuntaan. Lapsi/nuori oppii seuraamaan omaa harjoittelua ja kehittymistään. Nuori pystyy yhdistämään opiskelun ja harjoittelun, joka antaa edellytykset urheilijaksi kasvamiselle. Nuorella on henkilökohtaisen harjoitusohjelma ja harjoituspäiväkirja, jota ammattitaitoinen valmentaja valvoo. Lapsi/nuori ei pääse osallistumaan toimintaan esim. kilpailuihin eikä saa ohjausta ja valmennusta. Lapsi/nuori ei saa mahdollisuutta kehittyä.

OHJAAMINEN JA VALMENTAMINEN 7. Osaava ja innostava ilmapiiri 8. Erilaisten yksilöiden huomiointi 9. Urheilulliseen elämäntapaan kannustaminen Seuralla on koulutussuunnitelma. Seuralla on toimintatapa, jolla ohjaajat ja valmentajat saavat tukea toimintaansa ja osaamisensa kehittämiseen. Ohjaajat ja valmentajat sitoutetaan yhteisen toimintalinjan toteuttamiseen. Tasoryhmiä muodostettaessa seuralla on siitä suunnitelma, josta on avoimesti viestitty. Jokaisella ryhmällä vähintään yksi valmentaja, joka on suorittanut lasten/nuorten valmentamiseen tarkoitetun koulutuksen. Suositus, että paikalla on vähintään yksi täysi-ikäinen vastuuhenkilö. Ryhmän toiminta on suunnitelmallista ja innostavaa. Erilaiset yksilöt voidaan huomioida eriyttämisen keinoin. Tasoryhmiä tehtäessä varmistetaan judon jatkomahdollisuus. Lapsi / nuori saa omien motiiviensa ja kehitystasonsa mukaista yksilöllistä, osaavaa ja innostavaa valmennusta ja ohjausta. Lapsi / nuori saa seurasta kipinän omatoimiseen harjoitteluun sekä liikunnalliseen ja urheilulliseen elämäntapaan. Seura maksaa kaikille halukkaille toimijoille osallistumisen koulutuksiin. Ryhmien muodostamisen periaatteet on kirjattu seuran toimintalinjaan. Linjauksessa on huomioitu, ettei alle 11 - vuotiasta lasta pudoteta harjoitusryhmästä heikomman taitotason vuoksi. Seurassa järjestetään vuosittain tietoiskuja, luentoja tai koulutusta myös lasten vanhemmille, joissa käsitellään urheilulliseen elämäntapaan liittyviä teemoja. Nuorisotoiminta on merkittävä osa seuran toimintaa ja seurassa on käytössä judokan urapolkumalli, joka mallintaa erilaiset etenemispolut judouralla. (Harrastejudo, kilpajudo, tuomarityö, ohjaaja/valmentaja..) Taitavampien ja motivoituneempien harrastajien siirtyminen eri taitotason/ikätason ryhmästä toiseen on joustavaa. Perusteena on lapsen oma halu harjoitella enemmän tai kovempaa. Seura tarjoaa perheille yksilöllistä opastusta ja neuvontaa urheilullisiin elämäntapoihin liittyvissä teemoissa. Ohjaajien ja valmentajien osaamisesta huolehtiminen ei seurassa kuulu kenenkään tehtäviin. Kaikki lasten ja nuorten valmentajat ovat suorittaneet Judon Perusteet ja Oppimisen ja opettamisen perustaidot judossa. Muksujudoa ohjaa Muksujudo-ohjaajakoulutuksen käynyt ohjaaja. Vähintään yksi ohjaaja/valmentaja / harjoitusryhmä on suorittanut vähintään 1-tason valmentajatutkinnon sekä lasten ja nuorten ohjaamiseen tarkoitetun koulutuksen. Harjoitusryhmässä on yhtä ohjaajaa kohden enintään 8 lasta. Vanhemmat ovat tietävät ryhmien muodostamisen periaatteista, ja hyväksyvät sen puitteissa tapahtuvat toimenpiteet. Kaikki lasten ja nuorten vastuuvalmentajat ovat suorittaneet 1- tason valmentajatutkinnon. Yli 12-vuotiaiden ryhmissä vähintään yksi valmentaja on suorittanut 2-tason valmentajatutkinnon. Harjoitusryhmässä on yhtä ohjaajaa kohden enintään 6 lasta. Ryhmässä on apuohjaaja/ohjaajia mestari-kisälli -periaatteella kasvamassa ohjaajan tehtäviin. Ryhmässä ei ole yhtään koulutettua, osaavaa ohjaajaa/valmentajaa (esim. valmennus- tai ammattikoulutus) Lapsi/nuori saa tukea ja kannustusta urheilulliseen elämäntapaan. Lapsi/nuori tietää kauden päätavoitteen; esim. uusi vyöarvo, leirille osallistuminen, kilpailuun osallistuminen, kilpailussa menestyminen. Lasta/nuorta ohjataan, kannustetaan ja tuetaan osallistumaan seuran ulkopuolisiin tapahtumiin; esim. leirit, kilpailut, koulutukset. Lapsella/nuorella on tukena seuran ulkopuolisissa tapahtumissa seuran puolesta vastuuaikuinen. Lapsi/nuori ei saa ohjausta/valmennusta, motiiveja ja kehitystasoa ei huomioida.

VIESTINTÄ JA ORGANISOINTI 10. Avoimuus ja vuorovaikutteisuus 11. Selkeät roolit ja toimintatavat 12. Toiminnan aktiivinen kehittäminen Seuralla on kirjallinen toimintalinja ja yhteiset ohjeet pelisääntökeskusteluihin Toimijoiden roolit on määritelty ja tehtäviin on nimetty vastuuhenkilöt. Viestintä on suunnitelmallista, avointa, läpinäkyvää ja vuorovaikutteista. Toimintaa arvioidaan säännöllisesti ja sen laatua pyritään parantamaan Talous ja hallinto on vastuullista ja asianmukaisesti järjestetty. Seuralla on työryhmä, jonka tehtävä on kehittää seuraa. Seura päivittää toimintalinjaansa. Päivitystyöhön osallistuu hallitus ja kehitystyöryhmä. Seuran toimintaa ohjaa strategia. Toimintalinja on luettavissa seuran nettisivuilla. Tärkeimmillä vastuuhenkilöillä on tukihenkilöt, jotka auttavat toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Seuralla on budjetissa huomioitu tasapuolisesti kaikki toiminnan alueet. Nuorisotoiminnan tuotoilla ei rahoiteta edustusurheilijoiden toimintaa. Seura on osallistunut seurakehittämisen/järjestötoiminnan koulutuksiin. Seura on aktiivinen toimija judon toimintaympäristössä. Seuran strategian toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Seuran toimintalinjaa päivitetään vuosittain ja sen sisältöä arvioidaan. Päivitystyössä kuunnellaan laajasti seuraväkeä. Seuralla on kirjallinen viestintäsuunnitelma. Toimintalinja on painetussa muodossa salin seinällä. Uusille jäsenille tiedotetaan mistä toimintalinja on luettavissa. Seuralla on ongelman ratkaisuryhmä, joka käsittelee mahdolliset ongelmatilanteet, joita ryhmän sisällä ei ole pystytty ratkaisemaan. Seuralla ei ole kirjallista toimintalinjaa. Tärkeimpiin tehtäviin ei ole nimetty vastuuhenkilöitä. Vastuista ja pelisäännöistä on sovittu ryhmissä. Toiminnasta vastaavien tiedot omasta seurasta ja Sinettiseuratoiminnasta ovat ajan tasalla. Toimintaan osallistuvilla on mahdollisuus vaikuttaa ja antaa palautetta. Ryhmien pelisäännöt on luettavissa salin seinällä ja nettisivuilla. Pelisääntökeskusteluissa käydään palautekeskusteluna edellisen kauden pelisäännöt; miten ne ovat toteutuneet ja mitkä asiat vaativat kehittämistä. Vanhemmat ovat tietoisia roolistaan ja siitä, mitä seura heiltä odottaa. Heille on esitelty seuran toimintalinja. Vanhemmat osallistuvat aktiivisesti ryhmän ja seuran toimintaan. Pelisääntökeskustelujen toteutus aktivoi perheet liikkeelle ja innostaa keskustelemaan avoimesti pelisäännöistä. Lasten vanhemmille ja judokoille järjestetään tyytyväisyyskysely kerran vuodessa. Seura tarjoaa vanhemmille yhteistä toimintaa. Lasten vanhemmista on koottu ryhmä, joka voi suunnitella ja arvioida seuran toimintaa. Pelisääntöjä ei ole tehty kaikkien ryhmien kanssa. Ajankohtaisista asioista ei tiedetä eikä viestitä. Lapsi / nuori tietää mitä tapahtuu, miten ja miksi Lapsi / nuori saa mahdollisuuden kertoa mielipiteensä itseään koskevista asioista Lapsella on ryhmässä hyvä olla ja hän tietää kenen puoleen voi kääntyä missäkin tilanteessa. Seurassa on lasten/nuorten ryhmä, joka saa olla mukana suunnittelemassa seuran toimintaa. Toiminta on suunnittelematonta ja sekavaa. Mielipiteitä ei kysytä/huomioida.

Vinkkejä kehittämiseen: Viestintä nettisivut sisäinen tiedottaminen ulkoinen tiedottaminen o paikallinen lehdistöverkosto onko uusin Sinettilogo näkyvillä ja käytössä eri materiaaleissa Sinetin hyödyntäminen Nuorten toiminta harrasteryhmien toiminta kilpaurheiluun kannustava toiminta ohjaamiseen kannustava toiminta järjestötyöhön suuntautuva toiminta nuorten itsensä järjestämät tapahtumat ja muu toiminta Seuratoiminnan kehittäminen sisäinen koulutus koulutusjärjestelmän kehittäminen seuran toiminnan laatua mittava mittaristo o tyytyväisyyskyselyt o toiminnan kartoitusket o tässä ja nyt - arviointi Seurakehittämisohjelman aloittaminen Päätoiminen seuratyöntekijä palkkaamisen mahdollisuus o talous, mihin tehtävään, miksi mitä hyötyä seuralle, toiminnan laadulle Seurojen välinen yhteistyö muiden seurojen kanssa tehtävä yhteistyö o yhteiset judoharjoitukset, oheisharjoitukset, leirit, kilpailut, muu toiminta yhteinen vaikuttaminen paikkakunnan päättäjiin Lasten, nuorten ja vanhempien infotilaisuudet urheilulliset elämäntavat o Terve Urheilija -koulutukset o Nuoren judokan urapolku o muut ajankohtaiset aiheet SINETTIKRITEERIT 2011=>