FSD1222. Kehitysyhteistyötutkimus Koodikirja

Samankaltaiset tiedostot
FSD2404. Naistutkimus - Kvinnoforskning -lehden ensimmäinen vuosikymmen Koodikirja

FSD2020. Kehitysyhteistyötutkimus Koodikirja

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

FSD2404. Naistutkimus - Kvinnoforskning -lehden ensimmäinen vuosikymmen Koodikirja

FSD2828. Uutisointi ilmastonmuutoksesta ja rehevöitymisestä Koodikirja

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

FSD1360. Kansanedustajien vaalirahoitus Koodikirja

FSD3238. Työ- ja elinkeinoministeriön julkisten hankintojen ilmoitustilastoaineisto Koodikirja

FSD3028. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

FSD2275. Äänestäminen ja puolueiden valintaperusteet eduskuntavaaleissa Koodikirja

FSD1109. Luottamus tuomioistuimiin: ylimääräiset muutoksenhaut Koodikirja

FSD3026. Suomen ulkomaankauppa: tavaratuonnin arvo Koodikirja

FSD1360. Kansanedustajien vaalirahoitus Koodikirja

FSD2255. Kuntien käytännöt rahapeliongelmaisten hoidossa 2006: palvelupistekysely. Koodikirja

FSD2019. Kehitysyhteistyötutkimus Koodikirja

FSD2440. Terveyden edistämisen barometri 2009: kansalaiset. Koodikirja

FSD2253. Nuorten rahapelaaminen 2006: valvonnan havainnointi. Koodikirja

FSD2412. Kansanedustajien vaalirahoitus Koodikirja

FSD3156. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

FSD2511. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

FSD2275. Äänestäminen ja puolueiden valintaperusteet eduskuntavaaleissa Koodikirja

toy taloustutkimus oy ULKOMINISTERIÖ/KEHITYS- YHTEISTYÖOSASTO 2002 KEHITYSYHTEISTYÖTÄ KOSKEVAT MIELIPITEET

FSD2018. Kehitysyhteistyötutkimus Koodikirja

FSD2765. Lasten kuritusväkivalta ja parisuhdeväkivalta: syksy Koodikirja

FSD2494. Kansallisen innovaatiojärjestelmän arviointi 2009: säätiöt. Koodikirja

FSD1161. MTS-hävittäjätutkimus Koodikirja

FSD2802. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: erikoiskirjastot Koodikirja

FSD3098. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

FSD2707. Kehitysyhteistyötutkimus Koodikirja

FSD2802. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: erikoiskirjastot Koodikirja

FSD1119. Kunnallisalan ilmapuntari 1997: kunnanjohtajat, kunnanhallitusten puheenjohtajat. Koodikirja

FSD2213. Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella Koodikirja

FSD2153. KuntaSuomi 2004: nuorisotoimi Koodikirja

FSD2852. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

FSD2984. Suomalaisten internetin käyttö Koodikirja

FSD2475. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

FSD2935. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

FSD1122. Kunnanjohtajien käsitykset Kunnallisalan kehittämissäätiöstä Koodikirja

FSD3121. E-kirjojen käyttö opetuksessa: korkeakouluopettajat Koodikirja

FSD2873. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yleiset kirjastot Koodikirja

FSD2991. Presidentinvaalit 2012: ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen. Koodikirja

FSD3150. Lasten kuritusväkivalta Koodikirja

FSD2253. Nuorten rahapelaaminen 2006 : valvonnan havainnointi. Koodikirja

FSD2579. Lasten ja nuorten tutkimuksen eettiset kysymykset Koodikirja

FSD2359. Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin Koodikirja

FSD3187. Kehitysyhteistyötutkimus Koodikirja

FSD3063. Suomalaisten maahanmuuttoasenteet: Iltalehden kysely Koodikirja

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

FSD3225. Kauppa- ja tietojenkäsittelytieteiden opiskelijoiden hyvinvointi Aineisto-opas

FSD2769. Lasten kuritusväkivalta syksy 2008: ilmiöseuranta. Koodikirja

FSD3133. Kehitysyhteistyötutkimus Koodikirja

FSD2538. Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: koulut. Koodikirja

FSD2791. Korkeakoulujen uudet opiskelijat: ensikokemukset Koodikirja

FSD2297. Luottamus ministeriöihin Koodikirja

FSD1253. Kysely homoseksuaalisuudesta Koodikirja

FSD2711. Ikäihmiset ja teknologia Koodikirja

FSD2181. KuntaSuomi 2004: perusterveydenhuolto 2003: kuntayhtymiin kuuluvat kunnat. Koodikirja

FSD2380. Kehitysyhteistyötutkimus Koodikirja

FSD2494. Kansallisen innovaatiojärjestelmän arviointi 2009 : säätiöt. Koodikirja

FSD2501. Nuorisobarometri 2009: vuotiaiden vertailuaineisto. Koodikirja

FSD1215. Sosiaalibarometri Koodikirja

FSD2806. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: erikoiskirjastot Koodikirja

FSD2475. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

FSD2319. Internet ja Turun yliopiston opiskelijat Koodikirja

FSD2130. Perhebarometri 2003: parisuhde koetuksella. Koodikirja

FSD2724. Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineisto Koodikirja

OMNIBUS 1000 haastateltavaa 2 kertaa kuukaudessa

FSD2213. Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella Koodikirja

FSD1154. Verkostokartoitus 1994: kunnat. Koodikirja

FSD3221. Tampereen yliopiston avoin tiede -kysely Koodikirja

FSD1314. Sosiaalibarometri Koodikirja

FSD1178. Perhebarometri 1998: vastuu perheen arjessa. Koodikirja

FSD1153. Verkostokartoitus 1994: järjestöt. Koodikirja

FSD2992. Europarlamenttivaalit 2014: ehdokkaiden vastaukset YLEn vaalikoneeseen. Koodikirja

FSD2805. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yleiset kirjastot Koodikirja

FSD3316. Hyvinvointi ja eriarvoisuus Suomessa Koodikirja

FSD2873. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yleiset kirjastot Koodikirja

FSD1147. Kunnallisalan ilmapuntari 1992: kuntalaiset. Koodikirja

FSD2180. KuntaSuomi 2004: perusterveydenhuolto 2003: itsenäisen perusterveydenhuollon kunnat. Koodikirja

FSD2634. Työ- ja elinkeinoministeriön julkisten hankintojen ilmoitustilastoaineisto Koodikirja

FSD2382. Nuorisobarometri Koodikirja

FSD3134. Lapsibarometri Koodikirja

FSD2438. Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat. Koodikirja

FSD2812. Sosiaalibarometri Koodikirja

FSD3189. Tiedon ja yhteiskunnallisen päätöksenteon vuorovaikutus Koodikirja

KVANTITATIIVISEN TUTKIMUSAINEISTON KUVAILU

FSD2215. Naiset ja seksi Koodikirja

FSD3129. Lasten ja nuorten vapaa-aika Koodikirja

FSD2816. Työ- ja elinkeinoministeriön julkisten hankintojen ilmoitustilastoaineisto Koodikirja

FSD2169. KuntaSuomi 2004: lasten päivähoito 2003: perhepäivähoito. Koodikirja

FSD1118. Kunnallisalan ilmapuntari 1997 : kuntalaiset. Koodikirja

FSD2111. Sosiaalibarometri Koodikirja

FSD1133. Sosiaalibarometri Koodikirja

FSD2565. Tampereen yliopistosta 2008 valmistuneiden työelämään sijoittuminen. Koodikirja

FSD2385. Alueellinen hyvinvointi: Itä-Helsingin kansalaiskysely Koodikirja

FSD3032. Pieksämäkeläisten kaupunkikuva Koodikirja

FSD3137. Tiedebarometri Koodikirja

FSD1048. Nuoret ja presidentinvaalit Koodikirja

FSD1113. Palkallisen ja palkattoman työn jako perheessä Koodikirja

FSD1180. Perhebarometri 1999: vanhemmuutta toteuttamassa. Koodikirja

Transkriptio:

FSD1222 Kehitysyhteistyötutkimus 2002 Koodikirja TIETOARKISTO

Tämän koodikirjan viittaustiedot: Kehitysyhteistyötutkimus 2002 [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja ja jakaja], 2018. Koodikirja on luotu aineiston versiosta 2.0 (8.8.2018). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 33014 Tampereen yliopisto Asiakaspalvelu: asiakaspalvelu.fsd@uta.fi 040 190 1442 Palveluportaali Aila: https://services.fsd.uta.fi/ Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto http://www.fsd.uta.fi/ $ Koodikirjoitin.py v36 @ 2018-08-08 10:47:47.491000 $

Lukijalle Tämä koodikirja on osa Tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1222. Aineisto on kuvailtu mahdollisimman yksityiskohtaisesti suomeksi ja englanniksi. Datatiedostosta on tarkistettu muun muassa muuttujien jakaumat, puuttuvat tiedot, muuttujien selitteet ja arvojen selitteet. Tarvittaessa datatiedosto on anonymisoitu. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti. Malliviittaus: Ulkoasiainministeriö: Kehitysyhteistyötutkimus 2002 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-08-08). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:t- FSD1222 Tietoarkistoon on lähetettävä viitetiedot kaikista julkaisuista, joissa käyttäjä hyödyntää aineistoa. Aineiston alkuperäiset tekijät ja tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista. Koodikirjan alussa on tiedot aineiston sisällöstä, aineiston rakenteesta ja keruusta sekä luettelo tietoarkistoon ilmoitetuista julkaisuista, joissa aineistoa on hyödynnetty. Toinen osa sisältää tiedot muuttujista: muuttujien nimet, kysymystekstit ja suorat jakaumat. Kolmannesta osasta löytyvät hakemistot. Tässä koodikirjassa esitetyt muuttujien jakaumat on tuotettu SPSS-tiedostoista. Jakaumataulukoissa on esitetty muuttujan saamat arvot, vastaavat frekvenssit (n), frekvenssit prosentteina (%) ja validit prosentit (v. %), joissa on huomioitu puuttuvat arvot. Kaikki jakaumat ovat painottamattomia. Jos aineisto sisältää painomuuttujia ne löytyvät muuttujaluettelon lopusta. Joidenkin muuttujien osalta suorat jakaumat on korvattu kuvailevilla tunnusluvuilla. Avokysymyksistä luokiteltuja vaihtoehtoja ei ole yleensä otettu mukaan koodikirjaan. Jakaumat saattavat sisältää puuttuvia tietoja. Merkintä "tieto puuttuu (SYSMIS)" viittaa puuttuvaan havaintoon. Merkintä "tieto puuttuu (User missing)" viittaa muuhun puuttuvaan tietoon, esimerkiksi arkistossa määriteltyyn puuttuvaan tietoon (user missing). Useissa tapauksissa aineiston käyttäjän on harkittava myös muiden arvojen koodaamista puuttuvaksi tiedoksi (esim. en halua sanoa tai en osaa sanoa ). Koodikirja voi sisältää myös erilaisia liitteitä. Tyypillisin liite on kyselylomake.

Sisältö 1 Aineiston kuvailu 1 1.1 Aineiston otsikot ja datan versio......................... 1 1.2 Sisällön kuvaus.................................. 1 1.3 Aineiston rakenne ja keruu............................ 3 1.4 Aineiston käyttö.................................. 3 2 Muuttujat 5 3 Hakemistot 99 3.1 Muuttujat esiintymisjärjestyksessä........................ 99 3.2 Muuttujat aakkosjärjestyksessä.......................... 108 3.3 Muuttujaryhmät.................................. 117 i

Luku 1 Aineiston kuvailu 1.1 Aineiston otsikot ja datan versio Aineiston nimi: Kehitysyhteistyötutkimus 2002 Aineiston nimi englanniksi: Development Cooperation Survey 2002 Koodikirja on luotu aineiston versiosta 2.0 (8.8.2018). 1.2 Sisällön kuvaus Tekijät Ulkoasiainministeriö. Kehitysyhteistyöosasto Aineiston tekijänoikeudet Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti. Aineiston luovuttaja Ulkoasiainministeriö. Kehitysyhteistyöosasto Aineisto luovutettu arkistoon 28.11.2002 Asiasanat Afrikka; avustustoiminta; etiikka; Internet; joukkoviestimet; kampanjat; kansainvälinen apu; kansainvälinen yhteistyö; kansalaisjärjestöt; kansalaistoiminta; katastrofiapu; kehitysmaapoli- 1

1. Aineiston kuvailu tiikka; kehitysmaat; kehitysyhteistyö; kontaktit; sosiaalinen vastuu; tiedonlähteet; tiedotus; ulkoasiainministeriö Tieteenala / Aihealue OKM:n tieteenalaluokitus: yhteiskuntatieteet CESSDAn luokitus: kansainvälinen politiikka ja järjestöt Sarjakuvaus Tämä aineisto kuuluu sarjaan: Kehitysyhteistyötutkimukset Kehitysyhteistyötutkimukset ovat ulkoministeriön teettämiä mielipidetiedusteluja, joissa on kartoitettu kehitysyhteistyön tiedontarvetta ja kansalaisten asennoitumista kehitysyhteistyöhön. Aineistot on kerännyt Taloustutkimus. Aineistoja on kerätty vuodesta 1997 alkaen. Sisällön kuvaus Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä Suomen kehitysyhteistyöstä, sen tavoitteista, kohdentamisesta ja onnistuneisuudesta. Haastatelluilta kysyttiin, mihin päin maailmaa kehitysyhteistyötä tulisi kohdistaa ja miksi sekä mille aloille sitä tulisi kohdentaa. Haastattelija luetteli 12 eri alaa, esimerkiksi opetuksen, terveydenhuollon, metsätalouden, naisten ja tyttöjen aseman parantamisen. Lisäksi vastaajien tuli valita haastattelijan luettelemista 12 vaihtoehdosta kolme tärkeintä kehitysyhteistyön päämäärää. Haastateltujen tuli pohtia erikseen Afrikan maiden tilannetta ja niille annettua apua. Heidän tuli ottaa kantaa siihen, voidaanko Afrikan maiden ongelmat ratkaista lähitulevaisuudessa ja millaisin keinoin tilannetta voidaan tehokkaimmin parantaa. Ulkoasiainministeriön järjestämästä Afrikka 2002 -kampanjasta kysyttiin lisäksi useita kysymyksiä. Vastaajilta kysyttiin muun muassa muistavatko he kevään 2002 aikana järjestettyjä tapahtumia ja esitettyjä TV-ohjelmia, jotka olivat osa kampanjaa, ovatko he nähneet jonkin TV-ohjelmista tai käyneet jossakin tapahtumista ja millainen vaikutus niillä on ollut heidän Afrikkaa ja kehitysyhteistyötä koskeviin tietoihinsa ja kiinnostukseensa. Vastaajia pyydettiin myös kertomaan, onko Suomessa saatavilla riittävästi tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista, miten luotettavaa on viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja tiedotusvälineiden antama tieto ja mistä lähteistä vastaajat ovat saaneet näitä asioita koskevaa tietoa eniten. Lisäksi kysyttiin, mitä mieltä vastaajat ovat Suomen kauppapolitiikan ja kehitysyhteistyön suhteesta. Edelleen selvitettiin, tietävätkö vastaajat, kuinka paljon Suomi vuosittain käyttää kehitysyhteistyöhön (prosentteina bruttokansantulostaan) ja minkä verran Suomen tulisi siihen käyttää. Tutkimuksessa kartoitettiin myös mielipiteitä Suomen toiminnan aktiivisuudesta tai passiivisuudesta kehityskysymyksissä kansainvälisillä areenoilla ja Suomen kehitysyhteistyön tehokkuudesta ja onnistuneisuudesta. 2

1.3. Aineiston rakenne ja keruu Lisäksi kysyttiin, ovatko vastaajat tyytyväisiä Suomen toimintaan katastrofiavun antamisessa, reagoinnin nopeuteen, määrään ja kohteiden valintaan. Haastateltujen tuli arvioida myös kansalaisjärjestöjen tekemän kehitysyhteistyön paremmuutta tai huonommuutta suhteessa valtion tekemään. Aiheesta esitettiin useampia kysymyksiä. Edelleen selvitettiin, onko Suomen suora kahdenvälinen yhteistyö parempi vaihtoehto kuin monenkeskinen kansainvälisten järjestöjen ja rahoituslaitosten kautta toteutettu ja pitäisikö kehitysmaissa toimivien suomalaisyritysten kantaa sosiaalista vastuuta vai huolehtia vain liiketoiminnastaan sekä pitäisikö kansainvälisistä pääomaliikkeistä ja valuuttavirroista periä jokin prosenttiosuus kehitysyhteistyöhön (Tobinin vero) ja minkä suuruinen osuus voisi olla. Lopuksi kysyttiin, onko vastaajalla ollut kontakteja kehitysmaihin tai niissä asuviin ihmisiin. Taustamuuttujia ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, ikä, työmarkkina-asema, siviilisääty, koulutus, perheen eniten ansaitsevan ammatti, perheen bruttotulot, ruokakunnan koko ja neljä aluemuuttujaa. 1.3 Aineiston rakenne ja keruu Maa: Suomi Kohdealue: Suomi Havaintoyksikkötyyppi: Henkilö Perusjoukko/otos: 15-74-vuotiaat mannersuomalaiset Aineistonkeruun ajankohta: 20.5.2002 10.6.2002 Kerääjät: Taloustutkimus Oy Aineiston tuottajat: Ulkoasiainministeriö. Kehitysyhteistyöosasto Keruumenetelmä: Kasvokkainen haastattelu: tietokoneavusteinen (CAPI tai CAMI) Keruuväline tai -ohje: Strukturoitu lomake Aineiston ajallinen kattavuus: 2002 Tutkimuksen aikaulottuvuus: Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto Muuttujien ja havaintojen lukumäärä: Aineistossa on 198 muuttujaa ja 985 havaintoa. Otantamenetelmä: Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoiminta Otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla, jossa kiintiöinä olivat kohderyhmän valtakunnallinen ikä-, sukupuoli-, alue- ja kuntatyyppijakauma. Otoskoko oli 985 henkilöä. Haastatteluja tehtiin 94 paikkakunnalla: 47 kaupungissa ja 47 muussa kunnassa. 1.4 Aineiston käyttö Aineiston käytössä huomioitavaa Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä poistettu kuntamuuttuja. 3

1. Aineiston kuvailu Julkaisut Kehitysyhteistyötä koskevat asenteet. Ulkoministeriö/kehitysyhteistyöosasto 2002 [verkkodokumentti]. Helsinki: Taloustutkimus http://www.formin.fi/public/download.aspx?id=14429&guid=3705 1F95-4359-9304-9EEBE85242DD} [viitattu 12.12.2016]. Pasanen, Tiina (2005). Suomalaisten asenteet kehitysyhteistyöhön. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Sosiologian Pro gradu -tutkielma. Ajantasainen julkaisuluettelo aineiston kuvailun yhteydessä osoitteessa https://services.fsd.uta.fi/catalogue/fsd1222 Käytön ja kuvailun oheismateriaalit Kehitysyhteistyötä koskevat asenteet. Ulkoministeriö/kehitysyhteistyöosasto 2002 [Omnibusraportti]. Helsinki : Taloustutkimus, 2002. Saatavilla verkossa osoitteessa http://global.finland.fi/ UM_kolmastoimitus_3 [viitattu 27.3.2003]. Aineiston sijainti Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Painokertoimet Aineisto ei sisällä painomuuttujia. Käyttöoikeudet Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun. 4

Luku 2 Muuttujat [FSD_NO] Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 985 minimi 1222.00 maksimi 1222.00 keskiarvo 1222.00 keskihajonta 0.00 [FSD_VR] Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 985 minimi 2.00 maksimi 2.00 keskiarvo 2.00 keskihajonta 0.00 5

2. Muuttujat [FSD_ID] Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 985 minimi 1.00 maksimi 985.00 keskiarvo 493.00 keskihajonta 284.49 [Q1] Minne Suomen kehitysyhteistyötä tulisi kohdistaa eniten Kysymyksen esiteksti Seuraavassa on kysymyksiä kansainvälisestä kehitysyhteistyöstä Minne päin maailmaa Suomen kahitysyhteistyötä mielestänne tulisi kohdistaa eniten? Valitkaa yksi vaihtoehto. Ohjeet haastattelijalle Kortti 2A Afrikan maat 1 497 50.5 50.5 Aasian maat 2 35 3.6 3.6 Etelä- ja Väli-Amerikan maat 3 24 2.4 2.4 Keski- ja Itä-Euroopan maat 4 35 3.6 3.6 Suomen lähialueet (Venäjällä) 5 185 18.8 18.8 Baltian maat 6 83 8.4 8.4 Balkanin maat 7 7 0.7 0.7 Kaukasuksen alue 8 3 0.3 0.3 Afganistan 9 41 4.2 4.2 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 6

Q2_2 (taulukko jatkuu ed. sivulta) Lähi-itä 10 20 2.0 2.0 Muu kohdealue 11 6 0.6 0.6 Ei osaa sanoa 12 28 2.8 2.8 Ei mihinkään 13 4 0.4 0.4 Suomeen 14 17 1.7 1.7 [Q2_1] Mistä syystä Suomen kehitysyhteistyötä tulisi kohdistaa mainitsemallenne alueelle: Alhainen elintaso/köyhyys Mistä syystä Suomen kehitystyötä tulisi kohdistaa juuri tälle mainitsemallenne alueelle? SPON- TAANI, ÄLÄ LUETTELE Alhainen elintaso/köyhyys Ei mainittu 0 745 75.6 75.6 Mainittu 1 240 24.4 24.4 [Q2_2] Mistä syystä Suomen kehitysyhteistyötä tulisi kohdistaa mainitsemallenne alueelle: Avuntarve Mistä syystä Suomen kehitystyötä tulisi kohdistaa juuri tälle mainitsemallenne alueelle? SPON- TAANI, ÄLÄ LUETTELE Avuntarve 7

2. Muuttujat Ei mainittu 0 794 80.6 80.6 Mainittu 1 191 19.4 19.4 [Q2_3] Mistä syystä Suomen kehitysyhteistyötä tulisi kohdistaa mainitsemallenne alueelle: Huonot olot/kurjuus Mistä syystä Suomen kehitystyötä tulisi kohdistaa juuri tälle mainitsemallenne alueelle? SPON- TAANI, ÄLÄ LUETTELE Huonot olot/kurjuus Ei mainittu 0 793 80.5 80.5 Mainittu 1 192 19.5 19.5 [Q2_4] Mistä syystä Suomen kehitysyhteistyötä tulisi kohdistaa mainitsemallenne alueelle: Sukulaiskansa/lähellä Mistä syystä Suomen kehitystyötä tulisi kohdistaa juuri tälle mainitsemallenne alueelle? SPON- TAANI, ÄLÄ LUETTELE Sukulaiskansa/lähellä Ei mainittu 0 859 87.2 87.2 Mainittu 1 126 12.8 12.8 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 8

Q2_6 (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q2_5] Mistä syystä Suomen kehitysyhteistyötä tulisi kohdistaa mainitsemallenne alueelle: Nälänhätä Mistä syystä Suomen kehitystyötä tulisi kohdistaa juuri tälle mainitsemallenne alueelle? SPON- TAANI, ÄLÄ LUETTELE Nälänhätä Ei mainittu 0 862 87.5 87.5 Mainittu 1 123 12.5 12.5 [Q2_6] Mistä syystä Suomen kehitysyhteistyötä tulisi kohdistaa mainitsemallenne alueelle: Veden puute/vesiongelmat Mistä syystä Suomen kehitystyötä tulisi kohdistaa juuri tälle mainitsemallenne alueelle? SPON- TAANI, ÄLÄ LUETTELE Veden puute/vesiongelmat Ei mainittu 0 939 95.3 95.3 Mainittu 1 46 4.7 4.7 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 9

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q2_7] Mistä syystä Suomen kehitysyhteistyötä tulisi kohdistaa mainitsemallenne alueelle: Riittämätön terveydenhuolto/lääkeavuntarve Mistä syystä Suomen kehitystyötä tulisi kohdistaa juuri tälle mainitsemallenne alueelle? SPON- TAANI, ÄLÄ LUETTELE Riittämätön terveydenhuolto/lääkeavuntarve Ei mainittu 0 919 93.3 93.3 Mainittu 1 66 6.7 6.7 [Q2_8] Mistä syystä Suomen kehitysyhteistyötä tulisi kohdistaa mainitsemallenne alueelle: Kuullut eniten/sympatiat Mistä syystä Suomen kehitystyötä tulisi kohdistaa juuri tälle mainitsemallenne alueelle? SPON- TAANI, ÄLÄ LUETTELE Kuullut eniten/sympatiat Ei mainittu 0 971 98.6 98.6 Mainittu 1 14 1.4 1.4 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 10

Q2_10 (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q2_9] Mistä syystä Suomen kehitysyhteistyötä tulisi kohdistaa mainitsemallenne alueelle: Sodat/levottomuudet/riidat Mistä syystä Suomen kehitystyötä tulisi kohdistaa juuri tälle mainitsemallenne alueelle? SPON- TAANI, ÄLÄ LUETTELE Sodat/levottomuudet/riidat Ei mainittu 0 941 95.5 95.5 Mainittu 1 44 4.5 4.5 [Q2_10] Mistä syystä Suomen kehitysyhteistyötä tulisi kohdistaa mainitsemallenne alueelle: Tiedon ja taidon puute Mistä syystä Suomen kehitystyötä tulisi kohdistaa juuri tälle mainitsemallenne alueelle? SPON- TAANI, ÄLÄ LUETTELE Tiedon ja taidon puute Ei mainittu 0 969 98.4 98.4 Mainittu 1 16 1.6 1.6 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 11

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q2_11] Mistä syystä Suomen kehitysyhteistyötä tulisi kohdistaa mainitsemallenne alueelle: Alkeellisuus/takapajuisuus Mistä syystä Suomen kehitystyötä tulisi kohdistaa juuri tälle mainitsemallenne alueelle? SPON- TAANI, ÄLÄ LUETTELE Alkeellisuus/takapajuisuus Ei mainittu 0 957 97.2 97.2 Mainittu 1 28 2.8 2.8 [Q2_12] Mistä syystä Suomen kehitysyhteistyötä tulisi kohdistaa mainitsemallenne alueelle: Väestönkasvu Mistä syystä Suomen kehitystyötä tulisi kohdistaa juuri tälle mainitsemallenne alueelle? SPON- TAANI, ÄLÄ LUETTELE Väestönkasvu Ei mainittu 0 968 98.3 98.3 Mainittu 1 17 1.7 1.7 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 12

Q2_14 (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q2_13] Mistä syystä Suomen kehitysyhteistyötä tulisi kohdistaa mainitsemallenne alueelle: Siellä on ongelmia/asiat rempallaan Mistä syystä Suomen kehitystyötä tulisi kohdistaa juuri tälle mainitsemallenne alueelle? SPON- TAANI, ÄLÄ LUETTELE Siellä on ongelmia/asiat rempallaan Ei mainittu 0 934 94.8 94.8 Mainittu 1 51 5.2 5.2 [Q2_14] Mistä syystä Suomen kehitysyhteistyötä tulisi kohdistaa mainitsemallenne alueelle: Vaikutukset Suomelle Mistä syystä Suomen kehitystyötä tulisi kohdistaa juuri tälle mainitsemallenne alueelle? SPON- TAANI, ÄLÄ LUETTELE Vaikutukset Suomelle Ei mainittu 0 923 93.7 93.7 Mainittu 1 62 6.3 6.3 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 13

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q2_15] Mistä syystä Suomen kehitysyhteistyötä tulisi kohdistaa mainitsemallenne alueelle: Lapsikuolleisuus/lapset Mistä syystä Suomen kehitystyötä tulisi kohdistaa juuri tälle mainitsemallenne alueelle? SPON- TAANI, ÄLÄ LUETTELE Lapsikuolleisuus/lapset Ei mainittu 0 952 96.6 96.6 Mainittu 1 33 3.4 3.4 [Q2_16] Mistä syystä Suomen kehitysyhteistyötä tulisi kohdistaa mainitsemallenne alueelle: Heikot/huonot luonnonolot Mistä syystä Suomen kehitystyötä tulisi kohdistaa juuri tälle mainitsemallenne alueelle? SPON- TAANI, ÄLÄ LUETTELE Heikot/huonot luonnonolot Ei mainittu 0 979 99.4 99.4 Mainittu 1 6 0.6 0.6 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 14

Q2_18 (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q2_17] Mistä syystä Suomen kehitysyhteistyötä tulisi kohdistaa mainitsemallenne alueelle: Ihmisoikeusloukkaukset/epätasa-arvo Mistä syystä Suomen kehitystyötä tulisi kohdistaa juuri tälle mainitsemallenne alueelle? SPON- TAANI, ÄLÄ LUETTELE Ihmisoikeusloukkaukset/epätasa-arvo Ei mainittu 0 977 99.2 99.2 Mainittu 1 8 0.8 0.8 [Q2_18] Mistä syystä Suomen kehitysyhteistyötä tulisi kohdistaa mainitsemallenne alueelle: Ympäristöongelmat/aavikoituminen Mistä syystä Suomen kehitystyötä tulisi kohdistaa juuri tälle mainitsemallenne alueelle? SPON- TAANI, ÄLÄ LUETTELE Ympäristöongelmat/aavikoituminen Ei mainittu 0 979 99.4 99.4 Mainittu 1 6 0.6 0.6 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 15

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q2_19] Mistä syystä Suomen kehitysyhteistyötä tulisi kohdistaa mainitsemallenne alueelle: Luonnonmullistukset/tulvat/maanjäristykset Mistä syystä Suomen kehitystyötä tulisi kohdistaa juuri tälle mainitsemallenne alueelle? SPON- TAANI, ÄLÄ LUETTELE Luonnonmullistukset/tulvat/maanjäristykset Ei mainittu 0 981 99.6 99.6 Mainittu 1 4 0.4 0.4 [Q2_20] Mistä syystä Suomen kehitysyhteistyötä tulisi kohdistaa mainitsemallenne alueelle: Saadaan aikaan/saadaan muutos Mistä syystä Suomen kehitystyötä tulisi kohdistaa juuri tälle mainitsemallenne alueelle? SPON- TAANI, ÄLÄ LUETTELE Saadaan aikaan/saadaan muutos Ei mainittu 0 975 99.0 99.0 Mainittu 1 10 1.0 1.0 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 16

Q2_22 (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q2_21] Mistä syystä Suomen kehitysyhteistyötä tulisi kohdistaa mainitsemallenne alueelle: Vanhan velan maksamista/kyseisiä maita on riistetty Mistä syystä Suomen kehitystyötä tulisi kohdistaa juuri tälle mainitsemallenne alueelle? SPON- TAANI, ÄLÄ LUETTELE Vanhan velan maksamista/kyseisiä maita on riistetty Ei mainittu 0 980 99.5 99.5 Mainittu 1 5 0.5 0.5 [Q2_22] Mistä syystä Suomen kehitysyhteistyötä tulisi kohdistaa mainitsemallenne alueelle: Hyvät kehitysmahdollisuudet/auttamismahdollisuudet Mistä syystä Suomen kehitystyötä tulisi kohdistaa juuri tälle mainitsemallenne alueelle? SPON- TAANI, ÄLÄ LUETTELE Hyvät kehitysmahdollisuudet/auttamismahdollisuudet Ei mainittu 0 961 97.6 97.6 Mainittu 1 24 2.4 2.4 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 17

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q2_23] Mistä syystä Suomen kehitysyhteistyötä tulisi kohdistaa mainitsemallenne alueelle: Pakolaisongelmat/pysyisivät omassa maassaan Mistä syystä Suomen kehitystyötä tulisi kohdistaa juuri tälle mainitsemallenne alueelle? SPON- TAANI, ÄLÄ LUETTELE Pakolaisongelmat/pysyisivät omassa maassaan Ei mainittu 0 965 98.0 98.0 Mainittu 1 20 2.0 2.0 [Q2_24] Mistä syystä Suomen kehitysyhteistyötä tulisi kohdistaa mainitsemallenne alueelle: Perinne/opittu auttamaan/tehty ennenkin Mistä syystä Suomen kehitystyötä tulisi kohdistaa juuri tälle mainitsemallenne alueelle? SPON- TAANI, ÄLÄ LUETTELE Perinne/opittu auttamaan/tehty ennenkin Ei mainittu 0 978 99.3 99.3 Mainittu 1 7 0.7 0.7 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 18

Q2_26 (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q2_25] Mistä syystä Suomen kehitysyhteistyötä tulisi kohdistaa mainitsemallenne alueelle: Naisille Mistä syystä Suomen kehitystyötä tulisi kohdistaa juuri tälle mainitsemallenne alueelle? SPON- TAANI, ÄLÄ LUETTELE Naisille Ei mainittu 0 977 99.2 99.2 Mainittu 1 8 0.8 0.8 [Q2_26] Mistä syystä Suomen kehitysyhteistyötä tulisi kohdistaa mainitsemallenne alueelle: Muu syy Mistä syystä Suomen kehitystyötä tulisi kohdistaa juuri tälle mainitsemallenne alueelle? SPON- TAANI, ÄLÄ LUETTELE Muu syy Ei mainittu 0 956 97.1 97.1 Mainittu 1 29 2.9 2.9 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 19

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q2_27] Mistä syystä Suomen kehitysyhteistyötä tulisi kohdistaa mainitsemallenne alueelle: Ei osaa sanoa Mistä syystä Suomen kehitystyötä tulisi kohdistaa juuri tälle mainitsemallenne alueelle? SPON- TAANI, ÄLÄ LUETTELE Ei osaa sanoa Ei mainittu 0 961 97.6 97.6 Mainittu 1 24 2.4 2.4 [Q3_1] Mille aloille Suomen kehitysyhteistyötä tulisi suunnata eniten (valitse kolme tärkeintä): Opetus Mille aloille Suomen kehitysyhteistyötä tulisi mielestänne suunnata eniten? Valitkaa tässä luetelluista aloista kolme mielestänne tärkeintä. KORTTI 2B Opetus Ohjeet haastattelijalle Kortti 2B 20

Q3_3 Ei mainittu 0 509 51.7 51.7 Mainittu 1 476 48.3 48.3 [Q3_2] Mille aloille Suomen kehitysyhteistyötä tulisi suunnata eniten (valitse kolme tärkeintä): Terveydenhuolto ja väestökysymykset Mille aloille Suomen kehitysyhteistyötä tulisi mielestänne suunnata eniten? Valitkaa tässä luetelluista aloista kolme mielestänne tärkeintä. KORTTI 2B Terveydenhuolto ja väestökysymykset Ei mainittu 0 239 24.3 24.3 Mainittu 1 746 75.7 75.7 [Q3_3] Mille aloille Suomen kehitysyhteistyötä tulisi suunnata eniten (valitse kolme tärkeintä): Vesihuolto ja viemäröinti Mille aloille Suomen kehitysyhteistyötä tulisi mielestänne suunnata eniten? Valitkaa tässä luetelluista aloista kolme mielestänne tärkeintä. KORTTI 2B Vesihuolto ja viemäröinti Ei mainittu 0 668 67.8 67.8 Mainittu 1 317 32.2 32.2 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 21

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q3_4] Mille aloille Suomen kehitysyhteistyötä tulisi suunnata eniten (valitse kolme tärkeintä): Ihmisoikeudet, demokratia, tasa-arvo ja hyvä hallinto Mille aloille Suomen kehitysyhteistyötä tulisi mielestänne suunnata eniten? Valitkaa tässä luetelluista aloista kolme mielestänne tärkeintä. KORTTI 2B Ihmisoikeudet, demokratia, tasa-arvo ja hyvä hallinto Ei mainittu 0 595 60.4 60.4 Mainittu 1 390 39.6 39.6 [Q3_5] Mille aloille Suomen kehitysyhteistyötä tulisi suunnata eniten (valitse kolme tärkeintä): Tietoliikenne ja tietotekniikka Mille aloille Suomen kehitysyhteistyötä tulisi mielestänne suunnata eniten? Valitkaa tässä luetelluista aloista kolme mielestänne tärkeintä. KORTTI 2B Tietoliikenne ja tietotekniikka Ei mainittu 0 940 95.4 95.4 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 22

Q3_7 (taulukko jatkuu ed. sivulta) Mainittu 1 45 4.6 4.6 [Q3_6] Mille aloille Suomen kehitysyhteistyötä tulisi suunnata eniten (valitse kolme tärkeintä): Energiahuolto ja kuljetusala Mille aloille Suomen kehitysyhteistyötä tulisi mielestänne suunnata eniten? Valitkaa tässä luetelluista aloista kolme mielestänne tärkeintä. KORTTI 2B Energiahuolto ja kuljetusala Ei mainittu 0 945 95.9 95.9 Mainittu 1 40 4.1 4.1 [Q3_7] Mille aloille Suomen kehitysyhteistyötä tulisi suunnata eniten (valitse kolme tärkeintä): Yritys- ja pankkitoiminta Mille aloille Suomen kehitysyhteistyötä tulisi mielestänne suunnata eniten? Valitkaa tässä luetelluista aloista kolme mielestänne tärkeintä. KORTTI 2B Yritys- ja pankkitoiminta Ei mainittu 0 963 97.8 97.8 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 23

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) Mainittu 1 22 2.2 2.2 [Q3_8] Mille aloille Suomen kehitysyhteistyötä tulisi suunnata eniten (valitse kolme tärkeintä): Teollinen kehitys Mille aloille Suomen kehitysyhteistyötä tulisi mielestänne suunnata eniten? Valitkaa tässä luetelluista aloista kolme mielestänne tärkeintä. KORTTI 2B Teollinen kehitys Ei mainittu 0 863 87.6 87.6 Mainittu 1 122 12.4 12.4 [Q3_9] Mille aloille Suomen kehitysyhteistyötä tulisi suunnata eniten (valitse kolme tärkeintä): Maa- ja kalatalous Mille aloille Suomen kehitysyhteistyötä tulisi mielestänne suunnata eniten? Valitkaa tässä luetelluista aloista kolme mielestänne tärkeintä. KORTTI 2B Maa- ja kalatalous Ei mainittu 0 890 90.4 90.4 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 24

Q3_11 (taulukko jatkuu ed. sivulta) Mainittu 1 95 9.6 9.6 [Q3_10] Mille aloille Suomen kehitysyhteistyötä tulisi suunnata eniten (valitse kolme tärkeintä): Metsätalous Mille aloille Suomen kehitysyhteistyötä tulisi mielestänne suunnata eniten? Valitkaa tässä luetelluista aloista kolme mielestänne tärkeintä. KORTTI 2B Metsätalous Ei mainittu 0 945 95.9 95.9 Mainittu 1 40 4.1 4.1 [Q3_11] Mille aloille Suomen kehitysyhteistyötä tulisi suunnata eniten (valitse kolme tärkeintä): Ympäristönsuojelu Mille aloille Suomen kehitysyhteistyötä tulisi mielestänne suunnata eniten? Valitkaa tässä luetelluista aloista kolme mielestänne tärkeintä. KORTTI 2B Ympäristönsuojelu Ei mainittu 0 746 75.7 75.7 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 25

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) Mainittu 1 239 24.3 24.3 [Q3_12] Mille aloille Suomen kehitysyhteistyötä tulisi suunnata eniten (valitse kolme tärkeintä): Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen Mille aloille Suomen kehitysyhteistyötä tulisi mielestänne suunnata eniten? Valitkaa tässä luetelluista aloista kolme mielestänne tärkeintä. KORTTI 2B Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen Ei mainittu 0 702 71.3 71.3 Mainittu 1 283 28.7 28.7 [Q3_13] Mille aloille Suomen kehitysyhteistyötä tulisi suunnata eniten (valitse kolme tärkeintä): Ei osaa sanoa Mille aloille Suomen kehitysyhteistyötä tulisi mielestänne suunnata eniten? Valitkaa tässä luetelluista aloista kolme mielestänne tärkeintä. KORTTI 2B Ei osaa sanoa Ei mainittu 0 980 99.5 99.5 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 26

Q4_2 (taulukko jatkuu ed. sivulta) Mainittu 1 5 0.5 0.5 [Q4_1] Mitkä seuraavista Suomen kehitysyhteistyön päämääristä olisivat tärkeimpiä (valitse kolme vaihtoehtoa): Maailmanlaajuisen turvallisuuden lisääminen Mitä tässä luetelluista kehitysyhteistyön päämääristä Te pitäisitte tärkeimpinä Suomen kehitysyhteistyössä? Valitkaa kolme vaihtoehtoa. KORTTI 2C Maailmanlaajuisen turvallisuuden lisääminen Ei mainittu 0 642 65.2 65.2 Mainittu 1 343 34.8 34.8 [Q4_2] Mitkä seuraavista Suomen kehitysyhteistyön päämääristä olisivat tärkeimpiä (valitse kolme vaihtoehtoa): Rauhan turvaaminen kehitysmaissa Mitä tässä luetelluista kehitysyhteistyön päämääristä Te pitäisitte tärkeimpinä Suomen kehitysyhteistyössä? Valitkaa kolme vaihtoehtoa. KORTTI 2C Rauhan turvaaminen kehitysmaissa 27

2. Muuttujat Ei mainittu 0 682 69.2 69.2 Mainittu 1 303 30.8 30.8 [Q4_3] Mitkä seuraavista Suomen kehitysyhteistyön päämääristä olisivat tärkeimpiä (valitse kolme vaihtoehtoa): Kehitysmaiden köyhyyden vähentäminen Mitä tässä luetelluista kehitysyhteistyön päämääristä Te pitäisitte tärkeimpinä Suomen kehitysyhteistyössä? Valitkaa kolme vaihtoehtoa. KORTTI 2C Kehitysmaiden köyhyyden vähentäminen Ei mainittu 0 618 62.7 62.7 Mainittu 1 367 37.3 37.3 [Q4_4] Mitkä seuraavista Suomen kehitysyhteistyön päämääristä olisivat tärkeimpiä (valitse kolme vaihtoehtoa): Maapallon kannalta kestämättömien tuotanto- ja kulutustapojen muuttaminen Mitä tässä luetelluista kehitysyhteistyön päämääristä Te pitäisitte tärkeimpinä Suomen kehitysyhteistyössä? Valitkaa kolme vaihtoehtoa. KORTTI 2C Maapallon kannalta kestämättömien tuotanto- ja kulutustapojen muuttaminen 28

Q4_6 Ei mainittu 0 820 83.2 83.2 Mainittu 1 165 16.8 16.8 [Q4_5] Mitkä seuraavista Suomen kehitysyhteistyön päämääristä olisivat tärkeimpiä (valitse kolme vaihtoehtoa): Taloudellisen vuorovaikutuksen lisääminen Mitä tässä luetelluista kehitysyhteistyön päämääristä Te pitäisitte tärkeimpinä Suomen kehitysyhteistyössä? Valitkaa kolme vaihtoehtoa. KORTTI 2C Taloudellisen vuorovaikutuksen lisääminen Ei mainittu 0 907 92.1 92.1 Mainittu 1 78 7.9 7.9 [Q4_6] Mitkä seuraavista Suomen kehitysyhteistyön päämääristä olisivat tärkeimpiä (valitse kolme vaihtoehtoa): Suomalaisten yritysten auttaminen kehitysmaiden markkinoille Mitä tässä luetelluista kehitysyhteistyön päämääristä Te pitäisitte tärkeimpinä Suomen kehitysyhteistyössä? Valitkaa kolme vaihtoehtoa. KORTTI 2C Suomalaisten yritysten auttaminen kehitysmaiden markkinoille 29

2. Muuttujat Ei mainittu 0 940 95.4 95.4 Mainittu 1 45 4.6 4.6 [Q4_7] Mitkä seuraavista Suomen kehitysyhteistyön päämääristä olisivat tärkeimpiä (valitse kolme vaihtoehtoa): Väestönkasvun hillitseminen Mitä tässä luetelluista kehitysyhteistyön päämääristä Te pitäisitte tärkeimpinä Suomen kehitysyhteistyössä? Valitkaa kolme vaihtoehtoa. KORTTI 2C Väestönkasvun hillitseminen Ei mainittu 0 715 72.6 72.6 Mainittu 1 270 27.4 27.4 [Q4_8] Mitkä seuraavista Suomen kehitysyhteistyön päämääristä olisivat tärkeimpiä (valitse kolme vaihtoehtoa): Kehitysmaiden auttaminen omavaraisuuteen Mitä tässä luetelluista kehitysyhteistyön päämääristä Te pitäisitte tärkeimpinä Suomen kehitysyhteistyössä? Valitkaa kolme vaihtoehtoa. KORTTI 2C Kehitysmaiden auttaminen omavaraisuuteen Ei mainittu 0 567 57.6 57.6 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 30

Q4_10 (taulukko jatkuu ed. sivulta) Mainittu 1 418 42.4 42.4 [Q4_9] Mitkä seuraavista Suomen kehitysyhteistyön päämääristä olisivat tärkeimpiä (valitse kolme vaihtoehtoa): Tasa-arvon, kansanvallan ja ihmisoikeuksien edistäminen Mitä tässä luetelluista kehitysyhteistyön päämääristä Te pitäisitte tärkeimpinä Suomen kehitysyhteistyössä? Valitkaa kolme vaihtoehtoa. KORTTI 2C Tasa-arvon, kansanvallan ja ihmisoikeuksien edistäminen Ei mainittu 0 754 76.5 76.5 Mainittu 1 231 23.5 23.5 [Q4_10] Mitkä seuraavista Suomen kehitysyhteistyön päämääristä olisivat tärkeimpiä (valitse kolme vaihtoehtoa): Suomen ja suomalaisten kansainvälistyminen Mitä tässä luetelluista kehitysyhteistyön päämääristä Te pitäisitte tärkeimpinä Suomen kehitysyhteistyössä? Valitkaa kolme vaihtoehtoa. KORTTI 2C Suomen ja suomalaisten kansainvälistyminen 31

2. Muuttujat Ei mainittu 0 949 96.3 96.3 Mainittu 1 36 3.7 3.7 [Q4_11] Mitkä seuraavista Suomen kehitysyhteistyön päämääristä olisivat tärkeimpiä (valitse kolme vaihtoehtoa): Ympäristöuhkien torjuminen ja ympäristönsuojelun edistäminen Mitä tässä luetelluista kehitysyhteistyön päämääristä Te pitäisitte tärkeimpinä Suomen kehitysyhteistyössä? Valitkaa kolme vaihtoehtoa. KORTTI 2C Ympäristöuhkien torjuminen ja ympäristönsuojelun edistäminen Ei mainittu 0 784 79.6 79.6 Mainittu 1 201 20.4 20.4 [Q4_12] Mitkä seuraavista Suomen kehitysyhteistyön päämääristä olisivat tärkeimpiä (valitse kolme vaihtoehtoa): Tartuntatautien kuten hivin ja aidsin torjunta Mitä tässä luetelluista kehitysyhteistyön päämääristä Te pitäisitte tärkeimpinä Suomen kehitysyhteistyössä? Valitkaa kolme vaihtoehtoa. KORTTI 2C Tartuntatautien kuten hivin ja aidsin torjunta 32

Q5_1 Ei mainittu 0 589 59.8 59.8 Mainittu 1 396 40.2 40.2 [Q4_13] Mitkä seuraavista Suomen kehitysyhteistyön päämääristä olisivat tärkeimpiä (valitse kolme vaihtoehtoa): Ei osaa sanoa Mitä tässä luetelluista kehitysyhteistyön päämääristä Te pitäisitte tärkeimpinä Suomen kehitysyhteistyössä? Valitkaa kolme vaihtoehtoa. KORTTI 2C Ei osaa sanoa Ei mainittu 0 978 99.3 99.3 Mainittu 1 7 0.7 0.7 [Q5_1] Mistä Afrikan maiden ongelmat johtuvat (mainitse kaksi tärkeintä): Luonnononnettomuuksista Mistä Afrikan maiden ongelmat mielestänne johtuvat? Valitkaa kortilla olevista vaihtoehdoista ne kaksi, joita pidätte tärkeimpinä syinä ongelmiin. KORTTI 2D Luonnononnettomuuksista Ei mainittu 0 937 95.1 95.1 Mainittu 1 48 4.9 4.9 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 33

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q5_2] Mistä Afrikan maiden ongelmat johtuvat (mainitse kaksi tärkeintä): Sodista ja kahakoista Mistä Afrikan maiden ongelmat mielestänne johtuvat? Valitkaa kortilla olevista vaihtoehdoista ne kaksi, joita pidätte tärkeimpinä syinä ongelmiin. KORTTI 2D Sodista ja kahakoista Ei mainittu 0 561 57.0 57.0 Mainittu 1 424 43.0 43.0 [Q5_3] Mistä Afrikan maiden ongelmat johtuvat (mainitse kaksi tärkeintä): Taudeista Mistä Afrikan maiden ongelmat mielestänne johtuvat? Valitkaa kortilla olevista vaihtoehdoista ne kaksi, joita pidätte tärkeimpinä syinä ongelmiin. KORTTI 2D Taudeista Ei mainittu 0 730 74.1 74.1 Mainittu 1 255 25.9 25.9 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 34

Q5_5 (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q5_4] Mistä Afrikan maiden ongelmat johtuvat (mainitse kaksi tärkeintä): Ilmastosta Mistä Afrikan maiden ongelmat mielestänne johtuvat? Valitkaa kortilla olevista vaihtoehdoista ne kaksi, joita pidätte tärkeimpinä syinä ongelmiin. KORTTI 2D Ilmastosta Ei mainittu 0 886 89.9 89.9 Mainittu 1 99 10.1 10.1 [Q5_5] Mistä Afrikan maiden ongelmat johtuvat (mainitse kaksi tärkeintä): Maailmantalouden ja -kaupan epäoikeudenmukaisuuksista Mistä Afrikan maiden ongelmat mielestänne johtuvat? Valitkaa kortilla olevista vaihtoehdoista ne kaksi, joita pidätte tärkeimpinä syinä ongelmiin. KORTTI 2D Maailmantalouden ja -kaupan epäoikeudenmukaisuuksista Ei mainittu 0 844 85.7 85.7 Mainittu 1 141 14.3 14.3 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 35

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q5_6] Mistä Afrikan maiden ongelmat johtuvat (mainitse kaksi tärkeintä): Afrikkalaiset eivät tee tarpeeksi työtä Mistä Afrikan maiden ongelmat mielestänne johtuvat? Valitkaa kortilla olevista vaihtoehdoista ne kaksi, joita pidätte tärkeimpinä syinä ongelmiin. KORTTI 2D Afrikkalaiset eivät tee tarpeeksi työtä Ei mainittu 0 945 95.9 95.9 Mainittu 1 40 4.1 4.1 [Q5_7] Mistä Afrikan maiden ongelmat johtuvat (mainitse kaksi tärkeintä): Koulutuksen puutteesta Mistä Afrikan maiden ongelmat mielestänne johtuvat? Valitkaa kortilla olevista vaihtoehdoista ne kaksi, joita pidätte tärkeimpinä syinä ongelmiin. KORTTI 2D Koulutuksen puutteesta Ei mainittu 0 488 49.5 49.5 Mainittu 1 497 50.5 50.5 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 36

Q5_9 (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q5_8] Mistä Afrikan maiden ongelmat johtuvat (mainitse kaksi tärkeintä): Afrikan maista puuttuu pääomia Mistä Afrikan maiden ongelmat mielestänne johtuvat? Valitkaa kortilla olevista vaihtoehdoista ne kaksi, joita pidätte tärkeimpinä syinä ongelmiin. KORTTI 2D Afrikan maista puuttuu pääomia Ei mainittu 0 887 90.1 90.1 Mainittu 1 98 9.9 9.9 [Q5_9] Mistä Afrikan maiden ongelmat johtuvat (mainitse kaksi tärkeintä): Korruptiosta Mistä Afrikan maiden ongelmat mielestänne johtuvat? Valitkaa kortilla olevista vaihtoehdoista ne kaksi, joita pidätte tärkeimpinä syinä ongelmiin. KORTTI 2D Korruptiosta Ei mainittu 0 866 87.9 87.9 Mainittu 1 119 12.1 12.1 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 37

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q5_10] Mistä Afrikan maiden ongelmat johtuvat (mainitse kaksi tärkeintä): Siirtomaavallan aikaisista rasitteista Mistä Afrikan maiden ongelmat mielestänne johtuvat? Valitkaa kortilla olevista vaihtoehdoista ne kaksi, joita pidätte tärkeimpinä syinä ongelmiin. KORTTI 2D Siirtomaavallan aikaisista rasitteista Ei mainittu 0 862 87.5 87.5 Mainittu 1 123 12.5 12.5 [Q5_11] Mistä Afrikan maiden ongelmat johtuvat (mainitse kaksi tärkeintä): Kehitysyhteistyön epäonnistumisesta Mistä Afrikan maiden ongelmat mielestänne johtuvat? Valitkaa kortilla olevista vaihtoehdoista ne kaksi, joita pidätte tärkeimpinä syinä ongelmiin. KORTTI 2D Kehitysyhteistyön epäonnistumisesta Ei mainittu 0 959 97.4 97.4 Mainittu 1 26 2.6 2.6 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 38

Q5_13 (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q5_12] Mistä Afrikan maiden ongelmat johtuvat (mainitse kaksi tärkeintä): Afrikan maiden suurista veloista Mistä Afrikan maiden ongelmat mielestänne johtuvat? Valitkaa kortilla olevista vaihtoehdoista ne kaksi, joita pidätte tärkeimpinä syinä ongelmiin. KORTTI 2D Afrikan maiden suurista veloista Ei mainittu 0 935 94.9 94.9 Mainittu 1 50 5.1 5.1 [Q5_13] Mistä Afrikan maiden ongelmat johtuvat (mainitse kaksi tärkeintä): Ei osaa sanoa Mistä Afrikan maiden ongelmat mielestänne johtuvat? Valitkaa kortilla olevista vaihtoehdoista ne kaksi, joita pidätte tärkeimpinä syinä ongelmiin. KORTTI 2D Ei osaa sanoa Ei mainittu 0 976 99.1 99.1 Mainittu 1 9 0.9 0.9 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 39

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q6] Kumpi väittämistä vastaa mielipidettänne Afrikan maiden tulevaisuudesta Millaisena näette Afrikan maiden tulevaisuuden? Kumpi näistä väittämistä vastaa lähinnä teidän mielipidettänne? Ohjeet haastattelijalle KORTTI 2E. LUE JA NÄYTÄ KORTTI Afrikkaa vaivaavat ongelmat voidaan ratkaista sen 1 597 60.6 60.6 maiden omilla ponnistuksilla ja kansainvälisellä yhteistyöllä, koska siellä on monenlaisia kehitysmahdollisuuksia Afrikan maiden ongelmat ovat niin suuria, että niitä 2 374 38.0 38.0 ei voi ratkaista lähitulevaisuudessa Ei osaa sanoa 3 14 1.4 1.4 [Q7_1] Millaisin keinoin Afrikan tilannetta voitaisiin parantaa (valitse kolme vaihtoehtoa): Lisäämällä kehitysyhteistyötä Millaisin keinoin Afrikan tilannetta voitaisiin tehokkaimmin parantaa. Valitkaa kolme vaihtoehtoa kortilla olevista asioista. KORTTI 2F Lisäämällä kehitysyhteistyötä 40

Q7_3 Ei mainittu 0 313 31.8 31.8 Mainittu 1 672 68.2 68.2 [Q7_2] Millaisin keinoin Afrikan tilannetta voitaisiin parantaa (valitse kolme vaihtoehtoa): Vapauttamalla kansainvälistä kauppaa Millaisin keinoin Afrikan tilannetta voitaisiin tehokkaimmin parantaa. Valitkaa kolme vaihtoehtoa kortilla olevista asioista. KORTTI 2F Vapauttamalla kansainvälistä kauppaa Ei mainittu 0 746 75.7 75.7 Mainittu 1 239 24.3 24.3 [Q7_3] Millaisin keinoin Afrikan tilannetta voitaisiin parantaa (valitse kolme vaihtoehtoa): Rohkaisemalla investointeja Afrikan maihin Millaisin keinoin Afrikan tilannetta voitaisiin tehokkaimmin parantaa. Valitkaa kolme vaihtoehtoa kortilla olevista asioista. KORTTI 2F Rohkaisemalla investointeja Afrikan maihin Ei mainittu 0 532 54.0 54.0 Mainittu 1 453 46.0 46.0 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 41

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q7_4] Millaisin keinoin Afrikan tilannetta voitaisiin parantaa (valitse kolme vaihtoehtoa): Mitätöimällä Afrikan maiden velat Millaisin keinoin Afrikan tilannetta voitaisiin tehokkaimmin parantaa. Valitkaa kolme vaihtoehtoa kortilla olevista asioista. KORTTI 2F Mitätöimällä Afrikan maiden velat Ei mainittu 0 723 73.4 73.4 Mainittu 1 262 26.6 26.6 [Q7_5] Millaisin keinoin Afrikan tilannetta voitaisiin parantaa (valitse kolme vaihtoehtoa): Tukemalla konfliktien ratkaisua ja ehkäisemällä uusia konflikteja Millaisin keinoin Afrikan tilannetta voitaisiin tehokkaimmin parantaa. Valitkaa kolme vaihtoehtoa kortilla olevista asioista. KORTTI 2F Tukemalla konfliktien ratkaisua ja ehkäisemällä uusia konflikteja Ei mainittu 0 437 44.4 44.4 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 42

Q7_7 (taulukko jatkuu ed. sivulta) Mainittu 1 548 55.6 55.6 [Q7_6] Millaisin keinoin Afrikan tilannetta voitaisiin parantaa (valitse kolme vaihtoehtoa): Parantamalla halpojen aids-lääkkeiden saatavuutta Millaisin keinoin Afrikan tilannetta voitaisiin tehokkaimmin parantaa. Valitkaa kolme vaihtoehtoa kortilla olevista asioista. KORTTI 2F Parantamalla halpojen aids-lääkkeiden saatavuutta Ei mainittu 0 419 42.5 42.5 Mainittu 1 566 57.5 57.5 [Q7_7] Millaisin keinoin Afrikan tilannetta voitaisiin parantaa (valitse kolme vaihtoehtoa): Ei osaa sanoa Millaisin keinoin Afrikan tilannetta voitaisiin tehokkaimmin parantaa. Valitkaa kolme vaihtoehtoa kortilla olevista asioista. KORTTI 2F Ei osaa sanoa Ei mainittu 0 975 99.0 99.0 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 43

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) Mainittu 1 10 1.0 1.0 [Q8] Mielipide Suomen kauppapolitiikan ja kehitysyhteistyöpolitiikan suhteesta Mitä mieltä olette Suomen kauppapolitiikan ja kehitysyhteistyöpolitiikan keskinäisestä suhteesta? Mikä näistä vaihtoehdoista vastaa lähinnä teidän mielipidettänne? Ohjeet haastattelijalle KORTTI 2G. LUE JA NÄYTÄ KORTTI Kauppapolitiikkaa ja kehitysyhteistyöpolitiikkaa ei 1 175 17.8 17.8 tule sekoittaa toisiinsa Kauppapolitiikkaa pitää harjoittaa siten, ettei se syö 2 215 21.8 21.8 pohjaa kehitysyhteistyön onnistumiselta Kehitysyhteistyön pitää tukea kauppapolitiikkaa, esimerkiksi 3 131 13.3 13.3 suomalaisten yritysten vientiponnistuksia Kauppapolitiikan ja kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteiden 4 427 43.4 43.4 tulee olla sopusoinnussa keskenään Ei osaa sanoa 5 37 3.8 3.8 [Q9] Onko Suomessa saatavilla riittävästi tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista Onko Suomessa saatavilla riittävästi tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista teidän mielestänne? 44

Q10_2 Kyllä 1 625 63.5 63.5 Ei 2 329 33.4 33.4 Ei osaa sanoa 3 31 3.1 3.1 [Q10_1] Kuinka luotettavana pidätte seuraavilta tahoilta saamaanne tietoa kehitysmaista ja kehitysyhteistyöstä: Viranomaisten antama tieto Kuinka luotettavana pidätte seuraavilta tahoilta saamaanne tietoa kehitysmaista ja kehitysyhteistyöstä? KORTTI 2H Viranomaisten antama tieto Erittäin luotettavaa 1 129 13.1 13.1 Melko luotettavaa 2 651 66.1 66.1 Ei kovin luotettavaa 3 177 18.0 18.0 Erittäin epäluotettavaa 4 15 1.5 1.5 Ei osaa sanoa 5 13 1.3 1.3 [Q10_2] Kuinka luotettavana pidätte seuraavilta tahoilta saamaanne tietoa kehitysmaista ja kehitysyhteistyöstä: Kansalaisjärjestöjen antama tieto Kuinka luotettavana pidätte seuraavilta tahoilta saamaanne tietoa kehitysmaista ja kehitysyhteistyöstä? KORTTI 2H Kansalaisjärjestöjen antama tieto 45

2. Muuttujat Erittäin luotettavaa 1 130 13.2 13.2 Melko luotettavaa 2 611 62.0 62.0 Ei kovin luotettavaa 3 200 20.3 20.3 Erittäin epäluotettavaa 4 17 1.7 1.7 Ei osaa sanoa 5 27 2.7 2.7 [Q10_3] Kuinka luotettavana pidätte seuraavilta tahoilta saamaanne tietoa kehitysmaista ja kehitysyhteistyöstä: Tiedotusvälineiden antama tieto Kuinka luotettavana pidätte seuraavilta tahoilta saamaanne tietoa kehitysmaista ja kehitysyhteistyöstä? KORTTI 2H Tiedotusvälineiden antama tieto Erittäin luotettavaa 1 64 6.5 6.5 Melko luotettavaa 2 504 51.2 51.2 Ei kovin luotettavaa 3 357 36.2 36.2 Erittäin epäluotettavaa 4 50 5.1 5.1 Ei osaa sanoa 5 10 1.0 1.0 [Q11_1] Mistä on saanut tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista (enintään kolme vaihtoehtoa): Televisiosta Mistä Te olette saanut tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista? Valitkaa enintään kolme vaihtoehtoa, mistä olette saanut eniten tietoa. KORTTI 21 Televisiosta 46

Q11_3 Ei mainittu 0 112 11.4 11.4 Mainittu 1 873 88.6 88.6 [Q11_2] Mistä on saanut tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista (enintään kolme vaihtoehtoa): Radiosta Mistä Te olette saanut tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista? Valitkaa enintään kolme vaihtoehtoa, mistä olette saanut eniten tietoa. KORTTI 21 Radiosta Ei mainittu 0 673 68.3 68.3 Mainittu 1 312 31.7 31.7 [Q11_3] Mistä on saanut tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista (enintään kolme vaihtoehtoa): Sanomalehdistä Mistä Te olette saanut tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista? Valitkaa enintään kolme vaihtoehtoa, mistä olette saanut eniten tietoa. KORTTI 21 Sanomalehdistä Ei mainittu 0 223 22.6 22.6 Mainittu 1 762 77.4 77.4 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 47

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q11_4] Mistä on saanut tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista (enintään kolme vaihtoehtoa): Yleisaikakauslehdistä Mistä Te olette saanut tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista? Valitkaa enintään kolme vaihtoehtoa, mistä olette saanut eniten tietoa. KORTTI 21 Yleisaikakauslehdistä Ei mainittu 0 803 81.5 81.5 Mainittu 1 182 18.5 18.5 [Q11_5] Mistä on saanut tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista (enintään kolme vaihtoehtoa): Alan erikoislehdistä Mistä Te olette saanut tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista? Valitkaa enintään kolme vaihtoehtoa, mistä olette saanut eniten tietoa. KORTTI 21 Alan erikoislehdistä Ei mainittu 0 946 96.0 96.0 Mainittu 1 39 4.0 4.0 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 48

Q11_7 (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q11_6] Mistä on saanut tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista (enintään kolme vaihtoehtoa): Internetistä yleensä Mistä Te olette saanut tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista? Valitkaa enintään kolme vaihtoehtoa, mistä olette saanut eniten tietoa. KORTTI 21 Internetistä yleensä Ei mainittu 0 932 94.6 94.6 Mainittu 1 53 5.4 5.4 [Q11_7] Mistä on saanut tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista (enintään kolme vaihtoehtoa): Internetin erityissivuilta Mistä Te olette saanut tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista? Valitkaa enintään kolme vaihtoehtoa, mistä olette saanut eniten tietoa. KORTTI 21 Internetin erityissivuilta Ei mainittu 0 972 98.7 98.7 Mainittu 1 13 1.3 1.3 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 49

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q11_8] Mistä on saanut tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista (enintään kolme vaihtoehtoa): Kansalaisjärjestöiltä Mistä Te olette saanut tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista? Valitkaa enintään kolme vaihtoehtoa, mistä olette saanut eniten tietoa. KORTTI 21 Kansalaisjärjestöiltä Ei mainittu 0 907 92.1 92.1 Mainittu 1 78 7.9 7.9 [Q11_9] Mistä on saanut tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista (enintään kolme vaihtoehtoa): Yleisötilaisuuksista, näyttelyistä Mistä Te olette saanut tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista? Valitkaa enintään kolme vaihtoehtoa, mistä olette saanut eniten tietoa. KORTTI 21 Yleisötilaisuuksista, näyttelyistä Ei mainittu 0 961 97.6 97.6 Mainittu 1 24 2.4 2.4 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 50

Q11_11 (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q11_10] Mistä on saanut tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista (enintään kolme vaihtoehtoa): Koulusta tai opiskelun yhteydessä Mistä Te olette saanut tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista? Valitkaa enintään kolme vaihtoehtoa, mistä olette saanut eniten tietoa. KORTTI 21 Koulusta tai opiskelun yhteydessä Ei mainittu 0 763 77.5 77.5 Mainittu 1 222 22.5 22.5 [Q11_11] Mistä on saanut tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista (enintään kolme vaihtoehtoa): Kirjoista Mistä Te olette saanut tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista? Valitkaa enintään kolme vaihtoehtoa, mistä olette saanut eniten tietoa. KORTTI 21 Kirjoista Ei mainittu 0 925 93.9 93.9 Mainittu 1 60 6.1 6.1 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 51

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q11_12] Mistä on saanut tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista (enintään kolme vaihtoehtoa): Perheenjäseniltä, ystäviltä, tuttavilta Mistä Te olette saanut tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista? Valitkaa enintään kolme vaihtoehtoa, mistä olette saanut eniten tietoa. KORTTI 21 Perheenjäseniltä, ystäviltä, tuttavilta Ei mainittu 0 921 93.5 93.5 Mainittu 1 64 6.5 6.5 [Q11_13] Mistä on saanut tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista (enintään kolme vaihtoehtoa): Työpaikalta Mistä Te olette saanut tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista? Valitkaa enintään kolme vaihtoehtoa, mistä olette saanut eniten tietoa. KORTTI 21 Työpaikalta Ei mainittu 0 956 97.1 97.1 Mainittu 1 29 2.9 2.9 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 52

Q11_15 (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q11_14] Mistä on saanut tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista (enintään kolme vaihtoehtoa): Harrastuksista, matkoilta Mistä Te olette saanut tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista? Valitkaa enintään kolme vaihtoehtoa, mistä olette saanut eniten tietoa. KORTTI 21 Harrastuksista, matkoilta Ei mainittu 0 947 96.1 96.1 Mainittu 1 38 3.9 3.9 [Q11_15] Mistä on saanut tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista (enintään kolme vaihtoehtoa): Muualta Mistä Te olette saanut tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista? Valitkaa enintään kolme vaihtoehtoa, mistä olette saanut eniten tietoa. KORTTI 21 Muualta Ei mainittu 0 978 99.3 99.3 Mainittu 1 7 0.7 0.7 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 53

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q11_16] Mistä on saanut tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista (enintään kolme vaihtoehtoa): Ei osaa sanoa Mistä Te olette saanut tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista? Valitkaa enintään kolme vaihtoehtoa, mistä olette saanut eniten tietoa. KORTTI 21 Ei osaa sanoa Ei mainittu 0 980 99.5 99.5 Mainittu 1 5 0.5 0.5 [Q12] Mikä on Suomen kehitysyhteistyön nykyinen osuus bruttokansantulosta YK:n suositus on, että teollisuusmaat käyttäisivät kehitysyhteistyöhön 0,7 % bruttokansantulostaan. Mikä on käsityksenne mukaan Suomen kehitysyhteistyön nykyinen osuus bruttokansantulostamme? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista: Ohjeet haastattelijalle KORTTI 2 J 0,05 % 1 56 5.7 5.7 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 54

Q13 (taulukko jatkuu ed. sivulta) 0,1 % 2 104 10.6 10.6 0,3 % 3 352 35.7 35.7 0,5 % 4 188 19.1 19.1 0,7 % 5 73 7.4 7.4 1,0 % 6 85 8.6 8.6 1,5 % 7 24 2.4 2.4 2,0 % 8 16 1.6 1.6 Yli 2 %, paljonko? 9 5 0.5 0.5 Ei osaa sanoa 10 82 8.3 8.3 [Q13] Kuinka suuri Suomen kehitysyhteistyön tulisi olla Suomen kehitysyhteistyömäärärahat ovat noin 0,3 % bruttokansantulosta. YK:n suosituksen mukaan teollisuusmaiden pitäisi käyttää kehitysyhteistyöhön 0,7 % bruttokansantulosta. Eri teollisuusmaiden kehitysyhteistyön suuruus on 0,1-1 % bruttokansantulosta. Kuinka suuri Suomen kehitysyhteistyön tulisi teidän mielestänne olla? Valitkaa tässä olevista vaihtoehdoista se, joka lähinnä vastaa mielipidettänne. Ohjeet haastattelijalle KORTTI 2K Ei yhtään 1 17 1.7 1.7 0,1 % 2 26 2.6 2.6 0,3 % 3 135 13.7 13.7 0,5 % 4 245 24.9 24.9 0,7 % 5 312 31.7 31.7 1,0 % 6 149 15.1 15.1 1,5 % 7 29 2.9 2.9 2,0 % 8 24 2.4 2.4 Yli 2 %, paljonko? 9 6 0.6 0.6 Ei osaa sanoa 10 42 4.3 4.3 55

2. Muuttujat [Q14] Mielipide YK:n antaman prosenttimääräisen suosituksen tarpeellisuudesta Mitä mieltä olette YK:n antaman prosenttimääräisen suosituksen tarpeellisuudesta: siis siitä, että 0,7 % bruttokansantulosta tulisi laittaa kehitysyhteistyöhön? Ohjeet haastattelijalle KORTTI 2L. NÄYTÄ KORTTI JA LUE. Kyllä, yhteinen %-määräinen tavoite on edelleen tarpeellinen, 1 707 71.8 71.8 koska vain siten saadaan riittävästi rahaa parhaan tuloksen saavuttamiseksi kehitysyhteistyössä Ei, prosenttimääräistä suositusta ei tarvita, paras tulos 2 250 25.4 25.4 saavutetaan kiinnittämällä huomiota muihin asioihin Ei osaa sanoa 3 28 2.8 2.8 [Q15] Millaista Suomen toiminta kehityskysymyksissä on kansainvälisillä foorumeilla Onko Suomen toiminta kehityskysymyksissä kansainvälisillä foorumeilla (esim.eu:ssa tai YK:ssa) mielestänne Aktiivista ja aloitteellista 1 510 51.8 51.8 Liian passiivista 2 363 36.9 36.9 Ei osaa sanoa 3 112 11.4 11.4 56

Q17_1 [Q16] Kuinka hyvin väittämä vastaa käsitystänne: Suomen kehitysyhteistyö on tehokasta ja onnistunutta Kuinka hyvin seuraava väittämä vastaa Teidän käsitystänne: Suomen kehitysyhteistyö on tehokasta ja onnistunutta. Ohjeet haastattelijalle LUETTELE VAIHTOEHDOT 1-4 Erittäin hyvin 1 39 4.0 4.0 Melko hyvin 2 712 72.3 72.3 Melko huonosti 3 198 20.1 20.1 Erittäin huonosti 4 16 1.6 1.6 Ei osaa sanoa 5 20 2.0 2.0 [Q17_1] Mielipide Suomen reaktion nopeudesta maailman ongelmatilanteissa Suomen hallitus osallistuu hätäavun antamiseen katastrofitilanteissa (esim. luonnononnettomuuksien ja sotien uhrien avustamiseen). Oletteko yleisesti ottaen ollut Suomen reaktion nopeuteen maailman ongelmatilanteissa...? Ohjeet haastattelijalle LUETTELE 1-3 Erittäin tyytyväinen 1 214 21.7 21.7 Melko tyytyväinen 2 691 70.2 70.2 Tyytymätön 3 59 6.0 6.0 Ei osaa sanoa 4 21 2.1 2.1 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 57