HELSN GN KAUPUNGN TLASTO V 3CY~D) W,\;lS\tJ\Zl E' N t: 1\(, \ A~T U 0 T A\\l'TC) TEO!...L,\SUU-S KAUPUNGN TEOLLSUUSLATOKSET 41 1956 VUOSKERTOMUS JU L KA SS UT HELSNGN KAUPUNGN TEOLLSUUSLATOSTEN LAUTAKUNTA HE~SNK 1957
STATSTQUE DE LA VLLE DE HELSNGFORS V SERVCES NDUS'TRELS MUNCPAUX 41 1956 RAPPORTS,. ANNUELS, PUBLES PA'R L'AD!\UNSTRATOl'! DES SERVCE~.NDUSTRELS MUNCPAUX HELSNK 1957, TYÖVÄEN KRJAPANO
SSÄLLYSLUETTELO Siv. Helsingin kaupungin teollisuuslaitosten lautakunnan toimintakertomus... V Vesilaitos... 1 Kaasulaitos... 21 Sähkölaitos... 37 T ABLE DES MATERES Page Administration des services industries municipaux... V Service des eau x.......................... 1 Usine a gaz... 21 Usine d'electricite...... 37
Helsingin kaupungin teollisuuslaitosten lautakunnan toimintakertomus vuodelta 1956. Teollisuuslaitosten lautakuntaan kuuluivat kertomusvuonna pääjohtaja Teuvo Aura puheenjohtajana, sosiaalijohtaja Yrjö Rantala varapuheenjohtajana sekä jäseninä teknikko Hannu Halme, diplomi-insinööri Kauko Hjelt, seppä Kalle Kaukonen,. peltiseppä Viljo Korhonen, toimitsija Olavi Laine, diplomi-insinööri Tor Nessling ja diplomi-insinööri Carl-Johan Nikander. Toimitsija Laineen tilalle valitsi kaupunginvaltuusto 21. 3. 1956 toimitsija Martin Backmanin. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa oli apulaiskaupunginjohtaja Ruben Granqvist Ja 1. 4. 1956 lähtien apulaiskaupunginjohtaja Hjalmar Krogius. Lautakunnan sihteerinä toimi teollisuuslaitosten asiamies varatuomari Pentti Lehto. Lautakunta kokoontui kertomusvuoden aikana 25 kertaa. Kokousten pöytäkirjat sisältävät 914 pykälää. Diariin on merkitty 818 saapunutta asiaa. Lähetettyjen kirjelmien lukumäärä oli 275. Lautakunta teki vuoden aikana muun muassa seuraavat lopulliset päätökset: 4.. 1. 16: Hyväksyttiin tilattavaksi Oy Telko Ab:n kautta ja vastuulla 2.500 m 40" läpimittaisia Sagma Limited nimisen englantilaisen toiminimen tarjoamia teräsputkia hintaan Sh 375/5d metriltä fob Middlesbrough. 4. 1. 31: Oikeutettiin sähkölaitos tekemään Oy Ulkomainos Ab:n kanssa pylväsmainoksien kiinnitysoikeutta koskeva vuokrasopimus.. 20. 1. 82: Hyväksyttiin kaasulaitoksen koksin lajitelman no. 3--6 hinnan korottaminen 9. 1. 1956 alkaen 8.500 markaksi tonnilta vapaasti varastossa. 20. 1. 107: Vahvistettiin viideksi miljoonaksi markaksi se ylin raja, johon teollisuuslaitosten toimitusjohtajien omalla vastuullaan yhdellä kertaa ostettavien koneiden ja kojeiden sekä raakaja tarveaineiden ynnä muiden arvo tai määrä saa nousta.. 3. 2. 126: lmalan johtotunnelin louhintatyö annettiin Elovuori & Kumpp. Oy:n suoritettavaksi urakkahintaan 14.800.000 mk. 3. 2. 133: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan 10 kpl 20/0,4kV 200 kva, 10 kpl 20/0,4 kv 300 kvaja 15 kp20/0,4 kv 500 kva muuntajia Oy Strömberg Ab:lta. 3. 2. 134: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Suomen Kaapelitehdas Oy:ltä 11.000 m erilaisia maakaapeleita yhteishintaan 15.591.000 mk netto ilman liikevaihtoveroa vapaasti Helsingissä. 17. 2. 177: Hyväksyttiin tilattavaksi ns. G. W. Berg & Co:n kautta ja vastuulla 1000 m 600 mm läpimittaisia Halbergerhiitte, Saar, nimisen ranskalaisen toiminimen tarjoamia kesklpakoisvalettuja valurautapaineputkia hintaan $ 25:94 '(1 $ = 350 Fr) metriltä. 17. 2. 180: Hyväksyttiin tilattavaksi Oy Kontino Ab:n kautta ja vastuulla 2000 m 800 mm läpimittaisia länsisaksalaisen toiminimen. Stahlkontor Hahnin tarjoamia teräsputkia hintaan US$ 3.694: 87/100 m 4 % % fob Pohjanmeren satama.
V 17. 2. 185: Oikeutettiin kaasulaitos ostamaan n. 20.000 tonnia amerikkalaisia New River Coking Slack hiiliä Oy Aimo Lindgren Ab:n kautta ja vastuulla hintaan mk 2.407: 77 tonnilta maksettaessa $:ssa tai, mikäli ei $-lisenssiä saada, mk 2.492: 04 maksun tapahtuessa i:ssa. 17. 2. 188: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan rakennusvirastolta Suvilahden uuden voimalaitoksen arkkitehtooninen ja rakennusteknillinen suunnittelu työ sekä sen jälkeen, kun tarkoitusta varten kuluvan vuoden talousarvioon merkittyyn määrärahaan on saatu käyttöoikeus, myös rakennustöiden suoritus myöhemmin vahvistettavia yleiskustannuslisiä käyttäen. 2. 3. 220: Hyväksyttiin tilattavaksi 1) Valtameri 0). _. \autta ja vastuulla 1000 tonnia itäsaksalaisen toiminimen Diachemie, Berlin,. tarjoamaa aluminiumsulfaattia hintaan $ 45: 50/1000 kg eif Helsinki ja 2) Oy Telko Ab:n kautta ja vastuulla 2000 tonnia englantilaisen toiminimen Peter Spenc.e & Sons Ltd:n tarjoamaa aluminiumsulfaattia hintaan i4.15.0/1000 kg fob Liverpool. 2. 3. 238: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Suomen Kaapelitehdas Oy:ltä 3.229 m maakaapelia hintaan 12.150.727 mk vapaasti Helsingissä netto ilman liikevaihtoveroa. 2. 3. 239: Hylättiin Rakennustoimisto Lauri Widingin anomus sähköliesien asentamisoikeudesta Keijukaistenpolku 4:ään. 16. 3. 259: Myönnettiin kaasu laitokselle mk 550.000 kaasunpaineen kaukomittauslaitteiden hankkimista varten. 20. 4. 331: Oikeutettiin kaasu laitos ostamaan Englannista 15.000 tonnia Durham Washed Smalls-hiiliä hintaan sh 135/- fob englantilainen sat'ama sekä tekemään rahtaussopimus ko. erän tuontia varten halvimmalla saatavissa olevalla rahdilla. 20. 4. 332: Myönnettiin kaasulaitokselle 400.000 mk kokeilutarkoituksessa käytettävien kaasupolttimien hankkimiseksi ja asentamiseksi. 20. 4. 336: Uusittiin sähkölaitoksen ja matran Voima Oy:n välinen sähkönhankintasopimus vuosiksi 1957-58, sopimuksen 1, 2 ja 19 ollessa sähkölaitoksen ehdotuksen mukaiset ja 3-18 samoja kuin nyt voimassa olevassa sopimuksessa. 20. 4. 349: lmoitettiin kaupungin virastoile ja laitoksille, että talousarvioehdotusten laadinnassa tulee käyttää vedestä, kaasusta ja sähköstä nykyisiäyksikköhintoja, jotka ovat olleet voimassa myöskin jo vuonna 1955. 4. 5. 367: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Suomen Kaapelitehdas Oy:ltä 57.000 m erilaisia maakaapeleita yhteishintaan 98.226.000 mk netto liikevaihtoveroin vapaasti Helsingissä. 4. 5. 368: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Suomen Kaapelitehdas Oy:ltä 4.000 kg kuparilankaa ja 65.000 kg erilaisia kuparikaapeleita yhteishintaan 26.478.000 mk netto liikevaihtoveroin vapaasti Helsingissä. 4. 5. 373: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan 50.000 tonnia murskahiiltä hintaan 4.542 mk tonnilta ja 5.000 tonnia helmihiiltä hintaan 5.582 mk tonnilta Oy Atkinson Ab:lta. 4. 5. 375: Hylättiin Rakennustoimisto Lauri Widingin uusi anomus sähköliesien asentamisoikeudesta Keijukaistenpolku 4:ään. 18. 5. 407: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan puutavara- ja polttoainetoimistolta yhteensä 3.400 kpl puupylväitä yhteishintaan 10.813.500 mk. 18. 5. 408: Oikeutettiin sähkölaitos teettämään kaukolämmityspääjohdon kaivu- ja betonityöt Rakennusliike A. Mannerhovilla toiminimen 7. 5. 1956 päivätyssä tarjouksessa ilmoitetuilla yksikköhinnoilla, jolloin hankinnan kokonaishinta ennakkoarvion mukaan on 36.154.000 mk. 18. 5. 409: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan kaukolämmityspääjohdon lämpöeristystyöt Rakennusliike A. Mannerhovilta toiminimen 11. 5. 1956 päivätyn tarjouksen mukaisiin yksikköhintoihin. 18. 5. 410: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Valmet Oy:ltä 8.000 kpl l-vaihe kwhmittareita yhteishintaan 31.920.000 mk - 28 % liikevaihtoveroineen va1).nuvapaasti Jyväskylässä. 18. 5. 418: Hylättiin Rakennus Oy Eino Antikaisen anomus sähköliesien asentamisoikeudesta tontille no. 1 Herttoniemen korttelissa no. 43121 rakennettavaan uudisrakennukseen. 18. 5. 426: Oikeutettiin sähkölaitos ostamaan Oy Victor Ek Ab:lta Suvilahteen puretut 3.348,48 tonnia puolalaisia PEAS / hiiliä käteishintaan mk.5.527: 20 tonnilta.
V 1. 6. 444: Annettiin lmalan vesisäiliön rakentaminen Teräsbetoni Oy:n tehtäväksi 269.200.000 markan urakkahinnasta. 1. 6. 449: Oikeutettiin sähkölaitos toistaiseksi tekemään höyrynhankintasopimuksia ja liittämään Suvilahden höyryverkkoon uusia kuluttajia tähän saakka tehtyjen höyrynhankintasopimusten mukaisin ehdoin. 1. 6. 451: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan kaukolämmityspääjohdon hitsaus- ja asennustyöt sekä tukirakenteet Oy Tools Ab:lta sen 25. 5. 1956 päivätyssä tarjouksessa ilmoittamilla yksikköhinnoilla, jolloin hankinnan kokonaishinta ennakkoarvion mukaan on 12.385.560 mk. 1. 6. 454: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan yhteensä 25 kpl5 kv ja 10 kv verkkomuuntajia Oy Strömberg Ab:n tarjouksen A-7143 J-l/l1.5. 1956 mukaisesti siinä lähemmin määritellyin maksu- ja indeksiehdoin. 1. 6. 465: Asetettiin komitea tutkimaan sähkö- ja kaasulaitosten tariffien muutoksia, huomioon ottaen sähkön ja kaasun käytön suunnittelukomitean mietinnössä esitetyt näkökohdat, sekä tekemään lautakunnalle mahdollinen esitys mainittujen tariffien muuttamisesta. 15. 6. 489: Kunnalliskodintien vesijohdon kanavatyöt annettiin Vesiteknillinen nsinööritoimisto Oy Veston suoritettavaksi urakkahintaan mk 5.900.000. 29. 6. 533: Pitkäkosken painejohdon kanavatyöt rautatien pohjoispuolelta n. 800 jm:n pituudelta Eliel Saarisentielle päin sekä siihen liittyvän Kanukalliontien vesijohdon kanavat yö lkantielle saakka annettiin Oy nsinööritoimisto Vesi-Pekan suoritettavaksi 18.500.000 markan urakkahinnasta ja työn aikana erikseen sovittavan hirsi- ja lankkuarinan teko edellinen 2.100 mk:n ja jälkimmäinen 1.700 mk:n urakkahintaan kanavajm:ltä. 29. 6. 535: Oikeutettiin kaasulaitos ostamaan 5.000 tonnia amerikkalaisia New River Coking Slack hiiliä Oy Aimo Lindgren Ab:n kautta ja vastuulla fob-hintaan 2.612: 39 mk tonnilta. Kaasulaitos oikeutettiin myös tekemään rahtaussopimus ko. erän tuontia varten halvimmalla saatavissa olevalla rahdilla.. 29. 6. 541: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan 75 MW turbogeneraattori lisä;laitteineen Hanasaaren voimalaitosta varten yhteishintaan n. DM 7.051.100: - ja n. mk 7.452.000: - Allgemeine Elektricitäts-Gesellschaftin tarjouksen Ex 06010 A 2637, 9. 4. 1956 sekä tähän liittyvän Sähköliikkeiden Oy:n kirjelmän K-a/EB/4, 25. 6. 1956 perusteella. 10. 8. 599: Hyväksyttiin kaasulait9ksen toimitusjohtajan suorittama 10.000 tonnin hiilierän osto. 10. 8. 612: Hyväksyttiin Aktiebolaget de Lavals Ångturbin'in edustajien kanssa käydyissä neuvotteluissa sovittu Salmisaaren voimalaitoksen turbogeneraattoria koskeva lisäsopimus. 24. 8. 636: Hyväksyttiin sähkölaitoksen ja liikennelaitoksen yhteisten pylväiden jakaminen~ 21. 9. 687: Lauttasaaressa rakennettavien vesijohtokanavatöiden työkohteiden 1-4 teettäminen annettiin Pohjarakenne Oy:n suoritettavaksi 21.220.000 markan urakkahinnasta. 21. 9. 692: Hyväksyttiin kaasulaitoksen suorittama 7.500 tonnin lisäerän ostaminen Durham Washed Smalls hiiliä hintaan sh 135.- fob englantilainen satama ja oikeutettiin kaasulaitos tekemään asianmukaiset rahtaussopimukset ko. erän tuontia varten. 21. 9. 693: Hyväksyttiin kaasulaitoksen suorittama n. 5.000 tonnin koksaavan kaasuhiilen osto fob-hintaan DM 87: - murskahiileltä ja DM 90: - pähkinähiileltä.. 21. 9. 705: Oikeutettiin sähkölaitos ostamaan Oy G.H.H. Ab:lta noin 3.000 tonnia antrasiittimurskaa hintaan 4.240 mk/t vapaasti Suvilahden lämpövoimalaitoksen hiilikentällä. 5. 10. 724: HyväksYttiin tilattavaksi Oy Telko Ab:n kautta ja vastuulla 1.500 m 632 mm läpimittaisia Sagma Limited-nimisen englantilaisen toiminimen teräsputkia hintaan Sh 217/3d metriltä fob Middlesbrough. 5. 10. 725: Oikeutettiin kaasu laitos tilaamaan 20.000 m 8 :n kaasusäiliöri liikkuvien osien. korjaustyö länsisaksalaiselta toiminimeltä Friedrich Kocks G.rn.b.R. hintaan DM 945: -/1000 kg materiaalista fob Bremen + DM 22.000: - erikoistyökalujen vuokrana ja työnjohtajan palkkakustannuksina. 5. 10. 734: Merkittiin tiedoksi sähkölaitoksen ilmoitus suoritetusta 3.000 tonnin polttoöljyn
V hankkimisesta sekä oikeutettiin sähkölaitos lisäksi tilaamaan rakennusviraston hankintaosastolta 4.000 tonnia polttoöljyä no. 4. 19. 10. 774: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Kulosaaren sillan valaistuspylväät Law, Wills & Co Ltd:ltä yhteishintaan i 8257.1.6 vastat~n mk 5.334.000 fob Pohjanmeren satama. 1. 11. 787: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Suomen Kaapelitehdas Oy:ltä 73.000 m eri Jaisia maakaapeleita yhteishintaan 97.877.000 mk netto liikevaihtoveroineen vapaasti Helsingissä. 1. 11. 794: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan 4 kpl 20 MV A, 33/11/5,5 kv muuntajia Oy Strömberg Ab:lta perushintaan' 12.750.000 mk/kpl öljyineen vapaasti tehtaalla Vaasassa päällyksineen ilman liikevaihtoveroa. 16. 11. 814: Hyväksyttiin vesilaitoksen toimitusjohtajan Oy Telko Ab:n kaut:i:a ja vastuulla toiminimen Peter Spence & Sons Ltd:n tarjouksen mukaisesti hintaan i 14. 15.0flOOO kg fob Liver.pool tekemä tilaus 1000 tonnin aluminiumsulfaattierän toimittamisesta. 16: 11. 823: Oikeutettiin sähkölaitos tilaama;;l.n 7 kpl 110 kv katkaisijoita Siemens Sähkö Oy:ltä hintaan DM 39.100: -/kpl sekä 5 kpl 110 kv katkaisijoita Oy Fresta Ab:1ta hintaan Sfr 42.400: -/kpl. 30. 11. 849: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan nimellisteholtaan 250 t/h höyrykattila Hanasaaren voimalaitosta varten A. Ahlström Osakeyhtiön Warkauden Tehtailta tämän ja Kohlenscheidungs-Gesellschaft m.b.h:n yhteistyöhön perustuvan tarjouksen no. 1324/56/28. 9. 1956 ja kyseiseen tarjoukseen liittyvien selvitysten mukaisesti sekä laadittavassa hankintasopimuksessa lähemmin määrittelemään hankinnan laajuus, valuutan laatu ym. töimitusehdot. 14. 12. 881: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Oy Strömberg Ab:lta 2 kpl30 MVA muuntajia lajia KTRU/E 2515 K 852, 110±9x2 %/22±2x2 %/(11) kv, 50 Hz perushintaan 26.000.000 mk/kpl+ lvv.. 14. 12. 882: Hyväksyttiin sähkölaitoksen laatimat Herttoniemen 110/20 kv kytkinlaitoksen luonnospiirustukset, oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan rakennusviraston talorakennusosastolta tarvittavien luonnos-, pää- ja työpiirustusten laatiminen sähkölaitoksen luonnospiirustusten pohjalla ja oikeutettiin sähkölaitos sopimaan rakennusviraston talorakennusosaston kanssa piirustusten hyväksyttämisestä asianmukaisessa järjestyksessä. Kertomusvuoden aikana on kaupunginhallitukselle tehty muun muassa seuraavat esitykset: 4. 1. 30: Tontin varaamisesta sähkölaitoksen henkilökunnan asuntotarpeita varten. 20. 1. 105: Noin 150 tonnin purkausnosturin hankkimisesta Suvilahden hiilisatamaan. 3. 2. 123: Rakennustoimikunnan asettamisesta lmalan vesisäiliön rakentamista varten. 3. 2. 124: Vantaanjoen säännöstelysuunnitelman toteuttamisesta sekä Kytäjän kartanon kanssa tehtävästä Suolijärven ja Hirvijärven säännöstelyä koskevasta sopimuksesta. 3. 2. 138: Hanasaaren alueen varaamisesta Suvilahden uuden höyryvoimalaitoksen paikaksi. 17. 2. 188: Suvilahden uuden voimalaitosrakennuksen suunnittelu- ja rakennustöistä. 2. 3. 232: Hiilen lainauksesta sähkölaitoksen varastoista. 6. 4. 295: Oikeuden myöntämisestä kaasulaitokselle ylimääräisen poiston tekemiseen käyttöomaisuudestaan. 6. 4. 297: Lisäalueen liittamisestä sähkölaitoksen varastoja ja korjauspajoja varten varattuun tonttiin no. 3 teollisuuskorttelissa no. 671. 6. 4. 298: Liittymisehdoista Villingin ja tä-villingin saaria varten. 20. 4. 332: Ns. kesäkaasun myymisestä Kivelän sairaalalle. 4. 5. 374: Tariffikomitean asettamisesta. 4. 5. 377: Talousarvioasetelman uusimisesta. 15. 6. 491: Lauttasaaren vesijohtoverkon rakentamisesta. 15. 6. 499: Kaasulaitoksen vanhojen viistokammiouunien no. 24-29 purkamisesta. 15. 6. 503: Sähkölaitoksen päivystysjärjestelmän. kehittämisestä. 10. 8. 605: Pakilassa Välitaiontie 21 sijaitsevan kiinteistön ostamisesta sähkölaitoksen tarpeisiin.
X 10. 8. 609: Suvilahden uuden höyryvoimalaitoksen. suunnitelman tarkistamisesta. 24. 8. 638: Sähkölaitoksen lämmönmyyntitariffin muuttamisesta. 24. 8. 639: Sähkölaitoksen höyrynmyyntitariffin muuttamisesta. 24. 8. 648: Käenkuja 6:een rakennettavan rakennuksen suunnittelutöistä. 21. 9. 699: Suvilahden höyryvoimalaitoksen parakkien ja hakelaitteiden purkamisesta. 5. 10. 7Z7: Hiilen hankkimisesta Neuvostoliitosta ja kaasu laitoksen toimitusjohtajan lähettämisestä kauppaneuvotteluihin Moskovaan. 1. 11. 785: Veden puhdistuksessa 12. 10. 1956 tapahtuneesta häiriöstä. 1. 11. 792: Sähkön myyntitariffien korottamisesta. 14. 12. 883: Sähkölaitoksen normaalihiilivaraston suuruuden lisäämisestä. 28. 12. 901: Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen rakentamisesta. Kertomusvuoden aikana on annettu muun muassa seuraavat lausunnot: a) Kaupunginhallitukselle: 20. 1. 74: Oy Hartwall Ab:n anomuksesta, joka koskee yhtiön Konalan alueelta ostaman teollisuustontin varustamista vesijohdolla. 3. 2. 141: Varatuomari Aarne Kesäsen valituksesta, joka koskee lautakunnan 4. 1. 1956 pylväsmainosasiassa tekemää päätöstä. 3. 2. 144: Kalasatamakomitean mietinnöstä, joka koskee Verkkosaaren sopivaisuutta Helsingin kalatukkukaupan paikaksi.. 2. 3. 218: lmalan aluevaihdosta aiheutuvista ylimääräisistä kustannuksista. 2. 3. 228: Suvilahden voimalaitoksen tontin hallinnosta. 2. 3. 241: Katajanokan - Laajasalon tunnellisuunnitelmasta. 16. 3. 256: lmalan alueen hallinnosta. 16. 3. 262: Tontin varaamisesta jätteiden polttolaitokselle. 16. 3. 263: Pesulaolojen järjestämiskomitean ehdotuksesta voima- ja höyrykysymyksen osalta. 20. 4. 327: Terveydenhoitolautakunnan esityksestä, joka koskee Pukinmäen kartanon lantalan jätevedestä aiheutuvaa naapuriston kaivojen veden pilaantumista. 20. 4. 334: Satamalautakunnan ehdotuksesta, joka koskee toimikunnan asettamista käsittelemään Hanasaaren kysymystä. 4. 5. 359: Puutteellisuuksista Suomenlinnan oloissa. 18. 5. 419: Revisiotoimiston ehdotuksesta, joka koskee tilisäännön eräiden kohtien muuttamista. 15. 6. 488: Paloheinän Omakotiyhdistys r.y:n anomuksesta, joka koskee vesi- ja viemärijohtojen rakentamista Paloheinän alueelle. 29. 6. 532: Dipl.insinööri Armas Koskenpadon anomuksesta, joka koskee Vantaanjoen veden likaantumistutkimukseen liittyvien plankton- ja mikrobiologisten analyysien kustannusten korvaamista kaupungin toimesta. 29. 6. 542: Tarnmiston - Puistolan 20 kv johtoa varten tarvittavan käyttöoikeuden pakkolunastamisesta. 10. 8. 619: Kaupungin kiinteän omaisuuden tarkastajien kertomuksesta. 10. 8. 621: Helsingin kaupungin irtaimen omaisuuden tarkastajien toimintakertomuksesta vuodelta 1955. 24. 8. 630: Lähivuosien katu-, viemäri- ja vesijohtojen rakennusohjelmasta. 24. 8. 643: Sähkö- ja kaasulaitosten käytössä Sörnäisten niemellä olevien tonttien hallinnon järjestelyistä. 7. 9. 660: Terveydenhoitolautakunnan esityksestä, joka.koskee vesijohtovedessä viime aikoina todetun epämiellyttävän maun poistamista. 7. 9. 673: Vuositilintarkastajien kertomuksesta vuodelta 1955.
x 5. 10. 728: Tarvikkeiden säilyttämisestä. 19. 10. 770: Lauttasaaren siltatoimikunnan 1 mietinnöstä. b) Palkkalautakunnalle: 20. 4. 340: Sähkölaitoksen konemestareiden palkkaluokan korottamisesta. 18. 5. 420:. Teollisuuslaitosten mittarinlukijain ja rahastajien palkkioista. c) Kiinteistölautakunnalle: 17. 2. 199: Mainoskehysten kiinnittämisestä sähkölaitoksen pylväisiin. 18. 5. 417: Siemens Sähkö Oy:n anomuksesta sähköliesien asentamisoikeudesta tontille no. 12 Herttoniemen korttelissa no. 108 rakennettavaan uudisrakennukseen. 10. 8. 613: Liikennemainos Oy:n oikeuttamisesta kiinnittämään mainoskehyksiä liikennelaitoksen ja sähkölaitoksen yhteisiin pylväisiin. 10. 8. 618: Sähköliesien asentamisoikeudesta Keijukaistenpolku 4:ään rakennettavaan taloon. 7. 9. 671: Sähköliesien asentamisesta huoneistoon Punahilkantie 4 A 7. 21. 9. 704: Sähköliesien asentamisesta taloon Lumikintie 5. 19. 10. 766: Sähköliesien asentamisoikeutta koskevasta Siemens Sähkö Oy:n anomuksesta. 19. 10. 767: Sähköliesien asentamisesta Punahilkantie 14:ään. 19. 10. 768: Sähköliesien asentamisesta huoneistoon Punahilkantie 5 D 52. 1. 11. 796: Sähköliesien asentamisesta Kiinteistö Oy Näätätie 21:n uudisrakennukseen. d) Sairaalalautakunnalle: 18. 5. 411: Erillisten muuntajien hankkimisesta Kivelän sairaalan röntgen-osastoa varten. e ) Ratkaisu vallan siirtämistoimikunnalle: 2. 3. 240: Ratkaisuvallan siirtämistoimikunnan tiedustelusta. f) Poliisijärjestyskomitealle: 20. 4. 347: Ehdotuksesta kaupungin uudeksi poliisijärjestykseksi.
Kertomus Helsingin kaupungin vesilaitoksen toiminnasta vuonna 19 S6 Laitoksen toimitusjohtaja dipl. ins.. Robert Waldemar Taivainen erosi virastaan 30.4., eläkkeelle siirtymisen kautta. Dipl.ins. Taivainen tuli laitoksen palvelukseen yli-insinööriksi 1. 6. 1939 ja siirtyi toimitusjohtajan virkaan 6.3. 1946, kehittäen laitoksen toimintaa luotettavalla kunnallisteknillisen alan tuntemuksellaan. Laitoksen uudeksi toimitusjohtajaksi kaupunginvaltunsto valitsi 21. 6. laitoksen silloisen apulaisjohtajan dipl:ins. E. V. Kaj asteen, sekä kaupunginhallitus apulaisjohtajan virkaan laitoksen suunnitteluinsinöörin dipl.ins. K. J. A, Tammelan 4. 10. Laitoksen viranhaltijakunnan suhteen mainittakoon lisäksi, että sen 91 sääntöpaikkaisesta virasta oli vuoden alussa avoinna 3 ja vuoden lopussa 4 virkaa. Osa viroista oli vt. viranhaltijoiden hoidossa. - Sääntöpaikkaisia virkoja täytettiin 4, nimittäin edellämainittujen toimitusjohtajan ja apulaisjohtajan virkojen lisäksi tarkastusinsinöörin ja yksi :n putkimestarin virka. - Tilapäisiä viranhaltijoita oli laitoksen palveluksessa vuoden alussa ja lopussa 3. - Toimitusjohtajan lisäksi siirtyi laitoksen palveluksesta eläkkeelle laitoksen monivuotinen tarkastusinsinööri, dipl.ins. J. Riimu, sekä 1 konemestari ja 1 mittarinlukija. - Laitoksen työntekijämäärä oli kertomusvuoden lopussa 192; vuoden aikana siirtyi eläkkeelle 6 työntekijää. Kertomusvuoden diaarin mukaan oli menneiden kirjeiden ja esitysten lukumäärä 1.038 ja saapuneiden 1.017. Edellisistä oli osoitettu teollisuuslaitosten lautakunnalle 196, kaupunginhallitukselle 22, palkkalautakunnalle 5.ja loput muille viranomaisille ja yksityisille toiminimille sekä liikkeille. Laitoksen tuotantokomitea, johon kuuluu 3 työnantajan, 2 toimihenkilöiden ja 5 työntekijöiden valitsemaa edustajaa, kokoontui vuoden aikana 6 kertaa. Kertomusvuoden aikana suoritetuista huomattavimmista uudistöistä mainittakoon seuraavaa: lmalan vesisäiliön rakentaminen aloitettiin vuoden aikana. Säiliöön liittyvän putkistotunnelin louhintatyön sekä säiliön perustuksen louhinnan suoritti urakalla Kalliolouhintaja rakennusliike Elovuori & Kumpp. Oy. Varsi-. nainen säiliörakennus annettiin 18. 6. allekirjoitetulla urakkasopimuksella Rakennus- ja insinööritoimisto Teräsbetoni Oy:n suoritettavaksi. Vuoden vaihteeseen mennessä oli betonoihti suoritettu varsinaista säiliöosaa lukuunottamatta sekä osittain aloitettu säiliön jalkaosan ulkoseinien muuraustöitä. - Vesijohtoverkon laajennustöitä suoritettiin sekä talousarviotöinä että työttömyystöinä (lähemmin sivuilla 9-16 mainitussa määrässä) varsinaisen kantakaupungin ohella pääasiallisesti Haagan, Pohjois-Munkkiniemen ja Herttoniemen alueilla. Kanavatöitä on osittain annettu yksityisille urakoitsijouie etupäässä niiliä esikaupunkialueilla, joilla viemärin samanaikainen asentaminen ei ole tullut kysymykseen. Vesilaitoksen toimesta on suoritettu ko. kanavatöiden maaperätutkimukset. Huomattavammista johtotöistä mainittakoon edellisenä vuonna alulle pantujen Pitkäkosken 0 1.000 mm:n ja Viikin 0800 mm:n johtojen jatkaminen, edellistä 1.640 m ja viimemainittua 1.274 m. Asuntosäätiön kustannuksella rakennettiin Tapiolan alueelle uutta verkostoa 1.547 m ja Otaniemen alueelle Otaniemen hoitokunnan kustannuksella 1.267 m. Putkiverkon kokonaispituus oli vuoden alussa 360.1 km sekä vuoden lopussa 377.6 km. Vuoden aikana suoritetuista suunnittelutöistä mainittakoon Pitkäkosken uutta vedenpuhdistuslaitosta koskevien suunnittelu töiden j a tkami-
2 nen sekä eräiden suuriläpimittaisten syöttöjohtojen rakentamiseen liittyvät suunnittelu työt. Vuoden keskimääräistä suuremmasta sademäärästä sekä Kytä- ja Suolijärveen varastoidun veden juoksutuksesta johtuen oli Vantaanjoen vesimäärä koko vuoden aikana suhteellisen runsas. Viikkokeskiarvoina laskettu vesimäärän talviminimi 3.996 l/s oli marraskuun viimeisellä. viikolla ja kesäminimf 2.047 1/5 '15. 7. - 21. 7. välisenä viikkona. Vuotuinen kokonaissadevesimäärä oli 711,4 mm eli n. 111 % vuosien 1901-1956 sademäärien keskiarvosta. Käyttö ja jakelu Sähkönkulutus ym. Jää lähti Vantaanjoesta 26. :..- 30.4. välisenä aikana. Joki jäätyi 31. 10. käyttöhäiriöitä aiheuttamatta. Laitoksen tarkastusosastolle on toimitettu 269 yksityisten viemäri- ja vesijohtojen rakentamista koskevaa suunnitelmaa. Vantaanjoen säännöstelystä 17. 12. 1955 annettu vesistötoimikunnan päätös,alistettiin päätökseen kohdistettujen muutoshakemusten johdosta korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Vedenkorkeus Vantaanjoessa, sähkönkulutus sekä eräät ilmastolliset tiedot näkyvät seuraavasta taulukosta. Vedenkorkeus Van Helsingin kaupungin taassa padonkyn. sähkölaitokselta ostettu nyksestä mitat Laitoksen koski energia, josta kulutuna, ml) voimalla kehitetty tettiin ja Vanhankaupun Av Helsingfors e1ektri- VattenstAnd i Van- gin laitoksella citetsve-rk levererad Sade- Sade- Keskida, mätt iran ski- kulutettu energia, energi, v3av för- päiviä 2) määrä, lämpö, Kuukausi bordet, m 1) kwh brukats mm CO Neder- Månad Av verket med vat- Vanhan- Neder- Medel- Pohjavesi- bördstenkraft a1s1rad kaup.lai- laitoksilla, dagar ') börd, tempera- Keski- Suurin och i Gammelstaden toksella, mm tur, Co kwh arvo arvo förbrukad energi, kwh kwh Medeltal Max. 1 Gammel- grundvatstadsver tenverken,.. ket, kwh kwh 1 Tammikuu... +0,15 +0,58 172.440 795.450 4.980 23 75,8-6,2 Helmikuu... -0,08 +0,04 95.040 1.001.290 6.120 21 52,7-12,0 Maaliskuu... -0,.07 ±o.oo 95.230 997.960 3.780 4 8,2-3,1 V Huhtikuu... +0,48.+1,27 147.230 873.890 3.700 16 70,2 + 0,9 V Toukokuu... +0,80 + 1,75 125.240 905.650 5.360 7 20,0 + 8,9 V Kesäkuu... -0,19 +0,09 86.510 942.130 4.440 10 38,6. + 15,6 V Heinäkuu... -0,20-0,06 48.030 876.810 5.460 16 104,4 +16,0 V Elokuu... -0,03 +0,57 112.800 841.540 4.640 25 171,0 + 13,0 X Syyskuu... ±O,oo +0,79 132.490 919.270 3.760 7 17,3 +16,1 X Lokakuu... :.. +0,12 +0,55 158.680 908.210 4.840 23 54,1 + 5,8 X Marraskuu... -0,09 ±O,oo 96.840 946.900 6.240 17 63,8-3,1 X Joulukuu... +0,14 + 1,00 153.620 855.160 5.940 16 35,3-1,4 l' Koko vuosi Hela året... +0,09/ +1,751. 1.424.150/10.864.2601 59.2601 1851 711,41 + 3,8 Vedenpuhdistus Vedenpuhdistus on muutoin tapahtunut normaalisti, mutta lokakuun puolivälissä sattuneet. rankat ja kylmät sateet likasivat ja jäähdyttivät Vantaan jokiveden siinä määrin, että laitoksen puhdistusteho suuren kuormituksen aikana ylittyi, mistä syystä johtovesi noin vuorokauden ajan oli sameaa ja värillistä, Yksityiskohtaiset. tiedot vedenkäsittelystä esitetään liitteessä N:o 2. J) Alhaisemmat vedenkorkeudet ovat turbiinien käytön vuoksi säännöstelyn alaisia. - De lägre vattenstånden regleras genom turbindriften. - ') Tähän on laskettu vain ne päivät, jolloin sademäärä on ollut vähintään 0, 1 mm. - Endast dagar med minst 0,1 mm nederbörd äro medräknade.
3 Vedenpumppuamlnen Eri vesilaitoksista yhteensä pumputtu vesimäärä oli 40.080.970 m S Vanhastakaupungista nostetut pintavesimäärät, pohjavesilaitoksista pumputut vesimäärät sekä keskimääräinen, suurin ja pienin kokonaispumppuaminen vuorokaudessa kunakin kuukautena olivat seuraavat: Vanhankaupungin laitos, Gammelstadsverket, Yhteensä pintavettä, Kuukausi Turbiini Keskipako- Sammanlagt Månad pumput, pumput, ytvatten, ---- Turbin pumpar, Cen trifugal pumpar, m' m' m 8 1 Tammikuu 244.560 1 3.047.390 3.291.950 Helmikuu... 5.260 3.374.440 3.379.700 Maaliskuu... 4:220 3.379.210 3.383.430 V Huhtikuu... 136.570 3.220.870 3.357.440 V Toukokuu... 263.780 3.240.700 3.504.480 V Kesäkuu... 64.620 3.248.750 3.313.370 V Heinäkuu... 20.910 2.955.920 2.976.830 V Elokuu... 139.870 3.033.110 3.172:980 X Syyskuu... 92.060 3.259.160 3.351.220 X Lokakuu... 218.190 3.310.190 3.528.380 X Marraskuu.. 28.410 3.321.500 3.349.910 X Joulukuu... 148.480 3.148.480 3.296.960 Kokonalspumppuaminen vuorokaudessa, m' Pohjavesi Kaikkiaan Total uppfordring per laitokset, pumputtu, dygn, m' Grundvat Total upptenverken, fordring, Keski Suurin Pienin määrä määrä. määrä m' m' Medeltal Max. Mm. 9.000 3.300.950 106.482 119.300 75.670 8.970 3.388.670 116.850 126.690 85.980 8.440 3.391.870 109.415 126.360 87.210 10.900 3.368.340 112.278 125.310 74.190 17.960 3.522.440 113.627 134.230 73.340 15.070 3.328.440 110.948 128.380 63.640 18.740 2.995.570 96.631 114.960 68.520 24.390 3.197.370 103.140 118.120 70.820 13.040 3.364.260 112.142 122.560 73.710 15.730 3.544.110 114.326 142.750 72.640 16.250 3.366.160 112.205 121.380 84.990 15.830 3.312.790 106.864 121.840 75.790 Koko vuosi 1 Hela året... 1.366.9301 38.539.7201 39.906.6501 174.3201 40.080.9701 109.5101 142.7501 63.640 Vesi mittarit Käytännössä olevien mittarien luku on vuoden kuluessa lisääntynyt 256:11a ja oli niitä vuoden lopussa 7.334 kpl. Läpimitat näkyvät seuraavasta erittelystä: Aukon läpimitta.... 13 20 25 30 40 50 75 100 mm Lukumäärä.... 1.172 1.310 586 767 1.551 1.275 623 50 kpl Näistä oli 3 kpl. 50 mm, 73 kpl. 75 mm ja 44 kpl. 100 mm Woltmannmittareita. Vaihdettujen ja poistettujen mittarien lukumäärä oli 2.247. Syyt vaihtoon olivat seuraavat: Vaihdettu säännöllisen vaihdon takia... 1.377 isompiin tai pienempiin mittareihin... 212 halutun kokeen takia... 2 epävarman käynnin takia... 33» pysähtymisen takia... 116» vian takia osoittimissa tahi taulussa... 12 vuodon takia.... 94» jäätymisen takia...:... 67 Poistettu lakkalltetlln käytön takia... 334 kpl eli 18,78 % kaikista asetetuista mittareista»» 2,89 %» 0,03 %»» 0,46 %» 1,58 %»»» 0,16 %»» 1,28 %»» 0,91 %»» 4,65 % Yhteensä 2.247 kpl eli 30,63 % kaikista asetetuista mittar~~s1;a,
4 Vesijohtoverkkoon pumputtu vesimäärä Vedenkulutus Kaikki vesi on jaeltu mittarien kautta. Kulutetut vesimäärät olivat näiden mukaan seuraavat (prosentit pumputusta kokonaisvesimäärästä): Yksityiskulutus 1-9 kaup.osa Keskusta, Kruunuhaka, Eira... 12.276.695 10-12 kaup.osa Kallio... 6.661.322 19, 21, 22 kaup.osa Vallila, Hermanni'... 1.424.296 23-27 kaup.osa Käpylä, Kumpula, Toukola... 1.578.949 13-15, 18, 20 kaup.osa Töölö, Hietalahti ym... 7.300.476 16, 17 kaup.osa Ruskeasuo, Pasila... 478.393 31 kaup.osa Lauttasaari...:...: 1.161.565 30 kaup.osa Munkkiniemi, Kuusisaari ym... 811.942 Otaniemi, Tapiola... 302.534 29 kaup.osa Pohjois-Haaga... 223.748 29 kaup.osa Haaga... 511.160 46 kaup.osa Pitäjänmäki, Tali... 427.439 28 kaup.osa Oulunkylä... 131.169 28 kaup.osa Maunula, Pirkkola... 530.361 34 kaup.osa Pakila... 36.034 42 kaup.osa Kulosaari... 88.464 81 kaup.osa Herttoniemi länt. as. alue... 465.450 43 kaup.osa Herttoniemi teoll. alue... 710.952 43 kaup.osa Herttoniemi it. as. alue... 204.458 52 kaup.osa Suomenlinna... 154.813 38, 39 kaup.osa Puistola, Malmi, Tapanila... 118.284 Satamaposteista on kulutettu ja paloposteista jaeltu... 183.887 m a eli»»»» )» ) ).»» )»» )»»» ) 30.63 % 16.62» 3.55 ) 3.94» 18.21 ) 1. 19 ) 2.90» 2.03 ) 0.75» 0.66 ) 1. 2 8 ) 1. 07» 0.33 ) 1. 32» 0.09» 0.22 ) 1.16» 1. 7 7» 0.51 ) 0.39 ) 0.30»»»»»» )» )»» 0.46 ) --------------------------- Yksityiskulutus 35.782.391 m S eli 89.28 % Kaupungin maksama kulutus Laitoksen maksama kulutus Yleitten kulutus 3.341.641 m a eli 8.33 % 199.013 )» 0.60» Mittareilla mitattu yhteensä 39.323.045 m a eli 98.11 % Putkiverkon huuhteluihin, vesisäiliöiden puhdistukseen, tulipalojen sammutukseen, rakennustoimiston vedentarpeisiin uusia katuja rakennettaessa, putkiverkon vuotoihin sekä vajauksiin mittarien nä ytössä........................................................................ 757.925 m a eli 1. 89 % Vesijohtoverkkoon pumputtu yhteensä 40.080.970 m a eli 100.00 % Vuonna 1956 pumputtiin vesijohtoverkkoon... 40.080.970 m 3» 1955»»... 36.972.540 Lisäys vuonna 1956... 3.108.430» Keskikulutus vuorokaudessa... 109.510» Suurin kulutus vuorokaudessa 26. 10... 142.750» Pienin»» 23. 6... 63.640»
5 Vedenpuhdistuslaitosten käyttämä vesimäärä Selkeyttämisaltaiden tyhjennys ja huuhtelu..."... Suodattimien pesu ja huuhtelu (pintavesilaitokset)... Vedenpuhdistuslaitoksilla käytetty yhteensä Kokonaisvesimäärä 246.310 ml 99l.460» l.237.770 m 3 Vettä puhdistettu kaikkiaan 4l.318.740 m 3 eli keskimäärin Seuraavassa taulukossa esitetään tuloksia viime ja edellisiltä vuosilta: Vedenkulutus, ml Vattenförbrukning, ml if.>.. ~ å~fi"': Keskikulutus henkel kohti vuorokau dessa, 113.202 m 3 /vrk. MaksaVat kuluttajat Mittarien mittaama kulutus [.it o [ Medelförbruk BetaJande 1<'. ;;-9 ning per per. Av mlltare uppmätt förbrukning konsumenter 0.. ( san och dygn, Muu ~: i~ kulutus Yhteensä c,e;- ~ Yksityis- maksama maksama o ö! El m kulutus kulutus kulutus Ovrig för Summa G ~'ll" ",ö'<'~ 1;;f.1<'-< w;:l ~l[[~~ te:g.~ "~g.[. - e~~! Vuosi Ar Kaupungin Laitoksen Privat Stadens Verkels brukning cr~~1j;" brukning för.. uppdebit... uppdebit... ~[;;;~ ~~~!l1~t ~l rade för rade förbruk ~ f~~ji '1 brukning ning 1900... 1.311.556 - - 701.348 2.012.904-60,1 39,2 1.286-1905... 1.786.352 - - 808.665 2.595.017-62,2 42,8 1.452-1910... 2.831.997 - - 1.423.943 4.255.940-80,6 53,6 1.650-1915... 4.963.329 541.703 19.625 857.956 6.382.613 86,66 99,6 77,4-2.106 146 1920... "5.361.152 470.717 40.809 790.671 6.663.349 88,13 93,2 75,0 2.159 162 1925... 6.898.416 623.307 49.562 766.737 8.338.022 90,80 108,9 90,1 2.445 190 1926... 7.372.483 621.748 50.808 989.649 9.034.688 89,06 115,8 94,6 2.567 196 1927... 7.956.230 604.908 53.521 827.786 9.442.445 91,23 117,8 99,s 2.707 198 1928... 9.161.379 601.724 46.910 1.144.616 10.954.629 89,66 132,7 110,9 2.816 205 1929... 10.994.740 700.261 55.084 1.361.122 12.355.862 88,98 145,5 120,6 2.901 208 1930... 10.587.071 718.542 74.571 870.053 12.250.134 92,90 139,9 120,9 2.922 223 1931... 10.562.263 778.934 63.283 963.222 12.367.702 92,21 134,4 114,7 2.945 221 1932... 10.801.740 908.413 87.032 850.065 12.647.250 93,28 131,3 112,2 2.993 235 1933... 10.921.940 910.471 73.441 755.096 12.660.948 94,04 129,9 112,1 3.015 245 1934... 11.385.958 979.514 77.356 764.462 13.207.290 94,21 133,8 115,3 3.041 244 1935.". 12.027.683 991.678 89.600 898.947 14.007.908 93,58 139,6 119,8 3.140 261 1936... 13.004.808 1.043.729 92.485 918.083 15.059.105 93,90 146,6 126,6 3.262 278 1937... 14.364.668 1.137.840 95.338 936.611 16.534.457 94,34 157,1 136,6 3.441 280 1938... 15.683.506 1.163.272 101.846 581.565 17.530.189 96,68 160,6 143,7 3.605 279 1) 1939... 16.400.018 1.194.836 93.784 443.562 18.132.200 97,56 160,1 144,8 3.917 2 ) 289 1940... 15.306.948 1.137.513 70.259 1.488.512 18.003.232 91,73 154,8 131,6 3.984 312 1941... 16.977.403 1.033.703 77.885 1.206.669 19.295.660 93,76 164,6 144,8 4.045 382 1942... 16.488.241 1.038.943 69.437 3.331.731 20.928.352 84,08 177,11 139,6 4.209 8 ) 326 8 ) 1943... 17.354.950 1.089.350 77.188 307.951 18.829.439 98,36 155,2 145,8 4.319 321 1944... 16.835.471 1.121.803 74.005 72.359 18.103.638 99,60 150,11 139,6 4.187 299 1945... 19.125.796 1.222.402 100.158 199.575 20.647.931 99,08 168,9 156,4-4.235 320 1946... 21.143.610 1.319.805 128.365 431.609 23.023.389 98,13 171,' 157,4-4.757') 362 1947... 21.868.065 1.587.566 107.998 1.307.022 24.870.650 94,H 181,9 160,0 4.782 377 1948... 23.385.082 1.606.330 100.442 613.989 25.705.843 97,61 185,1 168,4-4.917 391 1949... 24.198.352 1.690.985 116.536 297.155 26.303.028 98,87 186,8 171,8 5.052 414 1950... 24.812.188 1.869.210 137.569 1.142.493 27.961.460 95,92 205,1&) 182,0 5.298 458 1951... 27.043.101 2.009.152 149.723 462.430 29.664.406 98,4.4. 213,7 194,8 5.364 459 1952... 28.858.189 2.733.140 155.380 14.098 31.760.807 99,96 222,8 202" 5.541 518 1 ) 1953... 29.747.360 2.493.120 157.050 320.640 32.718.170 99,Oll 226.7 206.1 5.720 535 1954... 34.374.931 2.908.233 171.628 641.489 35.016.420 98,17 239,7 214,8 5.970 571 1955... 33.539.819 3.137.350 191.266 105.105 36.972.540 99,72 248,2 225,2 6.241 584 1956... 35.782.391 3.341.641 199.013 757.925 40.080.970 98,11 - - 6.537 586 1) Joukko kioskeja on pidetty yhtenä kuluttajana. - ') Pohjavesilaitosten kuluttajat tulivat lisää. _ 3) Joukko kaupungin omistamia taloja Pirkkolassa siirtynyt yksityisten hallintaan. _ 4) Haagan kauppalan sekä Lauttasaaren ja Kulosaaren kuluttajat tulivat lisää. - 6) Henkikirjojen mukaisen keskiväkiluvun mukaan. - 8) stutukset yms. otettu mukaan erillisinä vedenkäyttäjinä. ~..
Uudis- ja laajennustyöt a) Menosäännän mukaisilla ja edelliseltä vuodelta siirretyillä määrärahoilla: Vantaanjoen säännöstely vedensaannin lisäämiseksi vesilaitoksen tarpeisiin... ph-mittarien järjestäminen Vanhankaupungin laitokselle... Sähkölaitteiden täydentäminen Vanhankaupungin laitoksella.... Uuden vedenpuhdistuslaitoksen rakentaminen Pitkäkoskelle.... Uuden vesitornin rakentaminen lmalan vuorelle.... Viikin alueelle rakennettavan vesijohdon putkityöt (1.274 m 32" ja 140 m 6" johtoa)... Vesijohto Laivurinrinteeseen Annankadun päästä Pursimiehenkadulle (206 m 24" ja 4 m 12" johtoa)...... Vesijohto Yrjönkatuun Bulevardilta talon n:o 11 kohdalle (78 m 6" johtoa)... Vesijohto Koskelantiehen korttelin n:o 953 kohdalta Valtimontielle (142 m 6" johtoa)... Vesijohto Kunnalliskodintiehen Koskelantieltä Oulunkyläntielle (518 m 24", 4 m 8" ja 3 m 6" johtoa).... Nilsiänkadun vesijohdon yhdistäminen Sturenkadun painejohtoon (14 m 12" johtoa)... Vesijohto Munkinpolkuun talojen 12-28 kohdalle (196 m 8" johtoa) Vesijohto Kantakyläntiehen Mikkolantieltä Siltavoudintielle (149 m 8".johtoa)...:... VesiJohto Näyttelijäntiehen Ohjaajantieltä Pohjois-Haaga :n alueelle (32 m 12" johtoa).... Vesijohdot Pohjois-Munkkiniemeen, rakennusvaihe (165 m 24", 980 m 16", 570 m 8" ja 98 m 6" johtoa).... Vesijohto Hiihtäjäntiehen Hiihtomäentieltä lähtien (104 m 6" johtoa).... Vesijohto Mäenlaskijantiehen Hiihtomäentieltä lähtien (kanavan täyttöä).... Vesijohdot Herttoniemen läntisen asuntoalueen pohjoisosaan (492 m 12" ja 83 m 6" johtoa).... Vesijohdot Herttoniemen itäisen asuntoalueen pohjoisosaan (193 m 8" ja 260 m 6" johtoa)... Vesijohto Lauttasaaren Lounaisväylään (240 m 6" johtoa).... Vesijohto Säikiniementiehen Perttulantieltä Nahkahousuntielle (177 m 8" johtoa).... Ve!?ijohto Polttilankujaan Malmilla (178 m 8" johtoa)... Vesijohto Sahaajankatuun korttelin Vk 43072 koillispäähän (628 m 8" ja 91 m 5" johtoa)... Vesijohto Kulosaaren kartanoon Herttoniementieltä (367 m 6" -johtoa)... Vesijohto Höyläämöntiehen Pitäjänmäen teollisuusalueella (69 m 8" ja 45 m 5" johtoa)... Vesijohto Tapiolan Tykkitiehen Kimmeltieltä: Menninkäisentielle (878 m 12" johtoa)... Vesijohto Ta;lmniementiehen sokaarenja Tiirasaarentien väliselle osalle (159 m 8" johtoa) "... 12.990.390:- 1.134.531:- 546.419:- 2.758.284:- 167.264.942:- 24.535.909:- 12.099.998:- 1.113.173:- 3.898.764:- 15.607.821:- 1.300.000:- 2.448.653:- 1.288.343:- '475.978:- 35.219.491:- 1.360.559:- 221.773:- 10.259.573:- 7.655.291:- 2.519.960:- 4.267.983:- 3.062.317:- 4.255.464:- 5.379.124:- 1.122.499:- 6.556.252:- 3.957.252:- ------- Siirto 333.300.743:-
7 Siirto 333.300.743: Vesijohdon rakentaminen Kulosaaren uuteen siltaan ja Kulosaaren puoleiseen siltapenkereeseen (390 m 16" ja 84 m 12" ja 7 m 6" johtoa).... Painejohdon rakentaminen Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta Haagan tunnelijohtoon (1.640 m 40" ja 283 m 12" johtoa).... Vesimittarien hankinta.... Kaluston hankinta.... 9.154.897:- Q9.992.421:- 5.669.827:- 4.749.429:- 452.867.317:-+ b) Kaupunginhallituksen käyttövaroilla : Vesijohto Klaarantiehen (44 m 6 johtoa)..... Vesijohto Palokunnantiehen (92 m 6" johtoå)..... Vesijohto Haahkatiehen ja Särkiniementiehen (257 m 8" johtoa) Vesijohto Rajametsäntiehen (95 m 12" johtoa).... Vesijohto Koivusaarentiehen (129 m 6" johtoa)..... Vesijohto Kalliosaarenkatuun (maatöitä).... Vesijohto Talontiehen (98 m 6" johtoa).... Vesiposti Siltavoudintiehen.... Vesijohto Siltavoudintiehen (maatöitä)... :... Vantaanjoen säännöstely.... Vesijohto Adolf Lindforsintiehen (258 m 8" johtoa)..... Vesijohto Kylätiehen (143 m 6" johtoa).... Vesijohto Tiilirinteeseen (49 m 4" johtoa)..... Vesijohto Konalantiehen (1.000 m 8" johtoa)..... Vesijohto Hakolahdentiehen (140 m 8" johtoa).... Vesijohto Pohjois-Esplanaadikatuun (282 m 16" johtoa). Vesijohto Puistokaareen (195 m 8" johtoa).... Vesijohto Kadetintiehen (74 m 6" johtoa)...... Vesijohto Sotkakujaan (129 m 6" johtoa)... :..... VesjjohtO'-Luoteisväylään (149 m 6" johtoa)... :..... Vesijohto Tiirasaarentie-Kajavatie (82 m 6" johtoa)..... Vesijohto Krogiuksentiehen (78 m 6" johtoa)..... Veeijohto Tiirasaarentie-Kyyluodontie (maatöitä).... Vesijohto Hietalahdenrantaan (61 m 6" johtoa).... 444.888:- 14.073:- 2.371.763:- 1.837.193:- 81.257:- 809.349:- 1.412.130:- 176.392:- 1.722.082:- 5.000.000:- 1.700.000:- 899.170:- 180.858:- 5.017.212:- 3.700.000:- 8.093.791:- 931.417:- 534.358:- 651.671:- 538.543:- 7.200.000:- 263.244:- 4.800.000:- 421.276:- 48.800.667:~ c) Vesilaitoksen pääomalisäykset talousarvion ulkopuolella: :Tontit, Fredriksbergin alue...,.....puhelinosuuksien arvonkorotus.... Vuoden 1955 työttömyystyöt: Vesijohto Metsolan koululle.... Vesijohto Särkiniementiehen.... Vesijohto Männikkötiehen ja Tinasepäntiehen... :... Vesijohto Vaskiniementiehen.... Vesijohto Pitäjänmäen~iehen.... Vesijohto Lautatarhankatuun.... mk 501.667.984:- 6.121.055:- 1.966.005:- 9.179.267:- 3.855.496:- 1.570.464:- 36.048.709:- 1O.767.5CO:- 390.000:- 58.740.996:- mk 69.898.496:-
d) Työttömyystöinä suoritetut vesijohtotyöt : 1) Vesijohto Lautatarhankatuun (59 m 24" ja 243 m 8" johtoa)... 7.033.979:- mk 7.033.979:- Vesijohtoverkko Kantakaupungin putkiverkko - Stadskärnans rörnät Jouluk. 1955... 31 p:nä 4.6819.02910.2124.1886.17823.155 1 1 1 1 1 12.946138.04154.24865.46010.113228.251 1 1 1 1 1.7332.323 Lisäys 1956... - - 783-282 18-247 284 - - 1.614 17 34 Jouluk. 31 p:näl 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1956... 4.681 9.029 10.9954.1886.46023.173 2.94638.28854.53265.460 10.113229.865 1.750 2.357 Pirkkolan, Maunulan, Pakilan ia Oulunkylän putkiverkot - och Aggelby rörnät Britas, Månsas, Baggböle 12" 10" 8" 6" 5' 4-- Yhteen- m m m m m m sä, m Palo- Sulkuposteja, venttiiejll kpl. kpl. Jouluk. 31 p:nä 1955... 179 1.280 1 10.933 2. 258 1 9.391 737 24.778 238 182 Lisäys 1956... 1 95 149 1-1 - 1 244 1 1 1 3 Jouluk. 31 p:nä 1 1956... 2741 1.280 1 11.0821 2.2581 9.391 [ 737 1 25.022 1 239 1 185 Munkkiniemen, Otaniemen ia Tapiolan putkiverkko D) - Hagalund rörnät D) Munksnäs, Otnäs och 24" 16" 12" 10" 8" 6" 5" 4" Yhteensä, m m m m m m m m m Sulku- _ venttii- lejä, kpl. Paloposteja, kpl. Jouluk. 31 p:nä 1955 78-15.18611.38716.61117.03912.50813.0481 25. 857 1 217 224 Lisäys 1956... 1651 980 878-2.245 1.476-158 5.902 421 53 Jouluk. 31 p:näl 1956... 2431 98016.06411.38718.85618.51512.50813.2061 31.7591 2591 277 Talin ia Pitäiänmäen putkiverkko - Tali och Sockenbacka rörnät 12'" 10" 8" 6" 5'" 4" Yhteensä, m m m m m m m Sulku- venttii- lejä, kpl. Paloposteja, kpl. Jouluk. 31 p:nä 1955... 98 1.1 09 1 2. 663 1 4. 523 1 2.4 42 1 712 11. 547 1 93 94 Lisäys 1956... 1 1.069 45 1 1.114 12 14 Jouluk. 31 p:nä 1 1956... 981 1.1091 3.732[ 4.5231 2.487[ 7121 12.6611 1051 108 1) d) kohdassa luetellut työt on suoritettu satamarakennusosaston käytössä olevilla työttömyystöiden varoilla. lmoitetut kustannukset sisältävät vain vesilaitoksen veloittamat putkityökustannukset, eikä niitä ole viety vesilaitoksen pääoma-arvoon. D) Tapiolan alueella siirretty kaupungin omistukseen 888 m 8"",550 m 6" ja 109 m 4' johtoa. Otaniemen hoitokunnan laskuun asennettu 591 m 8' ja 676 m 6' johtoa.
9 Haagan putkiverkko - Haga rörnät 40" 12 6 10" 8 6 6" 5" -4" 3" 2# Yhteensä, m m m m m m m m m m Sulku- venttii- lejä, kpl. Paloposteja, kpl. jouluk. 31 p:nä. 1955... 20811.37211.97613.13916.70212.43+.41411801 110 17. 5351 159 162 Lisäys 1956... 1.640 315-258 241 - - - 1 2.454 121 18 jouluk.31p:nä 1 1 1 1 1 1 1 1-1 1956... 1.848 1.687 1.9763.3976.9432.434 1.414 180 1101 19.9891 1711 180 Herttoniemen putkiverkko 1) - Hertonäs rörnät 1) 32" 16# 12" 8 6 6 6 5# Yhteensä, m m m m m m m Sulku- venttii- lejä, kpl. Paloposteja, kpl. jouluk. 31 p:nä 1955... 745 2. 693 1 1 1. 013 1 4. 334 1 8. 845 1 5. 950 1 24. 580 212 215 1 Lisäys 1956... 1.274 492 821 1.003 91 3.681 27 25 j ouluk. 31 p:nä 1 1956... :... 3.0191 2.6931 1.5051 5.1551 9.8481 6.0411 28.2611 2391 240 Lauttasaaren putkiverkko - Drumsö rörnät 12'" 8" 6" 5'" 4# Yhteensä, m m m m m m Sulku- venttii- lejä, kpl. Paloposteja, kpl. 1 jouluk. 31 p:nä 1955... 1. 571 783 1 3.4 92 1 3. 764 581 1 10. 191 92 99 1 Lisäys 1956... 928 787 75 1.790 18 22 jouluk. 31 p:näl 1956... 1.5711 4.4201 4.5511 7831 6561 11.9811 1101 121 Kulosaaren putkiverkko B) - Brändö rörnät B)... 't:l ~ ~ m m m m e. m m m m ~: ~'ji) 9 1 E.~Ul 16 12 8'" 6" 5# 4 3'" 2" E!g~ ""fil'"d 0>' 1:1 = 1 1 :a-~~ ~ jouluk. 31 p:nä 1955... 431 1.70~1 5301 3. 284 1 480 352 56 1. 858 602 1 9. 239 1 86 Lisäys 1956... 390 841 1 1 1 481 1 2 j ouluk. 31 p:nä 1 1956... 2.2481 6861 4311 1.7091 5301 3.2841 4801 3521 9.7201 561 881 Malmin ja Tattarisuon putkiverkko - Malm oen Tattarmossans rörnät 12' 8' 6# 5" 4# Yhteensä, m m m m m m Sulku- venttii- lejä, kpl. Paloposteja, kpl. jouluk. 31 p:nä 1955... 37 7. 508 200 324 23 1 8. 092 1 97 Lisäys 1956... 178 92-270 2 1 1 jouluk. 31 p:nä 1956... 371 7.6861 2921 3241' 231 8.3621 741 99 1) Maatalousyliopiston laskuun asennettu 49 m 6' johtoa. 8) Seurakuntien laskuun asennettu 14 m 6' ja 75 m 4" johtoa. 1 7~1
10 Putkiverkko yhteensä - Rörnät tillsammans 31. 12. 1955, lisäys 1956 ia 31. 12. 1956. Vb- Palo- Sulku- 40" 32" 24" 18" 16" 12" 10" 8" 6" 5" 4" 3" 2" teensä, posteja, venttii m m m m m m m m m m m m m m kpl. lejä,kpl. 4.889110.774110.29014.188110.729133.21318.698177.152189.281189.822119.9121 660 4621360.0701 2.871 1 3.482 1.640 1.274 948-1.652 1.882-5.895 3.890 136, 233 1-17.550 132 173 6.529112.048111.23814.188112.381135.09518.698183.047193.171189.958120.1451 6601 4621377.6201 3.0031 3.655 Putkiverkon keskiläpimitta on 290 mm ja tilavuus 25.018 m 3. - Alppilanmäen vesisäiliöiden tilavuus on yhteensä 27.500 m 3 ja korkeimman vedenpinnan korkeus 56,3 m yli NN. Vuoden aikana on putkiverkkoon ilmaantunut 54 vuotoa, joista 6 Mannesmann putkissa. Vesijohtoverkkoon liitettiin kertomusvuonna taloihin johtavia syöttöjohtoja 319 läpimitan vaihdellessa lähemmin seuraavasti: Läpimitta... 40 50 75 100 125 150 200 mm Lukumäärä. 80 47 113 62 11 4 2 kpl Taksa. Kaupunginvaltuuston 11. 11. 1953 tekemän päätöksen mukaan oli veden yksikköhinta 20 mk kultakin m 8:ltä kulutuksen ollessa enintään 2.000 m 3 vuosineljänneksessä, 19 mk kultakin m 8 :ltä 2.001 ja 4.000 m 3 :n välillä sekä 18 mk kultakin m 3 :ltä 4.001 m 3 :stä ylöspäin. Mainitut yksikköhinnat vastaavat 809-847 %:n korotusta 29.4. 1936 laitokselle vahvistetun taksan hintoihin. - Laitoksen taksaan sisältyvät muut maksut, kuten vesimittarien vuokrat ym. olivat 800 % korkeammat kuin mitä ne olivat v. 1936 vahvistetussa taksassa. Pääoma-arvo 1. 1. 1956 Pääoma-arvo Arvon lisäys Arvon lisäys talousarvion talousarvion Poistot mukaan.ulkopuolella Arvo 31. 12. 1956 Tontit... 3.150.000 10.767.500 13.917.500 Asuin- ja hallintorakennukset... 9.575.422 106.300 9.469.122 Tehdasrakennukset... 217.587.533 2.758.284 14.212.300 206.133.517 Tilapäiset rakennukset... - - - - - Tiet ja tasoitukset... 10.787.190 - - - 10.787.190 Putous ja kiinteä pato... 7.890.000 - - - 7.890.000 Varapato... 12.011.444 - - 353.278 11.658.166 Vantaanjoen silta... 3.663.613 - - 174.458 3.489.155 Vantaanjoen säännöstelyraken- V!~=~~öt.:.:::::::::::::::::::::::::::: 35.024.311 12.990.390-776.050 47.238.651 230.021.994. 164.665.416-8.593.556 386.093.854 Väestö~suojat... 9.707.046 - - 422.000 9.285.046 Putkiverkko... 2.504.194.932 306.554.161 58.740.996 111.295.817 2.758.194.272 Vesipostit... 6.239.019 - - 999.721 5.239.298 Eri!. rakenteet, kaivot, sillat,... johdotym... 40.555.995 - - 3.437.129 37.118.866 Koneistot ja laitteet... 35.862.672 4.280.476-2.246.173 37.896.975 Liikkuvat kuljettimet... 8.721.795 4.749.429-2.259.900 11.211.324 Vesimittarit... ~... 25.010.177 5.669.827-3.578.172 27.101.832 Puhelinosuudet... 1.560.000-390.000-1.950.000 mk 1 3.161.563.143 1 501.667.983 1 69.898.496 1 148.454.854 1 3.584.674.768
11 Taloudellinen tulos Tulostase joulukuun 31 p :nä 1956 Kulut: Palkat,Henkilösivukulut.... Vedenhankinta ja raaka-aineet.... Korjaus- ym. tarvikkeet.... Kaluston hankinta.... Vuokrat.... Vakuutusmaksut ja verot.... Muut vieraat palvelukset..... Osuus lautakunnan ja sen kanslian menoihin... :.... Osuus kassa- ja tiliviraston menoihin..... Tarverahat.... Käyttöomaisuuden poisto.... Käyttöomaisuuden korko.... Konttokuranttivelan korko.... Luottotappiot, kaupunginhallituksen' käytettäväksi.... Teollisuuslaitosten lautakunnan käytettäväksi.... Kaupunginhallituksen käytettäväksi '... ~.... Voitto 136.099.383:-:- 25,168.613:- 119.210.351:- 22.299.725:- 3.856.784:- 2.550.799:- 232.655:- 11.767.246:- 905.749:- 6.774.892:- 2.938.110:- 148.454.854:- 189.693.789:-- 18.299.974:- 22.215:-- 286.097:- 688.561.236:- 112.641.072:- mk 801.202.308:- Tuotot: Ornalsuustase joulukuun 31 p:nä 1956 Vastaavaa: Postisiirtotilillä.... Pankkeihin talletettuja takuumaksuja... '".... Saatavia: Tulojäämiä.... Ennakkoja hankkijoille.... Vedenmyynti............ 746.051.722:- Yleisten vesipostien ym. hoito... 8.965.426:- Mittarien vuokrat...:... 10.695.520:-- Ylijäämä tilaustöistä... 30~341.665:-- Vuokratuotot... 1.146.431:-- Sekalaiset tuotot... 2.508.481:- Veden omakäyttö... 1.493.063:- -------- mk 801.202.308:- 180.529.018:- 8.790.123:- 3.855.231:-- 16.658.896:-- 189.319.141:- Varsinaisten menojen ennakot......... 637.936:- Varastot... 252.328.189:- -------- Siirto 462.799.393:-
12 3.733.129.622:- Poistot kuoletussuunnitelman mukaan... 148.454.854:- 3.584.674.768:- 462.799.393:- 339.334.546:- Siirto Nostamattomat määrärahat.... Käyttöomaisuuden arvo 1. 1. 1956... 3.161.563.143:- Omaisuuteen siirrettyjä uudisrakenteita... 571.566.479:- mk 4.386.808.707:- Vastattavaa " Tilivelkoja... 55.120.744:- Kuluttajien takuumaksuja... 17.091.468:- "Konttokuranttivelka kaupunginkassaan... 277.946.109:- Siirtyvät määrärahat... 339.334.546:- Pääomavelka kaupungille... 3.584.674.768:- Vuoden 1956 voitto... 112.641.072:- mk 4.386.808.707:- Vertailevia tietoja laitoksen taloudellisesta tuloksesta v. 1956 ja aikaisempina vuosina on esitetty liitteessä n:o 1. Helsingissä, toukokuussa 1957. Eino Kajaste
1 1947 1 1949 13 Liite n:o 1. Otteita vesilaitoksen vuoslkerlomukslsla - utdrag ur vattenverkels Arsberättelser Menot-Utgifter Pumputtu Laitoksen pää- Uudisrakenvesimäärä oma arvo 1/1 nukset vuoden Hallinto, käyttö ym. Kuoletukset ja korko 1) Yhteensä menoja kuluessa Förvaltning, drift ete. Amorteriugar och Summa utgifter Vuosi rllnta 1) Ar Uppfordrad Verket. kapltai- Nyauläggninvatten- värde den lfl gar under året p p p mängd m8:ltä ml:ltä ml :1tä mk mk mk m8 mk mk P per P per pper m8 m8 ml 1 1 1 1915... 4.382.613 7.583.558-109.922 87 443.635 19 6,951 583.739 77 9,14.6 1.027.374 96 16,097 1920... 6.663.349 7.405.705-1.295.628 55 2.600.455 29 39,O1l6 551.030 80 8,270 3.151.516 09 47,296 1925....8.338.022 12.845.145 72 3.194.238 79 4.267.161 33 51,177 977.876 08 11.7118 5.245.037 41 62,905 1930 1 ) 12.250.134 105.715.000-9.057.966 24 6.877.628 33 56,14.40 11.373.916 24 92,84.6 18.251.544 57 148,990 1931... 12.367.702 112.358.382 50 6.011.734 60 7.030.607 68 56.84.7 11.888.003 90 96,U1 18.918.611 58 152,968 1932... 12647.250 115.075.062 85 1.623.247 35 6.225.951 80 49,228 12.416.064 60 98,172 18.642.016 40 147,4.00 1933... 12.660.948 112.524.309 35 962.942 80 6.481.085 60 51,190 12.294.453 80 97,106 18.775.539 40 148,295 1934... 13.207.290 109.069.500-1.038.122 75 6.508.870 65 49,282 12.077.987 75 91,44.9 18.586.858 40 140,781 1935... 14.007.908 106.375.781 30 1.408.443 65 7.395.324 95 52,794 11.945.529 65 85,277 19.340.854 60 138,071 1936... 15.059.105 104.160.774 20 9.321:369 45 7.877.698 15 52,8ll! 11.778.797 85 78,217 19.656.496-130,629 1937... 16.534.457 108.994.600-7.111.156 75 8.696.122 40 52,694 12.285.278 75 74,801 20.981.401 15 126,895 1938... 17.530.189 111. 998. 125 35 24.445.705 75 9.808.644 10 55,958 i2.515.999 85 71,897 22.324.643 95 127,850 1939..: 18.132.200 133.443.976 15 14.475.676 05 11.721.633 20 64.64.5 14.672.093 65 80,917 26.393.726 85 145,662 1940... 18.003.232 142.623.400-23.305.714 65 13.923.187 60 77,887 15.786.073 95 87,685 29.709.261 55 165.022 1941... 19.295.660 160.826.500-9.753.522 50 16.660.121 90 86,84.l 16.970.410 80 87,94.9 33.630.532 70 174,290 1942... 20.928.352 165.005.900 10.187.280 85 21.391.993 30 102,216 17.240.454 05 82.878 38.632.447 35 184,594. 1943... 18.829.439 169.614.500 6.664.260 05 20.985.134 35 111.4.408 17.690.635 25 93,952 38.675.769 60 205... 00 1944... 18.103.638 170.572.500 4.412.549 65 25.555.915 85 141,165 17.684.624 65 97,685 43.240.540 50 238.850 1945... 20.647.931 169.240.500-17.685.371 65 36.455.887 15176,560 18.027.329 65 87,808 54.483.216 80 263,868 1946... 23.023.389 180.745.377 54.029.963 50 56.194.012 50 244.078 20.325.004 50 88,280 76.519.017-332,868... 24.870.650 227.699.900-39.066.280 95 72.059.808-289,788 23.936.173 95 96,242 95.995.981 95 385,980 1948 1 ) 25.705.843 1.074.202.000 119.794.651 35 103.922.829 50 404,275 114.771.691 35 446,480 218.694.520 85 850,766... 26.303.028 1.154.419.100-81.941.121-112.824.063-428,940 123.362.058-469.008 236.186.121-897,943 ;1950... 27.961.460 1.193.807.500 130.966.674 133.529.404 477,54.8 128.813.499 460,682 262.342.903 938,180 1951 8) 29.664.406 1.279.527.200-169.366.412-185.502.869-625,888 125.126.452-421,807 310.629.321-1047,145 1952... 31.760.807 1.400.538.792-196.345.455-241.373.687-760,000 135.501.778-427,000 376.875.465-1187,000 1953 4 ) 32.718.170 2.960.814.455-249.744.162-258.333.116-789,000 293.738.227-898,000 552.071.343-1687,000 1954... 35.016.420 3.094.469.257-157.895.168-280.623.022-801,000 336.674.044-962,000 617.297.066-1763,000 1955... 36.972.540 3.101.358.636-210.886.242-299.077.732-808,918336.763.253-910,847 635.840.985,- 1719,765 1956... 140.080.970 3.161.563.1431-571.566.479 332.112.6191-828.60 41356.448.617-889,321 688.561.236,- 1717.925 1) Vuoden 1926 toisesta kirjanpäätöksestä alkaen kuoletukset on laskettu korotetun pääoma-arvon mukaan ja ~rko 7 %; sitä ennen 5 % korko. F.o.m. andra; bokslutet år 1926 äro amorleringarna uträknade på det förhöjda kapital korotettu 31. 12. 1952. Kapitalvärdet förhöjt 31. 12. 1952. ärdet och räntan 7 %; därförinnan endast 5 % ränta. - 1) Pääoma-arvo korotettu 1. 1. 1948. Kapitalvärdet förhöjt 1. 1948. - 8) Pääoma-arvon korko 1. 1. 1951 alkaen 6 %. Räntan på kapitalvärdet f.o.m. 1. 1. 19516 %. - 4) Pääoma.
14 Vuosi Åx Tulot-nkomster Nettovoitto Nettovinst }+ Vedenmyynti Muut tulot Yhteensä tuloja Tappio Vattenförsäljning Övriga inkomster Summa inkomster För!!!st }- % paä. p p p omamk m3:ltä mk ml:ltä mk ml:ltä mk arvosta p per m 3 p per m" p per ml % av kapital värdet 1 1 1 1915... 1.525.267 82 23,897 83.31759 1,806 1.608.585 41 25,203 581.210 45 7,66 1920... 3.198.838 36 48,006 352.277 43 5,287 3.551.115 79 53,293 399.599 70 5,40 1925... 9.952.270 99 119,360 820.947 69 9,84.6 10.773.218 68 129,206 5.528.181 27 43,04. 1930 1)... 20.811.804 95 169,890 1.111.291 54 9,072 21.923.096 49 178,962 3.671.551 92 3,47 1931... 20.911.592 80 169,082 1.069.942 03 8,751 21.981.534 83 177,733 3.062.923 25 2,73 1932... 23.884.582 10 188,852 1.070.453 90 8,464 24.955.036-197,310 6.313.019 60 5,49 1933... 24.977.658 40 197,281 1.104.879 55 8,727 26.082.537 95 206,008 7.306.998 55 6,49 1934... 26.044.010 45 197,195 1.168.681 30 8,848 27.212.691 75 206,043 + 8.625.833 35 7,91 1935... 27.578.003 75 196,876 1.320.116 90 9,424 28.898.120 65 206,299 + 9.557.266 05 8,98 1936... 29.630.127 10 196,759 1.243.315 65 8,256 30.873.442 75 205,015 + 11.216.946 75 10,77 1937... 32.275.352 45 195,201 1.502.827 75 9,088 33.778.180 20 204,289 + 12.796.779 05 11,74. 1938... 35.130.024 10 200,397 1.601.842 60 9,136 36.731.639-209,533 + 14.406.995 05 12,86 1939... 38.010.140 30 209,628 1.845.746 25 10,179 39.855.886 55 219,807 + 13.462. 159 70 10,09 1940... 33.715.113 80 187,273 2.075.330 35 11,627 35.790.444 15 198,800 6.081.182 60 4,26 1941... 38.021.065 75 197,046 1.733.034 20 8,981 39.75(099 95 206,026 6.123.567 25 3,81 1942... 37.067.461 70 177,116 2.036.395 40 9,730 39.103.856 60 186,846 471.409 25 0,29 1943... 39.060.939 45 207,446 1.477.779 50 7,848 40.538.718 95 215,294 + 1.862.949 35 1,10 1944... 37.934.683 45 209,542 2.017.496 60 11,1.1.4 39.952.180 05 220,686-3.288.360 45-1,98 1945... 43.398.988 30 210,186 2.932.301 10 14,201 46.331.289 40 224,387-8.151.927 40-4,82 1946... 79.761.275 50 346,435 4,633.303 05 20,124 84.394.578 55 366,559 + 7.875.561 55 + 4,36 1947... 89.506.472 50 359,888 6.764.303 35 27,198 96.270.775 85 387,086 + 274.793 90 + 0,12 1948... 181.951.119 10 707,820 9.569.672 90 37,227 191.520.792-745,047-27.173.728 85-2,63 1949... 293.840.574-1117,136 12.503.821-47,537 306.344.395-1164,673 + 70.158.274 - + 6,08 1950... 303.259.941-1084,564 20.9D3.537-74,758 324.163.478-1159,322 + 61.820.575 - + 5,18 1951... 330.060.028-1112,647 28.800.623-101,366 360.129.561-1214,013 + 49.500.240 - + 3,87 1952... 407.769.206-1284,000 35.664.290-112,000 443.433.496-1396,000 + 66.558.031 - + 4,75 1953... 559.838.796-1711,000 44.288.792-135,000 604.127.588-1846,000 + 52.056.245 - + 1,76. 1954... 657.607.327-1878,000 57.001.318-163,000 714.608.645-2041,000 + 97.311.579 - + 3,14-1955... 709.227.061 1918,254 54.607.1591-147,696 763.834.220 1-2065,950 + 127.993.235 - + 4,13 1956... 746.051.722 1861,360 55.150.586-137,600 801.202.3081-1998,9601 + 112.641.072 - + 3,14 1) Vuoden 1926 toisesta kirjan päätöksestä alkaen kuoletukset on laskettu korotetun pääoma-arvon mukaan ja korko 7 %; sitä ennen 5 % korko. F.o.m. andra bokslutet år 1926 äro amorteringarna uträknade på detförhöjda kapital _ värdet och räntan 7 %; därförinnan endast 5 % ränta.
15 Liite n:o 2. Selostus Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen toiminnasta vuonna 1956. Kemiallinen vedenpuhdistus Keriomusvuonna käsiteltiin vettä kemiallisesti 4l.144.420 m a eli keskimäärin 112.416 m 3 vuorokaudessa. Suurin vuorokautinen vesimäärä 140.800 m 3 käsiteltiin 26. 10. ja pienin 66.500 m 3 25.6. Kun vuonna 1955 käsiteltiin vettä kemiallisesti 37.730.090 m a, niin lisäys oli 9,0 % sen oltua edellisenä vuonna 5,8 %. Selkeyttämisaltaita tyhjennettiin ja huuhdottiin 14 keriaa. Tähän sekä muihin vähäisiin puh.distustoimiin kului kemiallisesti käsiteltyä vettä 246.310 m a. Vedenkäsittelyyn käytettiin kemikaleja seuraavat määrät: Grammaa m 3 kohden Keski- Eniten Vähiten Aluminiumisulfaattia määr;n 17J18%:na2.899.098kg 70,7 133,1 54,1 Kalsiumioksidia 100%:na 797.343 kg... 19,5 31,6 13,0 Klooria 8l.275 kg... 1,98 3,80 0,94 Aktivihiiltä 74.650 kg. Vesilasia 3.360 kg... Ammoniumsulfaattia B72 kg... Sen jälkeen kun lokakuun puolivälissä vallirineissa ilmastollisissa olosuhteissa vedenkäsittelylaitoksen suorituskyky oli osoittautunut riittämättömäksi, ryhdyttiin selkeyttämisaltaiden tehon parantamiseksi kokeilutarkoituksessa lisäämään veteen ~aktivoitua» vesilasia. Vaikka vuoden loppuun mennessä kertyneiden havaintojen perusteella ei vielä voidakaan vetää lopullisia johtopäätöksiä vesilasin käytön merkityksestä, on ilmeisestikin täysi syy edelleen jatkaa kokeiluja. Suodatus Keriomusvuonna oli käytössä 14 pientä eli ns. A-suodatinta, joista jokaisen pinta-ala on 21,06. m 2, antoisuus 133,7 m 3 fh ja suodatusnopeus 6,3 mjh, 14 suuria eli ns. B-suodatinta, joista jokaisen pinta-ala on 32,16 m 2, antoisuus 200,5 'm 3 fh ja suodatusnopeus 6,2 mfh sekä 6 kaksoiseli ns. C-suodatinta, joista jokaisen pinta-ala on 72,27 m 2, antoisuus n. 360 m 3 fh normaalisella 5,0 mjh suodatusnopeudella. Suodattimien antoisuudet ovat keskimääräisesti laskien todellisuudessa noin 3-4 % pienemmät. Vastaavaa oikaisua ei ole huomioonotettu laskelmissa. Keriomusvuonna suodatettiin vettä, pesu- j,a huuhtelu vesi mukaanluettuna, 40.898.110 m 3, mistä määrästä pesu- ja huuhteluvettä oli 99l.460 m 3 eli 2,43 %, vastaavan arvon oltua edellisenä vuonna 1,90 %. Huuhteluveden määrän kasvu johtuu suureksi osaksi siitä, että lokakuun puolivälistä alkaen lyhennettiin suodattimien käyttöaikaa. Tärkeimmät suodatusta koskevat tiedot esitetään taulukossa l. Taulukko 1 Suodattimien käyttöaika. yhteensä..... Suodatettu vesimäärä (pesu vesi mukaanluettuna)..suodatettu vesimäärä suodatinta kohden tunnissa Suodattimien pesujen' luku... ;..... Suodatettu vesimäärä kahden pesun välillä keskim. Suodatettu vesimäärä kahden pesun välillä suodatinpinta-alan m 2 kohden.... Käyttöaika kahden pesun välillä...,.... :Pesuaika kerrallaan, keskimäärin.... Pesuvesimäärä yhteensä.... Pesuvettä pesua kohden, keskimäärin......pesuvesimäärä prosenteissa' suodatetusta. vesimäärästä.... :Suodattimien huuhtelujen luku.....huuhteluaika kerrallaan, keskimäärin.... Huuhteluvesimäärä (arvioitu).....huuhteluvesimäärä (arvioitu) huuhtelua kohden keskimäärin.... A suodattimet 47.360 h 6.332.032 m 3 133,7m 3 2.703 2.343 m 3 llt,am 3 17 h 21' 9' 59" 210.460 m a 77,9 m a 3,32 % 2.685 6'.55': 33.732 m 3 12,6 m a B suodattimet C suodattimet. 94.556 h 5l.343 h 18.958.478 m a 15.554.600 m 3 200,5 m 3 302,9 m 3 3.010 1.115 6.299m 3 13.950 m a 195,9m 3 193,om 3 31 h 25' 46h 5' 9' 59" 15' 0" 380.330 m 3 347.670 m a 126,4 m 3 311,9m 3 2,01 % 2,1l4 % 802 63 7'38" 17.136m 3 2.132 m a 21,4 m 3 33,9 m a
16 Kemiallisesti käsitellyn veden määrä jakaantui kerlomusvuonna seuraavasti: Pumputtu verkkoon 39.906.650 m 3 eli 96,99% Selkeyttämisaltaiden tyhjennys ja huuhtelu... 246.31Om 8 eli 0,60% Suodattimien pesu ja Laboratoriotyöskentely Kerlomusvuonna tutkittujen näytteiden luku käy ilmi seuraavasta yhdistelmästä: Vantaanveden ja johtoveden kemiallisia analyysejä..... Muitten vesien... Käyttötarkkailuun kuuluvia määri ttämisiä... Veden bakteeripitoisuuden 24 näytteestä 11 9.222 Vantaanveden ja johtoveden tärkeimmät fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet kerlomus- määrittämisiä... 1.847 huuhtelu... 991.460 ml eli 2,41% Veden coli & aerogenes-bak- 41.144.420m 8 teerien määrittämisiä.... eli 100,00% 440 Veden coli-bakteerien määrittämisiä... 200 Kemikalioanalyysejä... 48 ~---------------- Yhteensä 11.792 näytettä vuonna sekä edellisinä viitenä vuotena on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2 Valon läpäisy 100 Perman- Vapaata Vetyionimm läpi, Värin voi- ganaatin- Johtokyky, Alkalini- hiilihap- väkevyys, Tehokasta Kokonais- Ljustrans- makkuus, Vuosi kulutus, teetti, poa, klooria, kovuus, mission Väteion- Färginten- Perman- Lednings- År gen. 100 Alkalinitet, Fri kol- koncentra- Aktlv Total sitet, ganatför- förnåga, mm, m1fl syra, tion. kor, hårdhet, brukning, % mgfl Pt mgflkmn04 %18108 nfl0hc mgfl CO. ph mgfl e do Vantaanvesi-Vandavatten 1951... 85,0 140 52,7 125,8 5,7 5,8 6,9-2,7 1952... 89,6 180 70,' 112,8 4,8 6,1 6,9-2,6 1953... 89,1 190 77,1 110,8 4,7 6" 7,0-2,6 1954... 84,7 210 79,7 108,1 4,8 7,7 7,0-2,6 1955... 93,ll 150 57,8 118,0 4,6 6,0 6,9-2,6 1956... 87,5 160 62,8 117,7 3,9 9,0 6,8-2,7 Suurin 99,0 480 121,0 160,2 6,0 11,8 7,3-3,3 Penin 61,1 90 36,8 55,1 1,0 5,2 6,4-1,6 1951... > 99 4 14,1 178,2 1952... > 99 7 17,0 175,7 1953... > 99 9 17,0 175,0 1954... > 99 9 17,11 181,11 1955... > 99 7 13,2 177" 1956._. > 99 8 14,3 184,9 ]ohtovesi-ledningsvatten 6,0 4,0 7,1 0,07 4" 4,9 3,7 7,1 0,08 4,1 5" 4,0 7,1 0,011 4" 5" 4" 7,1 0,10 4,9 5,7 3,9 7,2 0,11 4,6 5,5 3,3 7,2 0,11 5,4 Suurin > 99 73 22,9 223,2 Pienin > 99 0 9,7 124,7 Vantaanveden vapaan hiilihapon ja kovuuden sekä johtoveden kovuuden arvot ovat keski- 8,2 6,9 8,1 0,16 6,7 2,0 0,4 6,7 0,05 3,4 arvoja 12 analyysistä. Muut arvot ovat keskiarvoja päivittäisistä määrityksistä.
17 sistä, esitetään taulukossa 3 keski- ja ääriar voina. Vantaanveden ja johtoveden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet, jotka on saatu kertomusvuonna tehdyistä 12 täydellisestä analy- Taulukko 3 Vantaan vesi Keski-! suurin! Pienin arvo ]ohtovesi Keski-!. Suunn arvo! Pienin Lämpötila, + Co.... Valon läpäiseväisyys %:ssa 10 mm kerroksen läpi Värin voimakkuus, mg/l Pt.... Liuennutta happea, 1, mg/l.... Kyllästysaste %:ssa.... Sähkönjohtokyky, 10 8 x 18. ]ohtokyvystä laskettu määrä liuenneita suoloja, mg/l.... Haihdutusjäännös 180 o :ssa mg/l.... Hehkutusjäännös, mg/l.... Hehkutushäviö, mg/l.... Permanganaatinkulutus, KMnO" mg/l.... Albuminoidiammoniakkia, NH" mg/l.... Tehokasta klooria, C, mg/l.... Piihappoa, SiO, mg/l.... Auminiumia, A, mg/l.... Rautaa, Fe, mg/l..... Mangaania, Mn, mg/l.... Kalsiumia, Ca, mg/l.... Magnesiumia, Mg, mg/l.... Ammoniumia, NH" mg/l... :.... Sulfaatteja, SO' mg/l.... Klorideja, C, mg/l.... Nitraatteja, NO a, mg/l.... Nitriittejä, NO., mg/l.... Vetykarbonaatteja, HC0a- mg/l.... Akaliniteetti, ml/n/lo HC (metyylioranssi).... Vapaata hiilihappoa, CO g, mg/l.... Vetyioniväkevyys, ph.... Kokonaiskovuus saksal. asteissa.... Bikarbonaattikovuus saksal. asteissa.... Mineraaljhappokovuus saksa!. asteissa... Sameus, ZP X 10 5......... Fluorideja, F, mg/l... 6,2 85,8 171 10,82 84,7 117,3 88,0 155,8 111,3 44,5 62,9 0,3-2 35,4 7,9 3,5 0,06 11,2 5,0 0,37 15,8 9,2 4,6 0,04 24,s 4.0 9,1 6,8-2,7 1,1 1,6 5,035 19,9 98,6 380 13,00 95,2 152,2 114,2 272,0 203,2 58,0 105,0 0,48 78,6 24,1 9,5 0,08 13,3 6,8 0,69 25, 12,0 12,0 0,10 35,4 5,8 13,9 7,1 3,3 1,6 2,3 13,300 0,2 65, 120 6,63 67, 55,1 41,3 111,0 73,0 36,6 46,3 0,23 16,7 2,5 1,4 0,04 6,0 3,3 0,09 7,2 4,2 1,6 0,01 7,3 1,2 5,2 6,5 1,6 0,3 1,2 1,635 6,4 >99,0 8 12,26 96,9 187,3 140,5 142,3 111, 31,3 14,5 0,13 0, 0 9,0 0,9 0,10 0,05 31,1 4,4 0,32 48,9 10,2 4,6 0,007 34,5 5,7 3,2 7,2 5,4 1,6 3,8 103 0,15 20,0 >99,0 10 1 14,35 100,0 222,5 166,9 176,4 137,6 38,8 17,9 0,20 0,15 10,7 1,0 0,19 0,08 39,7 6,0 0,60 69,5 14,4 12,0 0,020 46,4 7,6 6,3 7,6 6,7 2,1 5, 1. 215 0,22 0,4 <99,0 8,63 90,0 126,2 94,7 99,2 76,4 19,6 11,2 0,05 0,06 4,5 0,7 0,04 0,03 20,3 2,4 0,08 40,4 5,6 1,6 0,005 11,0 1,8 1,0 6,8 3,4 0,5 2,6 15 0,10 Vantaanveden ja johtoveden bakteerisuus esitetään taulukossa 4 pesäkelukuina ml:ssa kertomusvuodelta kuukausi- ja vuosikeskiarvoina sekä viideltä edeltäneeltä vuodelta vuosikeskiarvoina, minkä lisäksi siitä käy ilmi päivittäin todettujen bakteerisuuksien ääriarvot. Taulukossa 5 esitetään Vantaanveden ja johtoveden coli-aerogenes-bakteerien todennäköinen luku viikoittain tehtyjen määritysten keski- ja ääriarvoina. Vuoden 1956 alusta alkaen on näiden lisäksi määritetty kalvosuodatusmenetelmää käyttäen myös varsinaisten coli-bakteerien luku sekä Vantaanvedessä että johtovedessä. Tulokset esitetään taulukossa 6 viikottain tehtyjen määritysten keski- ja ääriarvoina.
18 Vuosi ja kuukausi Taulukko 4 Vantaanvesi Keski- määrä Suurin Pienin Johtovesi Keskimäärä Suurin Pienin 1956 Tammikuu... 1.342 7.000 300 Helmikuu... 603 1.300 130 Maaliskuu... 2.708 8.500 540 Huhtikuu... 9.840 20.000 2.400 Toukokuu... 6.581 19.000 1.100 Kesäkuu... 3.967 14.000 700 Heinäkuu... 4.884 23.000 600 Elokuu... 17.958 110.000 4.900 Syyskuu... 15.840 78.000 3.100 Lokakuu... 31.732 120.000 3.800 Marraskuu... 17.500 60.000 3.300 Joulukuu... 55.542 250.000 2.600 Koko vuosi 1 14.139 1 250.000 130 1951... 11.244 160.000 120 1952... 11.115 92.000 200 1953... 12.549. 125.000 600 1954... 19.348 400.000 400 1955... 7.918 140.000 100 0,0 0.0 0,0 0, 0,1 0,1 0,3 0,1 0.0 0,0 0,0 0.0 0,1 1,7 0,8 0,4 0,2 0,2 1 0 0 1 1 4 1 1 1 1 0 4 1 300 60 34 10 12 o o o o o o o o o o o o Taulukko 5 Coll-aerogenes-ryhmlen bakteereita Vantaanvesi, 1 ml:ssa Keskimäärä Suurin Pienin Keskimäärä Johtovesi, 50 ml:ssa Suurin Pienin 354./ 2.400 / 54 0,04 / 4 / 0 " Taulukko 6 Coll-bakteerelta Vantaanvesi, 1 ml:ssa Keskiarvo Suurin Pienin Keskiarvo Johtovesi, 500 ml:ssa Suurin Pienin W9 / 830 / 20 0 / 0 / 0 " Sakari Ranta
Kertomus Helsingin kaupungin kaasulaitoksen toiminnasta vuonna 1956. 1. Henkilökunta. Vuosien '1955 ja 1956 vaihteessa siirtyi kaasulaitoksen rahakeosasto kokonaisuudessaan teollisuuslaitostem yhteisen kassa- ja tiliviraston alaiseksi. Siirtyneitä viranhaltijoita oli 23 henkeä. Tästä johtuen on laitoksen palveluksessa 1. 1. 1956 olleiden vakinaisten viranhaltijain määrä vastaavasti pienempi kuin edellisen vuoden päättyessä. Muut henkilökunnassa vuoden 1956 aikana tapahtuneet muutokset ilmenevät seuraavasta asetelmasta; Henkilökuntaryhmä ::.. Henkilökunnan muutokset ~ :: _.. ~ 0' ~.., :-~ ~~ e S :-"", ~F ~J t>1 ~:~!-O'" -e!. ~ _e!...,< e ~.~ a ~'" 0 ~å' S;o.... ~ ~t e l!.~ l!. = Ole ir "+ii)..,," ~ [ ~e "'~ S;" pr ~ '!~ ".. El ~S" ""~. m " Vakinaisia 76. virdanha1ti~~.i~.~1 1 l' - - 2-75 Tilapäisiii. " 13-26 1 13 1-1 - 1 26. :1 89.26 13 2 - lo :~~~~~.~.... Kaikki yhteensä 437 1 131 98 9 5 457. Työntekijöitä' 348 - los 85' 7 5 356 ~ertomusvuoden aikana siirtyi eläkkeelle kaksi pitkän päivätyön suorittanutta virkailijaa, nimittäin vanhempi toimentaja Johannes FratJck ja yli-insinööri Jaakko Rahkonen. Vanhempi toimemtaja. Franck oli tullut laitoksen palvelukseen 20. 6. 1918, joten hän tuli eläkkeelle siirtyess'ään olleeksi palveluksessa lähes 38 vuotta. Yli-insinööri Rahkonen tuli kaasulaitokselle 1. 9. 1928 ja ehti suorittaa 28 vuoden palveluksen laitoksen käyttöosaston päällikkönä sekä sotien että rauhan aikana.. Kaasulaitos haluaa täten kiitollisuudella merkitä muistiin mainittujen henkilöiden pitkä: aikaisen, uskcillisen työskentelyn laitoksen hyväksi..., Käytt00sas'ton yli-insinöörin.virkaan kaupunginhallitus v"alitsi dipl.ins. Eino Olavi Kiurun 8. 9. 1956 alkaen. Hänen jälkeensä laitoksen 1 käyttöinsinööriksi valitsi teollisuuslaitosten lautakuntal. 1-1. 1956 alkaen insinööri Reinhold Succon.., Kaasulaitoksen hiilen. ja koksin.käsittelyn sekäkoksin-.ja kaasunmyynnin tehostamiseksi ja nykyaikaisen kustannuslaskennan luomiseksi päätti khs 29. 11. 1956 perustaa1aitokseen seuraavat tilapäiset virat 1. 1. 1957 alkaen: Kaasunmyynti-insinööri, insinööri, kustannustutkija, koksin~ myyntiesimies ja kalustomestari.
22 2. Huonefstofja teknilliset ~puneuvot. Kaasulaitos toimi koko kertomusvuoden ajan entisissä ~luonetiloissa, pääkonttori"kaupallinen toimisto ja teknillinen osasto sekä kaasukojeiden näyttely, myymälä ja opetuskeittiö Pieni Roobertinkatu 1-3:ssa, kaasulaitos tehtaan konttoreineen, lab ratorioineen ja korjauspajoineen sekä eräät osat kaupallisesta toimistosta Sörnäisissä ja jake1u9saston työpaja Fredrikinkatu 54:ssä. Kaupungin myytyä jakeluosaston työpajan viereisen tonttn Runeberginkadun varrelta menetti kaasu laitos kesällä 1956 osia autotalli- ja varastotiloistaan. tämä saattoi laitoksen kiirehtimään jo aikaisemmin vireillepantuja suunnitelmia kaasulaitoksen kdko toiminnan keskittämisestä tehtaan alueelle Sörnäisiin. Tähän keskittämisohjelmaan kuuluva kjskusval'astol'akennus, jonka kaupungin rakennusvirasto suunnitteli ja rakensi tarpeettomaksi käyn~eseen kaasunpuhdistus- eii ns. massalaatikkorakennukseen, valmistui käytännöllisesti katsoen ~oden 1956 lopussa. Tämän rakennuksen luoteispäähän valmistui muuntamo, johon siirrettiin uudeilta 250 KVA:n (5000 Vj380V) muuntaja ja asennettiin uudet 500 ja 100 KVA:n muuntajat. LiJi.muuntamon rakentaminen oli käynyt välttämättömäksi kaasutehtaan alueen laajuuden vuoksi ja! samalla saatiin koko alueelle yhtenäinen 380 V:n jännite. Muuntamon rakentamisen suoritti Polljoismainen Sähkö Osakeyhtiö. Edellisenä vuonna aloitettu 11 uuden vaakakammiouuni-k rakennustyö saatettiin siihen vaiheer seen, että uunien lämmittäminen voitiin aloittaa 19. 11. 1956. Samalla oli määrätyin muutos- ja lisätöin varauduttava näiden uunien aiheuttamaan kaasurl- ja koksintuotannon kasvuun. Näitä töitä oli yhden naftaliinipesurin siirtäminen ammoniakkipbsuriksi, yhden uuden ammoniakkipesurin hankkiminen, kaasunpuhdistuspuolen putkiverkostonltäydentäminen, koksiluiskan laajentaminen, sammutusradan pidentäminen ja sen kääntöpöydän sekä sivuraiteiden rakentaminen. Vaakakammiouunien toimittajan Dr. C. Otto & Comp. Gm~H:n alaurakoitsijana toimi Rakennustoimisto Arcus Oy. Kertomusvuoden lopulla purettiin vielä jäljelläolleet viistokammiouunit (n:ot 24-29) ja niiden savupiippu sekä koksin sammutustorni. Savupiipun kaatam'isen suoritti nsinööritoimisto J. Nordgren, joka samalla kunnosti uuden uuniryhmän vieressä sij~itsevan vanhan savupiipun uusia vaakakammiouuneja varten. Jo useita vuosia rakenteilla ollut koksin varastointiin tarkoitettu kaapelinostul'i, jonka toimittaja oli A. Ahlström Osakeyhtiö, Varkauden tehtaat, otettii~ vastaan 23. 8.,ja välittömästi sen jälkeen käyttöön. Vuonna 1909 Sörnäisiin rakennetussa 20.000 m 8 :n vetoisessa kaasusäiliössä esiintyi seinälevyjen syöpymien johdosta yhä runsaammin vuotoja, eikä säiliötä VOitu enää täydelleen käyttää hyväksi. Teollisuuslaitosten lautakunta päättikin 5. 10. 1956 oike~ttaa kaasulaitoksen tilaamaan säiliön liikkuvien osien korjaustyön länsisaksalaiselta toiminimel'l:ä Friedrich Kocks GmbH. Pääjohtovel'kko. Vuoden kuluessa asennettiin uusia johtoja seuraavasti: Kulosaaren sillan läntiseen penkereeseen».» &..... Kulosaaren siltaan... 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kulosaaren sillan läntiseen penkereeseen»» ~... Porvoontiehen... 0 0 0 0 0 0 Puistokaistaan Siilitieltä Porvoontielle... 0 0 0 0 0 0 0.- 0 0 0 D 0... Porvoontiehen 0 0 0 0 0 0 0 0 m mm 191,6 550 Vro 6,7 500 ~ 180,8 300» 359,8 300 MM 74,1 250 279,3 200 520,7 200 Vr. 1.105,8 200 MM 489,4 200 87,1 150» 27,6 150 47,6 150 Vr.
23 Sahaajankatuun Pikkupurontieltä lounaaseen...,... Prinssitiehen Roihuvuorentieltä Punahilkantielle... Hillerikujaan Siilitieltä pohjoiseen... Kulosaaren sillan läntiseen penkereeseen.. _...»»»...,Punahilkantiehen...:_... -"...... Lumikintiehen...-... Hillerikujaan Siilitieltä pohjoiseen... Suvilahdenkatuun Pääskylänkadulta Vilhovuorenkadulle...,... Hiihtäjäntiehen... Y... Herttoniementieltä Kulosaaren kartanoon... ja poistettiin entisiä: m mm 545,0 150 Vr. 220,9 150 MM 73,7 150 Vr. 370,2 150» 70,4 150 MM 107,9 150» 45,6 100» 156,11 100» 216,6 100» 141,2 100 Vlr. 194,11 100 169,1 100 MM 35,1 80» 5.717.0 m Kulosaaren sillan läntisestä penkereestä 32,0 550 Vlr. 155,0 500 155,0 300»... ~... 535,0 200» 180,0 200 MM 672,0 150» 100,0 150 Vr.»»»»... 60,0 125» Suvilahdenkadusta Pääskylänkadulta Vilhovuorenkadulle... 166,6 80»... 50,0 50» ------- 2.105,6 m Vuoden 1956 päättyessä oli pääjohtojen yhteenlaskettu pituus 212.521,7 m ja niiden keskimääräinen läpimitta 186,4 mm. Pääjohtoverkon arvonlisäys oli 13.900.011 mk. Liittymisjohdot. Liittymisjohtoja. joita oli vuoden alussa 2.730 kpl, asennettiin 54 uutta ja poistettiin 18, joten niitä oli vuoden lopussa 2.766 kpl, yhteensä 28.159,4 m. Liittymisjohtojen arvonlisäys oli 1.998.551 mk. 3. Varsinainen kaasulaitostoiminta. Kivihiilet. Kaasulaitos tuotti kertomusvuoden aikana kivihiiltä Neuvostoliitosta, Englannista ja USA:sta, sekä useiden vuosien väliajan jälkeen vähäisen määrän myös Saksasta. Englannin pyrkiessä voimakkaasti supistamaan hiilenvientiä, joutui laitos vastaavasti lisäämään tuontia USA:sta. Varsinkin vuoden lopussa suuresti kohonneet Atlantin liikenteen rahdit aiheuttivat melkoisen nousun laitoksen hankkimien hiilien keskimääräisiin hintoihin. - Kivihiilen tuonti ja käyttö samoinkuin varastotilanne vuoden alussa ja lopussa käy ilmi seuraavasta taulukosta: -
24 Hiiltä ton Hinta Venä!. Englanti!. Amerikka!. Saksa!. Yhteensä mklton.petschora..durhaou Varastossa 1. 1. 56... 20.080 28.797 12.231-61.108 3.000: - Tullut varastoc;m 1956... 67.640 22.491 25.858 4.660 120.649 4.904:- Käytetty 1956... 60.046 25.177 30.894-116.117 5.141: - Varastossa 1. 1. 57... 27.674 26.111 7.195 4.660 65.640 3.000:-, Tässä taulukossa on käytettyä hiilimäärää osoittavan sarakkeen loppusumma, 116.117 ton, suurempi kuin suoritetut punnitukset ovat osoittaneet. Koska on voitu todeta; että hiilivarastossa syntyy vuosien kuluessa vajausta mm. pölyämisen johdosta ja siten, että hiiltä sekoittuu varaston pohjana olevaan täytemaahan, ja kun keväällä 1956 todettiin, että toisaalta koksivarasto oli arvioitua. suurempi, merkittiin kivihiiltä käytetyksi 3.701 tonnia enemmän kuin punnitukset (112.716 ton) osoittivat. Tässä vuosikertomuksessa on kivihiilen kulutus samoinkuin koksin tuotantokin ilmoitettu yleensä näillä korjausmäärillä (koksi 3.700 ton) korotettuna. Poikkeuksen muodostaa liite 1, teknillisten tulosten vertailu, jossa tulokset on vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi laskettu punnitulle hiilimäärälle. Kaasun Ja sivutuotteiden valmistus Ja myynti:' Kaasukoieiden asennus oli kertomusvuoden aikana vilkkaampaa kuin vielä koskaan sodan jälkeisenä kautena. Uusia kaasuliesiä asennettiin 1.914 kpl, ravintolaliesiä 14 kpl ja lämmityskattiloita 49 kpl. Tärkeimpänä syynä tähän laitoksen kannalta suotuisaan kehitykseen oli kaupunginvaltuuston 22. 2. 1956 sähkön ja kaasun käytön suunnittelukomitean mietinnön käsittelyn yhteydessä tekemä periaatepäätös kaupungin jakamisesta toisaalta sähkön- toisaalta kaasunjakelualueisiin, minkä päätöksen seurauksena Herttoniemen ja vuoden lopulla myös Hermannin kaupunginosan uudistalot on varustettu kaasuliesin. Toisaalta on vanhojen kaasuliesien' ja -keittimien modernisoimista ollut omiaan edistämään se, että viemällä maasta kivihiilitervaa laitos onnistui saamaan valuuttaa eräiden uusimpien länsisaksalaisten ja englantilaisten liesityyppien maahantuontia varten. Kun otetaan huomioon kaasukeittimien lukumäärässä tapahtunut 1.100 kappaleen vähennys, lisääntyi jakeluverkostoon liitettyjen kaasukojeiden kokonaismäärä 1.297 kappaleella, joten niitä oli vuoden lopussa asennettuna yhteensä 105.141 kappaletta. Tarkempi erittely erilaisten kojeiden määristä esitetään liitteessä 2. Kaasunmyyntitariffit pysyivät muuttumattomina ja olivat siis seuraavat: Ryhmä kulutus' 0-1.002 ms/v Ryhmä 1.002-500.000 m 3 /v, perusmaksu 5.010 mk/v Ryhmä kulutus yli 500.000 ms/v, perusmaksu 1.255.000 mk/v 16: 50/m 3 11: 50/m 3 9: -1m 3 Kaasurahakkeen hinta on ollut mk 27:50. Yksi rahake vastaa 1 2/3 m a kaasua. Kaasumittarin vuosivuokra on ollut mittarip koost'a riippumatta 360 mk. Kivihiilikaasua valmistettiin 43.030.310 m S. Siihen sekoitettiin Helsingin kaupungin rakennusvirastolta ostettua metaanikaasua 193.500 m 3. Kun kaasua oli kelloissa vuoden alussa 53.300 ja vuoden päättyessä 54.000 m S, oli uunien alilä=itykseen käytetty 8.881.110 m 3 ja jakeluun kaikkiaan 34.342.000 m 3 Lisäys edelliseen vuoteen verrattuna oli 388.200 m S eli 1,14 %. Jos huomioi~ daan myös laitoksen omien uunienalilämmitykseen käytetty kaasu määrä, oli lisäys 3.378.190 m S eli 8,48 %. Generaattorikaasua käytettiin vuoden aikana sekä uunien lämmittämiseen että kaupunkikaasun lämpöarvon säätämiseen yhteensä 43.140.192 m 3 Sen valmistamiseen käytettiin tilivuoden aikana kaikkiaan 11.068 tonnia koksia, pääasiassa kokoja no 2-3.
25 Metaanikaasua ostettiin Kyläsaaren likaveden puhdistuslaitokselta yhteensä. 193.500 m a hintaan 8 mk/mao Talousarviossa oli edellytetty ostettavan 225.000 m a mainittuun hintaan. Suurin vuorokautinen kaasunkulutus merkittiin poikkeuksellisesti helmikuun 9 päivänä, jolloin se nousi 122:470 m 3 :iin. Suurin kulutus on nimittäin tavallisesti jouluaaton aattona (23. 12.), mutta kun mainittu kotitalouskulutuksen huippupäivä sattui nyt sunnuntaiksi, jolloin teollisuuskulutus oli vähäistä, ei tavanomaista huippukuormitusta päässyt syntymään. Toisaalta kaasun käytön lisääntyminen lämmitystarkoituksiin nostaa kulutusluvut kovina pakkaspäivinä jo lähelle joulunalusviikon huippulukuja, kuten tästä maksimin siirtymisestä voidaan todeta. Pienin määrä kaasua, nimittäin 30.890 m S, kulutettiin juhannuspäivänä 23. 6. 1956.- Kuten edellä on mainittu, pysyivät varsinaiset kaasunmyyntitariffit kertomusvuoden ajan muuttumattomina. Kuitenkin oikeutti.kaupunginvaltuusto 16. 5. 56 kaasulaitoksen kokeilutarkoituksessa myymään ns. kesäkaasua Kivelän sairaalalle lämpimän veden valmistamista varten hintaan 4 mk/ms. Jakeluun mennyt koko kaasu määrä 34.342.000 m S jakaantui kulutusryhmiin seuraavalla tavalla: yksityinen kulutus, tariffi 1 a. 16: 50 16.064.838 m 3 12.657.708 ~ 2.265.165 ~ 85.540 754.088» 2.514.661» Koksivarastot olivat kertomusvuoden alussa yhteensä 29.393 tonnia. Kova pakkastalvi ja satamien jäätymisestä aiheutunut koksin tuonnin vaikeutuminen sekä omalta osaltaan myös maaliskuussa vallinnut yleislakko lisäsivät kaasulaitoksen koksin kysyntää, niin että laitos sai varastonsa keväällä 1956 käytännöllisesti katsoen tyhjiksi. Kun koksin hinta nousi jo vuoden alusta alkaen melkoisesti, merkitsi näiden alempaan hintaan arvostettujen koksivarastojen markkinointi laitoksen tilinpäätöksen muodostumista arvioitua paremmaksi. Kuten edellä jo mainittiin, korotettiin koksin varastomäärää keväällä 1956 3.700 tonnilla. Tämä lisäys mukaanluettuna kohosi valmistus 89.684 tonniin. Vuoden aikana myytiin koksia 91.334 tonnia ja koksimurskaa 2.988 tonnia. Myydystä koksista saatiin tilivuoden aikana laskutuksen mukaan keskimäänn 8.349 mk tonnilta lajiteltuna ja ajoneuvoon kuormattuna. -Sivutuotteiden valmistusta ja myyntiä osoittava asetelma. Bentseenituotteita Koksia Tervaa Ammoniakkia 25 % Raakabents. Jalosteita 1 Varasto vuoden alussa... kg 29.393.2701 1.820.0001 2. 910 1 138. 200 1 62.230 Valmistus... ~ 89.684.320 3.860.571 67.548 908.800 793.409 kg 1 119.077.5901 5.680.571 1 70.4581 1.047.0001 855.639 Myyty... kg 1 94.895.9701 5.210.571 1 70. 381 1 10. 825 1 810.001 Käyt. raaka-aino ja omiin tarp. 11.077.050 77 929.175 1.537 kg 1 105.973.0201 5.210.5711 70.458[ 940.0001 811.538 Varasto vuoden lopussa... kg 1 '13.104.5701 470.0001-1 107.0001 44.101 Tulo myydyistä sivutuott... mk 792.282.725 30.411.518 1.077.877 30.450.414 Keskimyyntihinta... 0 8.349 5:84 15:31 37: 10 tonnilta kilolta kilolta kilolta
26 Myydystä koksista myytiin suoraan kuluttajille 45.732 tonnia ja jälleenmyyjille 49.164 tonnia. Tervaa myytiin kotimaahan 2.662.128 kg ja vietiin ulkomaille 2.548.443 kg.. Maaliskuun yleislakon aikana pysäytettiin 6.3. 1956 eräiden kaasulaitoksen osastojen, mm ammoniakkitehtaan toiminta. Sen jälkeen ei ammoniakin valmistusta ole enää aloitettu, koska toiminta olisi tappiollista. Kertomusvuoden aikana tislattiin bentseenitehtaalla ulkopuolisille bentsiiniä yhteensä 400.651 kg. 4. Taloudellinen tulos Arvonmuutokset. Kaasulaitoksen kirjattu pääoma-arvo on vuoden kuluessa muuttunut seuraavasti: Arvon lisäys Arvon lisäys Pääoma-arvo talousarvion talousarvion 1. 1. 1956 mukaan ulkopuolella Poistot Tontit... 6.987.000 Asuin- ja hallintorakennukset 72.344.184 Tehdasrakennukset... 301.795.397 37.067.170 Tilapäiset rakennukset... 960.000 Kaasusäiliöt... 40.500.000 Putkijohdot tehdasalueella... 6.991.026 Pääputkiverkko...,... 160.527.832 13.900.011 Liittymisjohdot... 4.108.989 1.998.551 Uunit... 226.204.498 82.534.620 Uunien koneet ja varusteet... 84.972.818 Kaasunpuhdistuksen koneet ja kojeet... 211.291.134 6.972.962 Kemiall. sivutuott. laitteet... 70.712.305 2.578.908 Sähkökeskus ja verkosto... 24.054.908 Siltanost. ja hiilenkäs. laitt... 335.128.879 7.836.183 Koksinkulj. ja käsitt. laitteet. 216.158.541 6.934.893 Liikkuvat kuljettimet... 14.019.743 4.057.421 Kaasumittarit... 27.370.907 4.687.153 Puhelinosuudet... 2.400.000 600.000 1.806.528.161 168.567.872 600.000 791.500 13.845.330 120.000 2.250.000 1.269.180 13.414.250 436.700 43.315.122 8.640.763 25.614.267 4.011.375 1.390.410 19.216.750 18.333.340 2.630.900 2.702.448 157.982.335 Arvo 31. 12. 1956 6.987.000 71.552.684 325.017.237 840.000 38.250.000 5.721.846 161.013.593 5.670.840 265.423.996 76.332.055 192.649.829 69.279.838 22.664.498 323.748.312 204.760.094 15.446.264 29.355.612 3.000.000 1.817.713.698 Tulostase Joulukuun 31. päivinä 1956. K u u t: Palkat.... Henkilösivukulut... ;.... Kaasunhankin~a- ja raaka-aineet...... ;.... Korjaus- ym. tarvikkeet.... Kaluston hankinta.... Vuokrat.... Vakuutusmaksut ja verot Talousarvion mukaan 216.162.910 39.860.000 597.190.000 42.466.000 1.000.000 16.023.540 1.650.000 Tilinpäätöksen mukaan 223.550.147 44.752.091 785.057.838 49.873.981 983.549 19.486.680 615.395
27 Tilil-päätök- sen mukaan Talousarvion mukaan Muut vieraat palvelukset... :-...:... 34.000.000 25.518.907 Osuus lautakunnan ja kanslian menoihin... 830.440 905.752 Osuus kassa- ja tiliviraston menoihin... 39.157.024 41.469.306 Tarverahat... 8.154.000 5.757.886 Käyttöomaisuuden poisto... 143.739.300 157.982.335 Käyttöomaisuuden korko... 113.767.671 108.391.690 Konttokuranttivelan korko... 25.000.000 4.990.902 Luottotappiot... 100.000 97.838 Teollisuuslaitosten lautakunnan käytettäväksi... 250.000 167.849 Kaupunginhallituksen käytettäväksi... 750.000 655.485 Palkkojen järjestelyä varten kaupunginhallituksen käytettäväksi. 6.000.000 6.000.000 Ylijäämä... 23.276.330 Tuotot: Kaasunmyynti... Koksin myynti... Sivutuotteiden myynti...;... Ylijäämä tilaustöistä ja myynnistä... Vuokratuotot... Sekalaiset tuotot... Kaasun ja koksin omakäyttö... Arvioitu vajaus... ----------------------- mk 1.286.100.885 527.960.000 484.000.000 67.000.000 12.000.000 3.500.000 4.000.000 125.800.000 61.840.885 1.499.533.961 464.499.735 743.171.285 61.783.291 44.347.924 3.573.507 28.043.201 154.115.018 ----------------------- mk 1.286.100.885 1.499.533.961 Omaisuustase Joulukuun 31. päivänä 1956.. Vastaavaa ;. Postisiirtotilillä.... Pankkeihin talletettuja takuumaksuja.... Saatavia: Sivutuote- ja työlaskuja, ennakkoja hankkijoille ym.... Varastoja: Kivihiiltä (kiint. varasto -,5.000 ton a 3.000: -)... 225.000.000 Tarveaineita...... 107.428.968 Koksia.... Kivihiilitervaa.... Bentseeniä.... 36.806.385 470.000 151.101 Kaasua säiliöissä... Ennakkomenoja... Nostamattomia määrärahoja... Pääoma-arvo 1. 1. 1956...:... 1.806.528.161 Pääomaan siirrettyjä uudisrakenteita... 169.167.872 1.975.696.033 7.574.990 690.296 165.523.515 332.428.968 37.427.486 54.000 1.171.124 159.217.283 Poistot suunnitelm~n mukaan...... 157.982.335 1.817.713.698 mk 2.521.801.360
28 Vastattavaa : Tilivelkoja... 14.130.234 Kuluttajien takuumaksuja...,.:...:...!' '. 717.393 Kaasurahakkeiden ennakkomyynti... 74.530.779 'Riilien alivarasto... '..,60.840.000 Konttokuranttivelka kaupunginrahastoon...,.... 371.375.643 Siirtyviä määrärahoja...;... 159.217.283 Laitoksen pääoma velka...:... 1.817.713.698 Vuoden' 1956 voitto... 23.276.330 Taloudellinen tulos 1953-1956. mk 2.521.801.360 1953 1954 1955 1956 Pääoma-arvo jouluk. 31. pnä. 1. 780.253.208 1.814.814.540 1.806.528.161 1.817.713.698 Bruttotuotot... 1.701.807.386 1.327.717.051 1.131.109.924 1.499.533.961 Vuosikulut (ilman pääomamen.) 1.331.999.771 1.226.308.538 1.001.409.079 1.209.883.606 Korot ja kuoletukset... 207.070.829 242.126.142 242.675.562 266.374.025 Kokonaiskulut... 1.539.070.600 1.468.434.680 1.244.084.641 1.476.257.631 Nettoylijäämä+ Vajaus--;-... + 162.736.786-140.717.629-112.974.717 + 23.276.330 Vertailevia lukuja kaasulaitoksen toiminnasta useampien vuosien ajalta esitetään liitteissä 1-5. Aatu Pöntys. Liite 1. - Bilaga 1. Teknillisten tulosten vertailu. - Kaasunvalmistus. - Sammanstiillnlng av tekniska resultat. Gastillv8rkning. 1953 1954 1955 1956 'Kivihiilikaasua - Stenkolsgas... Ostettu metaanikaasua - nköpt metangas...... Kaasutettu kivihiiliä - Avgasade stenkol.... Kammiovuorokausia -Kammardygn Suurin määrä täyt. kammo vrk:ssa - Rögsta antal 1addade kamrar per dygn... Pienin määrä täyt. kammo vrk:ssa Lägsta antalladdade kamrar per dygn... Kaasunsaanti 1000 kgsta hiiliä - Gasutbyte per 1.000 kg ko... Keskim. kaloriluku O Cels. 760 mm. Mede1kalorita1, 0 Cels. 760 mm.. kg kpl-st. kcal. 47.732.650 201.300 132.709.581 13.083 59 16 359,7 4.616 47.057.970 218.700 131.984.724 12.254 54 12 356,11 4.618 39.656.020 190.500 105.235.114 8.268 29 13,. 383,0 4.619 43.030.310 193.500 112.415.921 9.013 30 14 31;12,8 4.629
29 Keskim. kaloriluku 15 Cels. 760 mm märkä - Medelkalorital, 15 Cels.. 760 mm, våt...:...:..kcal. Koksinsaanti - Koksutbyte... kg Koksinsaanti 1.000 kg:sta kivihiiliä - Koksutbyte per 1.000 kg koi.'.:..» Koksia käytetty generaattoreihin - Koks förbrukad i generatorema. t Kaasua uunien lämmittämiseen - Gas för undereldning... m 3 Kivihiilitervaa - Stenkolstjärutbyte kg Kivihiilitervaa 1.000 kg:sta kivih. - Stenkolstjärutb. per 1.000 kg ko. Bentseenin saanti: Raakabentseeniä - Bensenutbyte: Råbensen... Bentseenin saanti 1.000m 3:stä kaasua: - Bensenutbyte per 1.000 m a gas: 4.302 109.848.806 827,7 7.321.136 13.414.450 4.557.394 34,34 703.440 20,90 4.304 100.447.070 761,1 11.332.128 12.394.570 4.674.540 35,42 590.855 18,62 4.305 77.362.570 747,2 11.376.260 6.011.250 4.023.501 38,86 687.020 20,67 4.314 85.984.320 764,9 11.068.060 8.881.110 3.~60.571 35,03 908.800 22.00 Kaasunkulutus. - Gaslöl'bl'ukning. Kaasua yksityiskulutukseen - Gas för privat förbrukning... m 3 30.569.599 31.326.407 Kaasulaitoksen kulutus - Gasverkets förbrukning... 433.754 636.930 Vuoto ja nesteytyminen - Läckage och kondensation... 3.522.847 2.628.863 Kaasunkulutus - Gasförbrukning... m 3 34.526.200 34.592.200 Kaasulaitoksen oma kulutus - Gasverkets egen förbrukning... % 1,26 1,84 Vuoto ja nesteytyminen - Läckage och kondensation... 10,20 7,60 Suurin kaasunkulutus viikossa - Högsta gasförbrukning per vecka. m 3 750.561 764.848 Suurin kaasunkulutus vrk:ssa - Högstagasförbr.perdygn...» 149.890 141.300 Pienin kaasunkul. vrkissa - Lägsta gasförbr. per dygn...» 34.500 36.800 Suurin kaasunkul. tunn. - Högsta gasförbrukning per timme... & 10.500 9.900 Asennettujen kaasumittarien luku- Antal gasmätare, uppsatta i stad. kpl-st. 72.579 72.840 Kaasunkulutus mittaria kohti - Gasförbrukning per mätare... m 3 427 440 31.065.809 31.073.251 645.268 754.088 1.933.693 2.514.661 33.644.770 34.342.000 1,92 2,20 5,75 7,32 753.739 797.270 (6-12.2.56) 140.230 122.470 (9.2.56) 31.720. 30.890 (23.6.56) 9.200 10.000 72.163 72.290 439 440
30 Liite 2. - Bilaga 2. Kaasukojeita kuluttajilla vuoden päättyessä. - Gasapparater hos konsumenterna vld Arets slut Kaasuliesiä - Gasspislar... Kpl-st. 41.512 41.888 42.761 44.675 Ravintolaliesiä - Restaurangspislar... 129 136 152 166 Kaasukeittimiä - Gaskokare... 35.913 35.682 35.140 34.040 Lämminvesikojeita - Varmvattenapparater... 8;529 8.615 8.715 8.796 Paistinuuneja - Stekugnar... 2.784 2.787 2.790 2.807 Lämpökaappeja - Värmeskåp... 515 516 518 519 Lämpökaminoita - Värmekaminer...» 226 228 236 246 ]äähdytyskaappeja - Kylskåp... 248 248 254 255 Pesupatoja - Tvättgrytor... 567 571 575 584 Silityskoneita - Pressmaskiner...,... 80 80 80 80 Silitysraudan kuumentajia - Strykjärnsvärmare 743 744 745 745 Käherrysraudan kuumentaj. - Frisertångsvärm.. ~ 851 851 851 S68 Kaasumankeleita - Gasmanglar... 30 31 32 32 Kattiloita - Pannor: keskuslämmitys - centralvärme...» 28 37 64 113 keskuslämminvesi - centralvarmvatten...» 3 3 4 7 muita - övriga... 17 20 22 23 Elintarviketeollisuuden kojeita - Apparater för livsmedelsindustrin... Muun teollisuuden kojeita - Apparater för annan 687 719 778 804 industri... 9.769 9.942 10.126 10.381.1953 1954 1955 1956 ------------------------------------ Kpl-st. 102.631 103.098 103.843 105.141
Liite 3. - Bilaga 3..J Myydyt ja omaan kulutukseen käytetyt Bivutuotteet, kg Kaasutettuja klvhlil' Kaasunvalmistus, ml Tulot myydysu. kaasusta EörsAlda och för eget bebov anvanda blprodukter kg Tulot slvutuotteista Avgasade stenkol Ammo- Erilaisia. Gasproduk- nkomst tör tö... Koksl Turvekok- makki slvutuot- nkomst för f!. tion,l m' såld gas Terva Benlseeni s 25% teita blprodukter Koka Tjära Ammo- Bensen Diverse Too mk mk Torvkoka nak bipro- mk 25% dukter ir~ 1936 24.166.000 26.818.170:75 57.721.290-2.307.803 172.656 334.042 1.855.920 18.209.001:05 67.186 12.232.942:35 1937 24.889.963 26.767.127:10 63.365.240-2.269.474 215.023 320.276 3.171.770 25.446.243: 1 0 73.060 15.487.816:85 1938 26.456.600 29.142.817:10 58.261.540-2.704.738 192.417 308.268 2.255.870 29.159.454:30 78.307 21.487.127:60 1939 25.332.784 27.418.366:70 64.914.540-2.837.495 196.357 310.187 2.989.650 29.588.635: 15 75.392 23.666.749:50 1940 29.448.700 30.413.436:45 57.506.430-2.920.670 204.295 240.919 672.250 61.814.159:45 84.930 49.242.921:25 1941 34.837.400 46.928.684:85 74.447.950-2.501.490 202.113 138.063 2.101pOO 72.673.074:30 99.637 67.699.006:- 1942 33.511.600 45.877.760:25 100.325.625-2.470.613 223.915 165.910 568.900 74.236.897:95 95.948 74.814.121:10 1943 35.394.600 71.393.074:10 69.241.410-2.573.671 241.624 217.365 5.948.540 79.200.018:30 100.006 84.456.819:15 1944 29.218.500 65.445.975:30 74.706.240 _. 1.961.067 228.468 171.787 6.463.347 57.881.820:40 81.868 67.838.022:10 1945 22.769.600 113.7010811:05 71.510.847 1.101.434 1.781.339 190.937 111.876 7.443.000 67.242.838:30 58.766 66.987.369:20 1946 20.848.700 187.660.642:65 41.972.000 1.479.160 1.810.985 226.499 154.785 3.213.509 210.774.864:- 57.482 143.043.452:95 1947 23.212.000 196.477.351:50 47.124.000-2.034.120 216.746 165.336 5.133.632 218.577.717:50 62.338 177.465.161:45 1948 25.241.000 268.425.002:- 42.089.000 1-2.695.720 208.409 194.881 3.434.350 234.696.435:50 71.828 212.672.581:60 1949 26.788.100 385.354.375:- 58.757.000-2.559.200 211.482 165.851 3.847.510 240.248.817:- 72.556 244.013.518:- 1950 27.757.600 381.929.222:- 75.377.515-2.348.281 230.178 434.506 5.610.310 282.428.426:- 76.046 298.227.972:- 1951 31.449.727 441.532.515:- 90.340.660-2.411.941 248.554 576.872 5.929.050 544.165.943:- 88.718 425.675.072:- 1952 46.086.284 614.705.643:- 63.068.717-4.212.159 261.247 573.892 2.482.66Ei 964.771.809:- 131.493 660.804.544:- 1953 47.732.650 630.721.466:- 149.800.496-5.174.594 319.036 507.061 1.952.980 1050.943.228:- 132.710 615.625.140:- 1954 47.057.970 720.923.339:.,- 84.606.630-4.889.340 331.525 641.223 2.337.66C 581.434.609:- 131.985 464.895.946:- 1955 39.656.020 557.509.387:- 77.096.480-2.753.501 255.139 529.124 1.621.25 543.028.300:- 105.235 413.869.261:-- 1956 43.030.310 546.354.015:- 105.973.020-5.210.571 70.381 773.092 1.263.000 877.215.314:- 116.117 596.957.497:- ~
1 170 32 Liite 4. 270 260 K'aasunku/utus Gasförbruk t?;ng:et? 250 1914-1960 1--t-+-++-+-+++++++++-t~-+-+7:H-+-+-+-+-t-i 50 240 230 220 210 200 190 ~ k'ivihi;liraasua ~ S+enRolsgas ~ PuuRaasua o ~ Träga s V esi ~aasua Va++eng-a s i <aasu~ "eneraahorin lö.ml'l')i~/emi s ee" ~;.: G a :s fo, ee ")e'" a ~ore' d n ') e i-+-+--+-+-+--+-+-+--+-+-+---+--+-+---f-r :::.~ i-+-+--+-+-+--+-+-+--+-+-+---+--+-+--+ AsuRaslu Ru nvånarean+a l ---- k caljv 180 ~-~TTT"-,~"",,r+++~~~ ~~ /----t-+---+-++-++-+-+-+-+++++++-++-+-+-+-+-+-+-h~ 160 /----t-~~~-h-rrr++-++-++-rrrrt++~~ ~H~---l 45 --+-+-+-+ 40 ''';'''f-+-+-+-+ 35 150 1-+-++~-r~++-++~~++-++~~++-++ ~44-+-+ 30 140 ~++~-+-+~~++-++-++-rrr~++1 '~ + ~ 130 1~+---+-++-+++-+-++++++++-++-+-+~ 120 /----t-++~-+-+~~++-++-++ ~ 25 110 /----t-+---+--+++44-+-+~~ : ~~ 100 /----t-++~44-+-+~~h~ 90 /----t-++++~~~~~, 80 /----t-++++++++++~~ 70 r+++-rrr++~~f ~ - 60 /----t-++~~-+-+-+ 50 --+--+-+ ~ 40 30 ~~~ 20 10!ffi~~~~ :-----+--++--1 600000 500000 ~H-+-t-+ 3lJ0000 w-t-t---t-- 200000 ~+++- 100000
33 Liite 5. Lu~u J J Luku Antal 100000 -fo Anlal l<uluhalien lubu Antal Ronsumenter 100000 -f-.1 LasRumiHareila RåRningsmåtars - Raha~emiHare;t PolleHmåtare 90000 BOOOO 80000 r- rr--- r-- 70000-70000 r - - 60000 60000 f- 90000 r-- r-:- - f- 5DOOD 50000 - - f- <10000 40000-30000 - 30000 20000 20000 10000 10000.......,.. 0 i ~ "" f' ",...., ""... oa., ~ -... t't..,... r.n OlD,.,. co ~ ~ '\- r..,....., \Q too-., '"... "
Salmisaaren voimalaitos. Sähkölaitoksen toimintakertomus v. 1956. Vuoden 1956 alkupuoli oli suhteellisen runsassateinen ja kevättalven lumipeite paikoittain vahva. Kirkkaat kevätsäät ja alkukesän lämpöaalto saivat kuitenkin aikaan normaalia suuremman haihtumisen, ja järvien vesivarastot vähenivät syksyyn mennessä siinä määrin, että maassa oli vesivoimapula. Uhkaava sähkönsäännöstely voitiin kuitenkin välttää tarjolla olevan höyryvoiman avulla. Myöskin Helsinki joutui suurelta osalta turvautumaan höyryvoimaan. Omissa höyryvoimalaitoksissa kehitettiin vuoden 1956 kuluessa noin 166,9 GWh. Tästä myytiin sähkönhankkijoille 60,7 GWh ja käytettiin Helsingissä \06,2 GWh, joka on noin 22,5 % kaupungin kokonaiskulutuksesta samana aikana. Kaupungissa käytetyn sähkön määrä nousi vuodesta 1955 (400,0 GWh) vuoteen 1956 (47 1, 5 GWh) noin 71,5 GWh, mikä merkitsee suunnilleen 18 % kasvua. Kasvusta aiheutuu kuitenkin 5... 6 % vuoden alussa tapahtuneesta uuden jakelualueen liittämisestä, joten varsinainen kasvunopeus on vain noin 12 %. Suurin kuormitushuippu 1956 oli 117 MW, mikä on noin 12,5 % suurempi kuin vuoden 1955 104 MW. Sekä kulutuksen kasvu että huipputehon nousu ovat edelleen noudattaneet viime vuosina tapahtuneen kehityksen suuntaa.
38 Vuoden 1956 alussa osti sähkölaitos Oy Malmin sähkölaitokselta kaikki ne johtoverkot, jotka mainittu yhtiö omisti Helsingin kaupungin alueella. Sähkölaitoksen jakelualueeseen liitettiin seuraavat esikaupunkialueet: Pukinmäki, Malmi, Tapanila ja Suutarila kokonaisuudessaan sekä osia Puistolasta, Pitäjänmäestä, Konalasta ja Etelä Kaarelasta. Tämän jälkeen hoitaa sähkölaitos käytännöllisesti katsoen koko Helsingin kaupungin alueen sähkönjakelun. Uudisrakennustoiminta on jatkunut yhtä vilkkaana kuin edellisinäkin vuosina. Kaupunginhallitus päätti 28. 6. 1956 varata Hanasaaresta noin 4,5 ha suuruisen alueen uudelle höyryvoimalaitokselle, jonka lopullisia suunnitelmia tämän jälkeen päästiin laatimaan. Laitokseen tilattiin myös ensimmäinen 75 MW turbogeneraattori. Salmisaaren lämpövoimalaitoksen toinen turbogeneraattori vaurioitui suoritetussa koekäytössä pahasti. Hankkija joutui palauttamaan turbiinin tehtaalleen Ruotsiin, jossa se korjataan perusteellisesti. Sähkönsiirtoverkostoa laajennettiin ja täydennettiin kaikilta osiltaan. Loppukesällä suoritettiin ensimmäinen suurjännitteenkorotus 5 kv:sta 10 kv:iin; tämä tapahtui Lauttasaaren suurjänniteverkossa. Kertomusvuoden alusta astui sähkölaitoksella lopulli~esti voimaan organisaatio, jossa oli uusin perustein määritelty tehtävien, vastuun ja valtuuksien jakautuminen laitoksen eri toimintayksikköjen ja henkilöiden kesken. Laitoksen virat mllodostuivat tällöin sellaisiksi kokonaisuuksiksi, että niiden hoitajille on mahdollista pitkälle viety erikoistuminen. Entistä tärkeämmäksi on tullut se, että organisaation edellyttämiin virkoihin saadaan oikeat miehet, ja etteivät ainakaan tärkeimmillä paikoilla olevat toimihenkilöt vaihdu liian nopeasti. Sähkölaitoksella ei kuitenkaan ole ollut mahdollisuuksia soveltaa suunniteltua, orgadsaatiouudistukseen liittyvää palkkaluokittelua, joka perustuu suoritettuihintyöanalyyseihin, eikä näin ollen yleensä harjoittaa järkeväksi katsomaansa palkkapolitiikkaa. Seurauksena on ollut mm. jatkuvaa levotonta liikehtimistä toimihenkilökunnassa, joka on keitomusvuonna johtanut 8 tärkeillä paikoilla toimineen insinöörin menettämiseen. Tämä on merkinnyt vakavaa suoneniskua sähkölaitokselle. Kertomusvuoden aikana laadittiin vuoden 1957 talousarvio käyttäen uutta talousarvioasetelmaa, joka aikaisemman kustannuslajittaisen jaoittelun sijasta perustuu kustannuspaikoittaiseen jaoitteluun. Talousarviovastuu tulee nyt ulottumaan toimitusjohtajan lisäksi osastojen ja toimistojen päälliköille, sillä talousarvion momenttijako vastaa organisaation vastuualueita. Paitsi pääkustannuspaikkoihin liittyvää virallista talousarviota laadittiin sähkölaitoksen sisäinen, apukustannuspaikkojen talousarvio, johon merkittyjä määrärahoja asianomaisten vastuuhenkilöiden on myös noudatettava. Eräs tärkeä tavoite sähkölaitoksen laskentatoimen uudistustyössä on näin saavutettu. Taloudellinen tulos kertomusvuonna oli edelleen suhteellisen hyvä. Nettoylijäämä oli 179,7 Mmk (1955500,6 Mmk), mikä on melkoisesti arvioitua suurempi: Tähän on vaikuttanut mm. sähkön ja lämmön odotettua suurempi myynti. Unto Rytkönen.
39 1. Orga~isaatio ja henkilökunta. 1. 1. Organisaatio. Eläkkeelle siirtyi henkilökunnasta vuoden Sähkölaitoksen nykyinen organisaatio astui asteittain voimaan 1. 6-31. 12. 1955 välisenä aikana. Organisaation pohjana oleva suunnitelma, joka käsittää organisaatiokaavion, toimintasäännön ja henkilöluettelon, on parin vuoden aikana suoritetun perusteellisen tutkimuksen tulos. Organisaatiossaan on sähkölaitos jaettu kahteen osastoon, uudisrakennus- ja käyttöosastoon, sekä kolmeen erilliseen toimistoon, hankinta-, tariffi- ja järjestelytoimistoon. Sähkölaitoksen toimitusjohtajalle on sitä paitsi alistettu Helsingin kaupungin teollisuuslaitosten yhteinen kassa- ja tilivirasto. Sähkölaitoksen organisaatiokaavio tärkeimpine henkilönimineen on esitetty toimintakertomuksen liitteenä. Kertomusvuoden ~ana tapahtuneet tärkeimmät henkilöorganisaation muutokset kohdistuivat järjestelytoimistoon sekä uudisrakennusosaston työ- ja tutkimustoimistoihin. järjestelytoimiston päälliköksi tuli 1. 6. 1956 lukien dipl. ins. Veli Rautoja, työtoimiston päälliköksi 1. 7. 1956 lukien dipl.ins. Unto Pakkala sekä tutkimustoimiston päälliköksi 20. 9. 1956 lukien dipl.ins. Tapio Eurola. 1956 aikana: Viranhaltijat: Ollut palveluksessa. johtoteknikko Valter Waldemar Wallenius......... 47 v. Mittariteknikko Eino Vilho Mökkönen.... 33 v. Työntekijät: Akkuasentaja johan Harald Bäckman... :.... 32 v. Aputyöntekijä da Ettanen... 18 v. Seppä Kalle Valfrid Kaukonen.... 30 v. Kelloseppä Lauri Henrik Lehmuserä.... 21 v. Akkuasentaja Siivo Lehtonen... 33 v. Vartija Matti Emil Niemi..... 23 v. Siivooja Hilma Matilda Salonen... 25 v. Akkuasentaja Karl Sven Weckström..... 27 v. 1. 2. Henkilökunta. Henkilökunnan palkkauksessa toteutettiin kaupunginvaltuuston 28. 12. 1955 tekeinän päätöksen mukaisesti kaksi yhden palkkaluokan tasokorotusta 1. 1. 1956 ja 1. 7. 1956 lukien. Ensinmainitusta ajankohdasta lähtien tuli voimaan myös eräitä ku:oppak~rotuksia. Teollisuuslaitosten lautakunta nimitti kertomusvuoden aikana avoimiin virkoihin kaikkiaan 39 vakinaista viranhaltijaa. Henkilökunnasta kuoli vuoden 1956 aikana tapaturmaisesti johdinpylvään kaatumisen vuoksi sähköasentaja Hugo Viktor Bergholm sekä sairauden johdosta tuntikirjuri Börje Markus Lehtinen ja sähköasentaja Otto Vilhelm Vuori. Sähkölaitoksen palveluksessa.olleiden viranhaltijoiden sekä työsopimussuhteessa olleen henkilökunnan kokonaismäärä vuoden lopussa oli 1 090. Henkilökuntaa koskevat muutokset ilmenevät taulukosta 1.
40 Taulukko no. 1. Henkilökunta. ~ -:p ~ ~~ '" =1/")... +> +> -0> cd,cd '8 '8 ~ +> ~- = +> 'Ei 'Ei ~~ ].:9.,-4.= '" '" 1~ ;.;;;cd... "' ~,cd = +> = ~ =~ ~ e =...- ooc':) "'1/") ~ ~ ~ Ei..!< '" ] ~~ cd ~ 0 '0 ~ = = :> f-j '" f-j "' ~ :r: '" "' '" > Viranhaltijat... 254 256 insinöörit...;... 8 2 6 28 28 teknikot... 30 8 1 138 140 muu tekn. henliilökunta... 1 1 40 40 toimistohenkilökunta... r- 2 2 48 48 Työsopimussuhteessa olevat... 47 35 insinöörit... 13 6 12 9 teknikot... 9 8 21 15 muu tekn. henkilökunta... 5 2 6 5 toimistohenkilökunta... 4 1-8 6 Työntekijät...:... 313 194 8 3 789 830 Kaikki yhteensä... 39 348 227 10 3 1 090 1 121 2. Teknilliset laitteet ja uudisrakennustoiminta. Sähkölaitoksen uudisrakennustoiminta jatkui kertomusvuonna suunnilleen yhtä vilkkaana kuin edellisinäkin vuosina. Höyryvoimalaitoksilla saatiin päätökseen eräitä uudisrakennustöitä ja erinäisiä täydennyksiä ja muutoksia suoritettiin. Uuden höyryvoimalaitoksen suunnittelutyö jatkui vilkkaana ja sen ensimmäinen 75 MW turbogeneraattori tilattiin. Kaupunginhallituksen päätettyä 28. 6. 1956 varata Hanasaaresta n. 4,5 ha suuruisen alueen voimalaitosta varten päästiin laatimaan sen lopullisia suunnitelmia. Hanasaareen sijoitetaan varsinainen voimalaitos, jota sijaintinsa mukaan tullaan nimittämään Hanasaaren voimalaitokseksi, sekä hiilikenttä ja satama. Sensijaan kaikki Hanasaaren ja Suvilahden voimalaitosten yhteiset rakennukset ja laitokset tulevat sijaitsemaan Suvilahden voimalaitoksen tontilla, johon liitetään erinäisiä lisäalueita. Niinpä Suvilahden tontille rakennetaan uusi huolto- ja kytkinlaitosrakennus, johon sijoitetaan mm. uusi 10 kv kytkinlaitos sekä kalustosuojarakennus hiilikenttä- ja kuljetuskaluston säilytystä varten. Myös Suvilahden 110 kv ulkokytkinlaitosta joudutaan huomattavasti laajentamaan ja 35 kv kytkinlaitos uusimaan. (Viimemainittu työ on pantu alulle jo v. 1955). Vastedes tullaan voimalaitosten yhteiset rakennukset ja laitokset sijaintinsa perusteella lukemaan Suvilahden voimalaitokseen kuuluviksi. Myös sähköasemien kohdalla oli kertomusvuosi vilkkaan suunnittelutyön aikaa. Senjälkeen kun Kaupunginvaltuusto or 22. 2. 1956 päättänyt, että Vallilan 35/10 kv asema on rakennettava siten, että muuntajat ja tasasuuntaajat sijoitetaan kallioluo- 1) Vuosihenkilöiden lukumäärä - laitoksen palveluksessa olleiden henkilöiden palveluksessaoloajan summa vuosissa kyseisen vuoden aikana...
41 laan, pääsi tämän aseman yksityiskohtainen suunnittelutyö käyntiin. Rakennustöiden aloittaminen siirtyi kuitenkin seuraavaan vuoteen. Herttoniemen 110/20 kv aseman alustavat luonnospiirustukset valmistuivat. Myös useita vanhojen asemien täydennysja muutostöitä koskevia suunnitelmia valmistui. Kuormitusten kasvuarvioiden ja suurjännitteen korotussuunnitelmien perusteella laadittiin kaikkia asemia koskeva yhteinen muuntajien hankinta- ja vaihtosuunnitelma. Kertomusvuoden aikana valmistui ja otettiin käyttöön Kruununhaan 35/5 kvasema. Vanhankaupungin asemalle asennettiin toinen 110/20 kv 30 MVA muuntaja. Muista sähköasemien töistä mainittakoon Kasarmitorin asemalla suoritettu 35 kv kytkinlaitoksen laajennustyö. Pääsähkönsiirtoverkostoon saatiin huomattava parannus, kun 110+70 kv kaksoisjohto Suvilahti-Herttoniemi muutettiin 2 X 110 kv kaksoisjohdoksi korvaamalla sen osittain liian ohuet kupariköydet teräsalumiiniköysillä. Kampin ja Kasarmitorin asemien välille asennettu uusi 35 kv kaapelipari lisäsi huomattavasti 35 kv verkon siirtokykyä. Pääsähkönsiirtoverkoston kaaviollinen rakenne ja laajuus kertomusvuoden päättyessä käy ilmi kuvasta 1. Siihen on merkitty myös sähkönhankkijoiden omistamat Helsingin sähkönsiirtojärjestelmään kuuluvat johdot ja asemat. matran Voima Oy:n omistamalla Vanhankaupungin asemalla ovat kaikki uudemmat päämuuntajat ja osa kytkinlaitoksista sähkölaitoksen omistuksessa ja niiden huone- ym. tilat on saatu vuokralle. Saman yhtiön Tammiston 220/110/20 kv muuntoasema palvelee sähkölaitoksen esikaupunkijakelua toimien toisena 20 kv syöttöasemana. Etelä-Suomen Voima-. osakeyhtiön omistamalla Herttoniemen muuntoasemalla on 110 ja 20 kv kytkinlaitokset, mutta ei muuntajia näiden jännitteiden välillä. Herttoniemen asema ei siis voi toimia esikaupunkialueen syöttöasemana, mutta sen 20 kv kytkinlaitos palvelee kuitenkin tärkeänä jakoasemana sähkölaitoksen 20 kv verkossa. Kertomusvuoden alussa siirtyivät sähkölaitoksen omistukseen Oy Malmin Sähkölaitokselta kaikki ne johtoverkot ja jakelulaitteet, jotka mainittu yhtiö omisti Helsingin kaupungin alueella. Tämä aiheutti tuntuvan lisäyksen sähkölaitoksen muuntamoiden lukumäärään ja sähköverkon laajuuteen. Uudisrakennustoiminnan kautta saavutettiin kuitenkin määrällisesti samaa suuruusluokkaa oleva ja pääoma-arvoltaan huomattavasti suurempi lisäys. Uudisrakennustoiminta olikin muuntamoiden ja sähköverkoston kohdalla selvästi vilkkaampaa kuin edellisenä vuonna, mikä johtui mm. laajentuneesta jakelualueesta. Painopiste oli myös yhä voimakkaammin esikaupunkien puolella. 20 kv verkko laajeni edelleenkin voimakkaasti esikaupungeissa 5 kv verkon vastaavasti väistyessä. Niinpä Haagan, Pitäjänmäen ja Herttoniemen vanhoista 5 kv muuntamoista on enää vain muutama kappale käytössä tällä jännitteellä. Myös sähkölaitoksen haltuun siirtyneellä Malmi-Tapanilan alueella, jossa 5 kvoli vallitsevana, siirryttiin jo laajassa mitassa 20 kv jännitteeseen. Kertomusvuoden aikana tapahtui ensimmäinen suurjännitteen korotus 5 kv:sta/lo kv:iin. Elokuussa korotettiin nimittäin koko Lauttasaaren suurjänniteverkos~aj~te 5; kv:sta 10 kv:iin. Perusteellisesti valmisteltu muutostyö sujui suunnitelmien mukaisesti, eikä mitään häiriöitä ole esiintynyt, vaikka huomattava osa kaapeleista on 6 kv nimellisjännitteisiä. Lämpöverkoston puolella oli tärkein työ lämminvesikaukolämpöverkon pääjohdon