ILMANSAASTEIDEN JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUSTEN SEURANTA PINTAVE- SISSÄ (IIS) (XL2042)



Samankaltaiset tiedostot
Jussi Vuorenmaa SYKE Luontoympäristökeskus (LK)/Ekosysteemien toiminta (LEST)

Pieksämäen seudun vesien tilan seuranta (alustava)

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: Tilaaja:

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

17VV VV 01021

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Liitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

Kevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018

RANNIKON VEDENLAADUN SEURANTAOHJE VUOSILLE

Palvelukuvauksen liite 1.1. Kilpailutuksen kohteena olevien seurantaohjelmien sisältö

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

Í%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Tausta. RANNIKON VEDENLAADUN SEURANTA Menetelmäohje ELY -keskusten käyttöön

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Analyysi Menetelmä Yksikkö Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012

Malmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb

Suomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet. Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö

Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus. Matti Leppänen SYKE,

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille

TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l

Asiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Kuva 1. Ilmakuvassa esitetty massanvaihtoalue.

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Ympäristön tilan seurantaohjelma 2009

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Hulevesien laadun hallinta

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus

Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2

4/2005. Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

Näytteenottokerran tulokset

LITTOISTENJÄRVI KHA liite 153/2017 Katsaus järven tilaan Kesä 2017

MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

Laitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti

FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla

Määräys STUK SY/1/ (34)

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Kuva Pohjavesialueet Hannukaisen alueella.

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

Kasviplanktoninkevätmaksiminkehitys VesijärvenEnonselällä

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät.

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Suomen ja Venäjän yhteinen päivitetty rajavesistöjen seurantaohjelma

BioTar-hankkeen yleisesittely

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman.

TAUSTATIETOA TYÖNYRKIN KOKOUKSEEN -VESISTÖSEURANNAT -LUOKITUS -OMINAISPIIRTEITÄ

Nykyiset mittaukset ja vaatimukset droneilla tehtäville vedenlaatumittauksille luonnonvesissä

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena

Transkriptio:

YMPÄRISTÖN SEURANTAOHJELMA: 2016 alkava ohjelma ILMANSAASTEIDEN JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUSTEN SEURANTA PINTAVE- SISSÄ (IIS) (XL2042) Pintavesikemiallinen ja biologinen (ks. Liitteet 1 ja 2) ohjelma Jussi Vuorenmaa SYKE Luontoympäristökeskus (LK)/Ekosysteemien toiminta (LEST) HUOM! 20%:n karsintatavoite huomioitu uudessa ohjelmassa 1 JOHDANTO Seurantaohjelman 'Ilmansaasteiden ja Ilmastonmuutoksen vaikutusten Seuranta pintavesissä' (jäljempänä IIS) tarkoituksena on tuottaa tietoa laaja-alaisten ympäristömuutosten kuten kaukokulkeutuvien ilmansaasteiden (happamoittavat yhdisteet, raskasmetallit, pysyvät orgaaniset yhdisteet) ja ilmastonmuutoksen aiheuttamista vaikutuksista sekä niiden pitkän aikavälin muutoksista järvivesistöissä. Ohjelmassa selvitetään ilman epäpuhtauslaskeuman muutoksen vaikutuksia pintaveden tilaan ja mahdollisia vaikutuksia eliöstöön, seurataan vedenlaadun vuodenaikaisten vaihteluiden esiintymistä, sekä tutkitaan valuma-alueilla tapahtuvien eri prosessien muutoksien sekä ilmaston vaihtelun heijastumista pienjärvien tilaan. IIS-seurantaverkko koostuu pienistä (< 1 km 2 ) tai keskisuurista (1-5 km 2 ) metsäalueilla sijaitsevista järvistä kattaen maantieteellisesti Suomen eri alueet. Seurantajärvet ovat vesistöalueiden ylimpänä sijaitsevia latvajärviä tai suljettuja järviä eikä niihin kohdistu merkittävää suoraa ihmistoiminnan vaikutusta, joten ne ovat edustavia ilmansaasteiden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkimukseen ja seurantaan. Seurantaohjelmassa verkkoa täydentää Ympäristön Yhdennetyn Seurannan (YYS, UNECE ICP IM) ohjelman (XL2041) tutkimusjärvet. Lisäksi osa järvistä palvelee VPD:n perusseurannan vertailualueita ja intensiiviseurantaa ohjelmissa ohjelmissa järvien ja jokien pitkäaikais-/ vertailupaikkaseuranta/vpd:n perusseuranta (XN3102) sekä järvien ja jokien biologinen seuranta/vpd:n perusseuranta (, ks. Liitteet 1 ja 2). Seurantaverkko tuottaa tietoa YK:n Euroopan talouskomission ilmansuojelusopimuksen ilman epäpuhtauksien vaikutusohjelmaan (UNECE/ CLTRAP), jossa vesistöjen osalta painopisteenä ovat trenditarkastelut ja eliöiden annos/vaste-suhteet. Osa seurantaverkon järvistä kuuluu ECE:n ilman epäpuhtauksien vesistövaikutusten arviointi-ja seurantaohjelmaan (UNECE ICP Waters, International Cooperative Programme on Assessment and Monitoring Effects of Air Pollution on Rivers and Lakes). Tulevaisuuden tehtäviä IISseurantaverkolle tuottaa EU:n ilmansaasteiden päästökattodirektiivin (NECD) uudistustyö, missä direktiiviin liitetään ilman epäpuhtauspäästöjen vaikutusten arviointi- ja raportointivelvoite. Suomen IIS-kohteet soveltuvat hyvin NECD:n jatkossa edellyttämään tutkimus- ja seurantatyöhön. Muiden laaja-alaisten ympäristömuutosten, kuten ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkimus ja seuranta on myös kansainvälisiä ympäristösektorin painopistealueita. 2 HANKKEEN TOTEUTUS Seurantahanke XL2042 sisältää seurantakaudella 2016 alkavassa ohjelmassa 12 havaintokohdetta. Kohteilla seurantaa tehdään kahdella osaohjelmalla: 1) Kansainvälinen ilman epäpuhtauksien vesistövaikutusten arviointi- ja seurantaohjelma (UNECE ICP Waters) 2) Laaja-alaisten ympäristömuutosten kansallinen seuranta (järvien tihennetty vuodenaikaisseuranta) Molemmissa osaohjelmissa näytteistä tehdään perusanalyysisarja, ja vedenlaatua seurataan ottamalla vesinäytteet neljä kertaa vuodessa. Osaohjelman 1 järvistä sekä muutamasta osaohjelman 2 järvestä otetaan < 1 metrin näytteestä myös raskasmetallit ja elohopea. Lisäksi osalla järvistä tehdään biologista näytteenottoa osana hankkeita järvien ja jokien pitkäaikais-/ vertailupaikkaseuranta/vpd:n perusseuranta (XN3102) sekä järvien ja jokien biologinen seuranta/vpd:n perusseuranta (, ks. Taulukot 1 ja 2, Liitteet 1 ja 2).

2.1 UNECE:n ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN VESISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI- JA SEU- RANTAOHJELMA (UNECE CLRTAP ICP Waters) (Osaohjelma 1) ja LAAJA-ALAISTEN YMPÄ- RISTÖMUUTOSTEN KANSALLINEN SEURANTA (Järvien tihennetty vuodenaikaisseuranta) (Osaohjelma 2) Ilman epäpuhtauksien valtiosta toiseen kulkeutumista koskevan yleissopimuksen (UNECE LRTAP Convention) perusteella jatketaan kansainvälistä järvien ja jokien happamoitumisen ja muiden ilman epäpuhtauksien vaikutusten arviointi- ja seurantaohjelmaa. Seurantakaudella 2016 alkavassa ohjelmassa XL2042- seurantaverkosta osaohjelmaan 1 kuuluu kahdeksan järveä: Vitsjön 1 Spjutsböle, Iso Lehmälampi 1 Ollila (UUDELY), Hirvilampi 088 (KASELY), Sonnanen 167 (HAMELY), Kakkisenlampi 3 (POKELY) sekä Vasikkajärvi 2 035001, Suopalampi 1 ja Sierramjärvi 1 (ELY). Kaikista osaohjelman 1 näytteistä tehdään perusanalyysisarja, sekä < 1 metrin näytteestä myös raskasmetallit. Osaohjelmassa 2 (Laaja-alaisten ympäristömuutosten kansallinen seuranta) tihennettyä järviseurantaa jatketaan kohteilla Kattilajärvi Keskiosa 1, Simijärvi itäosa 1 (UUDELY), Siikajärvi (PIRELY), Lampi 3/88 119002 ja Lampi 222 118001 (LA- PELY). Molemmissa osaohjelmissa vedenlaatua seurataan samalla ohjelmalla, sillä erotuksella että osaohjelmassa 2 raskasmetallinäytteet otetaan ainoastaan kohteilta Lampi 3/88 119002 ja Lampi 222 118001. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa seuraavasti: 1. ennen lumen sulamista (talvi: helmi-maaliskuu): 1 m, vesipatsaan puoliväli, pohja-1 m (perusanalyysit) 2. jäiden lähdön jälkeen, 1 m, vesipatsaan puoliväli, pohja-1 m (kevät: alueesta riippuen touko-kesäkuu): (perusanalyysit) 3. loppukesällä (elokuu): 1 m, vesipatsaan puoliväli, pohja-1 m (perusanalyysit) 4. syyskierron aikana, 1 m, vesipatsaan puoliväli, pohja-1 m (syksy: alueesta riippuen syys-marraskuu): (perusanalyysit) Perusanalyysien näytteenotto-ohjelman poikkeuksena matala järvi Suopalampi 1 (ELY) (syvyys < 5 m), joista näytteet vain 1 m ja pohja-1 m. SYKE toimittaa osaohjelman 1 tulokset vuosittain ohjelmakeskukselle NIVA:an (Norja).

Taulukko1. IIS-ohjelman pintavesikohteet ja näytteenotto-ohjelma 2016 alkavalla seurantakaudella. ELY Nimi Näyt.otto- Osaohjelma ET- ET-Itä Lisäohjelma Näyt.otto Analyysit ympäristö Pohj. frekvenssi UUD Iso Lehmälampi 1 järvi 1/ICP Waters 6692169 367566-4 x vuosi Perus+RM Ollila UUD Kattilajärvi järvi 2/IIS, kansallinen 6687347 368259 VPD/XN3102, 4 x vuosi Perus+B keskiosa 1 UUD Vitsjön 1 järvi 1/ICP Waters 6653062 294288 VPD/XN3102, 4 x vuosi Perus+RM+B Spjutsböle UUD Simijärvi itäosa 1 järvi 2/IIS, kansallinen 6674891 309811 VPD/XN3102, 4 x vuosi Perus+B HAM Sonnanen 167 järvi 1/ICP Waters 6795709 468643 VPD/XN3102, 4 x vuosi Perus+RM+B PIR Siikajärvi järvi 2/IIS, kansallinen 6856188 352848 VPD/XN3102, 4 x vuosi Perus+B KAS Hirvilampi 088 järvi 1/ICP Waters 6730316 550120-4 x vuosi Perus+RM POK Kakkisenlampi 3 järvi 1/ICP Waters 7062092 645855 VPD/XN3102, 4 x vuosi Perus+RM+B Suopalampi 1 järvi 1/ICP Waters 7438958 460632 VPD/XN3102, 4 x vuosi Perus+RM+B Vasikkajärvi 2 järvi 1/ICP Waters 7444708 460274-4 x vuosi Perus+RM 035001 Lampi 3/88 järvi 2/IIS, kansallinen 7705837 583761-4 x vuosi Perus+RM 119002 Lampi 222 118001 järvi 2/IIS, kansallinen 7705615 582413 VPD/XN3102, 4 x vuosi Perus+RM+B Sierramjärvi 1 järvi 1/ICP Waters 7674948 495952 VPD/XN3102, 4 x vuosi Perus+RM+B Analyysit: Kaikilla näytepisteillä analyysit (Taulukko 2): Perus: lämpötila, happi, sameus, sähkönjohtavuus, alkaliniteetti, ph, väriluku, CODMn, kokonaistyppi, NO3- N, NH4-N, kokonaisfosfori, Ca, Mg, Na, K, SO4, Cl, F, SiO2, TOC, TIC, Al, Fe, Mn. Mikäli järvelle on merkitty biologinen näytteenotto, otetaan myös klorofylli-a (0-2 m kokooma) ja PO4-P (ks. Taulukot 1 ja 2 sekä LIITTEET 1 ja 2). Näytesyvyydet: 1 m, vesipatsaan puoliväli (h), 2h-1. Näyte otetaan Limnos-noutimella. RM (raskasmetallit): As, (Ba), Cd, Co, Cr, Cu, Ni, Pb, Se, (Sr), (Ti), Zn, V, Hg, Näytesyvyys: 0.2 m. Näyte otetaan käsin suoraan raskasmetallipulloon (Nalgene, 125 ml). Talvella pullo kiinnitetään muovi-/puukeppiin ja näyte otetaan avannosta jään alta. B (biologia): mikäli järvelle on merkitty biologinen näytteenotto, otetaan myös klorofylli-a (0-2 m kokooma) ja PO4-P sekä muu biologia (osassa kohteita päällyslevät, kasviplankton ja pohjaeläimet) XN3102/ ohjelmien mukaisesti kesäaikaan. Biologinen näytteenotto-ohjelma on kuvattu LIITTEIS- SÄ 1 (2013-2016) ja 2 (2017-2019).

Taulukko 2. IIS-pintavesiohjelman analyysit (XL2042) Analyysi DB-koodi Järvi 0.2 m 1 m h 2h-1 LÄMPÖTILA TEMP;; x x x HAPPI, LIUKOINEN O2D;;TI x x x HAPPI, KYLLÄSTYSASTE 02S;;TI x x x SAMEUS TURB;;TUA x x x SÄHK.JOHT. COND;;CNA x x x GRAN-ALKAL. ALK;;TIH x x x ph PH;;EL x x x VÄRILUKU CNR;;CM x x x COD Mn CODMN;;TI x x x KOK.TYPPI NTOT;D11/D12;SP x x x NO 3-N NO23N;;SP x x x NH 4-N NH4N;;SP/SPA x x x KOK.FOSFORI PTOT;D11;SP x x x PO 4-P, suod. PO4P;F6;SP 1)2) x x x KLOROFYLLI-a CP;E12;SP (0-2 m kokoomanäyte) Ca CA;;PLO x x x Mg MG;;PLO x x x Na NA;;PLO x x x K K;;PLO x x x SO 4 SO4;F;IC x x x Cl CL;F;IC x x x F F;F;IC x x x SiO 2 SIO2;;SP x x x TOC TOC;;IR x x x TIC TIC;;IR 3) x x x Al AL;;PLO x x x Ba BA;;PLO x x x Fe FE;D1;PLO/D11;SP x x x Mn MN;D1;PLO/D11;SP x x x Sr SR;;PLO x x x Ti TI;;PLO x x x As AS;;PLM 4) x Cd CD;;PLM 4) x Co CO;;PLM 4) x Cr CR;;PLM 4) x Cu CU;;PLM 4) x Ni NI;;PLM 4) x Pb PB;;PLM 4) x Se SE;;PLM 4) x Zn ZN;;PLM 4) x V V;;PLM 4) x Hg HG;;AFD/PLM/AFC 5) x 1) Suodatin Nuclepore 0,4 μm 2) Osana hankkeita XN3102 ja. Klorofylli-a: 0-2 m kokoomanäytteestä, HAMELY ja POKELY touko, elo, syys/lokakuu, ELY elo ja/tai syyskuu (ks. Liitteet 1 ja 2). 3) Ei kestävöidä. Näyte lasipulloon (TIC-ampulli) 4) SYKEn MS1-analyysipaketti. Raskasmetallinäyte otetaan avovesikautena käsin pinnasta (0.2 m) suoraan raskasmetallien näytepulloon (125 ml nalgene). Talvella pullo kiinnitetään muovi-/puukeppiin ja näyte otetaan avannosta jään alta. 5) Kokonaiselohopeanäyte otetaan vastaavasti kuin raskasmetallinäyte, mutta 250 ml lasipulloon.

LIITE 1: BIOLOGINEN OHJELMA 2013-2016 IIS-kohteilla Vitsjön 1 Spjutsböle, Kattilajärvi Keskiosa 1, Simijärvi itäosa 1 (UUDELY), Sonnanen 167 (HAMELY), Siikajärvi (PIRELY), Kakkisenlampi 3 (POKELY), Suopalampi 1, Sierramjärvi 1 ja Lampi 222 118001 (ELY) otetaan myös biologiset näytteet hankkeiden XN3102 ja (järvien ja jokien pitkäaikais-/ vertailupaikkaseuranta/vpd:n perusseuranta sekä järvien ja jokien biologinen seuranta/vpd:n perusseuranta) tarpeisiin. Ympäristöhallinnon järjestämän VHS-seurannan biologinen näytteenotto-ohjelma 2013 2016 on seuraava (pl. vesikasvit ja kalasto): Nimi Laatutekijä Näytteenottoohjelma Miniminäytteenottotiheys (vuoden sisällä) Minimirotaatio Vitsjön 1 Spjutsböle QE1-1-1, kasviplankton ei määritelty 1 R6 QE1-1-2, klorofylli-a ei määritelty 1 R1 Kattilajärvi keskiosa 1 QE1-1-1, kasviplankton ei määritelty 1 R1 QE1-1-2, klorofylli-a ei määritelty 3 R1 QE1-3-2, ei määritelty 1 R3 pohjaeläimet, Simijärvi itäosa 1 QE1-1-1, kasviplankton ei määritelty 1 R1 QE1-1-2, klorofylli-a ei määritelty 3 R1 QE1-3-2, pohjaeläimet, ei määritelty 1 R6 Sonnanen 167 QE1-1-1, kasviplankton elo 1 R1 QE1-3-2, pohjaeläimet, loka 1 R6 Siikajärvi QE1-1-1, kasviplankton ei määritelty 1 R1 QE1-1-2, klorofylli-a ei määritelty 3 R1 QE1-3-2, pohjaeläimet, ei määritelty 1 R3 Kakkisenlampi 3 QE1-1-1, kasviplankton touko, elo, syys/loka 3 R1 QE1-1-2, klorofylli-a touko, elo, syys/loka 3 R1 QE1-2-4, päällyslevät heinä, elo, syys/loka 1 R6 QE1-3-2, pohjaeläimet, syys, loka 1 R6 Suopalampi 1 QE1-1-1, kasviplankton elo 1 R3 Sierramjärvi 1 QE1-1-1, kasviplankton elo, syys 2 R3 QE1-3-1, pohjaeläimet, syys 1 R3 litoraali QE1-3-2, pohjaeläimet, syys 1 R3 Lampi 222 118001 QE1-1-1, kasviplankton elo, syys 2 R3 QE1-1-2, klorofylli-a elo, syys 1 R1 QE1-3-1, pohjaeläimet, syys 1 R3 litoraali QE1-3-2, pohjaeläimet, syys 1 R3

LIITE 2: BIOLOGINEN OHJELMA 2017-2019 IIS-kohteille Kattilajärvi Keskiosa 1, Simijärvi itäosa 1 (UUDELY), Sonnanen 167 (HAMELY), Siikajärvi (PIRELY), Kakkisenlampi 3 (POKELY), Suopalampi 1, Sierramjärvi 1 ja Lampi 222 118001 (ELY) suunnitellut biologiset näytteet hankkeiden XN3102 ja tarpeisiin 2017 2019 (pl. vesikasvit ja kalasto): Nimi Laatutekijä Näytteenottoohjelma Miniminäytteenottotiheys (vuoden sisällä) Minimirotaatio Kattilajärvi keskiosa 1 QE1-1-1, kasviplankton ei määritelty 2 R1 QE1-1-2, klorofylli-a ei määritelty 5 R1 QE1-3, pohjaeläimet, koostumus ei määritelty 1 R3 Simijärvi itäosa 1 QE1-1-1, kasviplankton ei määritelty 1 R1 QE1-1-2, klorofylli-a ei määritelty 4 R1 Sonnanen 167 QE1-1-1, kasviplankton elo 1 R1 Siikajärvi QE1-1-1, kasviplankton ei määritelty 1 R1 QE1-1-2, klorofylli-a ei määritelty 4 R1 QE1-3-2, pohjaeläimet, ei määritelty 1 R3 Kakkisenlampi 3 QE1-1-1, kasviplankton touko, kesä, heinä, 6 R1 elo, syys, loka QE1-1-2, klorofylli-a touko, kesä, elo, 6 R1 syys, marras Suopalampi 1 QE1-1-1, kasviplankton elo 1 R3 QE1-2-4, päällyslevät syys 1 R6 QE1-3-1, pohjaeläimet, litoraali syys 1 R6 Sierramjärvi 1 QE1-1-1, kasviplankton elo 1 R1 QE1-3-1, pohjaeläimet, litoraali syys 1 R3 QE1-3-2, pohjaeläimet, syys 1 R6 Lampi 222 118001 QE1-1-1, kasviplankton elo 1 R1 QE1-1-2, klorofylli-a elo, syys 1 R1 QE1-3-1, pohjaeläimet, litoraali syys 1 R3