CIMOn ympäristöohjelma
Sisältö 1 Alkusanat miksi ympäristöohjelma? 1 2 Ehdotus CIMOn ympäristöohjelmaksi 2 2.1 Kierrätys 2 2.2 Paperi 3 2.3 Energiatehokkuus 4 2.4 Matkustaminen 5 2.6 Hankinnat 6 2.7 Yleinen ympäristötietoisuus 7 3 Jatkotoimenpiteet 8 3.1 Ympäristöohjelman toimeenpano ja seuranta 8 3.2 Green Office 8 3.3 CIMOn tukema toiminta 8
CIMOn ympäristöohjelma 1 Alkusanat miksi ympäristöohjelma? CIMOn ympäristöohjelman laatimisen taustalla ovat nykyisen hallitusohjelman kestävän kehityksen linjaukset: Valtionhallinto velvoitetaan ja kuntia kannustetaan laatimaan toimintaansa liittyvät kestävän kehityksen ohjelmat ja Vuonna 2006 hyväksytty kansallinen kestävän kehityksen strategia toimeenpannaan hallinnonalojen yhteistyönä. Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelma toteutetaan. Opetusministeriö on ottanut hallitusohjelman linjaukset esille CIMOn tulosneuvotteluissa keväällä 2008 ja antanut hallinnonalalleen yleisiä toimeenpano-ohjeita (OPM Dnro 1/013/2008). Käytännönläheisellä ympäristöohjelmalla pyritään vähentämään kestävän kehityksen kannalta haitallisia vaikutuksia ja lisäämään henkilöstön ympäristötietoisuutta, kestäviä toimintatapoja ja kierrätystä. Ohjelman mukaiset toimenpiteet ovat hyödyllisiä myös tuottavuuden ja kustannustehokkaan toiminnan näkökulmasta. Ympäristöohjelmaan sisältyy toimenpide-ehdotuksia, jotka liittyvät kierrätykseen, paperinkulutukseen, energiatehokkuuteen, matkustamiseen, hankintoihin, työtapoihin ja yleiseen ympäristötietoisuuteen. Ympäristöohjelma on pysyvä ja sitä päivitetään tarpeen mukaan. Ohjelman tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain. Ohjelma keskittyy CIMOn sisäiseen toimintaan toimistotyön näkökulmasta. Ohjelman on laatinut CIMOn johtajan Ulla Ekbergin 10.10.2008 tehtävään asettama työryhmä: Juha Ketolainen (pj.), Leena Balme, Silja Hakulinen, Hanna Juntunen ja Heli Salonen. Helsingissä 27.3.2009 1
2 Ehdotus CIMOn ympäristöohjelmaksi Ympäristötyöryhmän suosittamat toimenpiteet: 1. CIMO liittyy WWF Suomen Green Office -ohjelmaan. 2. Laaditaan selkeät kierrätys- ja lajitteluohjeet ja hankitaan asianmukaiset paperinkeräyslaatikot jokaiselle työntekijälle. 3. Laaditaan ohjeet paperin käyttöön, kopioimiseen ja tulostamiseen ja säädetään tulostimien oletusasetukseksi paperia säästävä vaihtoehto. 4. Siirrytään käyttämään ympäristömerkittyä, metsäsertifioitua paperia kopiokoneissa ja painotuotteissa. 5. Ajastetaan toimistotilojen valot sammumaan kello 19 nykyisen kello 21 sijaan. 6. Laaditaan ohjeet sähkönsäästöstä ja asennetaan kaikkiin henkilökunnan tietokoneisiin virransäästöasetukset. 7. Seurataan CIMOn energian- ja paperinkulutusta, jotta saadaan selville lähtötilanne säästötavoitteiden asettamista varten. 8. Muutetaan CIMOn ja Suomen Matkatoimiston välistä palvelusopimusta siten, että edellytetään ympäristöystävällisten matkustusvaihtoehtojen tarjoamista. 9. Pohditaan matkoja suunniteltaessa niiden tarpeellisuutta ja käytetään lyhyemmillä työmatkoilla vähäpäästöisiä julkisia kulkuvälineitä. 10. Lisätään CIMOn hankintaohjeisiin ympäristönäkökulma; pyritään eroon turhista, ympäristöä kuormittavista hankinnoista (esim. kertakäyttöastiat). 11. Kerätään intranettiin ympäristöaiheista tietoa ja linkkejä ja järjestetään tietoiskuja ympäristöasioista. 12. Perustetaan ympäristöryhmä, joka valvoo toimenpiteiden toteuttamista. 2.1 Kierrätys Kierrätyksellä tarkoitetaan materiaalin, esineen tai muun tuotteen käyttämistä hyödyksi uudestaan. Usein kierrätyksellä tarkoitetaan jätteiden hyötykäyttöä uusien tuotteiden valmistuksessa. (Wikipedia) Ympäristötyöryhmän Webropol-kyselyyn joulukuussa 2008 vastanneista (n=62) peräti 90 % pitää kierrätyksen järjestämistä työpaikalla erittäin tärkeänä. Kysyttäessä mihin asioihin CIMOssa pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota ympäristöasioissa, kierrätys ja biojätteen lajittelu saivat eniten mainintoja, joten asenne kierrätystä ja jätteiden lajittelua kohtaan on positiivinen. Biojätteen lajittelu on nykyisin mahdollista CIMOn tiloissa. Paperi lajitellaan, mutta lajittelutietämyksessä on puutteita, koska kaikki eivät ole osanneet erotella toimistopaperia sanomalehdistä ja mainoksista. Työpisteissä ei ole yhtenäisiä paperinkeräyslaatikoita. Toimistotarvikehankintojen yhteydessä kertyy paljon pakkausjätettä, kuten pahvia ja kartonkia. Pahvia kerätään, mutta kartonkia ei. Sähkö- ja elektroniikkaromu (SER), kuten vanhat tietokoneet ja tulostimet, kierrätetään asianmukaisesti, samoin kopiokoneiden värikasetit. Lasin ja metallin kerääminen ja kierrätys on pelkästään yksityisen aloitteellisuuden varassa. Pakkausjätettä (ennen energiajae) ei kerätä lainkaan. 2
(Pakkausjätteeseen kuuluvat kartonki sekä useat muovit kuten elintarvikepakkaukset, kelmut, mehuja pesuainepullot, muovitetut paperit ja styroksi.) Tavoitteet Tavoitteena on, että CIMOssa lajitellaan erilaiset paperit, biojäte, lasi, metalli, pakkausjäte ja sekajäte, sillä niille on kaikille keräysastia virastotalon jätehuoneessa. Tavoitteena on myös nostaa henkilökunnan tiedon tasoa kierrätysasioissa niin, että jokaisella on selvä käsitys siitä, mitä CIMOssa kierrätetään ja lajitellaan ja missä kuhunkin tarkoitukseen varatut säiliöt sijaitsevat. Toimenpiteet Laaditaan selkeät kierrätys- ja lajitteluohjeet ja sijoitetaan ne kaikkien saataville intranettiin, keittiöihin ja paperinkeräyssäiliöiden yhteyteen. Voidaan myös tilata esim. YTV:n Jätteiden lajitteluohjeet jaettaviksi jokaiselle työntekijälle. Nostetaan yleistä tietotasoa lajittelusta ja kierrätyksestä esim. perjantaipalaverin yhteydessä järjestettävien tietoiskujen avulla. Tehostetaan työpisteiden paperinkierrätystä hankkimalla kunnolliset, yhdenmukaiset paperinkeräyslaatikot jokaiselle työntekijälle. Kerrotaan uusille työntekijöille perusasiat kierrätyksestä ja jätteiden lajittelusta perehdyttämisvaiheessa. 2.2 Paperi Ympäristötyöryhmän kyselyssä paperin käyttö nousi esille suurimmassa osassa vastauksista. Paperin käyttö oli ykkösenä, kun kysyttiin, millä ympäristön säästön osa-alueella vastaajilla olisi eniten parantamisen varaa. Monet vastaajat tiedostivat tulostavansa liikaa tai tiesivät, että oman koneen tulostimen säädöt eivät olleet paperia säästäviä. Vastaajilla vaikutti olevan halukkuutta muuttaa omaa toimintaansa. Paperinkulutuksen alkutilanne on CIMOssa haastava, sillä paperia käytetään paljon. Sen menekkiä ei tähän mennessä ole laskettu tarkasti ja säännöllisesti. Säästöpankinrannan tiloissa paperia kului karkean arvion mukaan noin 80 000 A4-paperiarkkia. Uusissa tiloissa paperinkierrätyssäiliöitä on sijoitettu tasaisesti toimistotilojen eri siipiin, esim. kopiohuoneisiin, mutta kaikki eivät tunnu tietävän, mitä paperia mihinkin säiliöön kuuluisi laittaa. Henkilökohtaisissa työpisteissä ei ole asianmukaisia paperinlajittelulaatikoita. CIMOssa käytetään nykyisin Canonin ympäristömerkitöntä kopiopaperia. Paperinsäästöstä ei ole ohjeistusta, lukuun ottamatta satunnaisia yrityksiä kannustaa 2-puoleiseen tulostukseen. Sähköistä arkistoa ei ole eikä sähköpostijärjestelmässä ole toimivia, helppokäyttöisiä tapoja sähköpostien arkistointiin. Painotuotteissa ympäristöystävällisyys ei ole ollut painotaloa valittaessa tärkeimpien kriteerien joukossa. Painosmääriin ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota, minkä vuoksi on vuosittain jouduttu heittämään pois runsaasti painettua materiaalia. WC-tiloissa käytetään nykyisin kankaisia rullapyyhkeitä, joiden lisäksi tarjolla on käsipapereita. 3
Positiivisena huomiona voidaan mainita, että CIMOn intranet toimii hyvin sisäisen viestinnän välineenä ja cimoall-sähköpostiviesteillä tavoitetaan nopeasti koko henkilökunta ilman turhaa paperinkulutusta. Tavoitteet Tavoitteena on selvittää viraston todellinen paperinkulutus kuukausi- ja vuositasolla. Tavoitteena on myös henkilökuntaa ohjeistamalla vähentää paperinkulutusta. Toimenpiteet Laaditaan ohjeet paperin käyttöön, kopioimiseen ja tulostamiseen ja vaihdetaan tulostimien oletusasetukseksi paperia säästävä vaihtoehto. Ohjeistetaan henkilökuntaa tulostimien käytössä ja muistutetaan pari kertaa vuodessa ympäristöystävällisestä tulostamisesta. Käytetään ympäristömerkittyä, metsäsertifioitua paperia kopiokoneissa ja painotuotteissa. Kiinnitetään huomiota painettujen julkaisujen painosmääriin ja suositaan mahdollisuuksien mukaan sähköistä julkaisemista. Selvitetään sähköisen arkistoinnin mahdollisuuksia hallinnonalalla ja virastotasolla. 2.3 Energiatehokkuus Henkilökohtaisten työasemien ja niihin liitettyjen oheislaitteiden, kuten tulostimien ja kopiokoneiden, tarpeeton sähkönkäyttö aiheuttaa vuosittain yksinomaan julkishallinnossa jopa 10 miljoonan euron ylimääräiset kustannukset. (http://www.motiva.fi) Toimistotyössä sähkön säästäminen liittyy ensisijaisesti tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden käyttöön sekä toimiston valaistukseen. Ympäristötyöryhmän kyselyssä vastaajista lähes 70 % piti sähkön säästämistä erittäin tärkeänä asiana (asteikolla erittäin tärkeä - ei lainkaan tärkeä). Sähkön säästäminen koettiin myös asiaksi, jossa on paljon parantamisen varaa. CIMOn uusissa toimitiloissa työntekijät on ohjeistettu sammuttamaan oman työpisteen valot töistä lähdettäessä. Osa työntekijöistä sammuttaa valot työpisteestään myös palaverin tai lounaan ajaksi. Suositusten mukaan valot kannattaa sammuttaa aina, jos tila on yli 10 minuuttia tyhjillään. Lamppujen sammuttaminen ei vaurioita loisteputkivalaisimia eikä aiheuta kulutuspiikkejä sytytettäessä. Luonnonvalo on aina tehokkaampaa kuin keinovalo, joten kirkkaina päivinä lamppuja ei tarvitse välttämättä sytyttää lainkaan. (Valot sammuvat automaattisesti koko toimistosta vasta kello 21.) Liikkeentunnistimilla varustettujen tilojen (WC-tilat, kopio-, kokous- ja projektihuoneet) valot sammuvat itsestään, kun tiloissa ei liikuta. Webropol-kyselyn mukaan 75 % työntekijöistä sammuttaa tietokoneensa päivän päätteeksi. 5 % ei sammuta konettaan koskaan. Koneen sammuttamisesta palavereiden tai lounastaukojen ajaksi ei ole annettu ohjeita. Ainoastaan kannettavat tietokoneet menevät virransäästötilaan automaattisesti. Kyselyyn vastaajista yli 50 % jättää koneensa näytön päälle poistuessaan työpisteeltään lounaan tai palaverin ajaksi. Koska nykyaikaisetkin näytöt kuluttavat paljon energiaa, ne tulisi sammuttaa tietokoneelta poistuttaessa. Valtaosassa näytöistä on automaattinen virransäästö, joka menee päälle, 4
mikäli tietokoneessa ei ole omaa näytönsäästäjää kytkettynä. Myös virransäästötila kuluttaa energiaa, joten on tärkeää sammuttaa tietokone oheislaitteineen töistä lähtiessä. Kopiokoneet menevät itsestään virransäästötilaan, kun niitä ei käytetä. Palvelinten suureen sähkönkulutukseen ollaan CIMOssa etsimässä ratkaisuja. Kännyköiden latureita ei tulisi jättää "tyhjäkäynnille" pistokkeisiin. Esimerkiksi vuoden pistokkeeseen kytkettynä oleva laturi kuluttaa energiaa 10-kertaisesti varsinaiseen lataamiseen verrattuna. Hakaniemenrannan tilojen ilmastointia on pidettävä muuton jälkeen 6 kk:n ajan päällä vuorokauden ympäri remontista syntyneen pölyn takia. Sähkönkulutus on tämän vuoksi suurta. Puolen vuoden jälkeen ilmastointi on päällä vain päivisin. Koko talon ilmastointi hoidetaan keskitetysti, joten yksittäinen työntekijä ei voi tehdä omia säätöjä. Myös toimistotilojen yleislämpötila säädetään keskitetysti. Huonelämpötiloista kesäaikaan ei ole vielä kokemusta. Työtiloissa olevia lämpöpattereita voi säätää yksittäisesti. Tavoite Tavoitteena on, että energiankulutusta seurataan ja turhaa kulutusta vähennetään ohjeistuksen avulla. Toimenpiteet Asetetaan toimiston yleisvalaistus sammumaan jo kello 19, jolloin työaikaliukuma päättyy. Asennetaan jokaiseen tietokoneeseen näytön virransäästöasetus ja virransäästötila. Tehdään ohjeet toimintatavoista, joilla yksittäinen työntekijä voi säästää sähköä. Seurataan CIMOn energiankulutusta (sähkönkulutus, työtilojen lämpötila) sekä kirjataan toimiston eri siivissä olevien sähkömittareiden lukemat kuukausittain. 2.4 Matkustaminen Matkustaminen kuuluu osana monen CIMOn työntekijän toimenkuvaan. Matkustamista säätelee valtion matkustussääntö. CIMOn toimintamenoista huomattava osa menee matkustamiseen: vuonna 2008 siihen käytettiin yhteensä 666 233 euroa (CIMOn henkilöstö 407 850 euroa, ulkopuoliset 258 431 euroa). Matkakustannukset olivat nousseet edellisvuodesta neljä prosenttia. Suuri osa kyselyyn vastanneista (yli 90 %) käyttää työpaikkamatkoihinsa pääsääntöisesti julkisia kulkuvälineitä tai tulee töihin kävellen tai pyörällä, joten tässä asiassa lähtökohta on hyvä. CIMO ei korvaa työntekijöiden autopaikkojen vuokria, vaan kukin omalla autollaan töihin tuleva työntekijä maksaa omat kulunsa. CIMOn henkilökunnan käytössä on vajaa 10 autopaikkaa talon autohallissa. Lentomatkustamiseen liittyviä päästömaksuja ei CIMOssa ole maksettu. Valtionhallinnon uuden matkustusstrategian mukaisesti niitä ei voida maksaa lähivuosinakaan. 5
Tavoite Tavoitteena on vähentää matkustamisen ympäristövaikutuksia. Toimenpiteet CIMOn ja Suomen Matkatoimiston palvelusopimusta muutetaan siten, että sopimuksessa edellytetään ympäristöystävällisten matkustusvaihtoehtojen tarjoamista. Ympäristösertifioituja hotelleja käytetään nykyistä enemmän. Matkoja suunniteltaessa mietitään niiden tarpeellisuutta. Kannustetaan matkojen korvaamiseen videoneuvottelulla, mikäli mahdollista. Lyhyemmillä työmatkoilla suositaan vähäpäästöisiä julkisia kulkuvälineitä (raitiovaunu, metro, juna, bussi). Oman auton käyttöön työmatkoilla vaaditaan perustellut syyt. Kokouksia ja tilaisuuksia järjestettäessä huomioidaan kokouspaikan ympäristövaikutukset. Kannustetaan henkilökuntaa työmatkapyöräilyyn ja selvitetään mahdollisuus työsuhdepyörien hankkimiseen. 2.6 Hankinnat Osa CIMOn hankinnoista on riippuvaisia Hanselista, joka vastaa valtion suuremmista hankinnoista ja niiden kilpailuttamisesta. Esimerkiksi kalustehankinnoissa Hansel ottaa huomioon ympäristönäkökulman kalusteiden valmistuksessa ja pakkaamisessa. Hanselin kautta hankittuihin kalusteisiin kuuluu lisäksi kierrätyspalvelu. CIMOn tietokoneet hankitaan Hanselin kautta ja niiden hankinnassa noudatetaan tiettyjä energiatehokkuusvaatimuksia. Koneiden kierrätyksestä on huolehdittu ja tulostinten värikasetit kierrätetään ja täytetään. Henkilökohtaisten pöytätulostimien sijaan hankitaan nykyisin verkkotulostimia, jotka ovat ympäristöystävällisempiä. CIMOn sähkösopimus on järjestetty Senaatti-kiinteistöjen kautta. Runsas kolmannes Senaattikiinteistöjen käyttämästä sähköstä on tuotettu uusiutuvilla energiamuodoilla. Kahviautomaatin yhteydessä on nykyisin tarjolla kertakäyttömukeja. Ympäristötyöryhmän kyselyyn vastanneista lähes 50 % pitää kertakäyttöastioista luopumista erittäin tärkeänä ja yli 50 % käyttää jo nyt omaa mukia kahvia/teetä automaatista hakiessaan. Henkilökunnalle on tilattu yhtenäiset kahvi-/teemukit, joten kertakäyttömukien käyttämiseen ei jatkossa liene tarvetta. Alakerran ravintolasta tilatuissa vieraskahvituksissa käytetään pääsääntöisesti oikeita astioita. Toimistotarvikkeita on CIMOssa kierrätetty yleensä siten, että tarpeettomat tarvikkeet on viety takaisin varastoon. Ympäristötyöryhmän kyselyyn vastanneista peräti 77 % tekee näin aina tai lähes aina. Tavoite Tavoitteena on, että CIMOn hankinnoissa otetaan huomioon niiden ympäristövaikutukset, kuten esimerkiksi hankinnan tarpeellisuus ja käyttöikä, ennen ostopäätösten tekemistä. Tavoitteena on myös hankkia entistä ympäristöystävällisempiä tuotteita ja suosia kierrätysmateriaaleja. 6
Toimenpiteet Lisätään CIMOn valmisteilla oleviin hankintaohjeisiin ympäristönäkökulma, jonka mukaan hankintoja tehtäessä on harkittava niiden tarpeellisuutta ja pyrittävä eroon ympäristöä kuormittavista hankinnoista. Keskustellaan siivouspalvelujen tarjoajan kanssa ympäristöystävällisistä vaihtoehdoista, joita tilojen siivouksessa toivotaan käytettävän (esim. ympäristömerkitty WC-paperi, käsipyyhkeet, puhdistusaineet). Luovutaan kokonaan kertakäyttöastioista. 2.7 Yleinen ympäristötietoisuus Ympäristötietoisuus on ympäristöä koskevien tietojen, arvojen, asenteiden ja toiminnan muodostama kokonaisuus. Ympäristötietoisuuden lisäämisen tavoitteena on saada arvoissamme ja elämäntavoissamme aikaan kestävää kehitystä tukevia muutoksia. (http://www.ymparisto.fi) Aiemmin työnantajan osallistuminen organisaation ympäristötietoisuuden lisäämiseen on ollut vähäistä. Vuosien varrella on annettu satunnaisia ohjeita esimerkiksi tietokoneen näytön sähkönkulutuksesta, paperin ja pahvin kierrätyksestä tai kirjekuorien uudelleenkäytöstä, mutta ohjeistukset ovat jääneet lyhytikäisiksi eikä niiden noudattamista ole valvottu. Ympäristötietoisuuden kasvattamiselle on CIMOssa hyvä pohja. Henkilökunnan asenne ympäristöasioita kohtaan on Webropol-kyselyn perusteella positiivinen. Lisäksi enemmistö vastaajista (80,6 %) on sitä mieltä, että työntantajan kannustavalla suhtautumisella ympäristöasioihin on erittäin suuri merkitys. Tavoite Tavoitteena on henkilökunnan ympäristötietoisuuden lisääminen. Toimenpiteet Kerätään intranettiin ympäristöaiheista tietoa ja linkkejä ja järjestetään tietoiskuja/infotilaisuuksia ympäristöasioista. Esitellään Senaatti-kiinteistöjen Jäämies-palvelun energiankulutustilastoja ja energiansäästövinkkejä esimerkiksi intranetissä tai cimoall-viesteillä pari kertaa vuodessa. Nostetaan ympäristöasiaa esille esim. toteuttamalla ympäristöaiheinen kilpailu ympäristösuunnitelman päivityksen yhteydessä. 7
3. Jatkotoimenpiteet 3.1. Ympäristöohjelman toimeenpano ja seuranta Ympäristötyöryhmä suosittaa, että ympäristöohjelman toimenpiteitä toteuttamaan ja valvomaan asetetaan ympäristöryhmä, jonka koko olisi hyvä pitää suhteellisen pienenä toimintakyvyn takaamiseksi. Mukaan olisi hyvä saada kattava edustus tulosalueilta ja palveluista sekä CIMOn johtoryhmästä. Ympäristöryhmä huolehtii jatkossa siitä, että ympäristöohjelman tavoitteet huomioidaan CIMOn toiminnassa ja että ympäristöasiat ovat luonnollinen osa arkipäivää, eivät vain erillinen ohjelma. Ryhmän tehtävänä on pitää ympäristökysymyksiä esillä myönteisesti ja aktiivisesti. Ympäristöohjelma päivitetään vuosittain. Päivityksen yhteydessä järjestetään henkilökunnalle keskustelu- ja ideointimahdollisuuksia (esim. kyselyt, kilpailut, ryhmän tai tulosalueen keskustelut). Työryhmä suosittaa lisäksi, että ympäristöasioissa tiivistetään yhteistyötä muiden Hakaniemenranta 6:n vuokralaisten ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa ja pyritään vaikuttamaan ympäristöystävällisten ratkaisujen puolesta koko kiinteistön tasolla. 3.2. Green Office Ympäristötyöryhmä suosittaa CIMOn liittymistä Green Office -ohjelmaan mahdollisimman pian. Green Office on Suomen WWF:n kehittämä, toimistoille tarkoitettu ympäristöpalvelu, jonka avulla toimistot voivat vähentää ympäristökuormitustaan ja saavuttaa säästöjä materiaali- ja energiakustannuksissa. Palvelun välityksellä motivoidaan toimistojen henkilöstöä arjen ekotekoihin ja parannetaan heidän ympäristötietoisuuttaan. Green Office -merkin avulla voidaan viestiä organisaation ympäristötietoisuudesta myös sidosryhmille. Green Office -merkin edellyttämä ympäristöjärjestelmä on toteuttamistavaltaan suhteellisen kevyt. Merkin myöntämisprosessin ja toimistotarkastusten aikana WWF:n Green Office -asiantuntija neuvoo organisaatiota ympäristöjärjestelmän rakentamisessa ja kehittämisessä. Ohjelmaan liittyneille toimistoille on tarjolla monenlaisia palveluita kuten verkostotapaamisia, tukea organisaation ympäristöviestintään, konkreettisia ekovinkkejä ja työkaluja. (http://www.wwf.fi/yritykset/green_office) Työryhmä osallistui Suomen WWF:n Green Office -palvelun infotilaisuuteen 17.11.2008 ja vieraili 15.12.2008 Ilmatieteen laitoksella, joka on Green Office -toimisto. Ryhmä tutustui muihinkin ympäristösertifikaatteihin, mutta totesi Green Officen sopivan CIMOlle parhaiten, mm. koska Senaatti-kiinteistöt on jo mukana Green Office-palvelussa. 3.3. CIMOn tukema toiminta CIMOn toiminnan ympäristövaikutusten pohtiminen ei kuulunut työryhmän tehtäviin. CIMO tukee ja rahoittaa toimintaa, jolla on huomattavia ympäristövaikutuksia (esim. lentomatkat). Työryhmä esittää, että jatkossa kiinnitetään huomiota myös CIMOn tukeman toiminnan ympäristövaikutuksiin. 8