3. Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit 6 3.1. Kaupungin henkilöstön ympäristöasenteet ja -tietoisuus 6

Jyväskylän kaupungin tilinpäätöksen ympäristöliite 2007

Sisällys 1. Ympäristökatsaus 3 2. Jyväskylän kaupungin ympäristöjohtaminen 4 3. Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit 6 3.1. Kaupungin henkilöstön ympäristöasenteet ja -tietoisuus 6 4. Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys 6 4.1. Virkistysalueiden osuus 6 4.2. Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus 7 5. Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus 8 5.1. Yhdyskunnan veden kulutus 8 5.2. Jätteen käsittelypaikalle loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä 9 5.3. Yhdyskunnan jätevesikuormitus 9 5.4. Sähkön, lämmön ja veden ominaiskulutus 10 5.5. Hyötyjätemäärät 11 5.6. Kuivajätemäärät 12 6. Liikkumisen ekotehokkuus 13 6.1. Autoistuminen 13 6.2. Pyöräverkon pituus 13 7. Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristökasvatus 14 7.1. Paperin kulutus kaupungin virastoissa ja laitoksissa 14 7.2. Ympäristönäkökohdat huomioivat kaupungin keskitetyt hankinnat 14 7.3. Henkilöstön osallistuminen ympäristökoulutukseen 15 7.4. Vihreä lippu -koulut ja päiväkodit sekä ympäristösertifioidut koulut 15 8. Ympäristötalouden tunnusluvut 16 8.1. Ympäristömenot 18 8.2. Ympäristötulot 19 8.3. Investoinnit 19

1. Ympäristökatsaus Vuoden 2007 tilinpäätöksen ympäristöliite on järjestyksessään neljäs. Kestävän kehityksen indikaattoritietoja on vuosien varrella jatkuvasti lisätty. Keskeiset eri toimialoille yhteiset ympäristönäkökohtiin liittyvät indikaattorit ilmaisevat vapaaehtoisten sitoumusten toteutumisen tasoa sekä kaupungin ympäristöpolitiikassa esitettyjen sitoumusten, päämäärien ja tavoitteiden saavuttamista. Syksyllä 2007 kaupungin ympäristöpolitiikan päivitys saatiin valmiiksi mutta päätettiin jättää hyväksyttäväksi uuden Jyväskylän valtuustolle. Indikaattorit osoittavat, että kaupungin toiminta kehittyy asetettujen ympäristöpäämäärien ja tavoitteiden mukaiseen suuntaan. Henkilöstön ympäristökoulutusta on lisätty. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Kuntien ympäristöasenteita ja toimintaa selvittävässä hankkeessa 2007 Jyväskylän kaupungin henkilöstön ympäristöasenne oli tutkituista kaupungeista ympäristömyönteisin. Henkilöstö osoittautui myös valmiiksi ympäristömyönteiseen toimintaan. Indikaattorit osoittavat, että paperinkulutus ei ole noussut edellisvuoteen verrattuna. Toimitilojen lämmön ja sähkön kulutusmäärät ovat lievässä nousussa, johtuneeko siitä, ettei merkittäviä investointeja kohdistuen sähkön ja lämmön säästöön ei ole tehty viime vuosina. Veden kulutusmäärä on laskenut lukuun ottamatta vuotta 2006, jolloin kulutusmäärä nousi lievästi. Asukkaille tarjottavien virkistysalueiden ja luonnonsuojelualueiden osuudet ovat kasvussa. Pyöräverkon pituus on pysynyt suurin piirtein samana asukasta kohden vaikka asukasmäärä kasvaa. Yhdyskunnan osalta autoistuminen, vedenkulutus ja jätteiden käsittelypaikalle sijoitettavan jätteen määrä on laskussa. Ympäristötalouden tunnusluvut kertovat, miten paljon kaupunki panostaa taloudellisesti ympäristönsuojeluun. Ympäristönsuojelulle Jyväskylän kaupunki ei ole asettanut euromääräisiä tavoitteita. Suurimmat menot kaupungille aiheutuvat yleisten alueiden puhtaanapidosta, hiekoitushiekan poistosta ja katupölyn sidonnasta sekä jätehuollosta. Ympäristöinvestoinnit kohdentuivat Kortepohjan kirjastoon ja monitoimitaloon, Kuokkalan pienvenesatamaan ja Keljonkankaan liikuntapuistoon. Ennakoivaan ympäristönsuojelutyöhön käytetään hyvin vähän rahaa. Raportoinnin kehittämiseen liittyen Jyväskylän kaupunki osallistuu FCG Efeko Oy:n vetämään kuntien ympäristönsuojelun kustannukset ja vaikuttavuus (KUVA) -kehittämishankkeeseen, jonka tarkoituksena on kehittää ja syventää kuntien ympäristötilinpäätösraportointia. Projekti alkoi loppuvuodesta 2007 ja kestää kesään 2009. Ympäristötalouden tunnuslukujen raportoinnissa tulisi pystyä hyödyntämään kaupungin toiminnanohjausjärjestelmää. Tämä edellyttäisi sitä, että tunnusluvut tulevat kirjatuksi järjestelmään oikein. Tilinpäätöksen ympäristöliitteen valmistuminen vaatii monen henkilön työpanosta hyvässä yhteistyössä. Kiitokset kaikille mukana olleille henkilöille! Vs. ympäristöjohtaja Mervi Saukko

2. Jyväskylän kaupungin ympäristöjohtaminen Jyväskylän kaupunki ja sen tytäryhtiöt muodostavat kuntakonsernin, jossa on 11 tytäryhtiötä ja neljä säätiötä. Seuraavissa tytäryhtiöissä omistus on yli 50 % Education Facilities Oy, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy, Jyväskylän Energia Oy, Jykes Kiinteistöt Oy, Jyväskylän Laajavuori Oy, Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy, Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy, Jyväskylän Viherlaakso Oy, Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy ja Jyväs-Parkki Oy. Jyväskylän Messu Oy:stä omistus on alle 50 %. Kuntakonserniin kuuluvat säätiöt ovat Jyväskylän Paviljonkisäätiö, Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö, Jyväskylän taide- ja tiedesäätiö sekä Työvalmennussäätiö Tekevä. Kaupunkistrategia toteuttaa tasapainoisen kaupunkipolitiikan periaatteita, joita ovat kilpailukyky, sosiaalinen eheys ja kestävä kehitys. Jyväskylän kasvu perustuu vetovoimaiseen ympäristöön. Kansainvälistymisstrategian toimintalinjoissa mainitaan tavoite, joka vahvistaa Jyväskylän omaleimaisuutta rakennetun miljöön ja luonnonympäristön yhdistelmänä. Asukkaille ja vierailijoille halutaan tarjota viihtyisä ja houkutteleva ympäristö. Tavoitteissa on vaalia Jyväskylän ympäristöarvoja myös keskellä kaupunkia, tukea kestävän kehityksen mukaisia energia- ja ympäristöteknologian innovaatioita sekä tehdä ympäristöosaamisesta ja teknologiasta vientituote. Ympäristöjohtamisen välineitä ovat vapaaehtoiset ympäristösitoumukset, joita ovat kaupunginvaltuuston 4.3.2002 hyväksymä ympäristöpolitiikka, Jyväskylän kaupungin ja kauppa- ja teollisuusministeriön solmima energiansäästösopimus sekä vuonna 2006 aloitettu viherpolitiikan laadinta. Lisäksi viherosayleiskaava ja kaupunkipuisto-hanke toimivat ympäristöjohtamisen välineinä. Kaupungin ympäristöjärjestelmäkokonaisuuden kehittämisestä ja seurannasta vastaa kaupungin ympäristöryhmä. Ympäristöryhmään kuuluu edustus kaupungin toimialoilta, liikelaitoksista sekä kaupunkikonsernin ympäristöjärjestelmää rakentaneista tytäryhtiöistä (Jyväskylän Energia Oy, Jyväskylän Laajavuori Oy, Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy ja Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy). Vuonna 2007 ympäristöryhmä kokoontui neljä kertaa. Toimialojen ja liikelaitosten sekä tytäryhtiöiden toiminta on kuvattu ympäristötai toimintakäsikirjoissa. Kaupungin eri toimialojen ja liikelaitosten tehtävänä on laatia ja ylläpitää omat ympäristöjärjestelmänsä. Kaupungin yhteisten ohjeiden mukainen ympäristöjärjestelmä on seuraavilla tytäryhtiöillä: Jyväs-Parkki Oy, Jyväskylän Seudun Puhdistamo, Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy ja Jyväskylän Laajavuori Oy. Kuva 1 Jyväskylän kaupunkikonserni 1.1.2007- KAUPUNGINJOHTAJA Tilapalvelu Elinkeinopolitiikka Seutuyhteistyö Yhtiöitä Yhteisöjä Hallintokeskus Kaupunginkanslia Suunnittelu ja kehittäminen Kaupunkipolitiikka Sisäinen tarkastus Liiketoiminta Apulaikaupunginjohtaja Tietohallinto Muut keskitetyt palvelut Yhtiöitä Yhteisöjä ALTEK K-S:n pelastuslaitos Kylän Kattaus Talouspalvelukeskus S-salon aluetoimisto Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveysjohtaja Sivistystoimi Sivistystoimenjohtaja Yhdyskuntatoimi Yhdyskuntatoimenjohtaja

Ympäristöjärjestelmää kuvaavat toiminta- tai ympäristökäsikirjat (13 käsikirjaa) on yhdenmukaistettu. Järjestelmää kuvaavia käsikirjoja ovat tehneet seuraavat yksiköt: Altek Aluetekniikka, Hallintokeskus, Kulttuuritoimi, Kylän Kattaus, Liikuntapalvelukeskus, Opetustoimi, Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus, Tilapalvelu ja Yhdyskuntatoimi. Tytäryhtiöistä Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy, Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy, Jyväskylän Laajavuori Oy ja Jyväs-Parkki Oy ovat laatineet ympäristökäsikirjan. Tarkasteltaessa kaupunkiorganisaation toimintaa kokonaisuutena on erotettu koko toimintaa koskevat yhteiset ympäristönäkökohdat. Työntekijät käyttävät toimistopaperia, ostavat yhteisillä vuosisopimuksissa tavaraa ja palveluita, ajavat työajoja autoilla, kuluttavat vettä, lämpöä ja energiaa sekä tuottavat jätettä. Kertautuessaan koko kaupungin työntekijämäärällä näiden ympäristönäkökohtien ympäristövaikutukset ovat merkittäviä. Jokainen yksikkö seuraa oman toimintansa osalta yhteisiä ympäristönäkökohtia määritellyin mittarein. Tämä liite sisältää osan yhteen kerättyä yhteistä mittaritietoa. Yhteisten ympäristönäkökohtien lisäksi jokaisella liikelaitoksella, toimialalla ja yksiköllä on toiminnan laadusta johtuvia omia suoria ympäristövaikutuksia. Energiantuotannolla on merkittävä vaikutus ilmastoon, liikenteellä ja katuverkon hoidolla paikalliseen ilmanlaatuun ja jätevesien puhdistuksella vesien laatuun. Ympäristönäkökohtien vaikuttavuutta ympäristöön on arvioitu. Sen mukaisesti toimiala/yksikkö/liikelaitos on asettanut ympäristöpäämääränsä ja -tavoitteensa, joita kuvataan toimialojen ja yksiköiden ympäristökäsikirjoissa. Yksityiskohtaiset ympäristöohjelmat sisältävät tavoitteet, toimenpiteet, aikataulut ja mittarit. Kaupunki voi toiminnallaan tai päätöksillään luoda asukkaille mahdollisuuksia ja edellytyksiä toimia ympäristöä säästävällä tavalla. Yleisötapahtumiin järjestetty joukkoliikennekuljetus vähentää yksityisajoa, riittävä pyörätieverkko tarjoaa autolla liikkumiselle vaihtoehdon ja kattava hyötyjätekeräyspisteiden määrä lisää jätteiden lajittelua. Uusiutuvia energianlähteitä hyödyntävä energiantuotanto mahdollistaa asukkaille vihreän sähkön oston. Päiväkotien ja koulujen ympäristökasvatus muokkaa ympäristövastuullisesti toimivaa yhteiskuntaa. Välillisesti kaupunki voi siis vaikuttaa yhdyskunnan aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin. Kestävän kehityksen indikaattoreissa on omat indikaattorit yhdyskunnan veden kulutukselle, autoistumiselle, jätteenkäsittelypaikalle sijoitetun kuiva- ja biojätteiden määrille ja jäteveden kuormitukselle. Jyväskylän kaupungin ympäristöpolitiikka (hyväksytty kaupunginvaltuustossa 4.3.2002) Kaupunki haluaa tarjota asukkailleen terveellisen ja viihtyisän paikan elää. Tässä tarkoituksessa kaupunki sitoutuu maahan, veteen ja ilmaan johtuvien päästöjen, melun ja muun ympäristökuormituksen jatkuvaan vähentämiseen. Kuormituksen säätelyssä ja ympäristön muussa ylläpidossa lakien, sopimusten ja yleisten suositusten edellyttämä taso on vähimmäisvaatimus. Tuotannossa, hankinnoissa, kuljetuksissa ja kierrätyksessä kaupunki varmistaa osaltaan, että aines- ja energiakierrot ovat ekonomisessa ja ekologisessa mielessä kestävällä, säästeliäällä tavalla toteutetut. Kaupunki- ja maankäytön suunnittelun avulla kaupunki turvaa alueelleen riittävästi rakentamatonta luontoa asukkaiden virkistyksen ja ekologian tarpeisiin. Luonnonhoidon ja -suojelun keinoin kaupunki varmistaa, että luonto säilyy terveenä ja monimuotoisena ja luonnonvarojen käyttö on kestävällä pohjalla. Uutta kaupunkimiljöötä kaavoituksen ja rakentamisen keinoin luotaessa kaupunki huolehtii olemassa olevien esteettisten ja kulttuuristen arvojen säilymisestä. Kaupunki sitoutuu kaikessa toiminnassa, suunnittelussa ja päätöksenteossa muutoinkin arvioimaan merkittävät ympäristövaikutuksensa sekä varautumaan ympäristöonnettomuuksiin ja muihin ennalta arvaamattomiin tilanteisiin valmiussuunnitelmin. Kaupunki sitoutuu ylläpitämään ja jatkuvasti kehittämään ympäristöasioiden hallintajärjestelmää ja edellyttää vastaavaa ympäristövastuullista käyttäytymistä sidosryhmiltään. Kaupunki kehittää jatkuvasti henkilöstönsä tietotaitoa ympäristöasioissa ja harjoittaa ympäristönäkökohtia koskevaa tiedotusta, neuvontaa ja kasvatusta.

3. Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit 3.1. Kaupungin henkilöstön ympäristöasenteet ja -tietoisuus Kaupunki kehittää jatkuvasti henkilöstönsä tietotaitoa ympäristöasioissa ja harjoittaa ympäristönäkökohtia koskevaa tiedotusta, neuvontaa ja kasvatusta. Indikaattori kuvaa työntekijöiden ympäristöasenteita ja -tietoisuutta. Kuntien ympäristöasenteita ja toimintaa selvittävä hanke toteutettiin vuonna 2007 Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa. Kyselytutkimus toistetaan seuraavan kerran vuonna 2011. Hankkeessa selvitettiin myös tutkimuksessa mukana olevien kaupunkien; Espoon, Helsingin, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan työntekijöiden ympäristöasenteita. Myönteisin ympäristöasennekeskiarvo oli Jyväskylässä. Ympäristötoimintakeskiarvon osalta toimintaan oltiin toiseksi valveutuneimpia Jyväskylässä. Kuva 1. Kaupunkien ympäristöasenne- ja toimintakeskiarvot (1 täysin eri mieltä, 2 jokseenkin eri mieltä, 3 jokseenkin samaa mieltä, 4 täysin samaa mieltä). Kaupunkien ympäristöasenne- ja toimintakeskiarvot 4 3,45 3,43 3,49 3,43 3,44 3,44 3,43 3 2,49 2,64 2,61 2,54 2,58 2,43 2,46 Ympäristöasenne 2 Ympäristötoiminta 1 Espoo Helsinki Jyväskylä Oulu Tampere Turku Vantaa 4. Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys 4.1. Virkistysalueiden osuus Indikaattori kuvaa maankäytön tehokkuutta ja kehityssuuntaa sekä alueen viihtyisyyttä ja monimuotoisuutta. Vuonna 2007 Kantakaupungissa tuli puistoaluetta lisää 55,76 hehtaaria ja suojelualuetta lisää 5,5 hehtaaria. Asemakaavoitetussa alueessa oli myös muutoksia. Asemakaavoitettua aluetta kantakaupungissa oli 5 162,40 hehtaaria ja Säynätsalossa 499,70 hehtaaria (yhteensä 5 662,10 hehtaaria). Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueesta on kasvanut. Kaupunki turvaa alueelleen riittävästi rakentamatonta luontoa asukkaiden virkistyksen ja ekologian tarpeisiin.

Kuva 2. Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueesta. Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueesta 50,00 % 40,00 % 30,00 % 29,60 % 30,67 % 31,37 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % 2005 2006 2007 Luonnonhoidon ja -suojelun keinoin kaupunki varmistaa, että luonto säilyy terveenä ja monimuotoisena ja luonnonvarojen käyttö on kestävällä pohjalla. 4.2. Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus Indikaattori kuvaa pyrkimystä säilyttää ja vaalia luonnonarvoja ja ekologisesti merkittäviä alueita sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Osuus sisältää luonnonsuojelulailla rauhoitetut ja kaavoihin merkityt luonnonsuojelualueet. Vuoden 2007 ja 2006 lukuihin on laskettu myös osuus kokonaisalasta. Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus maa-alasta on kasvanut. Kuva 3. Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus maa-alasta ja kokonaispinta-alasta. Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus maa-alasta ja kokonaispintaalasta 2,50 % 2,00 % 1,80 % 2,10 % 1,70 % 2,30 % 1,70 % 1,50 % 1,00 % M aa-alast a Ko ko naisalast a 0,50 % 0,00 % 2005 2006 2007

5. Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus 5.1. Yhdyskunnan veden kulutus Tavoitteena on, että luonnonvarojen käyttö on kestävällä pohjalla. Indikaattori kuvaa yhdyskunnan toiminnan vastuullisuutta ja ekotehokkuutta sekä välillisesti myös veden puhdistuksesta, jakelusta ja kuljetuksesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Vuonna 2007 ominaiskulutus oli 218 l/as/vrk. Kulutus on laskettu verkostoon pumpatun veden mukaan, jolloin mukana on myös verkostossa tapahtuneet vuodot ja muu hävikki. Mikäli kulutus lasketaan laskutetun veden mukaan, ominaiskulutus oli 195 l/as/vrk. Kulutusluvussa ei ole mukana Kankaan paperitehdasta, mutta muut palvelutuotannon ja teollisuuden kulutukset ovat. Yhdyskunnan veden kulutus on laskussa. Kuva 4. Yhdyskunnan veden kulutus (l/as/vrk). Yhdyskunnan veden (kulutus l/as/vrk) 300 250 200 150 100 255 199 195 218 Laskut et t u Pumpat t u 50 0 2006 2007

Kaupunki sitoutuu maahan, veteen ja ilmaan johtuvien päästöjen jatkuvan vähentymiseen. 5.2. Jätteen käsittelypaikalle loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä Indikaattori kuvaa yhteiskunnan kulutuskäyttäytymistä ja tuotantorakennetta sekä välillisesti jätteistä aiheutuvia ympäristöhaittoja, kuten vesistöhaittoja, kaatopaikkojen kasvavaa tilantarvetta ja ilmastonmuutoksen kiihtymistä. Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan kotitalouksista peräisin olevaa sekajätettä ja siihen rinnastettavaa kaupan ja teollisuuden jätettä, joka loppusijoitetaan kaatopaikalle. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä jaetaan koko jätehuoltoalueen asukasluvulla (jätehuoltoyhteistyöalue voi olla useamman kunnan alue). Jätehuoltoalue käsitti vuonna 2007 seuraavat kunnat: Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Keuruu, Korpilahti, Laukaa, Leivonmäki, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Hartola ja Kangasniemi. Uusina kuntina mukaan tulivat Jämsä ja Jämsänkoski. Suolahti on jäänyt pois. Vuonna 2007 Mustankorkean jätteenkäsittelypaikalla vastaanotettiin edellä mainitulta jätehuoltoalueelta kuivajätettä 170 kg asukasta kohden ja biojätettä 52 kg asukasta kohden. Vaikka jätehuoltoalueen asukasmäärä lisääntyi, loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä väheni. Kuva 5. Jätteen käsittelypaikalle loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä (kg/as) Jätteen käsittelypaikalle loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä (kg/as) 200 182 170 150 100 50 56 52 Kuivajät e B io jät e 0 2006 2007 5.3. Yhdyskunnan jätevesikuormitus Kaupunki sitoutuu maahan, veteen ja ilmaan johtuvien päästöjen jatkuvan vähentymiseen. Indeksi kertoo vesistöön johdetusta jätevesikuormituksesta vuoteen 2001 verrattuna (vuosi 2001 = 100) sekä kuvaa yhdyskunnan vesistökuormitusta ja vaikutusta rehevöitymiskehitykseen. OCP-indeksi kertoo purkuvesistön kuormituksen kehityksen orgaanisen aineen, fosforin ja typen suhteen. OCP-indeksiin vaikuttaa puhdistamon tulos ja jätevesimäärä. Eri tekijöille on annettu haitallisuuskerroin niiden yleisen vaikuttavuuden perusteella. Jätevedenpuhdistamolle johdetaan noin 130 000 asukkaan jätevedet ja teollisuudesta peräisin olevia jätevesiä Jyväskylästä, Jyväskylän maalaiskunnasta, Laukaan sekä Muuramen ja Uuraisten kunnasta. OCP-indeksi laskeva luku osoittaa, että parempaan suuntaan ollaan menossa.

Kuva 6. OCP-indeksi. OCP-indeksi 1000 929 907 891 800 600 400 200 0 2005 2006 2007 5.4. Sähkön, lämmön ja veden ominaiskulutus Kaupunki varmistaa osaltaan, että aines- ja energiakierrot ovat ekonomisessa ja ekologisessa mielessä kestävällä ja säästeliäällä tavalla toteutetut. Indikaattorit kuvaavat kaupungin toiminnan vastuullisuutta ja energiatehokkuutta sekä välillisesti luonnonvarojen kulutusta ja ilman epäpuhtauspäästöjen määrää. Yhteisissä laskentaohjeissa ominaiskulutus ohjeistetaan jaettavaksi tarkemmin alaluokkiin hoitoalan-, kokoontumis-, opetus, toimisto- ja hallintorakennukset. Kaupungin omien tarpeiden mukaan on päätetty tarkemmasta jaottelusta rakennustyypeittäin kuvioissa esitettyihin alaluokkiin. Kun tarkastellaan rakennusluokkien kulutusmäärien keskiarvo, sähkön ja lämmön kulutusmäärä on nouseva, mutta nousu on vähäistä. Veden kulutusmäärä on laskenut lukuun ottamatta vuotta 2006, jolloin kulutusmäärä nousi lievästi. Verrattuna vuoteen 2006 lämmön kulutusmäärät laskivat huoltorakennuksissa, jäähallissa, uimahallissa ja muissa urheilurakennuksissa. Vastaavasti terveydenhoitorakennuksissa, kirjasto-, museo- ja näyttelyrakennuksissa, jäähallissa ja uimahallissa veden kulutusmäärät laskivat. Kuva 7 Sähkön ominaiskulutus rakennusryhmittäin kwh/r-m³ Veden ominaiskulutus rakennusryhmittäin l/r-m³ 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Terveydenhoito Huolto Päiväkodit Toimistot Teatteri ja konsertti Kirjastot, museot jne Kerhotilat yms Jäähallit Uimahallit Urheilu Koulut Muut 2005 2006 2007

Kuva 8 Lämmön ominaiskulutus rakennusryhmittäin kwh/r-m³ Lämmön ominaiskulutus rakennusryhmittäin kwh/r-m³ 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Terveydenhoito Huolto Päiväkodit Toimistot Teatteri ja kon... Kirjastot, muse.. Kerhotilat yms Jäähallit Uimahallit Urheilu Koulut Muut 2005 2006 2007 kuva 9 Veden ominaiskulutus rakennusryhmittäin l/r-m³ Veden ominaiskulutus rakennusryhmittäin l/r-m³ 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Terveydenhoito Huolto Päiväkodit Toimistot Teatteri ja konsertti Kirjastot, museot jne Kerhotilat yms Jäähallit Uimahallit Urheilu Koulut Muut 2005 2006 2007 Kierrätyksessä kaupunki varmistaa, että aines- ja energiakierrot ovat ekonomisessa ja ekologisessa mielessä kestävällä ja säästeliäällä tavalla toteutetut. 5.5. Hyötyjätemäärät Indikaattori kuvaa työntekijöiden ympäristöasenteita ja kulutuskäyttäytymistä sekä tuotantorakennetta ja osittain myös yhdyskuntajätteen hyödyntämistä koskevan valtakunnallisen tavoitteen toteutumista. Tavoite on nostaa hyödynnettyjen jätteiden määriä. Kaikkien hyötyjätteiden paitsi keräyspaperin hyötykäyttöön toimittaminen on lisääntynyt vuodesta 2005.

Kuva 10 Hyötyjätteen määrä jätelajeittain (kg/työntekijä) Hyötyjätteiden määrä jätelajeittain (kg/työntekijä) 120,00 100,00 91 97 99 80,00 60,00 40,00 20,00 0,00 57 49 46 25 27 25 27 18 11 4 4 3 3 3 Biojäte Keräyspaperi Konttoripaperi Lasi Metalli Pahvi 30 2005 2006 2007 5.6. Kuivajätemäärät Kierrätyksessä kaupunki varmistaa, että aines- ja energiakierrot ovat ekonomisessa ja ekologisessa mielessä kestävällä ja säästeliäällä tavalla toteutetut. Indikaattori kuvaa työntekijöiden ympäristöasenteita ja kulutuskäyttäytymistä sekä tuotantorakennetta. Tavoite on vähentää kuivajätteen määrää. Kuivajätteen määrä työntekijää kohden on 222 kiloa vuonna 2007. Jätteen määrä työntekijää kohden on ollut lievässä nousussa. Kuva 11 Kuivajätteen määrä (kg/työntekijä) K ui vaj ät t een määr ä ( kg/ t y önt eki j ä) 250, 00 215 219 222 200, 00 150, 00 100, 00 50, 00 0, 00 2005 2006 2007

6. Liikkumisen ekotehokkuus Kaupunki sitoutuu ilmaan johtuvien päästöjen ja melun jatkuvaan vähentämiseen. 6.1. Autoistuminen Indikaattori kuvaa liikenteen tilantarvetta ja sen aiheuttamia päästöjä ja melua. Autoistuminen kertoo myös maankäytön suunnittelusta, palvelujen saavutettavuudesta ja joukkoliikenteen tarpeesta. Vuonna 2007 Jyväskylässä oli 432 henkilöautoa 1 000 asukasta kohden. Autojen määrä on laskenut. Kuva 12. Autoistuminen (autoja 1 000 asukasta kohden) Autoistuminen (autoja 1 000 asukasta kohden) 500 400 435 444 432 300 200 100 0 2005 2006 2007 Kaupunki sitoutuu ilmaan johtuvien päästöjen ja melun jatkuvaan vähentämiseen. 6.2. Pyöräverkon pituus Indikaattori kuvaa pyrkimystä edistää ympäristöystävällistä liikkumista. Kattava kevyen liikenteen verkko mahdollistaa kulkumuodon valinnan. Vuonna 2007 pyöräverkon pituus oli 3,02 metriä asukasta kohden ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Kuva 13. Pyöräverkon pituus (m/as) Pyöräverkon pituus (m/asukas) 4,00 3,00 3,00 3,03 3,02 2,00 1,00 0,00 2005 2006 2007

7. Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristökasvatus 7.1. Paperin kulutus kaupungin virastoissa ja laitoksissa Kaupunki varmistaa, että ainesja energiakierrot ovat ekonomisessa ja ekologisessa mielessä kestävällä ja säästeliäällä tavalla toteutetut. Indikaattori kuvaa työntekijöiden kulutuskäyttäytymisen ympäristövastuullisuutta. Laskentaan on otettu mukaan värillinen ja valkoinen A4 kopiopaperi. Koska useat paperinvalmistajat eivät ole hakeneet ympäristömerkkiä paino- ja kopiopapereilleen, kaupungille toimitettavalta paperilta edellytetään, että paperi täyttää ympäristömerkin tietyt kriteerit, jotka voidaan todentaa paperimerkin ympäristötuoteselosteella (paper profile). Sopimustoimittaja välittää selosteet asiakkaalle tarvittaessa. Paperin kulutuksessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Kuva 14. Paperin kulutus kaupungin virastoissa ja laitoksissa (arkkia/työntekijä) Paperin kulutus kaupungin virastoissa ja laitoksissa (arkkia/työntekijä) 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 2 877 3 018 3 015 0 2005 2006 2007 7.2. Ympäristönäkökohdat huomioivat kaupungin keskitetyt hankinnat Indikaattori kuvaa kaupungin panostusta ympäristönäkökohtien huomioon ottamiseen tavaroiden ja palveluiden hankinnoissa. Ympäristökriteerit sisältäviksi hankinnoiksi on laskettu sellaiset tuotteiden ja palveluiden tarjouspyynnöt, joissa ympäristökriteerit ovat ehdottomina vaatimuksina esimerkiksi teknisissä erittelyissä tai ympäristöasiat sisältyvät tarjousten pisteytykseen. Vuonna 2007 kokonaishankintojen euromäärä oli vajaat kolme miljoonaa euroa. Ympäristönäkökohdat huomioon ottavia hankintoja tehtiin noin 1,8 miljoonalla eurolla. Luku kuvaa hankintasopimusten arvoa, ei suoraan hankittavien ympäristötuotteiden euromääräistä arvoa. Ympäristövaatimuksia sisältäviä kilpailutettuja vuosisopimuksia ovat vaihtomatto- ja käsipyyhepalvelut, autopalvelu, polttoaineet, kodinkoneet, leipomotuotteet ja hammastekniset laboratoriotyöt. Kuva 15. Ympäristökriteerit sisältävät hankinnat Me / koko kaupungin keskitetyt hankinnat Me Ympäristökriteerit sisältävät hankinnat Me / koko kaupungin keskitetyt hankinnat Me 80,00 % 60,00 % 67,35 % 71,32 % 58,82 % 40,00 % 20,00 % 0,00 % 2005 2006 2007

Kaupunki kehittää jatkuvasti henkilöstönsä tietotaitoa ympäristöasioissa ja harjoittaa ympäristönäkökohtia koskevaa tiedotusta, neuvontaa ja kasvatusta. 7.3. Henkilöstön osallistuminen ympäristökoulutukseen Indikaattori kuvaa kaupungin panosta henkilökunnan ympäristökoulutukseen. Tiedot koskevat henkilöstölle järjestettyä kahta ympäristöpäivää vuodessa, yksikköjen sisäisiä ympäristökoulutuksia tai muiden koulutusten sisältämiä ympäristökoulutusosuuksia. Vuonna 2007 osallistuneiden määrä oli 5,41 % koko kaupungin henkilöstön määrästä. Vuonna 2007 järjestettiin ainoastaan yksi ympäristöpäivä, kun edellisinä vuosina niitä on järjestetty kaksi. Vuosina 2005 ja 2006 yksikköjen sisäisistä koulutuksista ei ole pidetty osallistujarekisteriä. Kuva 16. Kaupungin keskitettyyn ympäristökoulutukseen osallistuneiden määrä koko henkilökunnasta. Kaupungin keskitettyyn ympäristökoulutukseen osallistuneiden määrä koko henkilökunnasta 6,00 % 5,41 % 5,00 % 4,00 % 3,00 % 2,00 % 1,00 % 2,39 % 2,05 % 0,00 % 2005 2006 2007 7.4. Vihreä lippu -koulut ja päiväkodit sekä ympäristösertifioidut koulut Indikaattori kuvaa panostusta ympäristökasvatukseen pyrittäessä kohti kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa. Ympäristösertifiointi perustuu puolestaan koulujen ympäristöjärjestelmään, joka pohjautuu ISO 14001 -standardiin ja EMAS-asetukseen. Kriteerit täyttäviä kouluja oli yksi. Pupuhuhdan koululle myönnettiin ympäristösertifikaatti 13.12.2007.

8. Ympäristötalouden tunnusluvut Vuoden 2007 luvut kerättiin käyttämällä erillistä tiedonkeruulomaketta, vaikka SAP-toiminnanohjausjärjestelmästä olisi ollut mahdollista saada kustannusraportti toimialueittain. Erillistä tiedonkeruulomaketta päädyttiin käyttämään, koska kaikki toimialat eivät ole vuoden 2007 aikana käyttäneet toimialueita laskuja kirjatessaan. Lomakkeeseen kerätyt luvut ovat osin arvioituja. Esimerkiksi henkilöstökulut, jotka liittyivät eri ympäristönsuojelutoimintoihin, ympäristöjärjestelmätyöhön ja siihen liittyviin projekteihin, on arvioitu. Kuitenkin suurimmat menot ja tulot ovat tilinpidollisia. Ympäristötalouden tunnuslukuja kerättiin seuraavilta toimialoilta: liiketoimintatoimiala, sivistystoimiala, sosiaali- ja terveystoimen toimiala ja yhdyskuntatoimen toimiala. Lisäksi tunnuslukuja kerättiin kaupungin liikelaitoksilta ja konsernihallinnolta (hallintokeskus). Liiketoimintatoimialan tiedot sisältävät talous- ja hankintapalvelukeskuksen, tietohallinnon ja erillispalveluiden (edunvalvonta) tunnusluvut. Ympäristötalouden tunnuslukuja ilmoittivat seuraavat liikelaitokset: Altek Aluetekniikka, Kylän Kattaus, Keski-Suomen Pelastuslaitos, Jyväskylän Tilapalvelu ja Jyväskylän seudun Työterveys. Sivistystoimialan tunnusluvut kerättiin opetus-, kulttuuri- ja liikuntatoimesta. Kulttuuritoimen tiedot sisältävät seuraavien yksiköiden tiedot: Jyväskylän taidemuseo, kaupungin kirjasto, Keski-Suomen museo, kuvataidekoulu, nuorisoasiainkeskus, orkesteri ja teatteri. Sosiaali- ja terveystoimen toimialan tunnusluvut ilmoitettiin yhteisesti, ei yksiköittäin. Sosiaali- ja terveystoimen toimiala sisältää seuraavien palveluiden tiedot: avoterveydenhuollon palvelut, hallinto ja kehittäminen, sosiaali- ja mielenterveyspalvelut, lasten päivähoitopalvelut sekä vanhuspalvelut ja terveyskeskuspalvelut. Yhdyskuntatoimen toimialan ympäristötalouden tunnuslukuja ilmoittivat ympäristö-, katu- ja puisto-, kaupunkisuunnittelu-, rakennusvalvonta- ja tonttiosasto. Eri vuosien ympäristötalouden tunnuslukujen vertailussa on haasteita. Ympäristötalouden tunnusluvuissa voi olla edelleen puutteita ja päällekkäisyyksiä, joka vähentää tietojen luotettavuutta ja vertailtavuutta edellisvuosiin. Vuosina 2007 ja 2006 on eroteltu sisäiset ja ulkoiset tunnusluvut, mutta vuonna 2005 näin ei tehty. Lisäksi liikelaitoksia aloittaa itsenäisinä yhtiöinä vuosittain (Total vuoden 2007 alusta), ja tämä vaikuttaa tietojen vertailtavuuteen. Jyväskylän kaupungin ympäristötoiminnan suhteutetut taloudelliset tunnusluvut v. 2007: Ekotehokkuutta parantava toiminta (1.000,00 euroa): 114 Ympäristötuottojen osuus kunnan kaikista toimintatuotoista: 4 % Ympäristötuotot suhteessa asukaslukuun: 46,35 euroa/asukas Ympäristöinvestointien osuus kunnan kokonaisinvestoinneista: 1 % Ympäristöinvestoinnit suhteessa asukaslukuun: 3,57 euroa/asukas Ympäristötuotot %:na ympäristötoimintakuluista: 59 % (Taloudellisiin tunnuslukuihin on laskettu sekä sisäiset että ulkoiset erät.)

YMPÄRISTÖTOIMINNAN TALOUDEN TUNNUSLUVUT 1 000 EUROA YMPÄRISTÖMENOT YMPÄRISTÖTULOT YMPÄRISTÖINVESTOINNIT SISÄISET ULKOISET SISÄISET ULKOISET LIIKETOIMINTATOIMIALA 1 20 0 0 0 Talous- ja hankintapalvelukeskus 0 8 0 0 0 Tietohallinto 1 12 0 0 0 Erillispalvelut 0 0 0 0 0 LIIKELAITOKSET 826 887 0 20 248 Altek Aluetekniikka 563 367 0 0 0 Kylän KATTAUS 0 5 0 0 0 K-S Pelastuslaitos 0 19 0 10 0 Jyväskylän Tilapalvelu 263 492 0 9 248 JKL:n seudun Työterveys 0 5 0 0 0 SIVISTYSTOIMIALA 2 129 0 11 21 Opetustoimi 0 22 0 0 0 Kulttuuritoimi 2 16 0 11 0 Liikuntatoimi 0 92 0 0 21 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALA 0 36 0 0 0 YHDYSKUNTATOIMEN TOIMIALA 956 3 794 244 3 684 36 Ympäristöosasto 1 256 0 39 0 Katu- ja puisto-osasto 948 3 336 244 3 645 36 Kaupunkisuunnitteluosasto 0 75 0 0 0 Rakennusvalvontaosasto 0 0 0 0 0 Tonttiosasto 6 127 0 0 0 Hallinto ja kehittäminen 0 0 0 0 0 KONSERNIHALLINTO 0 19 0 0 0 Hallintokeskus 0 19 0 0 0 Yhteensä 1 785 4 886 244 3 714 305 Kuvassa 17 on esitetty ympäristötoiminnan talouden tunnuslukujen kehitys vuosina 2006 2007. Sisäiset menot laskivat noin 9 % edellisvuoteen verrattuna. Ympäristöluokittain tarkasteluna sisäiset menot pienenivät kaikissa muissa kuin ulkoilman- ja ilmastonsuojelu ja yleisten alueiden puhtaanapito -ympäristöluokissa. Vuosina 2006 sisäisiä tuloja oli sekä jätehuolto että muut ympäristönsuojelutoimenpiteet -ympäristöluokassa. Vuonna 2007 tuloja kirjattiin vain jätehuoltoon. Vuonna 2007 sisäiset tulot laskivat noin 45 % verrattuna vuoden 2006 tuloihin. Ulkoiset menot kasvoivat noin 20 % verrattuna vuoteen 2006. Ainoastaan ympäristöhallinto -ympäristöluokassa tulot pienenivät. Ulkoiset ympäristötulot kasvoivat noin 8 % edellisvuodesta.

Vuonna 2006 oli tuloja seuraavissa ympäristöluokissa: jätehuolto, maaperänsuojelu ja pohjaveden suojelu sekä muut ympäristönsuojelutoimenpiteet. Vuonna 2007 tuloja oli edellisten lisäksi myös seuraavissa ympäristöluokissa: ulkoilman- ja ilmastonsuojelu, vesiensuojelu ja jätevesien käsittely, melun ja tärinän torjunta sekä luonnonsuojelu ja maisemansuojelu. Ympäristöinvestointeja tehtiin vuonna 2007 melkein kolminkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2006 investointeja tehtiin melun ja tärinän torjunta sekä muut ympäristönsuojelutoimenpiteet -ympäristöluokassa. Vuonna 2007 investointeja tehtiin lisäksi myös ulkoilman- ja ilmastonsuojelu sekä vesiensuojelu ja jätevesien käsittely -ympäristöluokassa. Kuva 17 Ympäristötoiminnan talouden tunnuslukujen kehitys vuosina 2006 2007 (1 000 euroa) Ympäristötoiminnan talouden tunnuslukujen kehitys vuosina 2006-2007 (1 000 euroa) 6 000,00 5 000,00 4 000,00 3 000,00 2 000,00 1 961 1 785 4 078 4 886 3 714 3 432 2006 2007 1 000,00 0,00 441 244 SI SÄ I SET ULKOISET SI SÄ I SET ULKOISET 77 305 YM PÄRISTÖM ENOT YM PÄRISTÖTULOT YM PÄRISTÖINVESTOINNIT 8.1. Ympäristömenot Taulukoissa 3 on esitetty ympäristömenot ympäristöluokittain. Sisäiset ympäristömenot olivat noin 1,78 miljoonaa euroa. Katu- ja puisto-osasto, Altek Aluetekniikka ja Jyväskylän tilapalvelu kirjasivat suurimmat sisäiset ympäristömenot. Katu- ja puisto-osasto sekä Jyväskylän tilapalvelu kirjasivat sisäisiä ympäristömenoja seuraaviin ympäristöluokkiin: ulkoilman- ja ilmastonsuojelu, jätehuolto sekä yleisten alueiden puhtaanpito. Altek Aluetekniikan sisäiset ympäristömenot kohdistuivat myös ulkoilman- ja ilmastonsuojeluun sekä yleisten alueiden puhtaanpitoon. Yleistenalueiden puhtaanapito - katujen pesu ja puhdistus - aiheuttivat suurimmat menot (noin 49 % kaikista sisäisistä ympäristömenoista). Seuraavaksi eniten kirjattiin menoja ulkoilman- ja ilmastonsuojeluun (noin 38 % kaikista sisäisistä ympäristömenoista). Kustannuksia aiheutui hiekoitushiekan poistosta ja katupölyn sidonnasta. Kolmanneksi eniten kirjattiin kustannuksia jätehuoltoon, joiden osuus oli noin 13 % kaikista sisäisistä ympäristömenoista. Jyväskylän kaupungin ilmoittamat ulkoiset ympäristömenot olivat yhteensä noin 4,88 miljoonaa euroa. Suurimmat ulkoiset ympäristömenot kirjattiin Katu- ja puisto-osastolla, Jyväskylän Tilapalvelulla ja Altek Aluetekniikalla. Jätehuoltoon liittyvät kustannukset olivat suurimmat (noin 71 % kaikista ulkoisista ympäristömenoista). Maaperänsuojelu ja pohjaveden suojelu -ympäristöluokassa syntyi kustannuksia pilaantuneiden maiden puhdistuksesta ja poistosta Lutakossa ja Veturitallinkadulla. Näiden kustannusten osuus oli 7 % kaikista ulkoisista ympäristömenoista. Ympäristöperusteiset menot ja veroluonteiset maksut (sähkövero ja polttoainevero) aiheuttivat kolmanneksi eniten ulkoisia kustannuksia (noin 6 % kaikista ulkoisista ympäristömenoista). Meno on osittain arvioitu kokonaiskustannuksista.

Taulukko 3 Ympäristömenot ympäristöluokittain (1 000 euroa) vuonna 2007 YMPÄRISTÖMENOT SISÄISET ULKOISET YHTEENSÄ Yhteensä 1 785 4 886 6 670 1.1 Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 672 17 689 1.2 Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 0 172 172 1.3 Jätehuolto 235 3 464 3 699 1.4 Maaperänsuojelu ja pohjaveden suojelu 0 338 338 1.5 Melun ja tärinän torjunta 0 19 19 1.6 Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 0 137 137 1.7a Ympäristöhallinto 0 105 105 1.7b Ympäristökoulutus, -kasvatus ja -neuvonta 0 44 44 1.7c Ekotehokkuutta parantava toiminta 2 112 114 1.7d Ympäristöjohtaminen 0 54 54 1.7e Yleisten alueiden puhtaanapito 875 153 1 028 1.7f Ympäristöperusteiset menot ja veroluonteiset maksut 0 272 272 8.2. Ympäristötulot Taulukossa 4 on esitetty ympäristötulot ympäristöluokittain. Sisäisiä ympäristötuloja kirjattiin ainoastaan Katuja puisto-osastolla noin 240.000,00 euroa. Heidän tulonsa liittyivät jätehuoltoon. Ulkoiset ympäristötulot olivat yhteensä noin 3,9 miljoonaa euroa. Suurimmat ympäristötulot kirjattiin Katu- ja puisto-osastolla jätehuoltoon. Tulot olivat noin 98 % kaikista ulkoisista ympäristötuloista. Ympäristöosasto sai tuloja ilmanlaadun tarkkailusta (ulkoilman- ja ilmastonsuojelu), melupäätöksistä (melun ja tärinän torjunta) sekä ympäristöluvista (muut ympäristönsuojelutoimenpiteet). Kulttuuritoimi sai tuloja kirjojen poistomyynnistä. Lisäksi Keski-Suomen Pelastuslaitoksen maaperän ja pohjaveden suojeluun liittyvät Öljynsuojarahaston korvaukset laskettiin ulkoisiin ympäristötuloihin. Taulukko 4 Ympäristötulot ympäristöluokittain (1 000 euroa) YMPÄRISTÖTULOT SISÄISET ULKOISET YHTEENSÄ Yhteensä 244 3714 3958 1.1 Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 0 28 28 1.2 Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 0 3 3 1.3 Jätehuolto 244 3 645 3 889 1.4 Maaperänsuojelu ja pohjaveden suojelu 0 7 7 1.5 Melun ja tärinän torjunta 0 3 3 1.6 Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 0 0 0 1.7 Muut ympäristönsuojelun toimenpiteet 0 28 28 8.3. Investoinnit Ympäristöinvestoinnit olivat yhteensä noin 300.000,00 euroa. Ympäristöinvestointeja kirjattiin Jyväskylän Tilapalvelulla, Katu- ja puisto-osastolla sekä Liikuntatoimessa. Suurimmat investoinnit liittyvät Kortepohjan kirjaston ja monitoimitalon lämmitysverkoston tasapainotuksen, lämmönvaihtimien ja säätöautomatiikan uusintaan. Maaperänsuojelu ja pohjaveden suojeluun liittyen tehtiin Kuokkalan pienvenesataman suunnittelu ja sen rakentaminen käynnistyi. Lisäksi investointiin Keljonkankaan liikuntapuiston huoltorakennuksen viemäröinnin tekemiseen ja kylmäainemuutoksiin kylmälaitteissa. Investointeihin liittyviä poistoja ei ole kirjattu. Taulukko 5 Investoinnit ympäristöluokittain (1 000 euroa) Investoinnit (1 000 euroa) Yhteensä 305 2.1 Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 3 2.2 Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 21 2.4 Maaperänsuojelu ja pohjaveden suojelu 36 2.7 Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet 245

Raportin koonti Piia Niiranen ja Mervi Saukko Ympäristöosasto Eeronkatu 10 40720 Jyväskylä Puh. (014) 626 650 kansikuva: Kalevi Korhonen takakannen kuva: Joona Nuutinen raportin taitto: Emmi Hyvönen