Suomi-Venäjä-Seura - Samfundet Finland-Ryssland ry TOIMINTASUUNNITELMA 2013

1 Valtuuston hyväksymä 24.11.2012 Suomi-Venäjä-Seura - Samfundet Finland-Ryssland ry TOIMINTASUUNNITELMA 2013

2 Sisällysluettelo I Yleistä 3 Suomi-Venäjä-Seura kansalaistoimija Venäjä-suhteissa II Viestinnästä voimaa 5 III Kansalaistoiminta 6 3.1. Kulttuuripalvelut 6 Kulttuuriareenan toiminta Kino Helmikuu - venäläistä nykyelokuvaa Kiertueet ja konsertit Kulttuurilaitosten, seuran piirien ja osastojen palvelutoiminta Teemana Anna Ahmatova XII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi, 22.-25.9.2013 Novgorod 3.2. Järjestön kehittäminen 7 Järjestötoiminnan kehittäminen vuonna 2013 Osaamisen kehittäminen vuonan 2013 Osastojen kehittämisavustukset Henkilöstökoulutus ja työhyvinvointi Jäsenrekisteri ja jäsenmaksujen perintäpalvelut Seuran IT-tekniikan kehittäminen IV Palvelut 11 Palvelukartta 4.1. Venäjän kielen opiskelun edistäminen ja kurssitoiminta 11 Venäjän kielen kurssitoiminta Venäjän kielen työryhmä 4.2. Suomalais-ugrilainen yhteistyö 12 4.3. VenäjänMatkat 14 4.4. Lenin museo 14 4.5. Ruotsinkielinen toiminta 16 V Projektitoiminta 17 Itämerenmaiden kansalaisjärjestöyhteistyö Kansalaisjärjestöt suomalais-ugrilaisia kieliä ja kulttuureja säilyttämässä 2012-2016 Suomalais-ugrilaiset kielet varhaiskasvatuksessa-hanke 2008-2013 PK-yritysten Venäjä-osaamisen kehittäminen Kulttuuritoiminta tukemassa suomalais-ugrilaisia kieliä Turun piirijärjestön Itämeri-hanke Turku-Komi yhteistyö Yhteistyö Ulkovenäläisten oikeuksien tukisäätiön kanssa Yhteistyö Eduskunnan Venäjä-ystävyysryhmän kanssa VI Talous ja hallinto 21 6.1. Taloushallinto 6.2. Hallintopalvelut

Proje ktit Kansalaistoi minta Viestint ä Palvelu t 3 I Yleistä Suomi-Venäjä-Seura kansalaistoimija Venäjä-suhteissa Suomi-Venäjä-Seura tarjoaa nykyaikaisena kansalaisjärjestönä monipuolisen toimintakanavan Venäjästä kiinnostuneille kansalaisille ja yhteisöille sekä toimii hyvänä yhteistyökumppanina Venäjän ja Suomen kansalaisten välisessä vuorovaikutuksessa. Seura toimii moniarvoisena Venäjä - yhteistyön keskustelufoorumina, aloitteentekijänä ja toimintojen käynnistäjänä. Nuorille ja nuorille aikuisille se tarjoaa toimintakanavan kansainvälisyyteen ja maailmankuvan avartamiseen sekä kannustaa heitä mukaan suomalais-venäläisiin kulttuurihankkeisiin. Seura tuo toiminnallaan merkittävää lisäarvoa suomalais-venäläisiin suhteisiin panostamalla pehmeisiin arvoihin suhteissamme. Suomi-Venäjä-Seura on Venäjän hyvin tunteva, yhteistyön kahdenvälisesti ja kansainvälisesti hallitseva kansalaisjärjestö, jonka toimintakenttään kuuluvat: kansalaisten Venäjä-tuntemuksen ja venäjän kielen opiskelun edistäminen kulttuuriyhteistyö ja erikoismatkailu kansalaisyhteydet Venäjälle, erityisesti lähialueille ja suomalais-ugrilaisille alueille Venäjä-yhteistyön tieto- ja asiantuntijapalvelut Suomi-Venäjä-Seura on vastikään uudistanut toimintastrategiaansa vuosiksi 2012-2015 ja on määritellyt arvoikseen: Avoimuus ja sitoutumattomuus Luotettavuus Suvaitsevaisuus ja elämyksellisyys Seuran toimintatapa on: Kansalaistoiminta Projektit it Palvelut Viestintä Viestint ä Seuran tavoitteena on tuottaa mielekästä, ihmisiä yhdistävää ja sisällöllistä yhdessä suunniteltavaa ja toteutettavaa toimintaa, johon jäsenillä ja yhteistyötahoilla on mahdollisuus osallistua sekä

4 kehittää sitä omalla panoksellaan. Järjestötoiminnan tulee olla myös hauskaa ja uusia kokemuksia antavaa. Seuran osastot ja toiminta kattavat koko maan. Tavoitteena on organisaation tiivistäminen ja pyrkimys jäsenmäärän kasvuun. Seura haluaa vahvistaa koko järjestön sisäistä yhteisöllisyyttä. Osastojen välisessä yhteistyössä suuntaudutaan aiempaa vahvemmin seutukuntapohjalta tuotettavaan toimintaan. Kullakin piirijärjestöllä on palkatun henkilökunnan ylläpitämä palvelutoimisto. Seuran keskustoimisto tuottaa Venäjä-toimijoille ja omalle organisaatiolle suunnatut palvelut osin yhteistyössä piirijärjestöjen kanssa. Suomi-Venäjä-Seura toimii erittäin haasteellisessa toimintaympäristössä vuonna 2013 niin Suomen kuin muuttuvan Venäjänkin osalta. Suomessa meihin kohdistuu suuria taloudellisia paineita. Seuran valtionapua oltiin supistamassa merkittävästi valtion talousarvioesityksessä eduskunnalle, ja ensi vuoden suunnittelua tehtäessä emme vielä tiedä valtionavun lopullista tasoa asia on eduskunnassa käsiteltävänä valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä. Seura joutuu joka tapauksessa tasapainoilemaan taloudellisesti, joten esim. henkilökunnan määrää joudutaan supistamaan mm. eläkkeelle jäämisten yhteydessä. Myös sijaisuuksien osalta joudutaan säästämään. Lenin-museon osalta tehdään selvitystyötä ja käydään neuvotteluja museon yhdistämiseksi Työväen museo Werstaan kanssa kuitenkin niin, että museon toiminta voi jatkua nykyisissä tiloissa. Asia tulee seuran valtuuston käsiteltäväksi v. 2013 keväällä. Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi kokoontuu vuorovuosin Venäjällä ja Suomessa. Foorumitapahtumien välisenä aikana toimivat ne kymmenet partnerit, jotka neuvottelevat hankkeistaan foorumeissa. Seura on kulttuurifoorumitoiminnan organisoija, mikä lisää seuran mahdollisuuksia kulttuuritoimijana suomalais-venäläisessä yhteistyössä. Vuoden 2013 kulttuurifoorumi järjestetään 22.-25.9.2013 Novgorodissa. Itämerenmaiden kansalaisjärjestöverkoston suuri tavoite on edistää kansalaisyhteiskunnan kehittymistä kaikissa Itämeren maissa ja niiden keskinäisen yhteistyön lisääminen. Suomen kansalaisjärjestöjen Itämeriverkoston päätehtävinä kevätkaudella 2013 on valmistautuminen ja osallistuminen Pietarissa 15.-18.4. järjestettävään XI Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumiin, joka liittyy Itämerenmaiden neuvoston (CBSS) Venäjän puheenjohtajuuskauteen 1.7.2012-30.6.2013. Suomen puheenjohtajuuskausi Itämeren maiden neuvostossa on 1.7.2013-30.6.2014. Kansalaisjärjestöt tulevat puheenjohtajakaudella järjestämään Suomessa XII Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumin kesäkuun alussa Turussa. Valmistelut käynnistyvät alkuvuodesta 2013. Projektitoiminnassa seura tulee suuntautumaan Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Pohjoismaiden kulttuurirahaston sekä EU:n tarjoamiin rahoitusmahdollisuuksiin. Seura hyödyntää lisäksi hanketoiminnassaan mahdollisuuksia yhteistyöhön eri rahastojen kanssa sekä selvittää myös Venäjän puolen projektirahoituksen kanavat. Seura toimii uudessa Venäjä-yhteistyön toimintaympäristössä. Toimijoita on paljon ja monilla organisaatioilla on omat suorat kontaktinsa venäläisiin kumppaneihin. Monista muista toimijoista poiketen seura on kuitenkin organisaatio, jonka perustehtävänä on Venäjä-yhteistyön rakentaminen ja näin sille on kertynyt ja kertyy huomattavasti osaamista, jota muut voivat hyödyntää. Seura tarjoaakin Venäjä-toimijoille palveluja ja mahdollisuutta hakeutua yhteistyöhön muiden Venäjätoimijoiden kanssa.

5 II Viestinnästä voimaa Seuran strategiassa 2012 2015 painotetaan viestinnän merkitystä kansalaisjärjestön menestymisessä. Nykyaikaisen ulkoisen viestinnän tulee olla interaktiivista ja kohderyhmän mukaan segmentoitua. Seuraavassa on kuvattu seuran viestinnän kenttä: Houkuttele vat sähköiset kirjeet, tiedotteet Interaktiivinen Facebook Asiakaslähtöiset kotisivut Viestinnällä vaikuttavuutta Johtohenkilöiden Twitter Jäsenten ja ystävien tarinoita kertovat Blogit Ajankohtaiset tiedotteet tiedotusvälineille Informatiiviset esitteet Toimintaalaa erittelevä Kontakt Sosiaalisen median keinovalikoima kasvaa ja monipuolistuu koko ajan, mikä myös seuran tulee ottaa huomioon toiminnassaan ja viestinnässään. Seuran kotisivuja, blogeja ja Facebook-sivua tulee huoltaa jatkuvasti ja pyrkiä löytämään niihin materiaalia, joka palvelee sekä jäsenistöä että satunnaisia kävijöitä parhaalla mahdollisella tavalla. Seuran sähköisen jäsenrekisterin kautta on nyt mahdollista yhdellä kertaa tavoittaa kaikki ne jäsenet, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa. Keskusseura tiedottaa sähköisillä kirjeillä entistä aktiivisemmin asioista, jotka koskevat koko jäsenistöä. Kontakt-jäsenlehti, esitteet ja muu tiedotemateriaali eivät nekään ole menettäneet merkitystään. Parasta vuorovaikutusta on edelleen tavata ihminen kasvokkain ja antaa hänelle seuraa esittelevää materiaalia! Seuran esitteet ovat jo jonkin aikaa kaivanneet päivittämistä. Vuoden 2013 aikana pyritään taloustilanteesta riippuen uudistamaan esitemateriaalia vastaamaan tätä aikaa. Alkuvuodesta lähetetään jäsenille seuran uusi jäsenkortti, jonka julkistamisen yhteydessä on piireillä ja keskusseuralla mahdollisuus viestiä seuran toiminnasta mm. järjestämällä tilaisuuksia, jotka liittyvät korttihenkilöön. Seura on alustavasti ilmoittautunut MTV3:n järjestämään SuomiAreenaan Porissa heinäkuussa 2013. SuomiAreena antaa mahdollisuuden saada laajaa mediajulkisuutta. Näkymiseen tulee myös seuran panostaa enemmän kuin edellisellä kerralla lisäämällä tiedottamista ennakkoon.

6 III Kansalaistoiminta 3.1. Kulttuuripalvelut Kulttuuriareena Kulttuuriareena suunnittelee ja ideoi seuran kulttuuritoimintaa. Se toimii myös linkkinä keskusjärjestön ja piirijärjestöjen välillä kulttuuriasioissa. Kulttuuriareena kokoontuu kaksi kertaa vuoden 2013 aikana ja pitää kaksi skype-palaveria ajankohtaisista kulttuuriasioista. Kulttuuriareena kokoontuu työntekijäpainotteisena kaksi kertaa vuodessa. Jokaisesta piiritoimistosta areenaan osallistuu kulttuuritoiminnoista vastaava henkilö, joka kokoaa alueeltaan uusimmat ja mielenkiintoisimmat toimintaideat muille jaettavaksi ja mahdollisesti yhteisesti toteutettavaksi. Seuran jäseniä kutsutaan areenaan konkreettisten tapahtumien suunnitteluprosesseihin. Kino Helmikuu venäläistä nykyelokuvaa Seura järjestää Kino Helmikuu - venäläisen nykyelokuvan festivaalin Helsingissä 12. 17.2.2013. Tapahtuman jälkeen elokuvat lähtevät kiertämään Suomea piirijärjestöjen ja osastojen järjestämiin tilaisuuksiin. Kiertueet ja konsertit Keväällä Suomea kiertää ALAN, kaukasialainen kansantanssiryhmä. Kiertue järjestetään yhdessä piirijärjestöjen kanssa 11. 21.4.2013. Keskusjärjestö järjestää DDT:n konsertin ja ryhmän vetäjän, venäläisen rockgurun, Juri Shevtshukin luennon 26. 28.4.2013 Helsingissä. Suomi-Venäjä-Seura tulee kehittämään nuorille suunnattua kulttuuritoimintaansa ja järjestää suomalais-venäläisen katutaiteen ja -tanssin vuoropuhelu projektin elo-syyskuussa alustavasti Helsingissä, Turussa ja Kuopiossa. Seura jatkaa kulttuurilaitosten, seuran piirijärjestöjen ja osastojen palvelutoimintaa, näyttelyiden ja elokuvien lainausta sekä kontaktineuvontaa. Teemana Anna Ahmatova Vuoden kuluessa tuotetaan Anna Ahmatovan kirjastonäyttely yhteistyössä valokuvaajien Anna Hämäläisen ja Sanni Sepon kanssa. Näyttely on piirijärjestöjen ja osastojen käytettävissä niiden järjestämissä tilaisuuksissa. Into-kustannuksen kanssa järjestetään eri paikkakunnilla Anna Ahmatova -tapahtumia, joissa esitellään hiljattain ilmestynyttä Anna Ahmatova kirjaa sekä toista teosta, joka kertoo hänen ystävästään Lidija Tshukovskajasta. XIV Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi, 22. 25.9.2013 Novgorod Suomi-Venäjä-Seura vastaa kulttuurifoorumin partneritoiminnasta ja foorumien järjestämisestä. Kulttuurifoorumit jatkuvat vuosittaisina tapahtumina vuorovuosin Suomessa ja Venäjällä. Seuraava foorumi järjestetään Venäjällä ja suomalainen ja venäläinen foorumityöryhmä valitsivat yhteiskokouksessaan Joensuussa XIV foorumin pitokaupungiksi Novgorodin (Velikij Novgorod). Tapahtuma järjestetään 22. 25.9.2013 (foorumipäivät 23.-24.9.). Vuonna 2013 on venäläisten toimijoiden vuoro tehdä hanke-ehdotuksia suomalaisille toimijoille, mutta suomalaiset voivat myös tehdä ehdotuksia venäläisille (noin 10 15 kpl). Foorumin

7 partneritoiminnassa panostetaan hankkeiden laadulliseen kehittämiseen määrän kasvattamisen sijaan. Yksittäinen kulttuuritoimija tai -organisaatio voi tehdä foorumiin maksimissaan kolme hanke-ehdotusta ja viisi vastausta. Kulttuurifoorumien suosio on kasvanut vuosi vuodelta ja foorumit alkavat olla osallistujamääriltään maksimissaan eli n. 300 350 osanottajaa. Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Venäjän kulttuuriministeriö tekivät Joensuun kulttuurifoorumissa 2012 yhteispäätöksen kulttuurifoorumihankkeille suunnattavasta starttirahoituksesta. Vuonna 2013 starttirahaa jaetaan muutamalle hankkeelle Suomessa yhteensä 15 000 euroa ja Venäjällä yhteensä 700 000 ruplaa. Venäjä selvittää määrärahansa nostamista 1 500 000 ruplaan. Määrärahan jakamisesta tiedotetaan kulttuurifoorumitoiminnan www-sivuilla, kun ministeriö on päättänyt yksityiskohdista. Suomalaisen foorumityöryhmän kanssa etsitään yhdessä tapoja löytää foorumihankkeille alueellista rahoitusta. Suomi-Venäjä-Seura kehittää omaa kulttuuritoimintaansa ottaen huomioon suomalais-venäläisen kulttuurifoorumitoiminnan. Seuran osastoja ja piirijärjestöjä kannustetaan osallistumaan partneritoimintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa edelleen suomalaisen kulttuurifoorumityöryhmän kokouksista ja venäläisen työryhmän kanssa järjestettävistä yhteiskokouksista. Kulttuurifoorumitoiminnan taloudelliset resurssit tulevat Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. 3.2. Järjestötoiminta 3.2.1. Järjestötoiminnan kehittäminen vuonna 2013 Kehittääkseen toimintaansa ja aktivoidakseen jäsenistöään tarvitsee jokainen järjestö jatkuvaa oman organisaationsa arvioimista ja järjestötoiminnan uudistamista. Seuran strategia ja järjestön toiminnan kehittäminen kulkevat rinta rinnan. Seuran järjestötoiminnan kehittämisen lähtökohtana on tuottaa uutta toiminnallista sisältöä Suomi- Venäjä-Seuran keskusjärjestö-, piirijärjestö- ja osastotasolla. Tavoitteena on myös lisätä seuran osastojen ja yksittäisten jäsenten aktiivisuutta ja vuorovaikutusta toiminnassa. Suomi-Venäjä-Seura kansalaisjärjestönä tarvitsee uusia aktiivisia, toimivia jäseniä ja heille valmiuksia kehittää edelleen osastojensa järjestö- ja palvelutoimintaa. Luottamushenkilökoulutuksella tuetaan seuran perusosastoihin kuuluvien jäsenten ja myös seuran toimintaan osallistuvien sidosryhmien toimintaedellytyksiä. Järjestötoiminnan tulee olla myös hauskaa ja uusia kokemuksia antavaa. Suomi-Venäjä-Seuran haasteena on olla valtakunnallinen järjestö, jolla on laaja ja toimiva koko maata kattava piirijärjestö- ja osastoverkko sekä aktiivinen jäsenistö, joka toteuttaa seuran strategiaa ja sääntöjen mukaista toimintaa. Seuralla on myös hyvät suorat yhteydet Venäjälle paikallisiin Suomen ystävyysseuroihin, muihin kansalaisjärjestöihin ja eri viranomaistahoihin niin keskusjärjestö-, piirijärjestö- kuin osastotasollakin. Kansalaisjärjestön perusta on jäsenistö. Seuran toiminnan kehittäminen vaatii uusia innovaatioita, joilla voimme entistä tiiviimmin saada jäsenet ja sidosryhmät kiinnitettyä toimintaamme. Nuorempien mukaan saaminen seuran luottamushenkilöiksi on yksi tulevaisuuden haaste.

8 Seuran strategia vuosille 2012-2015 vaatii myös jatkuvaa järjestöllistä kehittämistä ja uusien innovatiivisten toimintojen ja toimintamuotojen kokeilua ja hyvien käytänteiden siirtämistä osastojen välillä. Järjestötoiminnan keskeiset tavoitteet vuonna 2013 Luottamushenkilökoulutuksen jatkaminen piirijärjestöjen organisoimana Viestinnän kehittäminen järjestön kaikilla tasoilla jäsenistöön ja yhteistyötahoille (Ankkurijäsenrekisterin uutiskirjeet, osastotiedotteet, kotisivut, seuran työntekijöiden kanssakäymispalvelut) Ankkuri-jäsenrekisterin palvelujen kehittäminen, käyttöoikeuksien laajentaminen piiri- ja osastotasolla. Yhtenäisen seuran ulkoasun luominen, keskusjärjestö, piirit ja osastot. Osana myös järjestötoiminnan kehittämistä Suomi-Venäjä-Seurassa toimivat seuraavat hallituksen nimeämät jaostot / työryhmät valtuustokauden 2012 2014: Kulttuuriareena Ruotsalaisjaosto Nuorisojaosto Venäjän kielen työryhmä Suomalais-ugrilainen työryhmä 3.2.2. Osaamisen kehittäminen vuonna 2013 Seuran vuoden 2013 toiminnassa tärkeänä osana on osaamisen kehittäminen ja sen tukeminen myös taloudellisesti. Osaamisen kehittäminen (koulutus ja toiminnassa tapahtuva oppiminen) kohdentuu perusosastotasolle ja osastoaktiiveihin sekä muihin sidosryhmiin. Keskusjärjestön talousarvioon on varattu 8.000 euron määräraha käytettäväksi piirien järjestämän koulutuksen tukemiseen. Määräraha jaetaan seuran hallituksen hyväksymien jakoperiaatteiden mukaisesti piireille, jotka osallistuvat koulutuksen rahoittamiseen vastaavalla summalla. Piirien omarahoitusosuutta laskettaessa hyväksytään opintojärjestöiltä saatava koulutusavustus piirin omarahoitusosuudeksi. Osastot vastaavat koulutukseen osallistuvien henkilöiden matkakuluista. Toimenpiteet vuonna 2013 Luottamushenkilö-, aktiivi- ja sidosryhmäkoulutus. Osaamisen kehittäminen Syyssähinät toteutetaan alkusyksystä 2013 kaikissa piirijärjestöissä. Syyssähinöissä painotetaan osaston toimijoiden ja aktiivien ja sidosryhmien toimintaedellytysten tukemista ja uudenlaista tapaa toimia. Samoin Syyssähinöiden kautta valmistellaan seuran juhlavuoden 2014 valtakunnallisia, piirikohtaisia ja osastokohtaisia tapahtumakokonaisuuksia. Luottamushenkilökoulutuksen teemoina on myös Venäjä osaamisen kehittäminen. Piirit laativat vuodelle 2013 piirikohtaisen koulutussuunnitelman, jonka piirihallitukset hyväksyvät. 3.2.3. Osastojen kehittämisavustukset Seuran talouden tasapainottamistoimenpiteenä vuonna 2013 seura ei jaa taloudellista tukea osastojen hanketoimintaan.

9 Keskusjärjestö toivoo, että piirijärjestöt oman taloutensa puitteissa varaavat tietyn avustussumman osastojen kehittämishankkeiden tukemiseen. 3.2.4. Henkilöstökoulutus ja työhyvinvointi Suomi-Venäjä-Seuran henkilöstön jatkuva kouluttautuminen on osa tulevaisuuteen tähtäävää monialaista osaamista, jossa tärkeällä sijalla ovat henkilöstön voimavarojen ja osaamisen kehittäminen. Tämä on tärkeä tulevaisuuden haaste. Seuran toimintaympäristön muutoksesta johtuen henkilöstön täydennyskoulutustarve on jatkuvaa. Projektimuotoisen toiminnan lisääntyminen ja siihen liittyvä rahoittajien vaatima hanketoiminnan suunnittelu, hakemuksien valmistelu, raportoinnit ja tilitykset vaativat laajaalaista osaamista sekä hankkeita toteuttavan henkilöstön, että taloushenkilöstön osalta. Henkilöstökoulutuksessa otetaan huomioon myös uuden IT-tekniikan mukanaan tuoma koulutustarve. Henkilöstön työhyvinvointi ja jaksaminen muuttuvassa toimintaympäristössä on osa henkilöstöön panostamista. Vuonna 2013 jatketaan henkilökunnan työhyvinvointia edistäviä koulutustilaisuuksia yhteistyössä työterveydenhoidon kanssa. Kiinnostus henkilöstökoulutukseen ja sen tarve kartoitetaan vuosittain seuran työntekijän kanssa käytävissä kehittämiskeskusteluissa. Lisäksi kohdennettua koulutusta arvioidaan ja katsotaan henkilökohtaisesti työntekijöiden kanssa vuoden kuluessa. Henkilöstökoulutukseen on toimintavuodelle 2013 budjetoitu 10.000 euroa. 3.2.5. Jäsenrekisteri ja jäsenmaksujen perintäpalvelut Jäsenrekisteripalvelut hankitaan Avoine Oy:ltä, jolle seuran jäsentiedot ja jäsenrekisterin hoito siirtyi vuonna 2009. Sen tarjoama jäsenrekisteriohjelma Ankkuri on omatoimisesti käytettävä jäsenrekisteri, joka mahdollistaa jäsenrekisteripalvelujen laajentamisen piirijärjestö- ja osastotasolle. Jäsenrekisterin ylläpitoon liittyvät atk-palvelut hankitaan Avoine Oy:stä ja rekisterin osoitetietojen päivitys ostetaan Avoine Oy:n toimesta Itellalta. Jäsenrekisterin päivityksiin, jäsenmaksujen perintään ja tilityksiin liittyvät käytännön toimenpiteet suoritetaan keskustoimistossa. Avoinen Ankkuri -jäsenrekisterissä jäsenmaksujen palautus osastoille ja piireille tapahtuu myös keskitetysti jäsenrekisterin kautta. Avoine Oy on seuran tilauksesta kehittänyt seuran jäsenrekisteriä siten, että piirijärjestöjen työntekijät ja osastojen nk. jäsenrekisterinhoitajat pääsevät Ankkuri-jäsenrekisteriin. Osastojen osalta jäsenrekisteriin pääsy ja jäsenrekisteritietojen saatavuus mahdollistuivat vuoden 2011 alusta lähtien. Saadun käyttökokemuksen ja Ankkuri-jäsenrekisterin edelleen kehittämisen osalta lähtökohtana on, että sekä piirijärjestöille ja osastoille annetaan käyttöoikeudet ja valmiudet omien jäsentensä jäsentietojen päivittämiseen. Osastojen käyttöoikeus vaatii jäsenrekisterinhoitajalle myönnettävän käyttöoikeuden viemistä kaikkien piirijärjestöjen ja osastojen osalta Ankkuri-jäsenrekisteriin. Keskustoimistosta toimitetaan korvauksetta osastokirjeiden postituksessa tarvittavat tarrat osastojen käyttöön sekä osastojen perusjäsenlistat ja maksuntarkkailulistat osastoille. Käyttöoikeuksien kautta nämä palvelut voidaan myös hoitaa omatoimisesti osastoissa.

10 Seuran ylin päättävä elin seuravaltuuston syyskokous 2012 käsittelee ja päättää seuraavista jäsenmaksuja koskevista asioista vuodelle 2013: tekee päätöksen henkilöjäsenten seuraavan kalenterivuoden jäsenmaksusta, jäsenmaksujen jako-osuuksista seuralle, piirijärjestöille ja osastoille sekä jäsenmaksujen perintäkulujen kohdentamisesta tekee päätöksen seuran, piirijärjestöjen ja osastojen yhteisöjäsenten jäsenmaksuperusteista seuraavalle kalenterivuodelle sekä yhteisöjäsenmaksujen perintäkulujen kohdentamisesta. Vuoden 2009 alusta lähtien seurassa siirryttiin kaksi vuotta voimassa olevaan jäsenkorttiin, jolla saadaan säästöä jäsenrekisterin hoitokuluihin. Uusi tuleva jäsenkortti on voimassa vuodet 2013 2014. Jäsenkortin avulla pyritään kiinteyttämään jäsensuhdetta ja kerrotaan jäseneduista. Jäsenkorttiin on painettu seuran omat jäsenedut. Kortin näyttämällä jäsen saa vuosittain voimassa olevat alennukset Venäjän Aika lehden tilaushinnasta, viisumeista, Venäjän Matkojen tuottamista matkoista sekä seuran ja piirien järjestämien tilaisuuksien pääsylipuista. Vuoden 2013 2014 ulkopuolisten tahojen myöntämät jäsenedut ovat seuran kotisivuilla ja jäsenlehti Kontaktissa. Jäsenetujen määrää lisätään vaiheittain ulkopuolisten tahojen antamilla jäseneduilla, jotka voivat olla myös alueellisia etuja tai tapahtumakohtaisia jäsenetuja. 3.2.6. Seuran IT-tekniikan kehittäminen Seuran ja piirijärjestöjen IT-tekniikan osalta vuoden 2011 syyskaudella siirryttiin yhteisen tuottajan Academica Oy:n ICT-ympäristöön, jonka kautta saadaan etä- ja lähituki kaikille seuran ja piirijärjestöjen yhteisessä verkossa oleville päätelaitteille. Uuden tekniikan myötä IT- käyttömahdollisuudet henkilökunnan sisäisen kanssakäymisen Lyncpuhelut, SharePoint yhteistiedostot, yhteinen työpöytätoiminto, tiedon siirron, välittämisen ja tiedon hyödyntämisen osalta paranivat olennaisesti IT- ympäristön yhtenäisen kehittämisen kautta. Tavoitteena IT-uudistuksessa on myös pystyä vastaamaan tulevaisuudessa IT-tekniikan kehittymisen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. IT -tekniikan hyödyntäminen vaatii myös henkilökunnan koulutusta, jotta uudesta järjestelmästä saadaan maksimaalinen hyöty. Koulutusta toteutetaan henkilökunnan koulutusmäärärahan puitteissa.

11 IV Palvelut MATKAPALVELUT VIISUMIPALVELUT KULTTUURIPALVELUT - kielimatkat - tapahtumamatkat - kulttuurimatkat - erikoisturistimatkat, tilausryhmät - piirijärjestöjen palvelutoimintaa - viisumien hankintapalvelut - neuvontapalvelut - Kulttuuriareena ja alueelliset kulttuurijaostot - kulttuuriryhmien kiertueet - yhteistyö kulttuuriorganisaatioiden kanssa - näyttelyiden tuottaminen ja Kino Lokakuu - kulttuurivaihdon muun kult.toiminnan järjestäminen - neuvontapalvelut - Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi ja sen partneritoiminta VIESTINTÄ VENÄJÄN KIELI SUOMALAIS-UGRILAISET - Kontakt jäsenlehti - kotisivut ja sähköiset kirjeet - Facebook, Twitter, blogit - esitetuotanto - Venäjän Aika lehti - Kysy meiltä! -tietopalvelu - seminaari- ja luentotoiminta Tukipalvelut - venäjän kielen ja maan tunnettuus - Venäjää Venäjällä - kielikurssit - venäjän kielen työryhmä, stipendit ja Venäjän kielen tähti - paikalliset kielityöryhmät / paikalliset kampanjat PALVELUT Suomalais-ugrilaisten kansojen konsultaatiokomitean työ: - yhteydet ja käytännön asiat - sukukansatyöryhmä - Maailmankongressin valmistelut Suomalais-ugrilainen toiminta, projektit RUOTSALAISJAOSTON TOIMINTA - vuosittaiset suunnitelmat TALOUS- JA KIINTEISTÖASIAT - seuran ja sen projektien budjetointi, seuranta, raportointi - seuran yksiköiden ja projektien kirjanpito - piirijärjestöjen talousasioiden konsultointi - Merihaan Tilapalvelu Oy:n talous ja hallinto - IT palvelut ja toimistopalvelut PROJEKTIT - projektisuunnitelmat / budjetointi - hakemukset / lobbaus - projektien hallinnointi / toteutus HENKILÖSTÖ- HALLINTO - TES-asiat, työsopimukset - palkkahallinto - vero- ja muut tilitykset - rekrytointi - henkilöstökoulutus - työterveyshuolto, työsuojelu - uusien Venäjä-osaajien koulutus HALLINTO - valtuusto, hallitus ja jaostot - tarkastustoimi - työryhmät OSASTOPALVELUT - järjestö- ja jäsenrekisteri, jäsentilastot - jäsenmaksujen perintä ja tilitys - osoitepalvelut osastoille - materiaalipalvelut, merkit, viirit, lomakkeet - osastojen kotisivupalvelut - yhdistysrekisteripalvelut - järjestö- ja toimintakoulutuksen tuki 4.1. Venäjän kielen opiskelun edistäminen ja kurssitoiminta Venäjän kielen kurssitoiminta Seuran kielikurssilaiset muodostuvat pääosin aikuisopiskelijoista ja kielenharrastajista. Venäjän kielen opiskelijoiden määrä Suomen kouluissa ja yliopistoissa on edelleen huomattavan pieni mutta eriasteisissa oppilaitoksissa opiskelee yhä enemmän venäjää äidinkielenään puhuvia opiskelijoita. Monilla yliopistoilla on suorat yhteydet yliopistoihin Venäjälle ja kieliharjoittelu

12 tapahtuukin pääosin niiden kautta. Seura katsoo kuitenkin edelleenkin tarpeelliseksi tarjota Pietarissa toteutettavia kielikursseja nuorille ja aikuisopiskelijoille. Toimenpiteet: Seuran kielikursseista Venäjällä valmistetaan yhteinen esite seuran matkatuotannon kanssa Venäjän kielen työryhmä Seuran venäjän kielen työryhmän tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa toimia venäjän kielen aseman vahvistamiseksi kouluopetuksessa ja jatkokoulutuksessa. Työryhmän puheenjohtajana toimii Anna- Kaisa Mustaparta opetushallituksesta. Työryhmä laatii vuosittain suunnitelman toimenpiteistä, johon sisältyy stipendien myöntäminen peruskouluissa venäjää opiskeleville että venäjän kirjoittajille ylioppilaskokeissa. Lisäksi työryhmä järjestää vuosittain Venäjän kielen tähti kilpailun peruskoululaisille. Kilpailussa palkitaan oppilaiden tekemät venäjänkieliset videopätkät. Muista toimenpiteistä työryhmä päättää vuosittain ja tarpeen mukaan tekee esityksiä seuran hallitukselle. Venäjän työryhmän kokoonpano: Anna-Kaisa Mustaparta, opetusneuvos Opetushallitus, työryhmän puheenjohtaja Tuula Väisänen, rehtori, Suomalais-venäläinen koulu Pirjo Salenius, FM, Haaga-Helia Marja Jegorenkov, vararehtori, Helsingin suomalainen yhteiskoulu, Sonja Biese, puheenjohtaja Suomen venäjän opettajien yhdistys Erkki Merimaa, kouluneuvos Pekko Kohonen, puheenjohtaja, Venäjän kaupan kilta, toimitusjohtaja Riikka Dillström, projektipäällikkö, EASTWAY, seuran Itä-Suomen piirijärjestön varapuheenjohtaja Jussi Konttinen, toimittaja Merja Hannus, pääsihteeri, Suomi-Venäjä-Seura Outi Alava, tiedottaja, Suomi-Venäjä-Seura Merja Jokela, kulttuurisihteeri, Suomi-Venäjä-Seura Myös piirijärjestöissä ja osastoissa toimii paikallisia venäjän kielen työryhmiä ja stipendirahastoja. 4.2. Suomalais-ugrilainen yhteistyö Suomalais-ugrilaisten kansojen 6. Maailmankongressi järjestettiin 5.-7.9.2012 Siófokissa Unkarissa. Kongressi ei päättänyt vaihtaa päämajan sijaintia, joten seura jatkaa työtään Suomalaisugrilaisten kansojen konsultaatiokomitean päämajana vuoteen 2016 saakka eli seuraavaan Maailmankongressiin saakka. Seuraava eli VII Suomalais-ugrilaisten kansojen Maailmankongressi järjestetäänkin Suomessa vuonna 2016 ja VI Maailmankongressi päätti sen pitopaikaksi Lahden kaupungin. Kansainvälinen konsultaatiokomitea tulee arvioimaan Maailmankongressin tuloksia vielä loppuvuoden 2012 aikana ja päättämään arvion pohjalta tulevista tavoitteista ja toiminnasta. Seura tulee osallistumaan aktiivisesti tähän arviointityöhön ja tulevista tavoitteista käytävään keskusteluun. Konsultaatiokomitean työ tulee olemaan erityisen haasteellista tulevalla toimintakaudella ja vaatii huolellista valmistelua ja taustakeskusteluja, jotta voidaan löytää

13 konsensukseen pohjautuvat toimintalinjat. Työssä on otettava myös huomioon muuttuneet toimintaolosuhteet. Seura jatkaa yhteistyötä konsultaatiokomitean työssä ja suomalais-ugrilaisessa toiminnassa M. A. Castrénin seuran ja muiden sukukansayhteistyöstä kiinnostuneiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Seura osallistuu Suomen sukukansaohjelman toteuttamiseen kansalaisjärjestöjen toiminnan kehittämisen osalta. Seura on esittänyt aiheesta projektia OKM:lle sisällytettäväksi sukukansaohjelman toteutukseen. Seura on osallistunut myös sukukansaohjelman kulttuurivaihdon toteuttamiseen, mikäli tähän tulee mahdollisuus v. 2013 osalta, niin seura ehdottaa myös tähän liittyvää toimintaa rahoitettavaksi sukukansaohjelmasta. Venäjän puolella seura tulee tekemään laajasti yhteistyötä eri alueellisten suomalais-ugrilaisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Sen lisäksi toimimme yhteistyössä myös Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen assosiaation AFUN:in kanssa sekä Syktyvkarissa sijaitsevan federaatiotason kulttuurikeskuksen ja Volgan alueen kulttuurikeskuksen kanssa. Suomalais-ugrilaisessa yhteistyössä seura pitää yllä hyviä yhteistyösuhteita aluetason ja paikallishallinnon viranomaisten sekä Venäjän aluekehityksen ministeriön ja Venäjän kulttuuriministeriön kanssa. Suomi-Venäjä-Seuran suomalais-ugrilaisten toimintaa koordinoi seuran sukukansajaosto, jonka puheenjohtajana toimii seuran hallituksen jäsen Markku Turkia. Sukukansatyöryhmän kokoonpano Markku Turkia, seuran hallitus, työryhmän puheenjohtaja Marja Lappalainen, M. A. Castrénin seuran toiminnanjohtaja Tarmo Hakkarainen, M. A. Castrénin seuran projektisihteeri Seppo Lallukka, Sukukansaohjelman neuvottelukunnan puheenjohtaja Leena Joki, Tverinkarjalaisten ystävät ry Ildiko Lehtinen, M. A. Castrénin seura Pekka Kauppala. erikoistutkija, Suomen kansallisarkisto Irmeli Kniivilä, Kouluttaja, Suomi-Unkari Seuran varapuheenjohtaja Ailé Aikio, Saamelaiskäräjät Samediggi Riku Savonen, toiminnanjohtaja, seuran Länsi-Suomen piirijärjestö Merja Jokela, kulttuurisihteeri Jouni Sirkiä, projektisihteeri Merja Hannus, pääsihteeri, Suomi-Venäjä-Seura, toimii myös sihteerinä Seura toteuttaa seuraavia projekteja yhteistyössä sukukansojen kanssa: Suomalais-ugrilaisten kansojen koulutushanke 2012 2016, hankkeeseen on haettu rahoitusta OKM:n sukukansaohjelmasta ja Koneen Säätiön kieliohjelmasta (toteuttaa Länsi- Suomen piirijärjestö) Omakielinen varhaiskasvatus -hanke jatkuu 2013 puoleen väliin, rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto (Etelä-Suomi toteuttaa). Seura neuvottelee Kulttuurirahaston kanssa mahdollisesta uudesta suomalais-ugrilaisiin kieliin liittyvästä projektista Koneen Säätiön kieliohjelman kulttuurihakuun valmistellaan hanke-esitys, (Itä-Suomen piirijärjestö toteuttaa) Projekteista on tehty ja osasta vielä tehdään vielä erilliset suunnitelmat ja talousarviot.

14 4.3. VenäjänMatkat Seuran matkailutoiminta painottuu erikoisohjelmaisiin kulttuuri- ja tapahtumamatkoihin sekä kielikursseihin. Toimenpiteet: Vuoden 2013 VenäjänMatkojen ohjelmaa työstetään ja se valmistuu marras-joulukuussa. Matkoista sekä kielikursseista tehdään yhteinen esite. VenäjänMatkat osallistuu Helsingin Matkamessuille 17. 20.1.2013 omalla osastollaan. Tehdään erillinen tuotannon ja markkinoinnin kehittämissuunnitelma. Kehittämisalueita: Kulttuurimatkat - Teemoina esim. taide, musiikki, kirjallisuus, teatteri, arkkitehtuuri, eri kansojen kulttuurit, historia, ruoka. Matkoilla tutustutaan vanhaan perinteiseen kulttuuriin, ja tehdään tunnetuksi myös nykykulttuuria. Pyritään saamaan matkoille asiantuntijoita Suomesta ja tapaamisia paikallisien kulttuurihenkilöiden kanssa. Tapahtumamatkat - Pietari ja Moskova tarjoavat runsaasti erilaisia tapahtumia, esim. konsertteja, messuja ja näyttelyitä. Harrastematkat - Matkoilla käydään työpajoissa, näyttelyissä, tavataan saman alan harrastajia, esim. käsityö, puutarhanhoito, kukkiensidonta, posliinimaalaus. Urheilumatkat - Venäjällä on lähivuosina useita suuria kansainvälisiä urheilutapahtumia kuten esim. Yleisurheilun MM-kisat Moskovassa elokuussa 2013, Talviolympialaiset Sotshissa helmikuussa 2014, KHL-jääkiekkoliigoissa pelaa useita suomalaisia, joten pelit kiinnostavat suomalaisia. Suomalaiset voivat osallistua esim. Naisten kymppiin Pietarissa ja Worldloppet hiihtomaratoniin Deminossa, Rybinskin alueella. Nuorisomatkat Lukijamatkat 4.4. Lenin museon toimintasuunnitelma 2013 Lenin-museon tärkein tehtävä on museon kokoelmien hoito sekä niihin perustuvien perus- ja erikoisnäyttelyjen esilläpito yleisölle. Lenin-museon kokoelmien merkitys ja kulttuurihistoriallinen arvo ovat kasvaneet neuvostoajan ja sen ilmiöiden jäätyä historialliseksi tutkimus- ja museokohteeksi. Kokoelmien hoito, hallinta, digitointi ja niihin liittyvä tutkimustyö ovat museon toiminnan painopistealueena. Museon vuosittaisen kävijämäärän tavoitteeksi voidaan asettaa 15 000 kävijää. Lenin-museo on tunnetuin suomalainen museo maailmalla. Museovieraiden maantieteellinen edustavuus on laaja. Vieraita käy vuosittain yli 70 maasta. Museon perusnäyttelyn opasteksti on viidellätoista eri kielellä (mm. kiina, japani, arabia, puola, portugali). Kielivalikoimaa pyritään edelleen laajentamaan. Vuorossa ovat opasteksti koreaksi. Museon painettua esitettä on suomeksi, englanniksi, venäjäksi ja saksaksi. Tarvittaessa niistä otetaan lisäpainoksia. Internetissä käyntikertoja museon kotisivuilla (www.lenin.fi) on kuukausittain kymmeniä tuhansia. Sivut ovat suomeksi, englanniksi, venäjäksi ja kiinaksi. Kielivalikoimaa pyritään laajentamaan. Internetiin lisätään myös museon näyttelyitä. Lenin-museo on facebookissa. Sitä hyödynnetään tiedotuskanavana. Museo pitää yllä kehittyvää museokauppaa, joka toimii myös nettikauppana.

15 Yhteistyökumppanit ja kansainväliset yhteydet Suomessa yhteistyökumppaneina ovat Tampereen kaupungin museoiden lisäksi Työväen museo Werstas, Vaasan työväenmuseo, Kansan arkisto, Työväen arkisto, Työväenliikkeen kirjasto, Karl Marx-seura, Marxilaisen yhteiskuntatieteen seura sekä Suomi-Venäjä-Seuran keskustoimisto, piirijärjestöt ja osastot. Suomi-Venäjä-Seuran Tampereen osasto on Lenin-museon ystäväyhdistys. Se pitää kokouksia ja tilaisuuksia Lenin-museon tiloissa. Yhteistoimintaa Työväenmuseo Werstaan kanssa tehostetaan ja syvennetään. Lenin-museon kansainvälisiä yhteyksiä ylläpidetään mm. IALHI:n eli Kansainvälisen työväen historian laitosten järjestön sekä Worklabin (The International Association of Labour Museums) toimintaan ja vuosikokouksiin osallistumalla. Lenin-museo ylläpitää suhteita lontoolaisen Marx Memorial Libraryn ja meksikolaisen Trotski-museon kanssa. Venäjällä yhteistyökumppaneina ovat mm. Viipurin Lenin-museo, Venäjän valtiollinen poliittisen historian museo Pietarissa, Razlivin Lenin-museo, Venäjän valtion historiallinen museo Moskovassa, Lenin-mausoleumin instituutti, Uljanovskin museoyhtymä, Valtiollinen Venäjän nykyajan historian keskusmuseo Moskovassa, Gorki Leninskije - museo, Viipurin linnan museo, Leningradin alueen museoyhtymä, Pietarin Vallankumouksellis-demokraattisten liikkeiden historian museo Raznotshinnyj Peterburg ja Krasnojarskin museokeskus. Yhdessä Viipurin Lenin-museon kanssa osallistutaan konferenssiin vuoden 1918 tapahtumista Viipurissa. Lenin-museon edustaja osallistuu Razlivin Lenin-museon Lenin-konferenssiin huhtikuussa 2013. Erikoisnäyttelyt, tutkimustyö ja tilaisuudet Edellisen vuoden puolelta jatkuu Rosa Liksomin Sovjet design näyttely ja Jarmo Valtasen neuvostokuplia taidenäyttely. Sen jälkeen asetetaan esille näyttely Pohjois-Amerikan suomalaiset Neuvosto-Karjalassa. Sen ovat tuottaneet Pohjois-Karjalan museo Joensuusta ja Karjalan tasavallan museo Petroskoista. Suomi-Venäjä-Seuran tuottama valokuvanäyttely Pietari on rock pystytetään maaliskuussa Venäjä-viikon aikana. Näyttelyohjelmassa ovat lisäksi: Minna L. Henrikssonin taidenäyttely Leninin merkitys Suomelle, Cuba si! Matti Tohkan valokuvia Kuuban nykypäivästä sekä näyttely museon omista kokoelmista. Museon tutkimustyö keskittyy Leniniin sekä neuvostoajan ilmiöiden ja esineistön tutkimiseen sekä suomalaisten yhteyksiin ja suhteisiin itänaapuriin. Tutkimustuloksia julkaistaan lehtiartikkeleina ja nettiblogeina. Erikoisnäyttelyiden yhteydessä pidetään teemaan liittyviä yleisötilaisuuksia. Museon työntekijät luennoivat ja pitävät esitelmiä pyydettäessä museon aihepiiristä. Lenin-museo osallistuu Museoiden yö ja Tapahtumien yö yhteistilaisuuksiin. Kokoelmat ja projektit Lenin-museossa jatketaan aineiston digitalisointia. Se lisää museon aineiston saavutettavuutta. Lenin-museon kotisivuja internetissä ja facebook-profiilia päivitetään ja parannetaan. Nettiin voidaan tehdä pienoisnäyttelyitä. Lenin-museon aineistosta tehtyä cd romia Soviet dada hyödynnetään museon aineiston esittelyssä. Museo taltioi ja digitoi myös Suomi-Venäjä-Seuran toiminnasta otettuja valokuvia.

16 Opetusministeriön projektiavustuksen tuella aloitettua projektia Leninin jalanjäljillä jatketaan. Siinä dokumentoidaan näyttelytarkoituksiin (internetissä ja Lenin-museossa) nykyistä elämänmenoa ja paikkoja Leninin jalanjäljiltä. Projektissa tehdään yhteistyötä venäläisten ja eurooppalaisten toimijoiden kanssa. Lenin museon yhdistäminen Työväen Museo Werstaan kanssa Suomi-Venäjä-Seura on aloittanut neuvottelut Työväen Museo Werstaan kanssa Lenin museon yhteenliittämisestä Werstaaseen. Yhdistyminen tapahtuisi kuitenkin niin, että Lenin museo jäisi elämään omana museonaan Werstaan yhteydessä. Fyysisesti museo jäisi nykyiseen tilaansa. Yhdistämiseen tähtäävät selvitykset ja neuvottelut pyritään toteuttamaan niin, että Suomi-Venäjä- Seuran kevätvaltuusto 2013 voi ottaa kantaa asiaan. 4.5. Ruotsinkielinen toiminta Suuntaviivoja ruotsalaisjaoston toimintaan Ruotsinkielisen jaoston tehtävä on huolehtia ja valvoa ruotsinkielisten jäsenten monipuolista toimintaa ja palvelua kehittää toimintaa ruotsinkielisissä ja kaksikielisissä osastoissa voimistaa yhteistyötä seuran ruotsin- ja kaksikielisten osastojen, Ahvenanmaan, Pohjoismaiden sekä Venäjän vastaavien välillä, seura selvittää mahdollisuutta tuottaa projektin tukemaan tätä työtä tukea kulttuurivaihtoa ruotsinkielisen Suomen ja Venäjän välillä välittää Suomen ruotsinkielisille tietoa Venäjästä ja Venäjälle suomenruotsalaisuudesta tukea venäjän kielen opiskelua ruotsinkielisissä kouluissa hankkia jäseniä ruotsinkielisillä ja kaksikielisillä alueilla Toiminta vuonna 2013 Ruotsalaisjaosto kokoontuu neljä kertaa vuoden aikana. Mahdollisuuden mukaan järjestetään opintokäynti tai esitelmä kokouksen yhteydessä. Ruotsalaisjaosto tukee sopivalla tavalla ruotsinkielisen koulun venäjän kielen opetusta. Ruotsalaisjaosto järjestää ruotsinkielisten jäsenten yhteistapaamisen. Jaosto jatkaa ruotsinkielisen tiedon päivittämistä seuran www-sivuilla.

17 V Projektitoiminta Itämerenmaiden kansalaisjärjestöyhteistyö Suomen kansalaisjärjestöjen Itämeriverkosto 2013, Baltic Sea NGO Network in Finland Kansalaisjärjestöjen Itämeriverkosto on toiminut vuodesta 2001 saakka, jolloin järjestettiin ensimmäinen Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumi. Suomi-Venäjä-Seura on ollut mukana alusta asti ja toiminut koko kauden myös Suomen maakoordinaattorina (Focal Point) koko verkostoon ja pitänyt yhteyttä suomalaisiin kansalaisjärjestöihin sen asioissa. BS NGO Network hyväksyi vuonna 2008 perusasiakirjan (Guide Lines), joka vahvistettiin pienillä muutoksilla X Itämeren maiden kansalaisjärjestöfoorumissa Berliinissä 23.-25.4.2012. Kansalaisjärjestöjen Itämeriverkoston toiminta Suomessa 2013 Kansalaisjärjestöverkoston suuri tavoite on edistää kansalaisyhteiskunnan kehittymistä kaikissa Itämeren maissa ja niiden keskinäisen yhteistyön lisääminen. Suomen kansalaisjärjestöjen Itämeriverkoston päätehtävinä kevätkaudella 2013 on valmistautuminen ja osallistuminen Pietarissa 15.-18.4. järjestettävään XI Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumiin, joka liittyy Itämerenmaiden neuvoston (CBSS) Venäjän puheenjohtajuuskauteen 1.7.2012-30.6.2013. Suomen puheenjohtajuuskausi Itämeren maiden neuvostossa on 1.7.2013-30.6.2014. Kansalaisjärjestöjen kannalta keskeistä puheenjohtajakaudella on järjestää Suomessa XII Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumi kesäkuun alussa Turussa. Valmistelut käynnistyvät alkuvuodesta 2013. XI Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumi Pietarissa 15.-18.4.2013 Pitkäaikainen yhteistyökumppanimme Pietarissa Pohjoismaisen Yhteistyön Assosiaatio Norden toimii Venäjän Focal Point järjestönä ja vastaa XI Foorumin valmisteluista. Suomi-Venäjä-Seura osallistuu Suomen koordinaattorin ominaisuudessa valmistelukokouksiin Pietarissa ja kokoaa Suomen kansalaisjärjestöjen valtuuskunnan foorumiin. Suomessa järjestetään Suomen verkoston kokouksia, joissa valmistellaan foorumin sisällöllisiä teemoja ja suomalaisten osallistumista foorumiin. Valmistelujen käynnistäminen Suomen puheenjohtajuuskauteen 1.7.2013-30.6.2014 ja XII Itämerenmaiden kansalaisjärjestö Foorumiin Suomessa 2014 Suomen ulkoasiainministeriön ja Turun kaupungin kanssa on keskusteltu, että XII Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumi järjestetään Turussa alkukesästä 2014. Foorumihankkeelle laaditaan projektisuunnitelma ja haetaan rahoitusta ainakin EU:sta, Pohjoismaiden ministerineuvostosta ja Suomen ulkoasiainministeriöstä. Turun kaupungin kanssa laaditaan tarvittava yhteistyösopimus. Suomi-Venäjä-Seura vastaa valmisteluista ja järjestää suomalaisille kansalaisjärjestöille valmistelukokouksia syksyllä 2013 ja keväällä 2014. Kansalaisjärjestöt suomalais-ugrilaisia kieliä ja kulttuureja säilyttämässä 2012 2016 Seura käynnistää vuoden 2012 lopussa suomalais-ugrilaisen monivuotisen koulutushankkeen Kansalaisjärjestöt suomalais-ugrilaisia kieliä ja kulttuureja säilyttämässä 2012 2016. Hanketta

18 koordinoi Länsi-Suomen piiri. Hanke on sisällöllistä jatkoa piirin vuodesta 2006 toteuttamille suomalais-ugrilaisille hankkeille. Rahoitusta haetaan vuoden 2013 koulutukseen Koneen Säätiön kieliohjelmasta sekä opetus- ja kulttuuriministeriön sukukansaohjelmasta. Vuonna 2013 on tavoitteena järjestää kolme neljän päivän koulutustilaisuutta Venäjällä: toukokuussa Syktyvkarissa Komissa, elokuussa Karjalassa ja marraskuussa Udmurtiassa. Hankkeen osallistujiksi valitaan vuosittain 35 kansalaisjärjestötoimijaa Venäjän eri alueilta ja Suomesta. Koulutuksissa järjestöaktiivit saavat oppia eri aihepiireistä, kuten projektinhallinnasta, lainsäädännöstä, suhdetoiminnasta, johtamisesta ja esiintymistaidoista. Tärkeä osa hanketta on alueidenväliset pienhankkeet, joissa samoista aihepiireistä kiinnostuneet osallistujat eri alueilta yhdessä suunnittelevat ja toteuttavat jonkin suomalais-ugrilaisen projektin. Hanke tarjoaa toteutuessaan paitsi taloudellista turvaa myös tiiviit yhteistyösuhteet monelle Venäjän alueelle. Lisäksi suunnitelmaan on kirjattu vuosittain 4-5 suomalaisen järjestötoimijan osallistuminen koulutukseen, mikä tarjoaa sukukansatoiminnasta kiinnostuneille Seuran jäsenille mahdollisuuden vahvistaa suomalais-ugrilaista asiantuntemustaan. Suomalais-ugrilaiset kielet varhaiskasvatuksessa -hanke 2008 2013 Suomalais-ugrilaiset kielet varhaiskasvatuksessa -hanke vuonna 2013 Suomalais-ugrilaiset kielet varhaiskasvatuksessa -hanke (aikaisemmin Suomalais-ugrilainen kielipesähanke) on käynnistynyt Suomi-Venäjä-Seuran ja sen Etelä-Suomen piirijärjestön hallinnoimana vuonna 2009 ja jatkuu vuoden 2013 kesäkuuhun asti. Hanketta rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto. Vuonna 2012 hankkeen päätoimintoja olivat omankielisten päiväkotiryhmien työntekijöille järjestetyt koulutukset Venäjällä sekä hankkeen toiminnan suunnittelu ja siitä tiedottaminen eri tasoilla Suomessa ja Venäjällä. Toiminnan suunnittelua on tehty muun muassa hankkeen suomalaisvenäläisen asiantuntijaryhmän puitteissa. Asiantuntijaryhmän tavoitteena on ollut löytää Venäjän federaatiotason asiantuntijoiden kanssa tavat, joilla hankkeen lähestymistapoja voitaisiin huomioida laajasti Venäjän vähemmistöjen varhaiskasvatusjärjestelmässä. Vuoden 2012 aikana hankkeen nimi muutettiin paremmin Venäjän viranomaisten näkemyksiä vastaavaksi. Hankkeessa tapahtui myös henkilömuutoksia, Annika Pasasen siirtyessä syyskuusta alkaen projektipäällikön tehtävästä ulkopuolisen asiantuntijan tehtävään. Vuosi 2013 on hankkeen päätösvuosi, ja keskeinen toimenpide kevään aikana on hankkeen loppuraportointi. Raportoinnin ohella tullaan tarpeen mukaan järjestämään Venäjällä koulutustilaisuuksia sekä hankkeen päätöstilaisuus joko Suomessa tai Venäjällä. Tarvittaessa myös suomalais-venäläinen asiantuntijaryhmä jatkaa työskentelyään. Päätösvaiheessa vastuu hankkeen käytännön johtamisesta ja koordinoinnista on Suomi-Venäjä-Seuran johdolla sekä hankkeen suomalaisella koordinaattorilla. Lisäksi hankkeen viimeisen puolen vuoden aikana tullaan mahdollisuuksien mukaan tukemaan suomalais-ugrilaisten omakielisten lastenmateriaalien julkaisemista, erityisesti niillä kielillä joilla on toistaiseksi vain vähän vastaavia julkaisuja. Keskeistä hankkeen päätösvaiheessa tulee olemaan sen miettiminen, miten varmistaa välitetyn tietotaidon ylläpitäminen jatkossakin Venäjän suomalais-ugrilaisilla alueilla. Tietotaidon ylläpitämiseksi tullaan muun muassa tukemaan hankkeen alueellisten avainhenkilöiden /

19 koordinaattoreiden osaamista. Avainhenkilöille on hankkeen aikana kertynyt arvokasta tietoa hankkeen menetelmistä sekä niiden soveltamisesta Venäjän suomalais-ugrilaisilla alueilla, ja he voisivat jatkossakin edistää omankielistä varhaiskasvatusta alueillaan sekä toimia välittävinä henkilöinä suomalaisten ja venäläisten toimijoiden välillä. Suomalais-ugrilaiset kielet varhaiskasvatuksessa -hankkeessa valmistellaan vuoden 2012 lopulla Suomen Kulttuurirahastolle ehdotus jatkohankkeesta. Jatkohankkeessa näkökulmaa tultaisiin laajentamaan koskemaan yleisemmin erilaisia toimivia kaksi- ja monikielistä opetusta ja kasvatusta vahvistavia menetelmiä. Jatkoa koskevat neuvottelut käydään Kulttuurirahaston kanssa loppuvuoden aikana. PK -yritysten Venäjä -osaamisen kehittäminen Itä-Suomen piiri kehittelee itäsuomalaisille PK-yrityksille, viranomaisille ja myös kolmannen sektorin toimijoille uutta hanketta, jossa tarjotaan venäjän kielen ja venäläisen tapakulttuurin koulutusta sekä erilaisia temaattisia seminaareja pääasiassa venäjän-kauppaa tekeville, sitä aloitteleville ja venäläisiä asiakkaita Suomessa palveleville yrityksille. Hankkeen rahoitusmahdollisuuksia selvitetään ja hanke ulottuisi Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Etelä- Savon, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntiin. Hankkeesta vastaa Itä-Suomen piirijärjestö. Kulttuuritoiminta tukemassa suomalais-ugrilaisia kieliä Keväällä 2013 Koneen säätiö järjestää uudessa kieliohjelmassaan monikielisyyden ja taiteen yhtymäkohtia kartoittavan hankehaun. Itä-Suomen piiri suunnittelee siihen suomalais-ugrilaista nuorisokulttuuria ja sitä kautta suomalais-ugrilaisten kielten käytön edistämistä tukevan nuorisohankkeen. Turun piirijärjestön Itämeri-hanke Suomi-Venäjä-Seurassa koordinoitiin vuosina 2009 2011 erittäin hyvin onnistunutta ympäristökasvatushanketta Vesi-Suomi-Venäjä Nuorten näkökulma, jonka päätyttyä sekä venäläiset että suomalaiset yhteistyökumppanit ilmaisivat halunsa projektin jatkamiseen ja edelleen kehittämiseen. Turun piiri on nyt yhteistyössä Etelä-Suomen piirin kanssa kehittämässä projektia edelleen ja etsimässä sille uusia pohjoismaisia yhteistyökumppaneita Venäjän lisäksi. Hankkeelle ollaan hakemassa rahoitusta syksyllä 2012 Moskovan EU-edustuston kansalaisjärjestöohjelmasta ja 2013 Pohjoismaiden ministerineuvoston NGO-ohjelmasta, jonka yhtenä painopisteenä on Itämeriyhteistyö ja ympäristönsuojelu. Hankkeen tarkoitus on tuoda yhteen ympäristökasvatuksen suomalaisia ja ruotsalaisia asiantuntijoita ja verkottaa heitä venäläisten asiantuntijoiden kanssa. Hankkeen pyrkimyksenä on viedä pohjoismaalaista tieto-taitoa rajan taakse, jossa ympäristökasvatus on vielä esimerkiksi kouluissa vasta nostamassa päätään. Tärkeässä roolissa tässä ovat esimerkiksi kansalaisjärjestöissä, ympäristöjärjestöissä ja opetustoimessa toimivat alan ammattilaiset. Hankkeen tavoitteena on luoda pysyvä yhteistyöverkosto eri toimijoiden välillä ja siten vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa. Hankkeen toisen tason keskiössä ovat vuosittaisiin toimintoihin osallistuvat projektin kohdemaiden lapset ja nuoret, joiden vaikutusmahdollisuuksia omaan ympäristöön pyritään vahvistamaan projektin kautta. Hankkeen tavoitteena on lisätä nuorten yhteiskunnallista osallistumista ja rohkaista heitä vaikuttamaan oman elinympäristön tilaan ja parantamaan sitä. Hankkeen keskiössä on tasaarvoinen ja monikulttuurinen yhteiskunta, joka vahvistaa nuorten sosiaalisuutta ja suvaitsevaisuutta.

20 Perehtymällä kestävän kehityksen avainajatuksiin nuorille on tarkoitus tarjota välineitä ympäristön suojelun eri mahdollisuuksiin. Yhdeksi projektin tärkeimmistä teemoista nousee yhteinen Itämeri ja sen suojelu. Nuorison parissa työskentelevien ammattilaisten osaamista kehitetään erityisesti ympäristöongelmien käsittelyssä. Olennaista on kuinka ohjaajat pystyvät opettamaan nuorille ympäristötietoutta ja kestävää kehitystä sekä kykyä nähdä ja analysoida ympäröivää yhteiskuntaa ja luontoa. Yleisellä tasolla hanke pyrkii vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan, kansalaisjärjestöjen ja demokratian kehitystä Venäjällä, sillä projektin toiminnot on tarkoitus toteuttaa pääasiassa Pietarin alueella. Tärkeäksi teemaksi tässä nousee erityisesti kansalaisjärjestökentän toimijoiden vahvistaminen Venäjällä, jossa joidenkin toimijoiden toimintaedellytyksiä on kuluvana vuonna rajoitettu jopa lainsäädännöllä. Turku-Komi -yhteistyö Turun piirijärjestössä on ollut meneillään jo monivuotinen projektiyhteistyö Komin käsityöläisten liiton kanssa. Vuonna 2013 yhteistyötä on tarkoitus jälleen jatkaa pienimuotoisen projektin puitteissa. Yhteistyöhön haetaan avustusta Svenska Kulturfonden -säätiöltä syksyllä 2012/keväällä 2013. Projektissa on ollut pääyhteistyöpartnerina Turun Museokeskus. Vuonna 2013 yhteistyön merkeissä on tarkoitus järjestää kaksi toimintoa: näyttelyvaihtoa ja työpajoja. Kesäkuussa Turusta lähtee valtuuskunta viemään Syktyvkarin Etnografiseen museoon turkulaisten koululaisten viikingit-teemaista näyttelyä. Näyttelyn tekemiseen osallistuu Turussa ruotsinkielisen Sirkkalan koulun 5. ja 6. luokkalaisia lapsia, jotka ottivat osaa projektin vuoden 2012 työpajatoimintaan. Syyskuussa 2013 Turussa on tarkoitus järjestää neljä komilaisen käsityömestarin työpajaa. Työpajoissa valmistetaan perinteisiä komilaisia käsitöitä, joita tarjotaan opetettavaksi sekä turkulaisiin kouluihin että alan ammattilaisille. Syyskuun 2012 Turussa järjestetyt työpajat jättivät jälkeensä valtavan kysynnän, joten uusille kursseille saadaan varmasti paljon osallistujia. Komiyhteistyötä on tarkoitus kehittää edelleen tulevina vuosina laajemmaksi projektiksi, joka sisältää tiiviimmän näyttelyvaihtoyhteistyön Turun Museokeskuksen ja Syktyvkarin Etnografisen museon välillä. Yhteistyö Ulkovenäläisten oikeuksien tukisäätiön kanssa Venäjällä on perustettu v. 2012 ulkovenäläisten oikeuksien tuki säätiö, perustajina ovat Rossotrudnitshestvo ja Venäjän ulkoministeriö. Säätiö toimii hyvin asialliselta pohjalta osoittaen taloudellista ja lainopillista tukeaan ulkomailla ongelmiin joutuneille venäläisille. Säätiö korostaa toimivansa aina ko. maan lainsäädännön puitteissa eikä osoita tukeaan rikosoikeudellisissa tapauksissa vaan tapauksissa, joissa katsotaan henkilön oikeuksia loukatun. Säätiö on ehdottanut Suomi-Venäjä-Seuralle yhteistyötä seminaarin järjestämiseksi v. 2013 toukokuussa liittyen vähemmistöjen oikeuksiin Venäjällä ja Suomessa. Tarkoituksena on järjestää seminaari asiantuntijoiden osanotolla ja näin tukea oikean tiedon lisäämistä ja vuoropuhelun edistämistä molemmissa maissa välillä hyvinkin vaikeista vähemmistöjen oikeuksiin liittyvistä asioista. Seminaari jakaantuu kahteen osaan: asiantuntijoiden pyöreän pöydän keskustelu ja yleisölle tarkoitettu paneelikeskustelu ko. aiheesta. Jälkimmäisessä yleisöllä on mahdollisuus esittää asiantuntijoille kysymyksiä.