Lämpimän jäähdytysveden leviämien Simon, Pyhäjoen ja Ruotsinpyhtään merialueilla, kaukopurkupaikat

Samankaltaiset tiedostot
Lämpimän jäähdytysveden leviämien Simon, Pyhäjoen ja Ruotsinpyhtään merialueilla, kaukopurkupaikat

LIITE 2 1 (16)

Virtausmalli Ruotsinpyhtään edustalle lämpöpäästöjen leviämisen arviointiin

Virtausmalli Simon edustalle lämpöpäästöjen leviämisen arviointiin

Virtausmalli Pyhäjoen edustalle lämpöpäästöjen leviämisen arviointiin

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5

Hakemus ydinenergialain (990/1987) 11 :n tarkoittamaksi ydinvoimalaitoksen rakentamista koskevaksi valtioneuvoston periaatepäätökseksi

KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo

Virtausmalli Pyhäjoen edustalle lämpöpäästöjen leviämisen arviointiin

Joakim Majander LIITE 2 MUSTIKKAMAAN VOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVESIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEMIJOEN VIRTAUKSIIN JA LÄMPÖTILOIHIN

Hailuodon kiinteän yhteyden rakennustöiden aiheuttaman samentumisen arviointi 3D vesistömallilla

Helsingin Energian Hanasaaren voimalaitoksen ja Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitoksen jäähdytysvesien leviämiskartoitus

RAPORTTI. Biodiesellaitoksen jäähdytysvesien leviämismallinnus Äänekoski

Fortum. Hästholmenin maankäytön Natura-tarvearviointi

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 6

Virtausmalli lämpöpäästöjen leviämisen arviointiin

KOIVUSAAREN VIRTAUSMALLISELVITYKSEN PÄIVITYS

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

VAHINGONVAARASELVITYS

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela MTT Ruukki

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus

2.1 Laskenta-asetukset Mallihila Säätiedot Virtaamat Laskentavuosien valinta Vedenkorkeus 5

Hailuodon kiinteän yhteyden vesistövaikutusten arviointi 3D vesistömallilla

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen

Akaan raakapuukuormausalue Ratasuunnitelman meluselvitys. Päiväys Tilaaja Liikennevirasto Projekti RR52233

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

Yleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

Ilmastonmuutokset skenaariot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

Melumittaus Laaksolahdessa

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Mittaukset: Sääolosuhteet mittausten aikana ( klo 14 17):

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

Pienitaajuinen melu. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev CGr TBo Tuulivoimapuiston pienitaajuisen

JATKUVATOIMISET MITTAUKSET VEDENLAADUN MALLINNUKSEN APUNA

Kirjalansalmen sillan länsipuolen ja penkereen ruoppausten vaikutukset

Raideliikennemeluselvitys korttelille 55042

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Taulukko 1. Kantakaupungin rajan pisteiden henkilöautomäärä vuorokaudessa (KVAL) vuonna 2013

NÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2

Pintavesilaitoksen riskienhallinta paranee vedenlaatu- ja virtausmallinnuksen avulla

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

KOIVUSAAREN OSAYLEISKAAVA- ALUEEN VIRTAUSMALLISELVITYS

Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.

Virtausmalli Luvian edustalle kalankasvatuksen vaikutusten arviointiin

OULUN SUISTO SUURTULVALLA HQ 1/250, 2D-MALLINNUS

Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Pro Hanhikivi ry - Helena Maijala - Hanna Halmeenpää

MUISTIO. Boreal Bioref YVA. Sirpa Torkkeli. Mira Talonen, Sirpa Torkkeli 21:00

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

HERNESAAREN OSAYLEISKAAVA- ALUEEN VIRTAUSMALLISELVITYS

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus. Toni Hemminki TeollisuusSummit, Oulu

HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS HELSINGISSÄ VUONNA 2004

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Ydinvoimalaitoksen suunnittelu

Biopolttolaitoksen lämpövaikutukset Kemin edustan merialueella

Luku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2

ACCLIM II hankkeen yleisesittely

Oulun seudun kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelu

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

Hyrynsalmi Lumivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava

Ojitetuille suometsäalueille soveltuvan hydrologisen mallin kehitys ja sovellus käyttäen automaattista kalibrointia

Liittymän toiminta nelihaaraisena valo-ohjaamattomana liittymänä Ristikkoavaimentien rakentamisen jälkeen.

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Jäätilannekatsaus

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM

Transkriptio:

Lämpimän jäähdytysveden leviämien Simon, Pyhäjoen ja Ruotsinpyhtään merialueilla, kaukopurkupaikat Raportti 7.4.09 Hannu Lauri, Jorma Koponen, YVA Oy Tekniikantie 21 B, 0210 Espoo puh: 09-7001 8680 fax: 09-7001 8682 email: hannu.lauri@eia.fi Sisällys 1. Tutkimuksen sisältö ja tavoitteet...2 2. Laskentamalli ja lähtötiedot...2 3. Simon kaukopurkuvaihtoehto...3 3.1. Skenaariot...3 3.2. Otto- ja purkupaikat mallihilassa...4 3.3. Lämpötilan nousu kesäkuussa eri syvyyksillä...4 3.4. Keskimääräinen lämpötilan nousu eri tuulilla...7 3.. Veden lämpötila ottopisteessä...8 3.6. Veden lämpötilan muutos valituissa aikasarjapisteissä...8 3.7. Jäätilanteet 1.1.03 ja 1.2.03... 4. Pyhäjoen kaukopurkuvaihtoehto...12 4.1. Skenaariot...12 4.2. Otto- ja purkupaikat mallihilassa...13 4.3. Lämpötilan nousu kesäkuussa eri syvyyksillä...14 4.4. Keskimääräinen lämpötilan nousu eri tuulilla...16 4.. Veden lämpötila ottopisteessä...17 4.6. Veden lämpötilan muutos valituissa aikasarjapisteissä...17 4.7. Jäätilanteet 1.1.03 ja 1.2.03...18. Ruotsinpyhtään kaukopurkuvaihtoehto....1. Skenaariot....2. Otto- ja purkupaikat mallihilassa...21.3. Lämpötilan nousu kesäkuussa eri syvyyksillä...21.4. Keskimääräinen lämpötilan nousu eri tuulilla...24.. Veden lämpötila ottopisteessä...2.6. Veden lämpötilan muutos valituissa aikasarjapisteissä...26.7. Jäätilanteet 1.1.03 ja 1.2.03...27 6. Yhteenveto...29 7. Lähdeluettelo...29

1. Tutkimuksen sisältö ja tavoitteet Tutkimuksessa arvioitiin ydinvoimalan lämpimän jäähdytysveden vaikutuksia veden lämpötiloihin Simon Karsikonniemen, Pyhäjoen Hanhikiven niemen ja Ruotsinpyhtään Gäddbergsön edustalla 3Dvirtausmallia käyttäen. Tarkastelun kohteena oli suunnitellun uuden voimalaitosyksikön jäähdytysvesien kaukopurun vaikutus veden lämpötilaan kunkin sijoituspaikan merialueella. Tarkastelu täydentää aikaisemmin alueille laadittuja lämpöpäästöjen leviämislaskelmia (Lauri & Koponen, 08a,08b,08c). 2. Laskentamalli ja lähtötiedot Käytetyt mallihilat, laskentamenetelmä ja parametrit on dokumentoitu aikaisemmissa malliraporteissa, Lauri & Koponen (08a, 08b, 08c). Myös olosuhdetiedot ja reunaehdot olivat samat kuin edellä mainituissa raporteissa tehdyt laskennoissa Kaukopurun laitosvaihtoehtona käytettiin kahta laitostehoa joiden jäähdytysvesivirtaamat olivat 61 m 3 /s, ja 8 m 3 /s ja lämpötilan nousu 12 ºC molemmissa tapauksissa. Keskeiset laitostiedot on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1: Voimalavaihtoehtojen jäädytysvesivirtaamat Laitosvaihtoehto 1 2 Sähköteho (MW) Jäähd. veden virtaus (m 3 /s) 1800 61 200 8 Lämpötilan nousu (ºC) 12 12 2

3. Simon kaukopurkuvaihtoehto 3.1. Skenaariot Laskentaskenaariota oli kolme, nollaskenaario ilman voimalaitoksia, ja kaukopurku yhteen paikkaan kahdella laitosteholla. Skenaariot on esitetty taulukossa 2. Otto- ja purkupaikkojen sijainti on esitetty kartalla kuvassa 1. Taulukko 2: Lasketut skenaariot Vaihtoehto Aktiiviset Sähköteho Otto Purku yksiköt [MW] V0 0 0 - - 1 1800 O1 K1 2 2400 O1 K1 Otto- ja purkujärjestelyt: O1 Otto 1 6 m syvyinen kanava, suunta idästä. K1 Kaukopurku Kaukopurku pohjaan m syvyydelle (mallissa pinnalle) 0 1 2 km O1 P6 P24 Syvyystiedot: Merenkulkulaitos lupa /721/0 Ke12 K1 P9 Syvyys (m) 0 3 6 40 Kuva 1: Jäähdytysveden otto- ja purkupaikka, sekä aikasarjapisteiden sijainti 3

4 3.2. Otto- ja purkupaikat mallihilassa Otto- ja purkuaukkojen leveytenä käytettiin laskennoissa mallin tarkimman hilan resoluutiota, joka on 80 m. Tästä johtuen otto- ja purkuaukkojen kohdalla virtaamien nopeudet eivät vastaa todellisuutta, vaan jakautuvat 80 m levyiseen hilakoppiin. Tätä yksityiskohtaisempi otto- ja purkuaukkojen kuvaus vaatisi mallihilan tarkentamista. Otto O1 konstruoitiin malliin siten, että rannassa olevalle ottokanavalle kaivettiin 6m syvä kanava alueelle, jossa syvyys oli yli 6m. Ottovesi otetaan mallihilassa -7 m kerroksesta. Kaukopurku sijoitettiin mallissa pintakerrokseen kaukopurkupaikan kohdalle. Purun sijoittaminen pohjaan vastaisi huonommin todellista tilannetta käytetyn mallihilan resoluutiosta johtuen. Todellisessa tilanteessa on mahdollista, että osa purkuvedestä sekoittuu myös syvempiin vesikerroksiin. Mallihilan syvyydet ja oton O1 ja kaukopurun K1 sijainti mallihilassa on esitetty kuvassa 2. 6 7 7 6 6 6 4 3 3 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 2 2 2 2 2 2 2 1 1 0 0 2 6 6 6 6 6 4 3 3 3 2 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 2 2 2 2 2 2 2 2 2 1 0 1 7 6 6 6 6 3 3 3 3 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 1 6 6 6 6 4 3 3 3 3 2 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 2 2 2 2 3 3 3 2 2 2 6 6 6 6 4 3 3 3 3 3 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 2 2 2 2 2 3 3 3 3 3 3 6 6 6 6 4 3 3 2 2 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 2 2 2 2 2 2 2 3 3 3 3 3 6 6 6 4 4 3 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 2 2 2 2 2 2 2 3 3 4 4 6 6 6 4 3 3 2 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 2 2 2 2 2 2 2 3 3 3 4 6 6 6 4 4 3 2 1 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7 7 7 2 2 2 2 3 3 3 3 3 3 4 4 6 6 4 4 3 2 2 1 1 0 0 1 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7 7 6 3 3 3 3 4 4 4 4 4 6 6 4 4 3 3 3 2 1 1 1 1 1 1 1 0 0 0 0 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 2 6 6 6 3 3 4 6 6 6 6 6 6 4 3 3 3 3 2 1 1 1 1 1 0 1 1 0 1 2 2 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 3 3 6 6 6 3 6 6 6 6 6 7 6 6 4 4 3 3 3 3 2 2 1 1 1 1 1 0 0 1 2 3 3 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 3 3 3 6 6 6 6 6 7 7 7 7 7 6 4 4 3 3 3 3 3 2 2 2 1 1 1 1 1 1 2 2 3 3 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 3 3 4 4 6 6 6 6 7 7 7 8 8 7 3 3 3 2 1 2 2 2 2 1 1 0 0 1 1 2 2 3 3 2 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0 3 3 3 4 6 6 6 7 7 7 8 8 8 8 4 3 3 2 1 1 2 2 1 1 1 0 1 1 2 3 3 3 3 3 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 2 0 0 0 2 3 3 3 6 6 6 7 7 7 7 8 8 8 9 4 4 4 3 3 2 2 2 2 1 1 0 1 1 2 3 3 3 3 3 3 3 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 2 3 3 3 4 6 7 7 7 8 8 8 8 8 9 9 4 4 3 3 3 3 3 2 1 1 1 1 2 3 3 4 4 4 3 3 3 2 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 2 3 3 4 6 7 7 8 8 8 8 9 9 9 9 4 4 3 3 4 4 3 2 2 1 1 1 2 3 3 3 4 4 4 3 3 3 3 3 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 2 2 2 2 2 0 0 3 3 3 3 6 6 7 7 8 8 8 8 9 9 9 4 4 4 3 3 3 3 2 0 2 1 1 2 3 3 3 4 4 4 4 4 3 3 3 3 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 2 2 3 3 2 0 2 3 4 3 6 6 6 7 7 8 8 8 9 9 4 4 4 3 3 3 3 2 1 2 2 1 2 3 3 4 4 4 4 4 4 4 3 3 3 2 1 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 2 3 3 3 3 3 4 6 6 6 6 6 7 8 8 8 9 4 3 4 4 3 3 2 1 1 2 2 2 2 3 4 4 4 4 4 4 4 4 3 3 3 2 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 2 3 3 3 4 4 6 6 6 6 6 6 7 8 8 9 9 9 3 3 3 4 3 3 2 0 0 2 3 3 3 3 4 4 4 4 4 4 4 3 3 3 3 2 2 1 0 0 0 0 1 1 0 0 1 2 2 3 3 3 3 3 6 6 6 4 6 7 8 9 9 8 6 8 4 3 3 3 3 3 3 2 2 3 3 3 3 3 4 4 4 3 4 4 3 3 3 3 2 2 0 0 0 0 0 1 1 0 1 2 2 3 3 3 3 3 3 6 6 4 6 6 7 8 9 9 9 3 3 3 3 3 3 3 2 3 3 3 3 4 4 4 3 3 3 4 3 3 3 2 1 0 0 0 0 0 1 1 1 2 2 3 3 3 3 3 4 4 6 6 6 7 7 8 9 4 3 2 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 4 4 4 4 2 3 3 3 3 3 0 0 0 0 0 0 1 2 2 2 3 3 3 3 3 4 4 6 6 6 6 6 6 7 7 8 11 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 4 4 4 4 3 4 3 3 3 3 0 0 0 0 0 1 1 2 3 3 3 3 4 4 4 4 3 3 6 6 6 7 7 7 8 8 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 4 4 4 3 3 3 0 0 0 0 0 1 1 2 2 3 3 3 4 4 4 3 4 6 6 7 7 6 6 7 8 9 9 3 4 4 3 3 3 3 3 3 3 3 3 4 4 4 4 3 4 4 4 4 3 1 0 0 0 0 0 1 1 1 2 3 3 4 6 6 7 7 6 6 6 7 8 9 8 8 9 3 3 4 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 4 4 3 3 4 4 4 4 3 2 0 0 0 0 0 0 0 0 1 3 3 6 6 6 6 6 7 7 7 7 7 7 7 8 8 7 8 9 4 4 4 4 3 3 3 3 4 3 3 3 3 4 4 3 4 4 3 2 0 0 0 0 0 0 0 0 2 3 3 6 6 6 6 7 8 8 7 7 7 7 8 9 9 8 7 7 6 4 4 3 3 4 4 4 4 3 4 4 4 4 6 6 4 4 4 4 3 3 2 2 0 0 0 0 0 0 0 2 3 3 6 7 6 7 8 8 8 7 7 6 7 8 9 11 8 6 6 6 4 3 3 4 6 6 6 4 4 6 6 6 6 4 4 4 4 4 3 3 2 0 0 0 0 0 0 0 0 2 3 3 6 6 6 7 7 8 7 7 7 6 7 8 9 11 11 8 6 7 6 4 4 4 6 6 6 6 6 4 6 6 6 6 4 4 4 4 3 3 2 2 1 1 0 0 0 1 0 0 0 2 3 6 6 6 7 7 7 6 6 6 7 7 8 9 11 11 11 11 8 6 6 7 6 6 6 6 6 7 6 6 6 4 6 6 6 6 4 4 3 3 2 2 0 0 1 0 1 0 1 1 1 1 2 3 4 6 6 6 6 7 6 6 7 8 9 9 11 12 12 11 9 8 8 8 8 9 9 7 7 7 7 6 6 4 6 6 6 6 4 3 3 3 2 0 0 0 2 2 2 1 0 1 2 2 2 3 3 4 4 6 6 6 7 6 6 7 8 9 11 12 12 12 11 9 8 8 8 7 6 6 6 6 6 6 6 6 6 4 3 3 2 2 1 0 0 2 3 3 1 0 1 2 3 3 3 4 4 4 6 6 8 7 7 8 9 11 11 12 13 13 12 8 7 8 8 7 7 7 6 6 6 6 6 6 4 3 3 3 3 2 2 2 2 3 3 2 0 2 3 3 3 3 4 6 6 6 6 7 8 8 8 9 9 11 11 12 13 13 13 11 8 6 7 8 9 8 7 6 6 6 6 6 6 4 3 3 3 3 3 2 3 3 3 2 0 2 3 3 3 4 4 6 6 6 7 8 8 9 9 11 11 13 13 13 13 9 9 9 7 6 6 9 9 8 6 6 7 6 6 4 4 3 3 3 3 3 3 3 3 3 2 0 2 3 3 3 3 4 6 7 7 8 8 9 9 11 11 11 13 13 13 14 6 6 7 9 8 6 6 9 9 8 7 7 6 6 4 3 3 3 3 3 3 3 4 4 3 2 1 2 3 3 3 3 4 6 6 7 8 8 9 9 9 11 11 11 11 11 12 12 13 13 14 6 8 11 8 6 6 6 9 9 8 6 6 6 4 3 3 3 4 3 3 3 4 4 4 3 2 2 3 3 3 3 4 6 6 7 8 9 9 9 9 11 12 12 12 12 12 12 13 14 14 9 11 11 9 7 7 8 9 8 6 6 6 4 4 4 4 4 3 3 2 4 4 4 4 6 7 8 9 9 9 12 12 12 12 12 12 12 13 13 14 14 9 9 9 12 11 11 8 7 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 4 3 3 4 6 6 4 4 6 7 7 9 9 11 12 12 12 12 12 12 12 12 13 13 14 14 9 11 11 11 11 12 12 11 7 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 4 4 3 6 6 6 6 6 7 9 11 12 12 12 12 12 12 12 12 12 13 13 14 14 9 11 11 11 11 11 12 12 11 11 11 9 7 7 7 6 6 6 6 6 6 6 6 6 4 3 6 6 6 6 6 7 7 9 11 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 13 13 13 14 14 8 11 11 11 12 12 12 12 11 11 11 11 11 11 9 8 8 7 7 7 7 7 6 6 6 6 6 4 3 6 6 6 6 6 6 6 6 7 8 11 11 12 13 13 13 13 12 12 12 12 13 13 13 13 14 14 9 11 11 11 11 12 11 11 11 11 11 11 11 11 9 9 9 8 8 7 7 7 7 7 6 6 4 4 6 6 6 6 6 6 6 6 7 9 11 11 12 13 13 13 13 13 13 13 13 13 13 12 12 12 13 9 11 11 11 11 11 11 9 9 8 8 7 7 8 8 7 6 6 6 6 6 6 6 6 4 6 8 11 12 13 14 14 14 13 13 13 13 13 14 14 13 11 9 9 11 9 9 9 8 8 7 7 8 8 8 8 7 6 6 6 6 6 6 6 3 4 7 9 11 11 12 13 14 14 14 14 14 14 14 14 14 1 1 14 8 11 9 9 8 8 7 7 7 8 8 9 9 8 8 6 6 6 6 6 6 6 6 8 9 11 11 11 12 13 14 1 1 1 14 14 14 14 1 1 1 1 14 12 K1 O1 6 7 7 6 6 6 4 3 3 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 2 2 2 2 2 2 2 1 1 0 0 2 6 6 6 6 6 4 3 3 3 2 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 2 2 2 2 2 2 2 2 2 1 0 1 7 6 6 6 6 3 3 3 3 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 1 6 6 6 6 4 3 3 3 3 2 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 2 2 2 2 3 3 3 2 2 2 6 6 6 6 4 3 3 3 3 3 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 2 2 2 2 2 3 3 3 3 3 3 6 6 6 6 4 3 3 2 2 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 2 2 2 2 2 2 2 3 3 3 3 3 6 6 6 4 4 3 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 2 2 2 2 2 2 2 3 3 4 4 6 6 6 4 3 3 2 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 2 2 2 2 2 2 2 3 3 3 4 6 6 6 4 4 3 2 1 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7 7 7 2 2 2 2 3 3 3 3 3 3 4 4 6 6 4 4 3 2 2 1 1 0 0 1 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7 7 6 3 3 3 3 4 4 4 4 4 6 6 4 4 3 3 3 2 1 1 1 1 1 1 1 0 0 0 0 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 2 6 6 6 3 3 4 6 6 6 6 6 6 4 3 3 3 3 2 1 1 1 1 1 0 1 1 0 1 2 2 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 3 3 6 6 6 3 6 6 6 6 6 7 6 6 4 4 3 3 3 3 2 2 1 1 1 1 1 0 0 1 2 3 3 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 3 3 3 6 6 6 6 6 7 7 7 7 7 6 4 4 3 3 3 3 3 2 2 2 1 1 1 1 1 1 2 2 3 3 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 3 3 4 4 6 6 6 6 7 7 7 8 8 7 3 3 3 2 1 2 2 2 2 1 1 0 0 1 1 2 2 3 3 2 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0 3 3 3 4 6 6 6 7 7 7 8 8 8 8 4 3 3 2 1 1 2 2 1 1 1 0 1 1 2 3 3 3 3 3 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 2 0 0 0 2 3 3 3 6 6 6 7 7 7 7 8 8 8 9 4 4 4 3 3 2 2 2 2 1 1 0 1 1 2 3 3 3 3 3 3 3 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 2 3 3 3 4 6 7 7 7 8 8 8 8 8 9 9 4 4 3 3 3 3 3 2 1 1 1 1 2 3 3 4 4 4 3 3 3 2 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 2 3 3 4 6 7 7 8 8 8 8 9 9 9 9 4 4 3 3 4 4 3 2 2 1 1 1 2 3 3 3 4 4 4 3 3 3 3 3 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 2 2 2 2 2 0 0 3 3 3 3 6 6 7 7 8 8 8 8 9 9 9 4 4 4 3 3 3 3 2 0 2 1 1 2 3 3 3 4 4 4 4 4 3 3 3 3 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 2 2 3 3 2 0 2 3 4 3 6 6 6 7 7 8 8 8 9 9 4 4 4 3 3 3 3 2 1 2 2 1 2 3 3 4 4 4 4 4 4 4 3 3 3 2 1 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 2 3 3 3 3 3 4 6 6 6 6 6 7 8 8 8 9 4 3 4 4 3 3 2 1 1 2 2 2 2 3 4 4 4 4 4 4 4 4 3 3 3 2 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 2 3 3 3 4 4 6 6 6 6 6 6 7 8 8 9 9 9 3 3 3 4 3 3 2 0 0 2 3 3 3 3 4 4 4 4 4 4 4 3 3 3 3 2 2 1 0 0 0 0 1 1 0 0 1 2 2 3 3 3 3 3 6 6 6 4 6 7 8 9 9 8 6 8 4 3 3 3 3 3 3 2 2 3 3 3 3 3 4 4 4 3 4 4 3 3 3 3 2 2 0 0 0 0 0 1 1 0 1 2 2 3 3 3 3 3 3 6 6 4 6 6 7 8 9 9 9 3 3 3 3 3 3 3 2 3 3 3 3 4 4 4 3 3 3 4 3 3 3 2 1 0 0 0 0 0 1 1 1 2 2 3 3 3 3 3 4 4 6 6 6 7 7 8 9 4 3 2 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 4 4 4 4 2 3 3 3 3 3 0 0 0 0 0 0 1 2 2 2 3 3 3 3 3 4 4 6 6 6 6 6 6 7 7 8 11 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 4 4 4 4 3 4 3 3 3 3 0 0 0 0 0 1 1 2 3 3 3 3 4 4 4 4 3 3 6 6 6 7 7 7 8 8 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 4 4 4 3 3 3 0 0 0 0 0 1 1 2 2 3 3 3 4 4 4 3 4 6 6 7 7 6 6 7 8 9 9 3 4 4 3 3 3 3 3 3 3 3 3 4 4 4 4 3 4 4 4 4 3 1 0 0 0 0 0 1 1 1 2 3 3 4 6 6 7 7 6 6 6 7 8 9 8 8 9 3 3 4 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 4 4 3 3 4 4 4 4 3 2 0 0 0 0 0 0 0 0 1 3 3 6 6 6 6 6 7 7 7 7 7 7 7 8 8 7 8 9 4 4 4 4 3 3 3 3 4 3 3 3 3 4 4 3 4 4 3 2 0 0 0 0 0 0 0 0 2 3 3 6 6 6 6 7 8 8 7 7 7 7 8 9 9 8 7 7 6 4 4 3 3 4 4 4 4 3 4 4 4 4 6 6 4 4 4 4 3 3 2 2 0 0 0 0 0 0 0 2 3 3 6 7 6 7 8 8 8 7 7 6 7 8 9 11 8 6 6 6 4 3 3 4 6 6 6 4 4 6 6 6 6 4 4 4 4 4 3 3 2 0 0 0 0 0 0 0 0 2 3 3 6 6 6 7 7 8 7 7 7 6 7 8 9 11 11 8 6 7 6 4 4 4 6 6 6 6 6 4 6 6 6 6 4 4 4 4 3 3 2 2 1 1 0 0 0 1 0 0 0 2 3 6 6 6 7 7 7 6 6 6 7 7 8 9 11 11 11 11 8 6 6 7 6 6 6 6 6 7 6 6 6 4 6 6 6 6 4 4 3 3 2 2 0 0 1 0 1 0 1 1 1 1 2 3 4 6 6 6 6 7 6 6 7 8 9 9 11 12 12 11 9 8 8 8 8 9 9 7 7 7 7 6 6 4 6 6 6 6 4 3 3 3 2 0 0 0 2 2 2 1 0 1 2 2 2 3 3 4 4 6 6 6 7 6 6 7 8 9 11 12 12 12 11 9 8 8 8 7 6 6 6 6 6 6 6 6 6 4 3 3 2 2 1 0 0 2 3 3 1 0 1 2 3 3 3 4 4 4 6 6 8 7 7 8 9 11 11 12 13 13 12 8 7 8 8 7 7 7 6 6 6 6 6 6 4 3 3 3 3 2 2 2 2 3 3 2 0 2 3 3 3 3 4 6 6 6 6 7 8 8 8 9 9 11 11 12 13 13 13 11 8 6 7 8 9 8 7 6 6 6 6 6 6 4 3 3 3 3 3 2 3 3 3 2 0 2 3 3 3 4 4 6 6 6 7 8 8 9 9 11 11 13 13 13 13 9 9 9 7 6 6 9 9 8 6 6 7 6 6 4 4 3 3 3 3 3 3 3 3 3 2 0 2 3 3 3 3 4 6 7 7 8 8 9 9 11 11 11 13 13 13 14 6 6 7 9 8 6 6 9 9 8 7 7 6 6 4 3 3 3 3 3 3 3 4 4 3 2 1 2 3 3 3 3 4 6 6 7 8 8 9 9 9 11 11 11 11 11 12 12 13 13 14 6 8 11 8 6 6 6 9 9 8 6 6 6 4 3 3 3 4 3 3 3 4 4 4 3 2 2 3 3 3 3 4 6 6 7 8 9 9 9 9 11 12 12 12 12 12 12 13 14 14 9 11 11 9 7 7 8 9 8 6 6 6 4 4 4 4 4 3 3 2 4 4 4 4 6 7 8 9 9 9 12 12 12 12 12 12 12 13 13 14 14 9 9 9 12 11 11 8 7 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 4 3 3 4 6 6 4 4 6 7 7 9 9 11 12 12 12 12 12 12 12 12 13 13 14 14 9 11 11 11 11 12 12 11 7 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 4 4 3 6 6 6 6 6 7 9 11 12 12 12 12 12 12 12 12 12 13 13 14 14 9 11 11 11 11 11 12 12 11 11 11 9 7 7 7 6 6 6 6 6 6 6 6 6 4 3 6 6 6 6 6 7 7 9 11 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 13 13 13 14 14 8 11 11 11 12 12 12 12 11 11 11 11 11 11 9 8 8 7 7 7 7 7 6 6 6 6 6 4 3 6 6 6 6 6 6 6 6 7 8 11 11 12 13 13 13 13 12 12 12 12 13 13 13 13 14 14 9 11 11 11 11 12 11 11 11 11 11 11 11 11 9 9 9 8 8 7 7 7 7 7 6 6 4 4 6 6 6 6 6 6 6 6 7 9 11 11 12 13 13 13 13 13 13 13 13 13 13 12 12 12 13 9 11 11 11 11 11 11 9 9 8 8 7 7 8 8 7 6 6 6 6 6 6 6 6 4 6 8 11 12 13 14 14 14 13 13 13 13 13 14 14 13 11 9 9 11 9 9 9 8 8 7 7 8 8 8 8 7 6 6 6 6 6 6 6 3 4 7 9 11 11 12 13 14 14 14 14 14 14 14 14 14 1 1 14 8 11 9 9 8 8 7 7 7 8 8 9 9 8 8 6 6 6 6 6 6 6 6 8 9 11 11 11 12 13 14 1 1 1 14 14 14 14 1 1 1 1 14 12 K1 K1 O1 Kuva 2: Otto O1 ja kaukopurku K1 mallihilassa. Maa 0-m >m 3.3. Lämpötilan nousu kesäkuussa eri syvyyksillä Voimalayksikön poistovesien lämmittävää vaikutusta eri syvyyksillä arvioitiin kesäkuun (1.6.03-1.7.03) keskilämpötilakentistä. Kesäkuussa tuulissa oli keskimääräistä enemmän itä-, kaakkois- ja länsituulia. 0 0. 1km 0 0. 1km

Lämpötilan nousu kaukopurkuvaihtoehdolla on laskettu vähentämällä skenaariolaskennan tuloskentästä vertailulaskennan lämpötilakenttä. Vertailulaskennan lämpötilakenttä on esitetty kuvassa 3, ja lämpötilannousukentät kuvassa 4. Lämpötilan nousu on esitetty kahdelta syvyydeltä, pinnalta 0-1 m kerroksesta ja 2-3 m kerroksesta. Alueiden pinta-alat, joilla keskimääräinen lämpötilannousu ylittää annetun raja-arvon, on esitetty taulukossa 3. v0 pinta, kesäkuun keskiarvo v0 2-3m kerros, kesäkuun keskiarvo 12 14 16 18 C 12 14 16 18 C Kuva 3: Lämpötilat kesäkuussa, pinnalla ja 2-3 kerroksessa, nollavaihtoehto Taulukko 3: Pinta-alat joilla lämpötila nousu ylittää raja-arvon, kesäkuun keskiarvo, kaukopurkuvaihtoehdot ja. Ala jolla lämpötilan nousu ylittää rajaarvon (km2) Skenaario Syvyystaso 1 C 3 C C 7 C 9 C 0-1m.9 3.6 1.4 0.3 0.2 1-2m 1.7 0.0 0.0 0.0 0.0 2-3m 0.1 0.0 0.0 0.0 0.0 3-4m 0.6 0.1 0.1 0.1 0.1 4-m 0.1 0.1 0.1 0.1 0.1-7m 0.2 0.2 0.2 0.2 0.2 7-9m 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 0-1m 12.1 3.7 1.4 0.3 0.2 1-2m 1.8 0.0 0.0 0.0 0.0 2-3m 0.1 0.0 0.0 0.0 0.0 3-4m 0.6 0.1 0.1 0.1 0.1 4-m 0.1 0.1 0.1 0.1 0.1-7m 0.2 0.2 0.2 0.2 0.2 7-9m 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0

, 0-1m kerros, 2-3m kerros, 0-1m kerros, 2-3m kerros 1 2 3 4 6 7 8 9 C 1 2 3 4 6 7 8 9 C Kuva 4: Lämpötilan nousu nollavaihtoehtoon verrattuna 0-1m ja 2-3m kerroksissa, kesäkuun keskiarvo, Skenaariot ja. Keskilämpötilan nousualue rajoittuu kaukopurun lähelle. Lämpötilan nousu syvemmissä kerroksissa on todennäköisesti todellista pienempi. Yli yhden asteen keskimääräisen lämpötilan nousun alue saavuttaa kaukopurkuskenaariolla noin 11-12 km 2 koon. Rantapurkuskenaarioilla tämä alue oli pienemmällä voimalavaihtoehdolla 18-29 km 2.ja suuremmalla 33-40 km 2 Rantapurkuun verrattuna kaukopurussa vesi sekoittuu suurempaa vesimäärään purkupaikan lähialueella, ja pääsee leviämään kaikkiin ilmansuuntiin. Tyypillisesti myös virtausnopeus kauempana rannasta on suurempi kuin rannan lähellä, mikä tehostaa purkuveden laimenemista ohi virtaavaan veteen. Mallista poikkeavasti todellisuudessa kaukopurun vesi saattaa sekoittua myös paksumpaan vesikerrokseen, eikä siten pääse jäähtymään yhtä tehokkaasi ilmakehään kuin rannalta pintakerrokseen purettava vesi. 6

3.4. Keskimääräinen lämpötilan nousu eri tuulilla Tyypillistä lämpimän jäähdytysveden leviämistä kesällä eri tuuliolosuhteissa arvioitiin laskemalla lämpötilan nousut vuoden 03 heinäkuussa kahdella kymmenen päivän jaksolla, 6-16.7 (pohjoistuuli) ja 19-29.7 (etelätuuli), sekä lisäksi koko heinäkuun ajalta. Laskennat suoritettiin vastaavilla asetuksilla kuin aikaisemman raportissa Lauri & Koponen 08a. Keskimääräiset lämpötilannousut eri tuulitilanteissa on esitetty kuvassa 4, ja vastaavat lämmenneiden alueiden pinta-alat taulukoissa 4-6. Pohjoistuulilla tapahtuu kumpuamista, jolloin ottovesi on kylmää, mistä johtuen myös purkuvesi on etelätuulitilanteita viileämpää. Purun lämpövaikutus jää tällöin etelätuulitilanteita pienemmäksi. pinta etelätuulet pinta pohjoistuulet pinta etelätuulet pinta pohjoistuulet 1 2 3 4 6 7 8 9 C 1 2 3 4 6 7 8 9 C Kuva : Pintakerroksen keskimääräinen lämpeneminen eri tuulitilanteissa, skenaariot, ja. Taulukko 4: Pinta-alat joilla lämpötila nousu ylittää raja-arvon, etelätuulet 19-29.07.03 Ala jolla lämpötilan nousu ylittää raja-arvon (km2) Vaihtoehto syvyys 1ºC 2ºC 3ºC 4ºC ºC 7ºC ºC pinta. 1.1 0. 0.3 0.3 0.3 0.1 pinta 7.2 1.4 0.6 0.4 0.3 0.3 0.1 7

Taulukko : Pinta-alat joilla lämpötila nousu ylittää raja-arvon, pohjoistuulet 06-16.07.03 Ala jolla lämpötilan nousu ylittää raja-arvon (km2) Vaihtoehto syvyys 1ºC 2ºC 3ºC 4ºC ºC 7ºC ºC pinta 1. 0.7 0.4 0.3 0.2 0.2 0.2 pinta 1.6 0.7 0.4 0.3 0.2 0.2 0.2 Taulukko 6: Pinta-alat joilla lämpötila nousu ylittää raja-arvon, koko heinäkuu 01-31.07.03 Ala jolla lämpötilan nousu ylittää raja-arvon (km2) Vaihtoehto syvyys 1ºC 2ºC 3ºC 4ºC ºC 7ºC ºC pinta 3.3 1.1 0. 0.3 0.3 0.2 0.2 pinta 4.3 1.3 0. 0.3 0.3 0.2 0.2 3.. Veden lämpötila ottopisteessä Kuvassa 6 ja taulukossa 7 on esitetty laskettu ottopisteen veden lämpötila skenaarioille ja. vertailukohtana on käytetty skenaariota A1. Laskentajakso on 1.6-30.8.03. Ottopisteen sijainti näkyy kuvassa 1, ottolämpötila on -7m kerroksesta. 2 Otto1 1 A1 16/06 01/07 16/07 31/07 1/08 30/08 Kuva 6: Ottopisteen lämpötila-aikasarjat skenaarioille ja vuoden 03 kesäjaksolta verrattuna vaihtoehtoon A1. Taulukko 7: Tilastolliset tunnusluvut ottopisteen veden lämpötiloista. Tapaus Piste k.a. ( C) std. ( C) min ( C) max ( C) A1 O1 13.28 4.39 6.29 21.98 O1 13.44 4.3 6.37 22.04 O1 13.39 4.38 6.34 22.07 Skenaarioiden erot ovat pieniä, mistä voi päätellä, että laskentatulosten perusteella takaisinkiertoa ei tapahdu merkittävässä määrin. Takaisinkiertoa on kuitenkin jonkin verran enemmän kaukopurkuskenaarioilla, ero ottolämpötiloissa A1-skenaarion eduksi on 0.11-0.16 astetta. 3.6. Veden lämpötilan muutos valituissa aikasarjapisteissä Kuvassa 7 on esitetty lämpötilan aikasarjat eri laskentaskenaariolle kesän 03 ajalta. Laskentajakso on 1.6-30.8.03. Tulostuspisteiksi on valittu kuvassa 1 näkyvät pisteet Ke12, P6, P9, ja P24. Aikasarjatiedoista laskettiin skenaarioiden ja ero nollavaihtoehtoon verrattuna. Laskettujen erotusaikasarjojen tilastolliset tunnusluvut löytyvät taulukosta 8. 8

2 Ke12/pinta 1 V0 16/06 01/07 16/07 31/07 1/08 30/08 2 Ke12/m 1 V0 16/06 01/07 16/07 31/07 1/08 30/08 2 P9/pinta 1 V0 16/06 01/07 16/07 31/07 1/08 30/08 2 P6/pinta 1 V0 16/06 01/07 16/07 31/07 1/08 30/08 2 P24/pinta 1 V0 16/06 01/07 16/07 31/07 1/08 30/08 Kuva 7. Lämpötilan muutos pintakerroksessa nollaskenaarioon verrattuna, pisteet Ke12 pinta ja m, P6 pinta,p9 pinta ja P24 pinta. 9

Taulukko 8: Lämpötilan nousu eri skenaariolla valituissa aikasarjapisteissä Lämpötilan nousu, C Skenaario piste avg std min max Ke12/pinta 2.07 1.60-1. 6.04 Ke12/m -0.17 0.4-1.26 0.8 P6/pinta 0.21 0.70-0.82 3.86 P9/pinta 0.18 0. -0.79 3.13 P24/pinta 0.48 0.88-0.74 4.16 Ke12/pinta 2.3 1.61-2.18 6.2 Ke12/m -0. 0.46-1.34 0.94 P6/pinta 0.29 0.83-0.82 4.34 P9/pinta 0.24 0.60-0.79 3.43 P24/pinta 0.64 1.04-0.81.08 Tulosten perusteella yhden asteen ylittävä keskimääräinen lämpötilan nousu pintakerroksessa rajoittuu kaukopurkupaikan lähialueelle. Hetkelliset maksimit voivat kuitenkin olla kauemmissa pisteissä neljän viiden asteen luokkaa.. 3.7. Jäätilanteet 1.1.03 ja 1.2.03 Talvijakson simuloinnit suoritettiin käyttämällä vuoden 02 ja 03 talven olosuhdetietoja. Simulointijakso oli 1.11.02 1.2.03. Lähtötiedot ja laskenta-asetukset olivat vastaavat kuin aikaisemmin lasketuissa skenaariovaihtoehdoissa Lauri & Koponen (08a). Kuvassa 8 on esitetty hetkelliset jäätilanteet 1.1.03 ja 2.1.03 klo 12:00. Kuvassa näkyy sulan alueen sijainti, ja alueet missä jää on ohentunut. Sulan ja ohentuneen jään alueiden koot on esitetty taulukossa 9. Taulukko 9: Alueiden koot, joilla jään paksuus on ohentunut 1.1.03 ja 1.2.03 (*** = koko alue), ilman voimalan vaikutusta jäätä on 1.1.03 30-40cm ja 1.2.03 4-0cm Ala (km 2 ), jolla jään paksuus alle raja-arvon (cm) Skenaario päivä avoin cm cm cm 30cm 40cm 0cm 1.1.03 1. 1.91 4.66 27.16 93.01 *** *** 1.1.03 1.69 2.46 6.34 32.7 131. *** *** 1.2.03 1.70 2.30. 23.67 49.00 17.18 *** 1.2.03 1.7 2.43 6.2 28.98 3.31 2.32 ***

Jäätilanne 01.01.03 12:00 Jäätilanne 01.01.03 12:00 0 30 40 cm 0 30 40 cm Jäätilanne 01.02.03 12:00 Jäätilanne 01.02.03 12:00 0 30 40 cm 0 30 40 cm 0 30 40 cm 0 30 40 cm Kuva 8: Jään paksuus 1.1.03 ja 1.2.03 11

4. Pyhäjoen kaukopurkuvaihtoehto 4.1. Skenaariot Laskentaskenaariota oli kolme kappaletta, nollaskenaario ilman voimalaitoksia, ja kaukopurku yhteen paikkaan kahdella laitosteholla. Skenaariot on esitetty taulukossa. Otto- ja purkupaikan sijainti on esitetty kartalla kuvassa 9. Taulukko : Lasketut skenaariot Vaihtoehto Aktiiviset Sähköteho Otto Purku yksiköt [MW] V0 0 0 - - 1 1800 O3 K1 2 2400 O3 K1 Otto- ja purkujärjestelyt: O3 Otto 3 6 m syvyinen kanava, suunta idästä. K1 Kaukopurku Purku pohjaan m syvyydelle (! mallissa pinnalle) 0 1 2 km K1 P6 P P9 O3 Syvyystiedot: Merenkulkulaitos lupa /721/0 Syvyys (m) 0 3 6 40 Kuva 9: Jäähdytysveden otto- ja purkupaikka, sekä aikasarjapisteiden sijainti 12

4.2. Otto- ja purkupaikat mallihilassa Otto- ja purkuaukkojen leveytenä käytettiin laskennoissa mallin tarkimman hilan resoluutiota, joka on 80 m. Tästä johtuen otto- ja purkuaukkojen kohdalla virtaamien nopeudet eivät vastaa todellisuutta, vaan jakautuvat 80 m levyiseen hilakoppiin. Tätä yksityiskohtaisempi otto- ja purkuaukkojen kuvaus vaatisi mallihilan tarkentamista. Otto O1 konstruoitiin malliin siten, että rannassa olevalle ottokanavalle kaivettiin 6 m syvä kanava alueelle, jossa syvyys oli yli 6 m. Ottovesi otetaan mallihilassa -7 m kerroksesta. Kaukopurku sijoitettiin mallissa pintakerrokseen kaukopurkupaikan kohdalle. Purun sijoittaminen pohjaan vastaisi huonommin todellista tilannetta käytetyn mallihilan resoluutiosta johtuen. Todellisessa tilanteessa on mahdollista, että osa purkuvedestä sekoittuu myös syvempiin vesikerrokseen. Mallihilan syvyydet ja oton O3 ja kaukopurun K1 sijainti on esitetty kuvassa. 14 14 14 14 14 14 14 13 13 13 13 13 13 13 12 12 11 11 11 11 11 9 9 8 8 8 7 7 8 8 7 7 7 7 6 6 6 14 14 14 14 14 14 14 13 13 13 13 13 13 13 12 12 11 11 11 11 11 9 9 9 8 8 8 7 8 8 8 7 7 7 7 6 6 6 14 14 14 14 14 14 13 13 13 13 13 13 13 13 12 11 11 11 11 11 11 9 9 9 9 8 8 7 8 8 7 7 7 7 7 7 6 6 4 K1 14 14 14 14 13 13 13 13 13 13 13 13 13 12 12 11 11 11 11 11 11 9 9 9 8 8 8 7 8 7 7 7 7 7 7 6 6 6 4 4 4 4 0 0. 1km 14 13 13 13 13 13 13 13 13 13 13 12 12 12 12 11 11 11 11 11 11 11 9 9 8 8 8 7 7 7 7 7 7 7 7 6 6 4 4 4 4 4 4 13 13 13 13 13 13 13 13 13 13 12 12 12 12 12 12 11 11 11 11 11 11 9 8 8 8 8 7 7 7 7 7 7 7 6 6 6 4 4 4 4 4 4 13 13 13 13 13 13 13 13 12 12 12 12 12 12 12 12 12 11 11 11 11 9 8 8 8 7 7 7 7 6 7 7 6 6 6 6 4 4 4 4 4 4 13 13 13 13 13 13 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 11 11 9 9 9 8 8 7 7 7 6 6 6 6 6 6 6 6 4 4 4 3 3 13 13 13 13 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 11 11 9 9 9 9 8 8 8 7 7 7 6 6 6 6 6 6 4 3 3 13 13 13 12 12 12 12 12 11 11 11 11 12 12 12 12 12 12 12 11 11 9 9 9 8 8 8 8 7 7 7 6 6 6 6 6 4 3 3 13 13 13 12 12 12 12 11 11 11 11 11 11 12 12 12 12 12 12 11 11 9 9 8 8 8 8 7 7 7 6 6 6 6 4 4 3 13 13 13 12 12 12 12 11 11 11 11 11 11 12 12 12 12 12 11 11 11 11 9 8 8 8 8 7 7 7 6 6 6 4 4 13 13 12 12 12 12 12 11 11 11 11 11 11 12 12 12 12 12 12 11 11 11 11 9 8 8 8 7 7 7 6 6 6 6 4 12 12 12 12 11 12 12 11 11 11 11 11 11 11 12 12 12 12 11 11 11 11 11 9 8 8 8 7 7 7 6 6 6 6 6 6 6 6 6 12 12 12 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 12 12 12 11 11 11 11 9 9 9 8 8 7 7 6 6 6 6 6 6 6 6 6 12 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 9 9 9 8 8 7 6 6 6 6 6 6 6 6 6 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 9 9 9 9 9 9 8 7 7 6 6 6 6 6 6 6 6 4 4 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 9 9 9 9 9 9 8 7 7 6 6 6 6 4 4 4 4 4 4 6 11 11 11 11 11 11 11 11 9 9 8 8 9 9 8 7 7 7 7 6 6 4 4 4 4 3 3 4 4 4 4 9 9 9 8 8 8 8 7 7 7 7 6 6 6 4 3 3 3 3 3 3 3 3 4 4 4 9 9 8 8 7 7 6 6 6 6 6 6 6 6 4 3 3 3 3 3 3 3 3 3 4 4 4 9 9 9 9 9 8 8 7 6 6 6 6 6 6 4 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 8 7 6 6 6 6 6 6 4 4 4 3 3 3 3 3 2 3 3 3 3 3 3 3 3 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 8 8 8 8 8 9 9 9 8 8 9 8 6 6 6 6 6 4 4 3 3 3 3 3 2 2 2 2 2 1 1 1 1 1 1 9 9 9 9 9 9 9 9 9 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 7 6 6 6 4 4 4 4 3 3 3 3 2 2 1 1 1 1 1 1 0 0 0 1 9 9 9 9 8 9 9 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 7 7 7 6 6 6 4 4 3 3 3 3 3 3 2 2 1 1 1 0 0 0 0 0 1 0 0 9 9 9 9 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 7 7 6 6 6 6 6 4 3 3 3 2 2 2 2 2 1 1 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 9 9 9 8 8 8 8 8 8 7 8 8 8 8 7 6 6 6 6 6 4 3 3 3 2 2 2 2 2 1 1 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 9 9 9 8 8 8 8 8 7 7 7 7 7 7 7 6 6 6 3 3 3 3 2 1 1 1 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 9 9 9 8 8 8 8 8 7 7 7 7 7 6 6 6 4 4 3 3 3 2 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 9 9 9 9 8 8 8 8 7 7 7 7 6 6 6 6 4 4 3 3 2 2 1 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 9 9 9 8 8 8 8 7 7 7 7 6 6 6 6 4 3 3 2 2 1 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 9 9 9 9 8 8 8 8 8 7 7 7 6 6 6 6 4 3 3 2 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 9 9 9 9 8 8 8 8 7 7 7 6 6 6 6 4 3 3 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 9 9 9 9 8 8 8 8 7 6 6 6 6 6 4 3 2 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 9 9 9 9 9 8 8 8 8 7 7 6 6 6 6 4 3 3 2 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 9 9 9 9 9 8 8 8 7 7 7 6 6 6 6 4 3 3 2 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 O3 9 9 9 9 9 9 8 8 8 7 7 7 6 6 6 6 4 4 3 3 2 2 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 9 9 9 9 9 9 9 8 8 8 7 7 7 6 6 6 6 6 4 4 4 4 4 4 4 4 4 3 3 2 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 9 9 9 9 9 9 9 8 8 8 7 7 7 6 6 6 6 6 6 4 4 4 4 4 4 4 4 4 3 3 2 0 0 0 7 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 9 9 9 9 9 9 8 8 8 8 7 7 7 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 7 7 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 9 9 9 9 9 8 8 8 8 8 7 7 6 6 6 6 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 9 9 9 9 8 8 8 8 8 7 7 7 6 6 6 6 6 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 3 3 3 2 2 1 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8 8 8 8 8 8 8 8 8 7 7 6 6 6 6 6 6 4 4 4 4 4 3 3 4 4 4 4 4 4 3 3 3 3 3 1 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8 8 8 8 8 8 8 8 8 7 7 6 6 6 6 6 4 4 3 3 3 3 3 4 4 4 4 4 4 3 3 3 3 3 2 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8 8 8 8 8 8 8 8 7 7 7 7 6 6 6 4 4 3 3 3 3 3 3 3 4 4 4 4 4 3 3 3 3 3 2 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kuva : Otto O3 ja kaukopurku K1 mallihilassa. Maa 0-m >m 13

4.3. Lämpötilan nousu kesäkuussa eri syvyyksillä Voimalayksikön lämpimien jäähdytysvesien lämmittävää vaikutusta eri syvyyksillä arvioitiin kesäkuun (1.6.03-1.7.03) keskilämpötilakentistä. Kesäkuussa tuulissa oli keskimääräistä enemmän itä-, kaakkois- ja länsituulia. Lämpötilan nousu kaukopurkuvaihtoehdolla on laskettu vähentämällä skenaariolaskennan tuloskentästä vertailulaskennan lämpötilakenttä. Vertailulaskennan lämpötilakenttä on esitetty kuvassa 11 ja lämpötilannousukentät kuvassa 12. Lämpötilan nousu on esitetty kahdelta syvyydeltä, pinnalta 0-1 m kerroksesta ja 2-3 m kerroksesta. Alueiden pinta-alat, joilla keskimääräinen lämpötilannousu ylittää annetun raja-arvon, on esitetty taulukossa 11. v0 pinta, kesäkuun keskiarvo v0 2-3m kerros, kesäkuun keskiarvo 12 14 16 18 C 12 14 16 18 C Kuva 11: Lämpötilat kesäkuussa, pinnalla ja 2-3 kerroksessa, nollavaihtoehto Taulukko 11: Pinta-alat joilla lämpötila nousu ylittää raja-arvon, kesäkuun keskiarvo, kaukopurkuvaihtoehdot ja. Ala jolla lämpötilan nousu ylittää rajaarvon (km2) Skenaario Syvyystaso 1 C 3 C C 7 C 9 C 0-1m 8.9 0.2 0.1 0.1 0.0 1-2m 6.3 0.0 0.0 0.0 0.0 2-3m 3.2 0.1 0.1 0.1 0.1 3-4m 0.1 0.1 0.1 0.1 0.1 4-m 0.2 0.2 0.2 0.2 0.2-7m 0.2 0.2 0.2 0.2 0.2 7-9m 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 0-1m 9.4 0.2 0.1 0.1 0.0 1-2m 6.3 0.0 0.0 0.0 0.0 2-3m 3.2 0.1 0.1 0.1 0.1 3-4m 0.1 0.1 0.1 0.1 0.1 4-m 0.2 0.2 0.2 0.2 0.1-7m 0.2 0.2 0.2 0.2 0.2 7-9m 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 14

, 0-1m kerros, 2-3m kerros, 0-1m kerros, 2-3m kerros 1 2 3 4 6 7 8 9 C 1 2 3 4 6 7 8 9 C Kuva 12: Lämpötilan nousu nollavaihtoehtoon verrattuna 0-1m ja 2-3m kerroksissa, kesäkuun keskiarvo, Skenaariot ja. Keskilämpötilan nousualue rajoittuu kaukopurun lähelle. Lämpötilan nousu syvemmissä kerroksissa on todennäköisesti todellista pienempi. Yli yhden asteen keskimääräisen lämpötilan nousun alue saavuttaa kaukopurkuskenaariolla noin 9 km 2 koon. Rantapurkuskenaarioilla tämä alue oli pienemmällä voimalavaihtoehdolla 8-11 km 2, ja suuremmalla 1-23 km 2. Rantapurkuun verrattuna kaukopurussa vesi sekoittuu suurempaa vesimäärään purkupaikan lähialueella, ja pääsee leviämään kaikkiin ilmansuuntiin. Tyypillisesti myös virtausnopeus kauempana rannasta on suurempi kuin rannan lähellä, mikä tehostaa purkuveden laimenemista ohi virtaavaan veteen. Mallista poikkeavasti todellisuudessa kaukopurun vesi saattaa sekoittua myös paksumpaan vesikerrokseen, eikä siten pääse jäähtymään yhtä tehokkaasi ilmakehään kuin rannalta pintakerrokseen purettava vesi. 1

4.4. Keskimääräinen lämpötilan nousu eri tuulilla Tyypillistä lämpöpäästön leviämistä eri tuuliolosuhteissa arvioitiin laskemalla lämpötilan nousut vuoden 03 heinäkuussa kahdella kymmenen päivän jaksolla, 6-16.7 (pohjoistuuli) ja 19-29.7 (etelätuuli), sekä lisäksi koko heinäkuun ajalta. Laskennat suoritettiin vastaavasti kuin aikaisemman raportissa Lauri & Koponen 08a. Keskimääräiset lämpötilannousut eri tuulitilanteissa on esitetty kuvassa 13, ja vastaavat lämmenneiden alueiden pinta-alat taulukoissa 12-14. Pohjoistuulilla tapahtuu kumpuamista, jolloin ottovesi on kylmää, mistä johtuen myös purkuvesi on etelätuulitilanteita viileämpää. Purun lämpövaikutus jää tällöin etelätuulitilanteita pienemmäksi. pinta etelätuulet pinta pohjoistuulet pinta etelätuulet pinta pohjoistuulet 1 2 3 4 6 7 8 9 C 1 2 3 4 6 7 8 9 C Kuva 13: Pintakerroksen keskimääräinen lämpeneminen heinä- ja elokuussa 03, skenaariot ja. Taulukko 12: Pinta-alat joilla lämpötila nousu ylittää raja-arvon, etelätuulet 19-29.07.03 Ala jolla lämpötilan nousu ylittää raja-arvon (km2) Vaihtoehto syvyys 1ºC 2ºC 3ºC 4ºC ºC 7ºC ºC pinta 7.9 1.1 0.2 0.2 0.1 0.1 0.0 pinta 8. 1.3 0.3 0.2 0.1 0.1 0.0 16

Taulukko 13: Pinta-alat joilla lämpötila nousu ylittää raja-arvon, pohjoistuulet 06-16.07.03 Ala jolla lämpötilan nousu ylittää raja-arvon (km2) Vaihtoehto syvyys 1ºC 2ºC 3ºC 4ºC ºC 7ºC ºC pinta.0 1. 0.2 0.1 0.1 0.0 0.0 pinta.2 1. 0.2 0.1 0.1 0.0 0.0 Taulukko 14: Pinta-alat joilla lämpötila nousu ylittää raja-arvon, koko heinäkuu 01-31.07.03 Ala jolla lämpötilan nousu ylittää raja-arvon (km2) Vaihtoehto syvyys 1ºC 2ºC 3ºC 4ºC ºC 7ºC ºC pinta 6.9 1. 0.2 0.1 0.1 0.0 0.0 pinta 7.2 1.6 0.3 0.1 0.1 0.0 0.0 4.. Veden lämpötila ottopisteessä Kuvassa 14 ja taulukossa 1 on esitetty laskettu ottopisteen veden lämpötila skenaariolle ja. Vertailukohtana on käytetty skenaariota C1. Laskentajakso on 1.6-30.8.03. Ottopisteen sijainti näkyy kuvassa 9, ottolämpötila on -7 m kerroksesta. 2 Otto3 1 C1 16/06 01/07 16/07 31/07 1/08 30/08 Kuva 14: Ottopisteiden lämpötila-aikasarjat skenaariolle ja vuoden 03 kesäjaksolta verrattuna vaihtoehtoon C1. Taulukko 1: Tilastolliset tunnusluvut ottopisteen veden lämpötiloista. Tapaus Piste k.a. ( C) std. ( C) min ( C) max ( C) C1 O3 11.72.19 3.76 22.42 O3 11.78.08 4.08 22.24 O3 11.87.03 4. 22.21 Skenaarioiden erot ovat pieniä, mistä voi päätellä, että laskentatulosten perusteella takaisinkiertoa ei tapahdu merkittävässä määrin. Kaukopurkuvaihtoehdoissa takaisinkiertoa tapahtuu jossakin määrin enemmän kuin rantapurkuvaihtoehdolla C1. Ero rantapurkuvaihtoehtoon on pienemmällä voimalateholla 0.06 astetta ja suuremmalla 0.1 astetta. 4.6. Veden lämpötilan muutos valituissa aikasarjapisteissä Kuvassa 1 on esitetty lämpötilan aikasarjat eri laskentaskenaariolle kesän 03 ajalta. Laskentajakso on 1.6-30.8.03. Tulostuspisteiksi on valittu kuvassa 9 näkyvät pisteet P,P6 ja P9. Aikasarjatiedoista laskettiin skenaarioiden ja ero nollavaihtoehtoon verrattuna. Laskettujen erotusaikasarjojen tilastolliset tunnusluvut löytyvät taulukosta 16. 17

2 P/pinta 1 V0 16/06 01/07 16/07 31/07 1/08 30/08 2 P6/pinta 1 V0 16/06 01/07 16/07 31/07 1/08 30/08 2 P9/pinta 1 V0 16/06 01/07 16/07 31/07 1/08 30/08 Kuva 1. Lämpötilan muutos pintakerroksessa nollaskenaarioon verrattuna,, pisteet P,P6 ja P9. Taulukko 16: Lämpötilan nousu eri skenaariolla valituissa aikasarjapisteissä Lämpötilan nousu, C Skenaario piste avg std min max P/pinta 0.09 0.23-0.2 1.0 P6/pinta 0.36 0.66-0.1 2.86 P9/pinta 0.41 0.76-0.43 3.87 P/pinta 0. 0.2-0.49 1.60 P6/pinta 0.4 0.77-0.0 3.09 P9/pinta 0.48 0.8-0.43 4.40 Tulosten perusteella yhden asteen ylittävä keskimääräinen lämpötilan nousu pintakerroksessa rajoittuu kaukopurkupaikan lähialueelle. Hetkelliset maksimit voivat kuitenkin olla myös kauemmissa pisteissä neljän asteen luokkaa.. 4.7. Jäätilanteet 1.1.03 ja 1.2.03 Talvijakson simuloinnit suoritettiin käyttämällä vuoden 02 ja 03 talven olosuhdetietoja. Simulointijakso oli 1.11.02 1.2.03. Lähtötiedot ja laskenta-asetukset olivat vastaavat kuin aikaisemmin lasketuissa skenaariovaihtoehdoissa Lauri & Koponen (08b). Kuvassa 16 on esitetty hetkelliset jäätilanteet 1.1.03 ja 2.1.03 klo 12:00. Kuvassa näkyy sulan alueen sijainti, ja alueet missä jää on ohentunut. Sulan ja ohentuneen jään alueiden koot on esitetty taulukossa 17. 18

Taulukko 17: Alueiden koot, joilla jään paksuus on ohentunut 1.1.03 ja 1.2.03 (*** = koko alue), ilman voimalan vaikutusta jäätä on 1.1.03 30-40cm ja 1.2.03 4-0cm Ala (km 2 ), jolla jään paksuus alle raja-arvon (cm) Skenaario päivä avoin cm cm cm 30cm 40cm 0cm 1.1.03 0.4 0.64 3.97 40.88 268.7 *** *** 1.1.03 0.8 0.96 4.47 46.6 286.38 *** *** 1.2.03 0.8 1. 3.49 18.0 9.71 280.17 *** 1.2.03 0.61 1.23 4.31 23.3 68.97 3.27 *** Jäätilanne 01.01.03 12:00 Jäätilanne 01.01.03 12:00 0 30 40 cm 0 30 40 cm Jäätilanne 01.02.03 12:00 Jäätilanne 01.02.03 12:00 0 30 40 cm 0 30 40 cm 0 30 40 cm 0 30 40 cm Kuva 16: Jään paksuus 1.1.03 ja 1.2.03 19

. Ruotsinpyhtään kaukopurkuvaihtoehto.1. Skenaariot Laskentaskenaariota oli kolme kappaletta, nollaskenaario ilman voimalaitoksia, ja kaukopurku yhteen paikkaan kahdella laitosteholla. Skenaariot on esitetty taulukossa 18. Otto- ja purkupaikan sijainti on esitetty kartalla kuvassa 17. Taulukko 18: Lasketut skenaariot Vaihtoehto Aktiiviset Sähköteho Otto Purku yksiköt [MW] V0 0 0 - - 1 1800 O2 K1 2 2400 O2 K1 Otto- ja purkujärjestelyt: O2 Otto 1 otto 9-11 metrin syvyydeltä, m syvyinen kanava idästä. K1 Kaukopurku Purku pohjaan 1 m syvyydelle (!mallissa pinnalle) 0 1 2 km O2 P27 Syvyystiedot: Merenkulkulaitos lupa /721/0 P34 P37 P36 K1 Syvyys (m) 0 3 6 40 Kuva 17: Jäähdytysveden otto- ja purkupaikka sekä aikasarjapisteiden sijainti

.2. Otto- ja purkupaikat mallihilassa Otto- ja purkuaukkojen leveytenä käytettiin laskennoissa mallin tarkimman hilan resoluutiota, joka on 80 m. Tästä johtuen otto- ja purkuaukkojen kohdalla virtaamien nopeudet eivät vastaa todellisuutta, vaan jakautuvat 80 m levyiseen hilakoppiin. Tätä yksityiskohtaisempi otto- ja purkuaukkojen kuvaus vaatisi mallihilan tarkentamista. Mallihilan syvyydet ja oton O2 ja kaukopurun K1 sijainti on esitetty kuvassa 2. Otto O1 konstruoitiin malliin siten, että rannassa olevalle ottokanavalle kaivettiin m syvä kanava alueelle, jossa syvyys oli yli m. Ottovesi otetaan mallihilassa on 9-11 m kerroksesta. Kaukopurku sijoitettiin mallissa pintakerrokseen kaukopurkupaikan kohdalle. Purun sijoittaminen pohjaan vastaisi huonommin todellista tilannetta käytetyn mallihilan resoluutiosta johtuen. Todellisessa tilanteessa on mahdollista, että osa purkuvedestä sekoittuu myös syvempiin vesikerrokseen. Mallihilan syvyydet ja oton O1 ja kaukopurun K1 sijainti mallihilassa on esitetty kuvassa 18. 0 0 0 0 0 0 0 1 1 1 2 2 6 11 8 3 2 2 2 1 0 0 0 1 1 2 2 2 2 3 3 1 1 0 0 1 2 O2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 2 9 8 8 7 4 3 3 1 1 1 2 1 1 1 1 2 4 3 2 0 1 1 2 0 0. 1km 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 3 4 7 11 9 8 6 6 3 2 1 1 0 0 0 0 0 3 3 3 4 4 3 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 4 6 7 11 11 11 11 11 9 8 7 6 4 3 3 3 0 0 0 0 1 2 2 3 4 4 3 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 8 8 7 9 11 12 12 12 11 9 8 6 4 3 0 0 0 0 0 1 3 4 0 0 0 0 0 0 0 0 11 11 11 11 12 12 12 12 12 11 9 8 6 7 6 4 1 0 0 0 0 1 0 3 6 4 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7 11 11 11 11 12 12 12 11 11 9 8 7 6 2 0 0 0 1 1 1 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 7 11 11 11 12 12 12 11 11 11 11 9 7 6 6 4 1 0 1 2 3 3 3 4 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 8 11 11 11 12 12 12 11 11 11 11 11 11 9 8 7 6 6 6 3 0 0 1 3 4 4 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 11 12 12 13 13 12 12 11 11 11 9 7 6 6 8 9 7 2 1 1 3 0 0 0 0 0 0 0 0 4 8 8 9 9 11 11 11 12 11 11 11 9 8 6 7 7 4 1 3 6 0 0 0 0 0 0 0 0 2 6 0 6 7 8 11 11 11 11 11 11 9 7 7 9 11 6 4 6 6 6 6 7 9 9 0 0 0 0 0 0 0 0 1 3 3 4 2 1 2 3 11 11 11 11 11 11 11 8 7 7 8 11 9 7 9 8 9 11 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 4 4 3 1 1 11 11 11 11 11 11 9 7 6 11 11 11 12 12 0 0 0 0 0 0 0 0 1 3 4 6 2 0 0 3 8 11 12 11 9 8 6 6 9 11 12 12 12 12 13 13 14 12 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 8 7 3 0 0 0 0 7 9 8 11 11 7 6 8 9 9 9 12 14 1 16 16 13 0 0 0 0 0 1 1 1 1 2 9 9 9 4 2 0 1 9 9 7 0 0 11 11 9 11 11 12 14 17 17 14 0 0 0 0 0 2 2 2 4 9 11 9 7 6 2 1 2 4 4 1 0 9 11 11 11 9 11 11 11 1 16 16 1 0 0 0 0 1 2 3 12 11 9 8 6 2 2 3 3 1 3 1 0 0 9 11 11 11 11 11 11 13 14 1 1 1 14 2 0 0 0 1 3 9 11 12 11 9 7 2 2 4 6 4 2 2 2 0 0 11 11 12 12 12 11 13 14 14 14 1 17 17 4 3 2 3 8 11 11 12 11 9 6 4 2 2 4 4 0 0 1 1 0 0 7 11 12 12 12 11 11 11 14 1 18 9 8 9 8 4 3 12 12 11 9 8 6 3 2 3 4 4 3 0 0 0 1 3 6 8 11 11 12 12 11 14 16 19 21 3 12 9 7 8 11 13 13 12 9 8 6 4 3 2 2 3 3 3 1 0 1 2 6 8 9 11 11 11 12 12 14 18 7 17 14 9 12 13 12 7 7 8 7 4 4 4 4 4 3 1 1 2 4 7 9 9 9 11 12 14 16 18 19 19 18 8 18 18 16 1 14 8 0 7 8 8 6 6 6 6 6 4 3 3 4 6 9 9 9 9 8 6 6 11 13 14 16 17 17 1 14 0 19 18 8 8 9 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 7 4 6 7 9 9 6 4 6 11 13 1 1 14 12 1 21 22 21 18 7 4 8 8 7 6 8 8 8 9 9 9 9 7 6 9 9 6 6 12 1 16 1 12 11 2 22 22 23 1 9 8 9 8 0 6 8 8 8 11 11 9 8 6 6 9 11 11 11 11 9 7 6 6 7 9 14 16 16 14 14 3 23 23 23 1 9 9 8 4 7 8 8 13 1 1 12 9 8 7 8 11 11 11 9 8 7 7 8 8 9 13 16 16 16 16 8 18 24 17 12 9 8 7 6 7 7 9 11 12 14 1 1 11 9 8 9 11 11 9 9 8 7 8 8 9 9 13 16 16 16 17 6 17 23 16 13 12 8 7 7 8 11 12 13 1 1 14 12 11 11 11 11 9 7 7 7 8 9 9 11 1 1 1 16 16 K1 4 18 21 24 23 17 1 12 9 9 9 11 12 1 1 1 1 14 13 12 9 6 7 9 11 13 14 1 1 14 14 2 1 19 23 23 18 16 17 16 1 13 11 11 13 1 16 17 17 17 14 13 11 8 4 3 11 11 13 14 14 14 13 12 0 13 17 21 19 13 11 14 13 13 13 11 11 12 14 16 18 19 19 18 1 12 8 8 11 11 11 12 13 13 13 13 12 11 0 13 17 18 12 12 12 13 12 12 11 11 12 14 16 18 19 22 21 19 16 13 8 9 14 1 14 14 13 13 13 14 1 1 14 14 0 14 17 22 16 11 12 11 11 11 13 14 16 18 19 21 22 21 21 18 17 16 1 1 14 1 1 1 16 16 17 16 16 3 1 18 23 21 1 13 13 11 11 11 14 1 17 18 18 19 22 21 19 19 18 1 1 16 18 17 16 17 18 18 18 18 6 1 17 19 22 22 16 14 11 11 12 16 17 17 18 18 19 21 21 21 19 19 18 18 16 17 19 17 18 19 8 17 18 22 21 16 14 11 9 12 16 18 19 19 19 19 19 21 21 21 18 18 17 16 19 21 19 21 21 22 9 19 19 21 19 17 14 12 11 9 11 11 13 16 19 19 19 18 17 16 16 18 21 21 21 21 22 23 0 21 21 18 1 14 13 12 12 12 11 9 13 21 21 19 19 19 19 19 18 17 16 1 16 19 21 21 22 21 23 24 24 Kuva 18: Otto O2 ja kaukopurku K1 mallihilassa. Maa 0-m >m.3. Lämpötilan nousu kesäkuussa eri syvyyksillä Voimalayksikön purkuvesien lämmittävää vaikutusta eri syvyyksillä arvioitiin kesäkuun (1.6.03-1.7.03) keskilämpötilakentistä. Kesäkuussa tuulissa oli keskimääräistä enemmän itä-, kaakkois- ja länsituulia. 21

Lämpötilan nousu kaukopurkuvaihtoehdolla on laskettu vähentämällä skenaariolaskennan tuloskentästä vertailulaskennan lämpötilakenttä. Vertailulaskennan lämpötilakenttä on esitetty kuvassa 19 ja lämpötilannousukentät kuvassa. Lämpötilan nousu on esitetty kahdelta syvyydeltä, pinnalta 0-1m kerroksesta ja 2-3 m kerroksesta. Alueiden pinta-alat, joilla keskimääräinen lämpötilannousu ylittää annetun raja-arvon, on esitetty taulukossa 19. v0 pinta, kesäkuun keskiarvo v0 2-3m kerros, kesäkuun keskiarvo 12 14 16 18 C 12 14 16 18 C Kuva 19: Lämpötilat kesäkuussa, pinnalla ja 2-3 kerroksessa, nollavaihtoehto Taulukko 19: Pinta-alat joilla lämpötila nousu ylittää raja-arvon, kesäkuun keskiarvo, kaukopurkuvaihtoehdot ja. Ala jolla lämpötilan nousu ylittää rajaarvon (km2) Skenaario Syvyystaso 1 C 3 C C 7 C 9 C 0-1m 1.2 0.2 0.1 0.0 0.0 1-2m 0.1 0.0 0.0 0.0 0.0 2-3m 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 3-4m 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 4-m 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0-7m 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 7-9m 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 0-1m 1.9 0.2 0.1 0.0 0.0 1-2m 0.3 0.1 0.0 0.0 0.0 2-3m 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 3-4m 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 4-m 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0-7m 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 7-9m 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 22

, 0-1m kerros, 2-3m kerros, 0-1m kerros, 2-3m kerros 1 2 3 4 6 7 8 9 C 1 2 3 4 6 7 8 9 C Kuva : Lämpötilan nousu nollavaihtoehtoon verrattuna 0-1 m ja 2-3 m kerroksissa, kesäkuun keskiarvo, Skenaariot ja. Keskilämpötilan nousualue rajoittuu kaukopurun lähelle. Lämpötilan nousu syvemmissä kerroksissa on todennäköisesti todellista pienempi. Yli yhden asteen keskimääräisen lämpötilan nousun alue saavuttaa kaukopurkuskenaariolla noin 1-2 km 2 koon. Rantapurkuskenaarioilla tämä alue oli pienemmällä voimalavaihtoehdolla 4- km 2, ja suuremmalla 6-1 km 2. Rantapurkuun verrattuna kaukopurussa vesi sekoittuu suurempaa vesimäärään purkupaikan lähialueella, ja pääsee leviämään kaikkiin ilmansuuntiin. Tyypillisesti myös virtausnopeus kauempana rannasta on suurempi kuin rannan lähellä, mikä tehostaa purkuveden laimenemista ohi virtaavaan veteen. Mallista poikkeavasti todellisuudessa kaukopurun vesi saattaa sekoittua myös paksumpaan vesikerrokseen, eikä siten pääse jäähtymään yhtä tehokkaasi ilmakehään kuin rannalta pintakerrokseen purettava vesi. 23

.4. Keskimääräinen lämpötilan nousu eri tuulilla Tyypillistä lämpimän jäähdytysveden leviämistä eri tuuliolosuhteissa arvioitiin laskemalla lämpötilan nousut vuoden 03 heinäkuussa kahdella kymmenen päivän jaksolla, 6-16.7 (pohjoistuuli) ja 19-29.7 (etelätuuli), sekä lisäksi koko heinäkuun ajalta. Laskennat suoritettiin vastaavasti kuin aikaisemman raportissa Lauri & Koponen 08c. Keskimääräiset lämpötilannousut eri tuulitilanteissa on esitetty kuvassa 21, ja vastaavat lämmenneiden alueiden pinta-alat taulukoissa -22. Etelätuulilla tapahtuu kumpuamista, jolloin ottovesi on kylmää, mistä johtuen myös purkuvesi on pohjoistuulitilanteita viileämpää. pinta etelätuulet pinta pohjoistuulet pinta etelätuulet pinta pohjoistuulet 1 2 3 4 6 7 8 9 C 1 2 3 4 6 7 8 9 C Kuva 21: Pintakerroksen keskimääräinen lämpeneminen heinä- ja elokuussa 03, skenaariot ja. Taulukko : Pinta-alat joilla lämpötila nousu ylittää raja-arvon, etelätuulet 19-29.07.03 Ala jolla lämpötilan nousu ylittää raja-arvon (km2) Vaihtoehto syvyys 1ºC 2ºC 3ºC 4ºC ºC 7ºC ºC pinta 0.6 0.1 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 pinta 1.1 0.1 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 24

Taulukko 21: Pinta-alat joilla lämpötila nousu ylittää raja-arvon, pohjoistuulet 06-16.07.03 Ala jolla lämpötilan nousu ylittää raja-arvon (km2) Vaihtoehto syvyys 1ºC 2ºC 3ºC 4ºC ºC 7ºC ºC pinta 0.7 0.2 0.1 0.1 0.1 0.0 0.0 pinta 1.0 0.4 0.2 0.1 0.1 0.0 0.0 Taulukko 22: Pinta-alat joilla lämpötila nousu ylittää raja-arvon, koko heinäkuu 01-31.07.03 Ala jolla lämpötilan nousu ylittää raja-arvon (km2) Vaihtoehto syvyys 1ºC 2ºC 3ºC 4ºC ºC 7ºC ºC pinta 1.0 0.2 0.1 0.1 0.1 0.0 0.0 pinta 1.7 0.3 0.1 0.1 0.1 0.0 0.0.. Veden lämpötila ottopisteessä Kuvassa 22 ja taulukossa 23 on esitetty laskettu ottopisteen veden lämpötila skenaariolle ja. Vertailukohtana on käytetty skenaariota E1. Laskentajakso on 1.6-30.8.03. Ottopisteen sijainti näkyy kuvassa 17, ottolämpötila on 9-11 m kerroksesta. 2 Otto2 1 E1 16/06 01/07 16/07 31/07 1/08 30/08 Kuva 22: Ottopisteiden lämpötila-aikasarjat eri skenaariolle ja vuoden 03 kesäjaksolta verrattuna vaihtoehtoon E1. Taulukko 23: Tilastolliset tunnusluvut ottopisteen veden lämpötiloista.. Tapaus Piste k.a. ( C) std. ( C) min ( C) max ( C) E1 O3 11.70 4.19 4.62 22.69 O3 11.73 4.23 4.9 23. O3 11.69 4.19 4.9 23.09 Skenaarioiden erot ovat pieniä, mistä voi päätellä, että laskentatulosten perusteella takaisinkiertoa ei tapahdu millään laskentavaihtoehdolla. 2

.6. Veden lämpötilan muutos valituissa aikasarjapisteissä Kuvassa 23 on esitetty lämpötilan aikasarjat eri laskentaskenaariolle kesän 03 ajalta. Laskentajakso on 1.6-30.8.03. Tulostuspisteiksi valittiin kuvassa 17 näkyvät pisteet P27, P34, P36 ja P37. Aikasarjatiedoista laskettiin skenaarioiden ja ero nollavaihtoehtoon verrattuna. Laskettujen erotusaikasarjojen tilastolliset tunnusluvut löytyvät taulukosta 24. 2 P27/pinta 1 V0 16/06 01/07 16/07 31/07 1/08 30/08 2 P34/pinta 1 V0 16/06 01/07 16/07 31/07 1/08 30/08 2 P36/pinta 1 V0 16/06 01/07 16/07 31/07 1/08 30/08 2 P37/pinta 1 V0 16/06 01/07 16/07 31/07 1/08 30/08 Kuva 23. Lämpötilan muutos pintakerroksessa nollaskenaarioon verrattuna, pisteet P27, P34, P36 ja P37. 26

Taulukko 24: Lämpötilan nousu eri skenaariolla valituissa aikasarjapisteissä Lämpötilan nousu, C Skenaario piste avg std min max P27/pinta 0.36 0.48-0.32 2.27 P34/pinta 0.07 0.09-0.07 0.83 P36/pinta 0.34 0. -0.13 2.97 P37/pinta 0.14 0.28-0.33 1.96 P27/pinta 0.0 0.9-0.22 2.8 P34/pinta 0. 0.12-0.0 1. P36/pinta 0.47 0.68-0.13 3.09 P37/pinta 0.18 0.3-0.34 2.33 Tulosten perusteella yhden asteen ylittävä keskimääräinen lämpötilan nousu pintakerroksessa rajoittuu kaukopurkupaikan lähialueelle. Hetkelliset maksimit voivat kuitenkin olla myös kauemmissa pisteissä kolmen asteen luokkaa..7. Jäätilanteet 1.1.03 ja 1.2.03 Talvijakson simuloinnit suoritettiin käyttämällä vuoden 02 ja 03 talven olosuhdetietoja. Simulointijakso oli 1.11.02 1.2.03. Lähtötiedot ja laskenta-asetukset olivat vastaavat kuin aikaisemmin lasketuissa skenaariovaihtoehdoissa Lauri & Koponen (08c). Kuvassa 24 on esitetty hetkelliset jäätilanteet 1.1.03 ja 2.1.03 klo 12:00. Kuvassa näkyy sulan alueen sijainti, ja alueet missä jää on ohentunut. Sulan ja ohentuneen jään alueiden koot on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2: Alueiden koot, joilla jään paksuus on ohentunut 1.1.03 ja 1.2.03 (*** = koko alue), ilman voimalan vaikutusta jäätä on 1.1.03 30-40cm ja 1.2.03 4-0cm. Ala (km 2 ), jolla jään paksuus alle raja-arvon (cm) Skenaario päivä avoin cm cm cm 30cm 40cm 0cm 1.1.03 1.31 4.06 12.61 70.14 *** *** *** 1.1.03 1.2 4.22 14.14 80.60 *** *** *** 1.2.03 4.27 7.99 1.8 39.6 92.03 *** *** 1.2.03 4.74 8.12 17.79 44.38 2.47 *** *** 27

Jäätilanne 01.01.03 12:00 Jäätilanne 01.01.03 12:00 0 30 40 cm 0 30 40 cm Jäätilanne 01.02.03 12:00 Jäätilanne 01.02.03 12:00 0 30 40 cm 0 30 40 cm 0 30 40 cm 0 30 40 cm Kuva 24: Jään paksuus 1.1.03 ja 1.2.03 28

6. Yhteenveto Tässä raportissa tarkasteltiin kaukopurkuvaihtoehtojen lämpövaikutusta ja lämpimän jäähdytysveden leviämistä kolmessa mahdollisessa ydinvoimalaitoksen sijoituspaikassa. Kaukopurkuvaihtoehtojen aiheuttama keskimääräinen lämpötilan nousu kesätilanteissa oli rantapurkuvaihtoehtoja pienempi. Tähän on ainakin kaksi selvää syytä: 1) Kun keskiarvotetaan pidemmän jakson hetkellisiä lämpötilakenttiä, niin pienin keskimääräinen lämpötilan nousu näkyy alueella, josta lämpöpäästö pääsee leviämään mahdollisimman moneen suuntaan. Toisin sanoen, vaikka hetkellinen lämpenevä alue olisi rantapurun ja kaukopurun tapauksessa samaa kokoluokkaa, keskiarvotuksen seurauksena kaukopurun keskiarvokenttä on pienempi, sillä kaukopurusta lämmin vesi pääsee leviämään joka suuntaan, kun taas rantapurun tapauksessa lämpimän veden on kuljettava useammin samaa reittiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vesi lämpenee kaukopurun läheisessä pisteessä yhtä paljon kuin rantapurun lähellä, mutta lämpenemistä tapahtuu harvemmin, sillä lämmin vesi ohjautuu harvemmin samaa reittiä pitkin. 2) Kaukopurun tapauksessa purkautuva vesi sekoittuu jo purkupaikalla ohi virtaavaan viileämpään vesimassaan. Rantapurun tapauksessa sekoittuminen purkupaikan lähialueella on pienempää, sillä luonnollinen ohivirtaus koostuu pienemmästä vesimäärästä. Rannan lähellä myös vesi on tyypillisesti lämpimämpää kuin ulapalla. Rannan lähellä on myös usein saaria ja matalikkoja, jotka hidastavat ohivirtausta. Talvitilanteissa kaukopurun aiheuttama avoimen alueen koko on rantapurkua pienempi. Sen sijaan alue, jolta jää on ohennut jonkin verran, on suurempi kuin rantapurkuvaihtoehdoilla. Kaukopurun jäätä ohentava vaikutus on yksittäisessä pisteessä purkupaikan lähellä rantapurkua pienempi, mutta leviää selvästi rantapurkua laajemmalle alueelle. Kaukopurun laskentatuloksia tarkasteltaessa on syytä huomata, että mallissa kaukopurun purkua ei voida laskea mallin rajoituksista johtuen tarkasti, vaan purku on sijoitettava pintakerrokseen. Tästä voi aiheutua eroa mallin laskeman tuloksen ja todellisen kaukopurun aiheuttaman lämmitysvaikutuksen suhteen. Odotettavissa on että purkuvesi sekoittuu todellisuudessa mallin antamaa arvioita tehokkaammin paksumpaan vesikerrokseen. Tällöin purkuveden jäähtyminen on laskettuja tuloksia hitaampaa, ja lämmenneiden alueiden koko tässä esitettyjä tuloksia suurempi. 7. Lähdeluettelo Lauri H, Koponen J., 08a, "Virtausmalli Simon edustalle lämpöpäästöjen leviämisen arviointiin" YVA Oy, tutkimusraportti 21.8.08, Tilaajana Fennovoima. Lauri H, Koponen J., 08b, "Virtausmalli Pyhäjoen edustalle lämpöpäästöjen leviämisen arviointiin", YVA Oy, tutkimusraportti 21.8.08, Tilaajana Fennovoima. Lauri H, Koponen J., 08c, "Virtausmalli Ruotsinpyhtään edustalle lämpöpäästöjen leviämisen arviointiin", YVA Oy, tutkimusraportti 7..08, Tilaajana Fennovoima. 29