FYS-1270 Laaja fysiikka IV: Aineen rakenne

Samankaltaiset tiedostot
FYS-1270 Laaja fysiikka IV: Aineen rakenne

Teoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta

766326A Atomifysiikka 1 - Syksy 2013

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson

Hiukkasfysiikan luento Pentti Korpi. Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura

perushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi

OPETUSSUUNNITELMALOMAKE

S Fysiikka III (Est, 6,0 op) Viikko 11

OPETUSSUUNNITELMALOMAKE

Vuorovaikutuksien mittamallit

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit

Fysiikan Nobel 2008: Uusia tosiasioita aineen perimmäisistä rakenneosasista

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

Kosmos = maailmankaikkeus

Leptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN

Hiukkasfysiikka. Katri Huitu Alkeishiukkasfysiikan ja astrofysiikan osasto, Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi

SUPER- SYMMETRIA. Robert Wilsonin Broken Symmetry (rikkoutunut symmetria) Fermilabissa USA:ssa

Tampere Higgsin bosoni. Hiukkasen kiinnostavaa? Kimmo Tuominen! Helsingin Yliopisto

8. Statistinen fysiikka

Mustien aukkojen astrofysiikka

Fysiikkaa runoilijoille Osa 5: kvanttikenttäteoria

Teoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa. Kari Rummukainen

LHC -riskianalyysi. Emmi Ruokokoski

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson

FYSIIKKA. Perusopinnot

raudan ja nikkelin paikkeilla: on siis mahdollista vapauttaa ytimen energiaa joko fuusioimalla tätä pienempiä ytimiä tai fissioimalla raskaampia.

Aineen olemuksesta. Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto

FYSIIKKA. Perusopinnot

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

FY1 Fysiikka luonnontieteenä

(Hiukkas)fysiikan standardimalli

Hiukkasfysiikkaa teoreetikon näkökulmasta

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA

12. Hiukkasfysiikka Peruskäsitteitä. Antihiukkaset

10. Puolijohteet Itseispuolijohde

CERN ja Hiukkasfysiikan kokeet Mikä se on? Mitä siellä tehdään? Miksi? Mitä siellä vielä aiotaan tehdä, ja miten? Tapio Lampén

Neutriino-oskillaatiot

ja KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA

Kosmologia ja alkuaineiden synty. Tapio Hansson

Atomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N

ELEC-C3220 KVANTTI-ILMIÖT

3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet

ULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE

1 Johdanto Mikä tämä kurssi on Hieman taustaa Elektrodynamiikan perusrakenne Kirjallisuutta... 8

STANDARDIMALLI. Perus- Sähkö- Elektronin Myonin Taun hiukka- varaus perhe perhe perhe set

Hiukkasfysiikka, kosmologia, ja kaikki se?

ELEC-C3220 KVANTTI-ILMIÖT

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Fysiikka 8. Aine ja säteily

KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA

Arttu Haapiainen ja Timo Kamppinen. Standardimalli & Supersymmetria

CERN-matka

Ensimmäisessä fysiikan jaksossa käsitellään maailmankaikkeutta, aineen rakennetta ja ydinenergiaa. Oppikirja s ja

ELEC-C3220 KVANTTI-ILMIÖT

Alkeishiukkaset. Standarimalliin pohjautuen:

Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen

Ikiliikkujat. Onko mikään mahdotonta? Näitä on yritetty tai ainakin tutkittu

Fysiikan nykytila ja saavutukset

Voima ja potentiaalienergia II Energian kvantittuminen

MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma

Sisältö. Magnetismin fysikaaliset perusteet. Diamagnetismi. Paramagnetismi. Magnetismin lajit Yksiköt. Petriina Paturi. Vapaat ionit Atomijoukot

Havainto uudesta 125 GeV painavasta hiukkasesta

PIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET

Ydin- ja hiukkasfysiikka 2014: Harjoitus 5 Ratkaisut 1

raudan ja nikkelin paikkeilla: on siis mahdollista vapauttaa ytimen energiaa joko fuusioimalla tätä pienempiä ytimiä tai fissioimalla raskaampia.

Suprajohteet. 19. syyskuuta Syventävien opintojen seminaari Suprajohteet. Juho Arjoranta

Supernova. Joona ja Camilla

2 Staattinen sähkökenttä Sähkövaraus ja Coulombin laki... 9

Lataa Maailmanviiva - Jukka Maalampi. Lataa

Neutriinokuljetus koherentissa kvasihiukkasapproksimaatiossa

Maailmankaikkeuden kriittinen tiheys

Luku 14: Elektronispektroskopia. 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi

FY8_muistiinpanot. Opettajamme tekemät PowerPoint-muistiinpanopohjat puuttuvat tästä tiedostosta tekijänoikeussyistä. 10. marraskuuta :00

Suomalainen tutkimus LHC:llä. Paula Eerola Fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Ydin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus 1 Ratkaisut 1

Kosmologian yleiskatsaus. Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos

Hiukkasfysiikkaa. Tapio Hansson

FYS08: Aine ja Energia

CHEM-A1250 KEMIAN PERUSTEET kevät 2016

QCD vahvojen vuorovaikutusten monimutkainen teoria

Kemiallinen reaktio

Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet

Fysiikan maailmankuva 2015

Ydinfysiikkaa. Tapio Hansson

Luento 1: Sisältö. Vyörakenteen muodostuminen Molekyyliorbitaalien muodostuminen Atomiketju Energia-aukko

Puolijohteet. luku 7(-7.3)

KERTAUSTEHTÄVIEN RATKAISUT

Kiinteiden materiaalien magneettiset ominaisuudet

1-12 R1-R3. 21, 22 T4 Tutkielman palautus kurssin lopussa (Työ 2 ja Työ 3), (R4-R6) Sopii myös itsenäiseen opiskeluun Työ 4 R7 - R8

Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014

Aikaerotteinen spektroskopia valokemian tutkimuksessa

Kvarkeista kvanttipainovoimaan ja takaisin

Transkriptio:

i FYS-1270 Laaja fysiikka IV: Aineen rakenne Laajuus: 7 ECTS Luennot: 56 h Tapio Rantala, prof., SG219 Ti 13 15 SJ204/TB219 8 10 SG312 FirstName.LastName@tut.fi http://www.tut.fi/~trantala/opetus Harjoitukset: 13 x 2 h Ilkka Ruokosenmäki To 10 12 SG312 http:// To 12 14 FC117 Pe 14 16 FC110 Oppikirja: Pohjatiedot: Tipler ja Llewellyn, Modern Physics (Freeman, NY) 6th Edition, Kappaleet 8 13 www.whfreeman.com/tiplermodernphysics6e Laaja fysiikka III: Atomifysiikka Välikokeet: (Pe) 02.03. ja (pe) 04.05.18 Tentti: (Pe) 04.05.2018 AIKATAULU 2018 ii Huhtikuu Maaliskuu Helmikuu Tammikuu VIIKKO Luennot Harj. Huom! 2 Ti 3 Ti 4 Ti 5 Ti 6 Ti 7 Ti 8 Ti 9 10 Ti 11 Ti 12 Ti 13 Ti 14 15 Ti 16 Ti 17 Ti 18 19 1 2 3 4 Pe 5 6 7 8 Pe 1 9 10 11 12 Pe 2 13 14 15 16 Pe 3 17 18 19 20 Pe 4 21 22 23 24 Pe 5 25 26 27 28 Pe 6 1. vk Pe 2.3.2018 29 30 31 32 Pe 7 33 34 35 36 Pe 8 37 38 39 40 Pe 9 41 42 43 44 Pe 45 46 47 48 Pe 49 50 51 52 Pe 53 54 55 56 Pe 10 11 12 13 2. vk ja tentti Pe 4.5.2018 Tenttiviikko Pääsiäisviikko Tenttiviikko

SISÄLTÖ osa 1 iii 8. Statistinen fysiikka... 1 8-1 Klassillinen statistiikka... 2 Boltzmannin jakautuma... 2 Maxwellin nopeusjakautuma... 4 Kineettisen energian Maxwellin jakautuma... 6 Energian tasanjakautumisen periaate ja ominaislämpö... 7 Kaasufaasin molekulaarinen ominaislämpö... 7 Kiinteän aineen ominaislämpö... 9 8-2 Kvanttistatistiikat... 10 Bose Einstein-, Fermi Dirac- ja Boltzmannin jakautumat... 10 Hiukkanen laatikossa ja vapaa hiukkanen... 14 8-3 Bose Einstein-kondensaatio... 15 8-4 Fotoni-kaasu... 17 8-5 Fermioni-kaasun ominaisuuksia... 18 Fermi-energia... 18 Kvantti-degeneroitunut fermioni-kaasu... 20 9. Molekyylien rakenne ja spektrit... 21 9-1 Ionisidos... 22 9-2 Kovalenttinen sidos... 25 Vetymolekyyli-ioni H 2 +... 26 Vetymolekyyli-ioni H 2... 29 Osittainen ioni- ja kovalenttinen sidos... 31 9-3 Molekyylien välisiä sidoksia... 32 Dipoli dipolisidos... 32 9-4 Kaksiatomisten molekyylien energiatasot ja spektrit... 35 Rotaatioenergiatasot... 35 Vibraatioenergiatasot... 37 Emissiospektrit... 39 Absorptiospektrit... 40 9-5 Sironta, absorptio, emissio ja stimuloitu emissio... 41 Sironta... 41 Absorptio ja emissio... 41 Stimuloitu emissio... 42 9-6 LASER ja MASER... 44 Rubiinilaser... 45 Helium neon-laser... 46 Laserin sovellutuksia... 47 10. Kiinteän olomuodon fysiikka... 49 10-1 Kiinteän aineen rakenne... 49 Ionikiteet... 53 Kovalenttiset kiteet... 55 Metallikiteet vapaaelektronimalli... 57 10-2 Johtavuuden klassillinen teoria... 58 Sähkönjohtavuus... 58 skimääräinen vapaa matka ja relaksaatioaika... 59 Klassillisen mallin puutteita... 60 10-3 Metallien vapaaelektronikaasumallin kvanttiteoria... 61 Yksidimensioinen malli... 62 Kolmidimensioinen elektronikaasu... 63 iv

10-4 Johtavuuden kvanttiteoria... 64 Ominaislämpö... 66 10-5 Magnetismi... 67 Paramagnetismi... 67 Diamagnetismi... 69 Ferromagnetismi... 69 Antiferromagnetismi ja ferrimagnetismi... 70 Spintroniikka... 70 10-6 Elektronien energiakaistat (eli -vyöt)... 71 Kiteen periodisuus ja kaistarako (eli vyöaukko)... 71 Johteet, eristeet ja puolijohteet... 75 Yhdistepuolijohteet... 76 Itseispuolijohteet... 77 Varauksenkuljettajien effektiivinen massa... 79 10-7 Seostepuolijohteet... 80 Hall-ilmiö... 82 10-8 Puolijohdeliitos ja sen sovellutuksia... 83 Diodi... 83 Valoa emittoiva diodi, LED, ja aurinkokenno... 86 LASER... 87 Kanavatransistorit... 88 10-9 Suprajohtavuus... 89 Meissner-ilmiö... 90 Suprajohteiden lajijako... 91 BCS-teoria... 93 Korkean lämpötilan suprajohtavuus... 95 Varattu laajennuksille... 97 100 v SISÄLTÖ osa 2 vi 11. Ydinfysiikka... 101 11-1 Nukleonit... 103 11-2 Ytimen perustila... 104 Ytimen koko ja muoto... 104 Stabiilit ytimet... 107 Sidosenergia ja massakato... 108 Ydinspin ja ytimen magneettinen momentti... 110 11-3 Radioaktiivisuus... 112 11-4 Alfa-, beta- ja gamma-hajoaminen... 114 Alfa-hajoaminen... 115 Beta-hajoaminen... 119 Gamma-emissio... 123 11-5 Ydinvoima... 125 Välittäjähiukkasten vaihto... 126 Välittäjähiukkasten todennäköisyystiheys... 128 11-6 Ytimen kuorimalli... 129 11-7 Ydinreaktiot... 131 Energian säilyminen... 131 Vaikutusala... 133 Väliydin... 134 Ytimien viritystilat ydinreaktioissa... 135 Neutronireaktiot... 136 11-8 Fissio ja fuusio... 137 Fissio... 139 Fuusio... 142 Auringon energiantuotto... 144

11-9 Sovellutuksia... 146 Neutroniaktivointianalyysi... 146 Ydinmagneettinen resonanssi... 147 Tietokonetomografia... 149 Radioaktiivinen iänmääritysmenetelmä... 150 12. Hiukkasfysiikka... 153 12-1 Peruskäsitteitä... 154 Antihiukkaset... 154 Feynmanin diagrammit... 156 Leptonit ja kvarkit... 158 12-2 Perusvuorovaikutukset ja välittäjähiukkaset... 161 Vahva vuorovaikutus... 162 Sähkömagneettinen vuorovaikutus... 165 Heikko vuorovaikutus... 166 Gravitaatiovuorovaikutus... 167 Yhteenveto... 168 12-3 Säilymislait ja symmetriat... 169 Hiukkasfysiikan säilymislaeista... 170 12-4 Standardimalli... 171 Kvanttikromodynamiikka (QCD)... 171 Antin "resepti" reaktion vuorovaikutuksen määrittämiseen... 173 12-5 Nobel-iltapäivän hiukkasfysiikkaa... 174 Higgsin bosoni... 174 Symmetriasta ja sen rikkoutumisesta... 175 Lisää Nobel-palkinnoista... 176 vii 13. Astrofysiikka ja kosmologia... 177 13-1 Aurinko... 178 Auringon pinta... 178 Auringon sisäosat ja energiantuotto... 179 13-2 Tähdet... 180 Linnunrata... 180 13-3 Tähtien evoluutio... 182 13-4 Suuren mittakaavan mullistukset... 183 Novat... 183 Supernovat... 183 13-5 Tähtien kohtalo... 184 Valkoiset kääpiöt... 184 Neutronitähdet... 184 Mustat aukot... 184 13-6 Galaksit ja Hubblen laki... 185 13-7 Kosmologia ja gravitaatio... 187 13-8 Maailmankaikkeuden evoluutio... 187 Big Bang... 188 Pimeä aine ja pimeä energia... 189 Muuta Maailmankaikkeuteen liittyvää... 190 Varattu laajennuksille... 192 200 viii

ix "VÄLIKOKEISTA / TENTISTÄ" Valmistautuminen käsitteet, määritelmät ilmiöiden ymmärtäminen: yhteydet toisiinsa ja kokonaisuudet laskurutiini Tehtäviin vastaaminen aloita helpoimmasta kirjoita riittävästi: selitä, perustele, erottele lähtökohdat ja oletukset selitä kaikki symbolit, joita käytät vektorisuureet vektoreina Tentti 5 tehtävää, 3 h tehtävät vaihtelevia: ainakin - 1 helppo 1 "vaikea" - 1 ns. teoriateht. 2 laskuteht. - 1 2 teht. laskuharjoituksista käsitteet on tunnettava