RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Samankaltaiset tiedostot
ORGAANISET LANNOITTEET JA MAAN

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUKSET

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Etelä- Karjalassa

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Porvoo

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

- Potentiaalia innovaatioiksi

Ajankohtaisia vesistöasioita MMM:stä. Vesien- ja merenhoidon neuvottelupäivät Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström MMM 5.9.

Sivuvirrasta nestemäinen kierrätyslannoite luomukasvihuoneisiin

Laatumerkki kierrätyslannoitteille

Resurssiviisas Lapinjärvi

Kuntien rooli vesitaloudessa

MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus

Kansallinen laatujärjestelmä kierrätyslannoitevalmisteille

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Raki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet

Laatujärjestelmä ja kierrätyslannoitteiden sertifiointi biohajoavien jätteiden kierrätyksen edistäjänä

Miten ravinteiden kierrosta saa liiketoimintaa?

Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta. Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

ELY-keskuksen tuet kiertotalouteen

Ravinnekierrätyksen. taustaa ja tilastoja. Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Uusi biotalous maataloudessa Uutta arvoa biotaloudesta? PTT-seminaari, OP Vallila, Helsinki Kyösti Arovuori

Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Järki-lanta loppuseminaari

Sisältö. Puutuhka- ja puhdistamolietepohjaisen metsälannoitteen valmistusmahdollisuudet 11/6/2018

Suomen ravinnerikkaiden biomassojen kestävän käytön toimintasuunnitelman

Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Pirkanmaan Bioenergiapäivä Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy

Kiertotalous maataloudessa

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön hanke. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Raki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä. Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla Anni Karhunen YM

Lannan ravinteet kiertoon. Nautaparlamentti Tampere Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE

Lannan matka jätteestä myyntituotteeksi

Jäteveden fosforin talteenotto ja kierrättäminen - teknologiat ja ohjauskeinot I Anna Mikola, Tanja Pihl, Kati Berninger

Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura)

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Alueet ja kasvupalvelut -osasto

Kierrätyslannoitteille laatujärjestelmä

Älykäs ja ekologinen

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Ravinteiden kierrätyksen nykytila ja suositukset ohjauskeinojen kehittämiseksi Suomessa

Uusi työkalu kiertotalouden edistämiseen FISS -teolliset symbioosit Suomessa

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

KIERTOTALOUS käytäntöön

Biokaasusektorin viestit vaaleihin 2019

Mikä on Demotehdas? Etelä-Pohjanmaa

Etelä-Karjala: Kiertotalouden tiekartta

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

MATO-tutkimusohjelman teemat ja tavoitteet

Ympäristöhankkeet hanketorilla. Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Tampere

Kiertotalous. toimenpiteet. Visa Niittyniemi vesistöpäällikkö, toiminnanohjauspäällikkö

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut ja alueohjaus-ryhmä

Luomuliiton ympäristöstrategia

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

KUNTIEN RAVINNEKIERRÄTYS

Biomassa-atlas kokoaa tiedot Suomen metsä ja peltobiomassoista

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Maaseudun kehittämisohjelma

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kansallinen laatujärjestelmä kierrätysravinteista prosessoiduille lannoitevalmisteille

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Biotalous, kestävää ja vastuullista liiketoimintaa Satakuntaliitto Elintarvike TKI, yrityskehittäjä Heikki Perko

- KASVAVA MAHDOLLISUUS

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista

Ravinteet puhtaasti kiertoon

Onnistumisia teollisuusyrityksissä FISS:in avulla. Paula Eskola, Motiva Oy Kiertotalouden perusteet teollisuusyrityksille 30.5.

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Materiaalivirtakatsaus. Materiaalivirtojen liiketoimintapotentiaalit sekä kiertotalouskeskusten rooli potentiaalin hyödyntämisessä

Case: Jokimaan Kaasu ja Kakka

Maaseudun kehittämisohjelma Tavoitteista tuloksiin

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Transkriptio:

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET Mikko Rahtola Erityisasiantuntija Luonnonvarakeskus Mikko.rahtola@luke.fi p. 0295324701

LUENNON SISÄLTÖ: Maatalouden iso muutos fossiilitaloudesta biotalouteen Hallitusohjelman bio- ja kiertotalouden strategia Rahoitusta ravinteiden kierrätyksen innovaatioihin rahoitettuja yrityksiä esimerkkejä kierrätysravinteiden saatavuudesta Suomi-Ruotsi Mitä ongelmia kierrätyslannoitteilla halutaan ratkaista? Agroekologiset symbioosit videoesimerkkejä

RAVINTEET - STRATEGINEN VALINTA Hallitusohjelma - Vaikuttavuustavoitteet vuoteen 2025 asti

HALLITUSOHJELMAN TAVOITTEET: Hallitusohjelman tavoitteena on, että Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla vähintään 50 % Suomessa syntyvästä lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä on kehittyneen prosessoinnin piirissä vuoteen 2025 mennessä. Hankkeen laajana tavoitteena on edistää ravinteiden kierrätystä niin, että erityisesti lannan ja jätevesilietteiden ravinteet hyödynnetään tehokkaasti. Hankkeen tavoitteena on edistää ravinteiden kierrätyksen ja uusiutuvan energian tuotannon uutta osaamista, teknologiaa ja palveluja, joista syntyy myös kansainvälistä liiketoimintaa ja talouskasvua. Näiden avulla markkinoille saadaan lisää turvallisia ja kilpailukykyisiä kierrätyslannoitevalmisteita sekä vähennetään samalla ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta.

MUITA RAHOITUSLÄHTEITÄ Maaseutuohjelman ympäristökorvaukset n. 1,6 miljardia / 7v Valumavesien hallinta Suojavyöhykkeet Talviaikainen kasvipeitteisyys Kerääjäkasvit Lietelannan käyttö Ravinteiden ja orgaanisten ainesten kierrätys Maaseutuohjelman Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus (Biotalousstrategia 2015-2017), 2017: 3 M, Koordinointi: Varsinais-Suomen ELY-keskus Kohdennettu VAR-ELY, Uusimaa, Satakunta, EPO-ELY, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa Tämä rahoitus jo käytetty Katso myös: http://www.biotalous.fi/biotalouden-rahoituslahteet/

MAATALOUDEN SUURIMMAT KESTÄVYYSVAJEET Öljyriippuvuus (N-lannoitteet, kuivatus, moottori-pö, lämmitys) EU:n valkuaiskasviomavaraisuus vain 15 % => suuri ravinnevirta ulkopuolelta Maaperän humuksen (hiilen) väheneminen, 30 vuotta 25 % Kotieläintuotannon ja kasvintuotannon yhteyden katkeaminen ja lantamäärien kasaantuminen + lihan lisääntynyt kulutus (kolminkertaistunut 60 vuodessa) 25.10.2017 Sivu 7

MISSÄ PIILEVÄT SUURIMMAT RAVINNEMÄÄRÄT JA MITEN NIIDEN KÄYTTÖÄ VOISI PARANTAA? Metsäpohja Metsäbiomassa Peltomaa Peltobiomassa Järvimuta ja merisedimentit Vesikasvit ja eläimet Kotieläinten lanta Tuhka Yhdyskuntajätevesiliete Metsäteollisuuden sivuvirrat Elintarviketeollisuuden sivuvirrat Muun teollisuuden sivuvirrat 25.10.2017 Sivu 9

MINKÄLAISIA MENETELMIÄ? Separointia Materiaalivirtojen lajittelua tai yhdistämisiä Prosessiteknisiä ratkaisuja Haitta-aineiden minimointia tai vähentämistä Biohajoavuuden parantamista tai säilöntaratkaisuja Kemian ja mikrobiologian sekä olosuhteiden optimoinnin avulla tapahtuvaa prosessien tehostamista Agronomisia sovelluksia Digitalisaation hyödyntämistä tiedonkulussa 25.10.2017 Sivu 10

TULOKSENA Vähemmän ympäristöhaittoja (N,P,S) Kaupallisia kierrätyslannoitteita Säilyviä, levitettäviä, oikea koostumus ja liukoisuus, käsiteltävyys Sivuvirroille lisäarvoa Jäte-> sivuvirta-> energia-> rehu-> elintarvike- > lääke-> jne Palvelumalleja, innovaatioita, osaamista Verkostoja, alueellisia symbiooseja Vientimahdollisuuksia 25.10.2017 Sivu 11

ISOT HAASTEET: ENERGIA, RUOKATURVALLISUUS, TYÖPAIKAT JA MAAPERÄN HIILI Suomen energiaomavaraisuus nyt vain n 30 %!! Uusiutuvien energialähteiden avulla nostettavissa 50-60 % => paljon kierrätettäviä ravinteita Vuosittainen 4 lisäys maaperän hiileen riittäisi pysäyttämään ilmastonmuutoksen Puukuidut, biohiili, hitaasti hajoava orgaaninen aines 100 000 uutta työpaikkaa arvioitu vuoteen 2025 biotalouden avulla 25.10.2017 Sivu 12

Taustatietona apuna: Lynet-selvitys 6/2017 Biomassa-atlas kesä 2017

Videoesimerkkejä Pasrea https://drive.google.com/file/d/0b86qq_d997bdv1dvsvl1emhddws/view Sybimar https://www.youtube.com/watch?v=_joxq9pmvrq Palopuron symbioosi http://blogs.helsinki.fi/palopuronsymbioosi/ Biolaitepäivien esitykset: https://www.biolaitosyhdistys.fi/6

Yrityksiä ja tuotteita http://www.elykeskus.fi/web/ely/ra hoitetuthankkeet#.wfhkghr DJZj http://www2.jordbru ksverket.se/downlo ad/18.4887ac50152 439e548418b16/145 2846828051/ovr376v 2.pdf

Bioenergiasta syntyy sivuvirtoja => tulevaisuuden lannoitteita

ALUEELLINEN RAVINNESUUNNITTELU CASE KYMIJÄRVI, PÄIJÄT-HÄME TAUSTATIETOA KOKO SUOMI: KOKONAISFOSFORIN KUORMITUS MAATALOUS 1,1 KG/HA/A METSÄTALOUS 0,47 KG/HA/A LUONNONHUUHTOUMA-ALUEET 0,05 KG/HA/V KOKONAISTYPEN KUORMITUS MAATALOUS 15 KG/HA/A METSÄTALOUS 5,8 KG/HA/A LUONNONHUUHTOUMA-ALUEET 1,3 KG/HA/V (TATTARI YM 2015) (LAUNIAINEN YM 2014) Matti Kotakorpi, Ympäristösuunnittelija, Lahti 14.2.2017 Sivu 20

ALUEELLINEN RAVINNESUUNNITTELU 14.2.2017 Sivu 21

MITEN EDETÄ? Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen Idea! Hanke koordin aattorit Rahoitusneuvon-ta Biomassa Partnerit Rahoituskanavan valinta Toteutus Raati -päätös 25.10.2017 Sivu 23

25.10.2017 Sivu 25