EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.1.2018 COM(2018) 26 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EU:n standardointipolitiikan toteuttamisesta ja eurooppalaisten standardien vaikutuksesta EU:n toimintalinjoihin {SWD(2018) 15 final} FI FI
JOHDANTO EU:n ja sen kansainvälisten kauppakumppaneiden taloudellinen toimintaympäristö on muuttumassa. Rajat perinteisen tuotannon, digitoinnin ja palvelujen välillä hämärtyvät entisestään, ja digitaaliratkaisuja sisällytetään asteittain maailmanlaajuisiin teollisiin arvoketjuihin. Tämän talouden realiteetin ja sen asettamien haasteiden vuoksi komission olisi yhdessä muiden toimielinten kanssa määriteltävä EU:n politiikanalojen ja lainsäädännön standardoinnin painopisteet. Vastatakseen näihin haasteisiin komissio esitti kesäkuussa 2016 antamassaan tiedonannossa Eurooppalaiset standardit 2000-luvulle (jäljempänä tiedonanto ) 1 uuden vision eurooppalaisesta standardointijärjestelmästä. Tiedonannossa esitetyssä uudessa visiossa mennään pidemmälle kuin EU:n perinteisessä standardien käsittelytavassa, jossa keskityttiin lähinnä EU:n tasolla tarvittavan yhdenmukaistamisen tekniseen tukeen. Uudessa visiossa painotetaan sitä, miten standardoinnilla voidaan osaltaan vaikuttaa yhteiskunnallisiin haasteisiin ja EU:n toimintapolitiikkoihin, kuten innovoinnin edistämiseen, laadun ja turvallisuuden parantamiseen, työpaikkojen ja kasvun lisäämiseen, maailmanlaajuisten arvoketjujen tukemiseen ja sisämarkkinoiden kehittämiseen. Laajan poliittisen tuen lisäksi tiedonannossa esiteltiin uusia aloitteita edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi eurooppalaisessa standardointijärjestelmässä. Tällaisia ovat erityisesti yhteinen standardointialoite 2 (JIS) ja ehdotus 3 käynnistää toimielinten välinen vuoropuhelu lainsäätäjien kanssa. Lisäksi huhtikuussa 2016 komissio asetti tieto- ja viestintätekniikan standardointia koskevat prioriteetit ja ehdotti konkreettisia toimia tiedonannossaan Tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteetit digitaalisilla sisämarkkinoilla (jäljempänä tieto- ja viestintätekniikkaa koskeva tiedonanto ) 4 strategisen kahden pilarin lähestymistavan pohjalta. Ensimmäisessä pilarissa komissio määritti viisi prioriteettialaa, joilla kiireellisten toimien katsottiin olevan tarpeen. Toisessa pilarissa komissio ehdotti korkean tason prosessia toimien toteuttamiseksi ja sen selvittämiseksi, miten tuotoksissa on edistytty, sekä tarvittaessa prioriteettien mukauttamiseksi 5. Yksi standardoinnin tärkeimmistä periaatteista on avoimuus, joka edellyttää, että otetaan käyttöön välineitä, joilla viestitään ja jaetaan tietoja asianomaisten osapuolten kesken. 1 COM(2016) 358 final. 2 C(2016)3211 Yhteisessä standardointialoitteessa esitellään yhteinen visio eurooppalaisesta standardoinnista, jonka tarkoituksena on priorisoida ja modernisoida nykyistä eurooppalaista standardointijärjestelmää entistä paremmin sekä pyrkiä toimittamaan standardointituotteita nopeasti. Siinä tuetaan Euroopan komission kymmenen prioriteetin ja muiden poliittisten tavoitteiden olennaisia näkökohtia ja otetaan huomioon erilaisten valmiuksien jakautuminen EU:n ja jäsenvaltioiden välillä. EU voi tämän avulla toimia entistä vahvemmin eteenpäin vievänä voimana maailmanlaajuisessa standardointiympäristössä. 3 Ks. asiakirja COM(2016) 358 final, s. 4. 4 COM(2016) 176 final. 5 Edistyksestä kerrotaan liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa. 1
Eurooppalaisessa standardoinnissa tämä on tähän mennessä toteutettu eurooppalaista standardointia koskevalla unionin vuotuisella työohjelmalla 6 ja tieto- ja viestintätekniikan säännöllisesti päivitettävällä 7 standardointisuunnitelmalla 8. Tämän kertomuksen tavoitteena on selvittää, miten aikaisempien eurooppalaista standardointia koskevien unionin vuotuisten työohjelmien, tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteetteja digitaalisilla sisämarkkinoilla koskevan tiedonannon 9 (jäljempänä tieto- ja viestintätekniikkaa koskeva tiedonanto ) ja yhteisen standardointialoitteen yksittäiset toimet ja toimijat ovat tähän saakka vaikuttaneet tiedonannossa asetettuihin tavoitteisiin. Kertomus on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa käsitellään uuden vision poliittisia näkökohtia ja toisessa yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Sen liitteenä on komission yksiköiden valmisteluasiakirja, jossa tarkastellaan yksityiskohtaisesti edellä mainittujen eurooppalaista standardointia koskevien unionin vuotuisten työohjelmien eri toimien ja muiden käynnissä olevien toimien edistymistä. Tällä kertomuksella pyritään tukemaan tiedonannossa tarkoitettua toimielinten välistä vuoropuhelua, jota komissio käy lainsäätäjien kanssa tiedonannon antamista seuraavina kuukausina ja jonka tarkoituksena on luoda perusta vuoden 2019 eurooppalaista standardointia koskevan unionin vuotuisen työohjelman laadinnalle. UUDEN VISION POLIITTISET NÄKÖKOHDAT 1. Innovoinnin edistäminen 10 Standardit tunnustetaan innovoinnin moottoreiksi. Standardoinnissa keskeinen innovointiväline on asiaa koskevien tieteellisten ja teknisten tietojen käsittely, mikä tunnetaan paremmin esinormatiivisena tutkimuksena, joka johtaa standardin laatimiseen. Asetuksella EU N:o 1025/2012 11 (jäljempänä asetus ) vahvistettiin toimintakehys standardoinnin annettua lisää vauhtia innovoinnille Euroopassa. Komissio on vuodesta 2016 yhdessä muiden sidosryhmien kanssa yhteistä standardointialoitetta koskevan toimen yhteydessä tehostanut toimiaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi kytkemällä tutkimusta ja innovointia standardointiin 12. 6 Julkaistaan vuosittain heinäkuussa, viimeisin versio COM(2017) 453. 7 Komissio julkaisee vuosittain tieto- ja viestintätekniikan säännöllisesti päivitettävän standardointisuunnitelman, jolla EU:n politiikkaa tukevat tieto- ja viestintätekniikan standardointitarpeet kootaan yhteen asiakirjaan. Se tavoittaa sekä eurooppalaiset standardointiorganisaatiot että kansainväliset ja maailmanlaajuiset standardointielimet, jotka voivat vastata ehdotettuihin toimiin ja tukea asiaa koskevia poliittisia tavoitteita standardointituotteilla. 8 http://ec.europa.eu/growth/content/2017-rolling-plan-ict-standardisation-released-0_fi 9 COM(2016) 176 final. 10 COM(2011) 311 final. 11 Ks. myös 5 artiklan 2 kohta, 9 artikla ja 15 artiklan 1 kohdan c alakohta. 12 Yhteinen standardointialoite, toimi 2. 2
Tiiviin ja ajantasaisen vuorovaikutuksen varmistaminen tutkimuksen ja kehityksen (T&K) sekä standardoinnin välillä on keskeinen tekijä, jolla helpotetaan innovatiivisten tuotteiden pääsyä markkinoille. Horisontti 2020 -ohjelmassa kiinnitetään myös edelleen huomiota tutkimushankkeiden ja standardointiprosessien väliseen suhteeseen, erityisesti sisällyttämällä standardointitoimet tutkimushankkeisiin ja tunnustamalla niiden mahdollisuus edistää tutkimuksen ja T&K-tulosten vaikutuksia. Lukuisia esinormatiivisia toimia, joilla tuetaan lääkinnällisiä laitteita, ympäristönsuojelua, hiilestä vapautumista, energiatehokkuutta ja metrologiaa, kehitetään Horisontti 2020 -ohjelmaan kuuluvissa vuorovaikutteisia älykkäitä liikennejärjestelmiä (C-ITS), kyberturvallisuutta ja digitaalista yksityisyyden suojaa 13, nanoteknologiaa, kehittyneitä materiaaleja, bioteknologiaa, energiaa, mukaan lukien polttokennot ja vety, turvallista yhteiskuntaa ja kehittynyttä valmistusta ja prosessointia koskevissa hankkeissa. Käynnissä olevalla esinormatiivisella tutkimuksella edistetään myös osaltaan turvatuotteiden ja -järjestelmien yhdenmukaistettuja sertifiointijärjestelmiä. Komissio tekee yhteistyötä eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden ja muiden standardeja laativien organisaatioiden, foorumien ja yhteenliittymien sekä asianomaisten sidosryhmien kanssa mahdollisissa toimissa, joilla parannetaan tieto- ja viestintätekniikan standardointiympäristöä. Näihin sisältyvät avoimen lähdekoodin yhteisöjen ja standardointiyhteisöjen välisen vuorovaikutuksen edistäminen ja standardin soveltamisen kannalta olennaisten patenttien tasapainoisen, selkeän ja ennustettavan eurooppalaisen lisensointikehyksen määrittäminen. Komissio antoi jälkimmäistä koskevan tiedonannon marraskuussa 2017 14. Komissio käyttää laajasti Horisontti 2020 -ohjelmaa standardointia edistävien tutkimus- ja innovointihankkeiden rahoittamiseen ja tekee yhteistyötä eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden kanssa toimissa, joilla kavennetaan tutkimuksen, innovoinnin ja standardoinnin välistä kuilua. Horisontti 2020 -ohjelman julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ovat tärkeitä keskeisten digitaalisen teknologian osatekijöiden kehittämisen kannalta. Laajamittaisissa pilottihankkeissa valmistellaan kattavaa käyttöönottoa testausympäristöjen, testauslaitteiden ja pilottilinjojen avulla sekä tuotetaan tietoa ja edistetään standardointiprosesseja. Jäsenvaltioiden ja teollisuuden antaman alustavan palautteen perusteella on yksilöity teollisiin alustoihin liittyviä aloitteita, jotka koskevat verkkoyhteyksillä varustettuja älykkäitä tehtaita, terveydenhuoltoa, älykästä maataloutta, verkkoon liitettyä ja automatisoitua liikkumista, älykästä energiaa sekä monialaisia teollisia tietoalustoja ja esineiden internet -alustoja. 13 COM(2017) 477 final. 14 COM(2017) 712 final. 3
Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevasta unionin strategiasta annetussa tiedonannossa 15 todetaan, että standardointi ja yhteentoimivuus ovat olennaisen tärkeitä erityisesti sähköisen liikenteen kannalta, jotta voidaan hyödyntää sisämarkkinoiden laajuutta ja poistaa kaikkialla EU:ssa esteitä sähköajoneuvojen lataamiselle. Komissio on antamassa monista komission delegoiduista asetuksista ensimmäisen, jolla täydennetään viittauksia vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta annetun direktiivin 2014/94/EU liitteessä II vahvistetuissa teknisissä eritelmissä tarkoitettuihin standardeihin tai saatetaan ne ajan tasalle. 2. Tavaroiden ja palvelujen laadun, turvallisuuden, turvatoimien ja kestävyyden parantaminen Tehokkaalla standardointipolitiikalla edistetään osaltaan lakisääteisten turvallisuusvaatimusten täyttämistä kehittämällä asiaa koskevia huippulaatuisia teknisiä eritelmiä ja laatimalla yleisesti hyväksyttyjä testausmenetelmiä, joilla mitataan sitä, miten tavarat ja palvelut täyttävät säädetyt laatua, turvallisuutta, turvatoimia, energiaa ja materiaalitehokkuutta koskevat arvot. Laatua, turvallisuutta, turvatoimia ja kestävyyttä koskevat tavoitteet ovat yleensä toisiaan täydentäviä, mutta ne voivat joissakin tapauksissa olla myös keskenään ristiriitaisia. Jatkuvana haasteena on standardointityön tavoitteiden saavuttaminen mahdollisuuksien mukaan tasapuolisella ja toisiaan tukevalla tavalla. 2.1. Laatu Parantaakseen palvelujen laatua komissio on pyytänyt eurooppalaisia standardointiorganisaatioita 16 laatimaan eurooppalaisia standardeja postipalvelujen kaltaisilla aloilla, joilla standardit ovat osaltaan edistäneet pakettien jakelualan kehitystä, sekä horisontaalisia palveluja koskevia standardeja, joita Euroopan standardointikomitea CEN kehittää auttaakseen palvelujentarjoajia esimerkiksi. mittaamaan suoritustaan. Metrologian alalla äskettäin pyydettyjen eurooppalaisten standardien 17 odotetaan parantavan mittausten laatua, erityisesti veden ja lämpöenergian mittauksen, sekä uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähkön hajautettua tuotantoa ja sähkön siirtoa sähköajoneuvoihin ja sähköajonevoista. 2.2. Turvallisuus Turvallisuus on Euroopan standardoinnin keskeinen ala. Noin 60 prosentissa komission standardointipyynnöistä kyse on turvallisuudesta, mikä kuvaa turvallisuuden vaikutusta EU:n kansalaisten jokapäiväiseen elämään. EU:n yhdenmukaistetussa lainsäädännössä sekä 15 COM(2016) 501 final. 16 Euroopan standardointikomitea CEN, Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea CENELEC ja Euroopan telealan standardointilaitos ETSI. 17 Ks. yksityiskohtaiset tiedot liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa. 4
yleisessä tuoteturvallisuusdirektiivissä 18, jolla varmistetaan satojen tuotteiden turvallisuus EU:n markkinoilla, tukeudutaan yhdenmukaistettuihin standardeihin ja muihin EU:n lainsäädäntöä tukeviin standardeihin 19 lainsäätäjän turvallisuusvaatimusten noudattamisen varmistamiseksi. Hiljattain annetut standardit tukevat yhdenmukaistamista monilla eri aloilla, esimerkkeinä lasten turvallisuus ja henkilösuojaimet. Hiljattain annetussa lasten turvallisuutta koskevassa eurooppalaisessa standardissa määritetään valaisimia koskevat turvallisuusvaatimukset, joilla estetään lapsia käyttämästä sytytysmekanismia. Lisäksi äskettäin annetuissa vauvan kantovälineitä koskevissa standardeissa varmistetaan, että komponentit eivät ole lasten ulottuvilla. Standardoinnissa on asetettu tekniset vaatimukset lasersäteilyltä suojaaville silmiensuojaimille, joilla työntekijöitä suojataan vahingossa tapahtuvalta altistumiselta lasersäteilylle. 2.3. Turvatoimet Kun otetaan huomioon sekä tekninen että kansainvälinen poliittinen kehitys, turvatoimista on tulossa yhä tärkeämpi EU:n politiikan ala. Turvatoimien yhteydessä komissio on vuodesta 2016 lähtien määrittänyt standardointitarpeita kriisinhallinnan sekä kemiallisen, biologisen, radiologisen ja ydinasepuolustuksen alalla ja pyytänyt Euroopan standardointikomiteaa laatimaan asiaa koskevat standardit. Lisäksi Horisontti 2020 -ohjelman kautta on aloitettu esinormatiivinen tutkimus lukuisilla aloilla, joihin liittyy turvauhkia, kuten kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvia säteily- tai ydinuhkia. Tieto- ja viestintätekniikan alalla komissio on käynnistänyt sisäänrakennettua yksityisyyden suojaa koskevan standardointipyynnön auttaakseen valmistajia ottamaan tietosuojavaatimukset johdonmukaisesti huomioon. 2.4. Kestävyys Kestävyys on Euroopan standardoinnin tärkeä pitkäaikainen tavoite. Standardeja tarvitaan, jotta voidaan toteuttaa EU:n keskeisiä painopisteitä, kuten unionin energiapolitiikkaa, ja sen tutkimus- ja innovointistrategiaa Nopeampaan puhtaan energian innovointiin 20 joka kattaa toimet, joilla hillitään ilmastonmuutosta ja sopeudutaan siihen sekä siirrytään vähähiiliseen energiajärjestelmään. Vuosina 2016 21 ja 2017 22 komissio pyysi eurooppalaisia standardointiorganisaatioita laatimaan standardeja, jotka koskevat ympäristöasioiden hallintajärjestelmiä, pakkauksia ja pakkausjätteitä, polyaromaattisia hiilivetyjä, 18 Direktiivi 2001/1/EY. 19 Kuten standardit, joiden viitetiedot on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä direktiivin 2001/95/EY mukaisesti. 20 COM(2016) 763. 21 COM(2016) 357. 22 COM(2017) 453. 5
ympäristöasioiden hallintaa, ekosuunnittelua ja energiamerkintää, vesipuitedirektiiviä, kasvihuonekaasupäästöjä, torjunta-aineiden levittämistä, höyryn talteenottolaitteistoja, paristoja, vihreää vetyä, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, pyrolyysiöljyjä, leviä, rakennusten energiatehokkuuden parantamista, vihreän infrastruktuurin käyttöönottoa, ilman laatua ja päästöjen vähentämistä. Nämä pyynnöt ovat perustuneet nykyisiin oikeudellisiin ja poliittisiin kehyksiin, ja niissä noudatetaan näissä kehyksissä asetettuja kriteereitä. Ympäristöystävällisten tekniikoiden esteiden poistamiseksi jäähdytyksessä, ilmastoinnissa sekä lämpöpumpuissa ja solumuoveissa komissio on pyytänyt, että Euroopan standardointikomitea CEN ja Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea CENELEC laativat asiaa koskevat standardit. 3. Työpaikkojen ja kasvun edistäminen Standardointi on alhaalta ylöspäin suuntautuva prosessi, jossa teollisuuden, valtion ja tieteen edustajia ja muita sidosryhmiä voidaan tuoda yhteen, minkä ansiosta standardeille saadaan sidosryhmien laaja hyväksyntä. EU:lle standardit ja standardointi ovat selkeä strateginen voimavara, jolla turvataan EU:n kilpailukyky, ja keskeisiä välineitä, joilla edistetään innovointia ja kehitystä sisämarkkinoilla. Standardeilla ja standardoinnilla on yleisesti todettu olevan tärkeä rooli talouskasvun tukemisessa, sillä ne parantavat tuottavuutta ja kilpailukykyä ja edistävät innovointia ja hyvinvointia. Ne tarjoavat myös keinoja, joilla EU voi säilyttää johtoasemansa teknisessä kehityksessä ja maailmanlaajuisessa kaupassa. Vaikka Ranskan, Saksan, Yhdistyneen kuningaskunnan ja muiden suorittamissa kansallisissa tutkimuksissa 23 osoitetaan, että standardeilla ja standardoinnilla vaikutetaan EU:n yritysten kilpailukykyyn, standardien ja standardoinnin vaikutuksia on vaikea havaita laajemmin Euroopan tasolla. Tätä kysymystä pohdittiin uudelleen yhteisen standardointialoitteen yhteydessä käydyissä keskusteluissa EU:n standardointipolitiikan vuotuisen hallinnointisyklin näyttöperustan parantamiseksi. Komissio on myöntänyt, että on tärkeää ymmärtää paremmin standardien ja standardoinnin vaikutuksia talouteen ja yhteiskuntaan, ja toteaa aikovansa käynnistää tutkimuksen vuoden 2017 eurooppalaista standardointia koskevassa unionin vuotuisessa työohjelmassa 24. Aihe on laaja, ja standardien ja standardoinnin (taloudellisten) vaikutusten mittaamiseen liittyy menettelyllisiä haasteita, kuten myös sellaisten tietojen keräämiseen, joilla standardien ja standardoinnin vaikutukset ja ulkoiset makrotaloudelliset, alakohtaiset ja yrityskohtaiset vaikutukset voitaisiin ilmaista rahana. Kun nämä näkökohdat otetaan huomioon, komissio on tänä vuonna käynnistänyt toteutettavuustutkimuksen yhteistyössä kansallisten 23 DIN (2000): Economic Benefits of Standardisation, 3 volumes. Berlin: Beuth. (vuoden 2011 laitos); DTI (2005): The Empirical Economics of Standards, DTI ECONOMICS PAPER NO.12. London and AFNOR (2009) The Economic Impact of Standardisation Technological Change, Standards and Long-Term Growth in France. Paris. 24 COM(2016) 357. 6
standardointielinten ja tutkimuksen piiriin kuuluvan yhteistä standardointialoitetta koskevan toimen 25 muiden osallistujien kanssa. Sen tarkoituksena on arvioida lisäselvitystä tutkimuksen toteuttamisesta. 4. Maailmanlaajuisten arvoketjujen tukeminen Eurooppalaisella standardointijärjestelmällä on keskeinen rooli, kun eurooppalaisia yrityksiä ja pk-yrityksiä autetaan laajentamaan toimintaansa Euroopan ulkopuolelle ja kun varmistetaan maahan tuotujen tuotteiden ja palvelujen laatu ja turvallisuus. Tästä esimerkkinä voidaan mainita eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden ja kansainvälisten standardointiorganisaatioiden, kuten ISOn 26 ja IEC:n 27, väliset sopimukset sekä maailmanlaajuiset kumppanuudet, kuten kolmannen sukupolven kumppanuushanke (3GPP) 28 ja onem2m 29 -organisaatio. Komissio on myös vuodesta 2016 pyrkinyt edistämään eurooppalaista sääntelymallia tukemalla vapaaehtoisia standardeja ja sen läheistä yhteyttä kansainväliseen standardointiin kolmansissa maissa yhteistä standardointialoitetta koskevan kehyksen perusteella.30 Komissio on myös käynnistänyt suorat vuoropuhelut ISOn ja IEC:n kanssa tavoitteenaan maksimoida samanlaisten eurooppalaisten ja kansainvälisten standardien antaminen ja näin taata Euroopan kuluttajille mahdollisimman korkeatasoinen suoja. Standardointi on kolmansien maiden kanssa käytävien EU:n vapaakauppasopimusneuvottelujen keskeinen osa-alue. Komissio pyytää kumppaneitaan sitoutumaan siihen, että huippulaatuisia kansainvälisiä standardeja käytetään keskeisiin tuotteisiin ja palveluihin vaikuttavien säädösten perustana, jotta voidaan taata EU:n kansalaisten turvallisuus ja parantaa EU:n yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Vapaakauppasopimuksia koskevat neuvottelut, joissa standardoinnilla oli tärkeä sija, on äskettäin saatu päätökseen, ja ne kattavat EU:n sopimukset Kanadan (CETA, joka tuli väliaikaisesti voimaan 21. syyskuuta 2017), Singaporen ja Vietnamin (neuvottelut ovat päättyneet) ja Japanin (periaatesopimus tärkeimmistä kohdista) kanssa. Jotta voidaan hyödyntää paremmin suurimpien kehittyvien markkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia, kaksi Kiinaan ja Intiaan lähetettyä EU:n standardoinnin asiantuntijaa (jotka komissio, EFTA ja kolme eurooppalaista standardointiorganisaatiota ovat yhdessä rahoittaneet) ovat toteuttaneet standardointijärjestelmään liittyviä tiedotustoimia ja toimittaneet markkinoihin ja sääntelyyn liittyviä tietoja tietyiltä markkinoiden kannalta tärkeiltä aloilta. Koska Kiinaan lähetettyä eurooppalaista standardoinnin asiantuntijaa 25 Toimi 1: Tutkimus taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista sekä standardien saatavuudesta EU:ssa ja EFTAn jäsenvaltioissa. 26 Kansainvälinen standardoimisjärjestö. 27 Sähköalan kansainvälinen standardisointijärjestö. 28 http://www.3gpp.org/ 29 http://www.onem2m.org/ 30 Yhteinen standardointialoite, toimi 13. 7
(SESEC) koskevan hankkeen nykyinen vaihe päättyy joulukuussa 2017, komissio tekee yhdessä hankekumppaneidensa kanssa työtä, jotta hanketta voitaisiin jatkaa vuonna 2018. Tieto- ja viestintätekniikan eurooppalaisen standardoinnin kansainvälisen ulottuvuuden osalta Horisontti 2020 -ohjelman yhteistyö- ja tukitoimilla sekä ulkopolitiikan välineen toimilla vahvistetaan EU:n läsnäoloa perustamalla kansainvälisen standarditoiminnan seurantakeskus ja rahoitusväline, jolla tuetaan eurooppalaisten asiantuntijoiden osallistumista kansainväliseen tieto- ja viestintätekniikan standardointiin, ja edistämällä eurooppalaista standardointia muilla alueilla. Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissiossa keskusteltiin muun muassa turvallisuuteen liittyvästä standardoinnista, ja tarkoituksena oli vahvistaa EU:n läsnäoloa ja sidosryhmien sitoutumista turvallisuuskysymyksiin. Afrikan manner tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia standardointiyhteistyöhön. EU:n ja Afrikan yhteinen strategia voi tarjota kehyksen Afrikan laajuisen standardointijärjestelmän kehittämiselle tukemalla teknisesti Afrikan laajuisten markkinoiden yhdentymistä. Vuonna 2016 komissio tuki CENin ja CENELECin yhteistyötä afrikkalaisten standardointiorganisaatioiden (ARSO, AFSEC) kanssa, minkä tarkoituksena oli asettaa standardointi keskeiseen asemaan marraskuussa 2017 pidettävän EU:n ja Afrikan huippukokouksen etenemissuunnitelmassa. Yhtenäiset afrikkalaiset markkinat, joita tuetaan eurooppalaisella standardointimallilla, hyödyttävät kumpaakin kumppania. 5. Kuluja aiheuttavan hajanaisuuden välttäminen sisämarkkinoilla Kullakin eurooppalaisella standardilla korvataan yksi standardi tai kansallisten standardien ryhmä kussakin jäsenvaltiossa. Tämä helpottaa yritysten ja kansalaisten elämää auttamalla luomaan nykyaikaisia julkisia palveluja ja vähentämään hallinnollista taakkaa ja vaatimusten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia. Eurooppalaisten standardien oikea-aikainen kansallinen täytäntöönpano ja niitä koskevien (mahdollisten) viittausten esittäminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL) on välttämätöntä markkinoiden tarpeiden täyttämiseksi. Eurooppalaisten standardien (EU:n lainsäädäntöä ja politiikkaa tukevat eurooppalaiset standardit ja muut eurooppalaiset standardit) keskimääräinen täytäntöönpanoaste EU28:ssa on noin 99 prosenttia (vaihtelee 93 prosentista 100 prosenttiin eri jäsenvaltioissa). Vuonna 2013 tehdyt lainsäädäntömuutokset, erityisesti hiljattain käyttöön otetut komission velvoitteet, jotka koskevat eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden laatimien yhdenmukaistettujen standardien tarkastamista, ovat vaikuttaneet yhdenmukaistettujen standardin viitetietojen julkaisemiseen Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tämä on johtanut julkaisemattomien viitetietojen määrän kasvuun. Monet standardointialan sidosryhmät arvostelivat myöhemmin sitä, että tilanne loi oikeudellista epävarmuutta ja tarpeettomia lisäkustannuksia Euroopan teollisuudelle. Tilannetta tarkasteltiin uudelleen vuonna 2017 komission sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta (REFIT) koskevan ohjelman 8
yhteydessä tarkoituksena tarkastella yhdenmukaistettujen standardien julkaisemattomien viitetietojen määrää ja lisätä viitetietojen julkaisemisprosessin avoimuutta ja vastuullisuutta. REFIT-foorumin 31 suositusten pohjalta komissio ja eurooppalaiset standardointiorganisaatiot ovat laatineet ja hyväksyneet toimintasuunnitelman yhdenmukaistettujen standardien viitetietojen oikea-aikaisesta julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä 32. TIIVIS YHTEISTYÖ SIDOSRYHMIEN KANSSA Komissio on täysin tietoinen siitä, ettei pelkästään prioriteettien asettaminen riitä. Onnistuminen riippuu myös laajan sidosryhmäpohjan korkean tason sitoutumisesta standardointiin. Tähän kuuluvat teollisuus, standardeja laativat organisaatiot, tutkimusyhteisö sekä muut EU:n toimielimet ja kansalliset viranomaiset. Standardi perustuu liikesuhteessa olevien kumppaneiden väliseen vapaaehtoiseen yhteistyöhön, ja sen tavoitteena on laatia tekninen eritelmä, joka perustuu läpinäkyvyyttä, avoimuutta, osallisuutta, puolueettomuutta ja sidosryhmien yhteisymmärrystä koskeviin periaatteisiin. Eurooppalaisesta standardoinnista annetussa asetuksessa 33 todetaan tarve kuulla kaikkia asianomaisia sidosryhmiä ja kehotetaan kuulemaan niitä laajasti ennen eurooppalaista standardointia koskevan unionin vuotuisen työohjelman vahvistamista. Siinä myös edistetään pk-yrityksiä, kuluttajia ja ympäristönäkökohtia ja sosiaalisia eturyhmiä edustavien eurooppalaisten organisaatioiden aktiivista osallistumista. Komissio myöntää, että tieto- ja viestintätekniikan sekä tavaroiden ja palvelujen välisten perinteisten rajojen ylittäminen edellyttää sidosryhmien sitoutumista, hyvää yhteistyötä ja keskinäistä luottamusta. Tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin alalla komissio tapaa säännöllisesti sidosryhmiä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien 34 ja myös eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden välityksellä keskustellakseen lukuisten ehdotettujen toimien täytäntöönpanosta. Tieto- ja viestintätekniikan standardointia käsittelevä eurooppalainen sidosryhmäfoorumi, joka seuraa tiedonannossa esitettyjen toimien edistymistä säännöllisissä kokouksissa, tuo yhteen jäsenvaltiot, eurooppalaiset ja kansainväliset standardointiorganisaatiot, foorumit ja yhteenliittymät, teollisuutta ja pkyrityksiä edustavat organisaatiot ja yhteiskunnan edustajat. Komissio on lujittanut suhteitaan eurooppalaisen standardointijärjestelmän eri sidosryhmiin ja yrittää parantaa sen toimivuutta ja tehokkuutta yhteisen standardointialoitteen yhteydessä. Lisäksi komissio on kuluneen vuoden aikana pitänyt säännöllisesti yhteyttä muihin eurooppalaisiin elimiin ja käynyt vuoropuhelua niiden kanssa. Komissio on erityisesti 31 https://ec.europa.eu/info/law/law-making-process/overview-law-making-process/evaluating-and-improvingexisting-laws/reducing-burdens-and-simplifying-law/refit-platform_fi 32 Toimintasuunnitelma on esitetty liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa. 33 Asetuksen (EU) N:o 1025/2012 8 artiklan 5 kohta ja johdanto-osan 31 kappale. 34 Esim. 5G PPP, AIOTI, BDVA ja ECSO. 9
osallistunut tiiviisti kuulemisiin, jotka edelsivät Euroopan parlamentin 4. heinäkuuta 2017 antamaa päätöslauselmaa Eurooppalaiset standardit 2000-luvulle 35. Komissio myös aloitti ja vakiinnutti jatkuvat jäsennellyt vuoropuhelut kolmen eurooppalaisen standardointiorganisaation kanssa korkealaatuisen yhteistyön ja sujuvan viestinnän varmistamiseksi. 1. Eurooppalaista standardointia koskeva yhteinen aloite Tähän mennessä yhteisen standardointialoitteen (JIS) on allekirjoittanut 104 osallistujaa, mikä tarkoittaa, että eurooppalaisen standardointijärjestelmän jokainen osa-alue on voimakkaasti edustettuna. Sen jälkeen, kun sidosryhmät olivat allekirjoittaneet yhteisen standardointialoitteen 13. kesäkuuta 2016 Amsterdamissa ja jäsenvaltiot 29. syyskuuta 2016, komissio järjesti useita yhteisen standardointialoitteen ohjausryhmän tapaamisia 15 sovitun toimen täsmentämiseksi 36. Ohjausryhmän jäsenet ovat lähinnä yhteisen standardointialoitteen allekirjoittajia, jotka osallistuivat sen laadintaan. Jokaisen toimen osalta yhteisen standardointialoitteen allekirjoittajat ovat osallistuneet toimiin vapaaehtoisesti ja johtajat on nimetty. Tähän mennessä yhteisen standardointialoitteen yksittäiset toimintaryhmät ovat keskittyneet kunkin toimen sisällön kehittämiseen. Tässä vaiheessa ei ole sovittu selkeästä aikataulusta. Toimien sisällön selkeyttäminen mahdollistaa kunkin toimen tuotoksiin liittyvien aikataulujen ja tärkeiden virstanpylväiden määrittämisen. 2. Osallisuus Komissio on virallistanut julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutensa liitteessä III tarkoitettujen organisaatioiden (SBS, ANEC, ETUC ja ECOS) 37 kanssa, jotka edustavat standardoinnissa pk-yrityksiin, kuluttajiin, työntekijöihin ja ympäristöön liittyviä etuja, allekirjoittamalla neljä erilaista kumppanuutta koskevaa puitesopimusta. Näin varmistetaan rahoituksen ja toiminnan seurannan johdonmukaisuus ja vakaus. Rahoituksen lisäksi komissio toteuttaa toimia varmistaakseen, että liitteessä III tarkoitetut organisaatiot ovat mukana ja osallistuvat tehokkaasti tärkeisiin kokouksiin ja tapahtumiin, kuten standardeja käsittelevään komiteaan (tarkkailijoina), yhteiseen standardointialoitteeseen (kumppaneina), tieto- ja viestintätekniikan standardointia 35 http://www.europarl.europa.eu/sides/getdoc.do?pubref=-//ep//text+ta+p8-ta-2017-0278+0+doc+xml+v0//fi&language=fi 36 Aloitteet on jaoteltu seuraavaan kolmeen luokkaan: I) tietoisuus, valistaminen ja käsitys eurooppalaisesta standardointijärjestelmästä, II) koordinointi, avoimuus ja osallisuus, III) kilpailukyky ja kansainvälinen ulottuvuus. 37 Pk-yrityksiä edustava Small Business Standards, eurooppalainen standardointiasioiden kuluttajajärjestö, Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ja ympäristöalalla toimiva European Environmental Citizens Organisation for Standardisation 10
käsittelevään eurooppalaiseen sidosryhmäfoorumiin 38 sekä komission ja eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden välisiin kokouksiin. Varmistaakseen johdonmukaisen lähestymistavan pk-yritysten, kuluttajien ja työntekijöiden etujen sekä ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien etujen tukemiseen standardointiprosessissa CEN/CENELEC ovat perustaneet kaksi työryhmää, joista toinen edustaa pk-yrityksiä ja toinen yhteiskunnan sidosryhmiä. Niiden jäseniä ovat liitteessä III tarkoitetut organisaatiot SBS on pk-yrityksiä edustavan työryhmän jäsen ja ANEC, ECOS ja ETUC ovat yhteiskunnan sidosryhmiä edustavan työryhmän jäseniä. Nämä kaksi työryhmää käsittelevät muun muassa standardien saatavuutta, tietoisuuden lisäämistä, koulutusta ja standardointityöhön osallistumiselle annettavaa tukea teknisellä tasolla. Lukuisia työvälineitä on jo kehitetty, kuten online-työkalupakki pk-yrityksille ja lausuntomekanismi yhteiskunnan sidosryhmiä varten. Standardointiasetuksessa korostetaan erityisesti 39 pienten yritysten osallistumista standardien laadintaprosessiin, ja tavoitteena on laatia pk-yrityksille suotuisia standardeja, joilla voidaan vähentää kustannuksia ja avata markkinoita. Tämän tavoitteen mukaisesti ja vuoden 2017 työohjelmansa pohjalta SBS on laatinut pk-yrityksiä koskevan pitkän aikavälin standardointistrategian vuosiksi 2018 2021. S trategiassa asetetaan pk-yrityksiä koskevat standardoinnin tavoitteet ja toimet sen varmistamiseksi, että laaditut standardit soveltuvat pkyrityksille pienet ensin -periaatteen mukaisesti. Osallisuus on yksi Euroopan telealan standardointilaitoksen (ETSI) pitkän aikavälin strategian aiheista, ja sitä käsitellään ETSI in the European Standardisation Landscape - nimisessä ryhmässä. Ryhmän keskustelujen perusteella on käynnistetty yhteiskunnallisten sidosryhmien tuki- ja osallisuusohjelma (Societal Stakeholder Support and Inclusiveness programme, 3SI), jossa suunnitellaan toimia, joilla edistetään osallisuutta ja lisätään liitteessä III tarkoitettujen organisaatioiden näkyvyyttä, niistä tietoisuutta ja niiden osallistumista. Kaikki liitteessä III tarkoitetut organisaatiot ovat ETSIn täysimääräisiä jäseniä. PÄÄTELMÄT Tämän kertomuksen tarkoituksena on tukea äskettäin käyttöönotettua standardointia koskevaa toimielinten välistä EU:n tason vuoropuhelua, kuten 1. kesäkuuta 2016 annetussa tiedonannossa todetaan. Sen tarkoituksena on käynnistää keskustelu lainsäätäjien, Euroopan parlamentin, neuvoston, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean sekä alueiden komitean kanssa ja esittää standardoinnin tulevia prioriteetteja koskevat suuntaviivat, joilla edistetään työllisyyttä, talouskasvua ja kilpailukykyä. Tämä toimielinten välinen vuoropuhelu 38 https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/european-multi-stakeholder-platform-ict-standardisation 39 Ks. asetuksen (EU) N:o 1025/2012 6 artikla. 11
käynnistetään paremmasta lainsäädännöstä tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen 40 mukaisesti. Vuoden 2019 eurooppalaista standardointia koskevan unionin vuotuisen työohjelman täytäntöönpanon onnistumisen kannalta on erittäin tärkeää, että työohjelman prioriteettien laadinnassa tehdään yhteistyötä lainsäätäjien kanssa. Yhdessä asetetuilla eurooppalaisen standardoinnin poliittisilla prioriteeteilla tehostetaan standardointityötä tulevissa lainsäädäntömenettelyissä. EU:n standardointipolitiikan tavoitteiden saavuttaminen edellyttää eurooppalaisen standardointijärjestelmän kaikkien toimijoiden yhteisymmärrystä ja aktiivista osallistumista: osallisuuden edistämistä, tietämyksen lisäämistä standardoinnin merkityksestä taloudelle ja yhteiskunnalle, yhdenmukaistettujen standardien 41 arviointimenettelyjen parantamista, tieto- ja viestintätekniikan viiden standardointiprioriteetin täytäntöönpanoa ja palvelualan esteiden poistamista. 40 EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1 14. 41 ja muiden EU:n lainsäädäntöä tukevien standardien. 12