Kuva 1: Funktion f tasa-arvokäyriä. Ratkaisu. Suurin kasvunopeus on gradientin suuntaan. 6x 0,2

Samankaltaiset tiedostot
Oletetaan ensin, että tangenttitaso on olemassa. Nyt pinnalla S on koordinaattiesitys ψ, jolle pätee että kaikilla x V U

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 6: Ääriarvojen luokittelu. Lagrangen kertojat.

, on säännöllinen 2-ulotteinen pinta. Määrää T x0 pisteessä x 0 = (0, 1, 1).

f(x 1, x 2 ) = x x 1 k 1 k 2 k 1, k 2 x 2 1, 0 1 f(1, 1)h 1 = h = h 2 1, 1 12 f(1, 1)h 1 h 2

r > y x z x = z y + y x z y + y x = r y x + y x = r

Vektorianalyysi II (MAT21020), syksy 2018

Matematiikan peruskurssi (MATY020) Harjoitus 10 to

Vastaa kaikkiin kysymyksiin (kokeessa ei saa käyttää laskinta)

12. Hessen matriisi. Ääriarvoteoriaa

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 6: Ääriarvojen luokittelu. Lagrangen kertojat.

Pisteessä (1,2,0) osittaisderivaatoilla on arvot 4,1 ja 1. Täten f(1, 2, 0) = 4i + j + k. b) Mihin suuntaan pallo lähtee vierimään kohdasta

2 Osittaisderivaattojen sovelluksia

Oletetaan sitten, että γ(i) = η(j). Koska γ ja η ovat Jordan-polku, ne ovat jatkuvia injektiivisiä kuvauksia kompaktilta joukolta, ja määrittävät

Matematiikka B1 - TUDI

Tilavuus puolestaan voidaan esittää funktiona V : (0, ) (0, ) R,

Antti Rasila. Kevät Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0204 Kevät / 16

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) MS-A0207 Hakula/Vuojamo Kurssitentti, 12.2, 2018, arvosteluperusteet

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos. MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan

a) on lokaali käänteisfunktio, b) ei ole. Piirrä näiden pisteiden ympäristöön asetetun neliöruudukon kuva. VASTAUS:

Vektorianalyysi I MAT Luennoitsija: Ritva Hurri-Syrjänen Luentoajat: ti: 14:15-16:00, to: 12:15-14:00 Helsingin yliopisto 21.

Matematiikan tukikurssi

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi I Harjoitus alkavalle viikolle Ratkaisuehdotuksia (7 sivua) (S.M)

BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 1, Kevät 2018

sin(x2 + y 2 ) x 2 + y 2

Vektorilaskenta, tentti

f(x, y) = x 2 y 2 f(0, t) = t 2 < 0 < t 2 = f(t, 0) kaikilla t 0.

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 5: Gradientti ja suunnattu derivaatta. Vektoriarvoiset funktiot. Taylor-approksimaatio.

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Tehtävä 1. Näytä, että tason avoimessa yksikköpallossa

Ratkaisuehdotus 2. kurssikokeeseen

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Matematiikka B1 - avoin yliopisto

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Laskuharjoitus 4 / vko 40

Ratkaisu: Tutkitaan derivoituvuutta Cauchy-Riemannin yhtälöillä: f(x, y) = u(x, y) + iv(x, y) = 2x + ixy 2. 2 = 2xy xy = 1

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

Derivaatta: funktion approksimaatio lineaarikuvauksella.

Ratkaisuehdotus 2. kurssikoe

0 kun x < 0, 1/3 kun 0 x < 1/4, 7/11 kun 1/4 x < 6/7, 1 kun x 1, 1 kun x 6/7,

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Luku 4. Derivoituvien funktioiden ominaisuuksia.

Matematiikan peruskurssi (MATY020) Harjoitus 7 to

Näihin harjoitustehtäviin liittyvä teoria löytyy Adamsista: Ad6, Ad5, 4: 12.8, ; Ad3: 13.8,

1. Etsi seuraavien funktioiden kriittiset pisteet ja tutki niiden laatu: (a.) f(x,y) = 20x 2 +10xy +5y 2 (b.) f(x,y) = 4x 2 2y 2 xy +x+2y +100

Taustatietoja ja perusteita

Matematiikan perusteet taloustieteilij oille I

läheisyydessä. Piirrä funktio f ja nämä approksimaatiot samaan kuvaan. Näyttääkö järkeenkäyvältä?

2.6 Funktioiden kuvaajat ja tasa-arvojoukot

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

1 Rajoittamaton optimointi

4 (x 1)(y 3) (y 3) (x 1)(y 3)3 5 3

VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN

Matriisit ja optimointi kauppatieteilijöille

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 7: Pienimmän neliösumman menetelmä ja Newtonin menetelmä.

5 Differentiaalilaskentaa

Talousmatematiikan perusteet: Luento 14. Rajoittamaton optimointi Hessen matriisi Ominaisarvot Ääriarvon laadun tarkastelu

Luento 8: Epälineaarinen optimointi

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

Reaalilukuvälit, leikkaus ja unioni (1/2)

(a) avoin, yhtenäinen, rajoitettu, alue.

Luento 9: Newtonin iteraation sovellus: optimointiongelma

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 4: Derivaatta

Luento 8: Epälineaarinen optimointi

MAA7 Kurssikoe Jussi Tyni Tee B-osion konseptiin pisteytysruudukko! Kaikkiin tehtäviin välivaiheet näkyviin! Laske huolellisesti!

Oletetaan, että funktio f on määritelty jollakin välillä ]x 0 δ, x 0 + δ[. Sen derivaatta pisteessä x 0 on

= 2±i2 7. x 2 = 0, 1 x 2 = 0, 1+x 2 = 0.

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Ratkaisut: loppuviikko 2

Ratkaisu: Ensimmäinen suunta. Olkoon f : R n R m jatkuva eli kaikilla ε > 0 on olemassa sellainen δ > 0, että. kun x a < δ. Nyt kaikilla j = 1,...

Harjoitus Etsi seuraavien autonomisten yhtälöiden kriittiset pisteet ja tutki niiden stabiliteettia:

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 5 Maanantai

Mikäli funktio on koko ajan kasvava/vähenevä jollain välillä, on se tällä välillä monotoninen.

6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

Vektorianalyysi I MAT Luennoitsija: Ritva Hurri-Syrjänen Luentoajat: ti: 14:15-16:00, to: 12:15-14:00 Helsingin yliopisto 23.

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

Selvästi. F (a) F (y) < r x d aina, kun a y < δ. Kolmioepäyhtälön nojalla x F (y) x F (a) + F (a) F (y) < d + r x d = r x

x = (1 t)x 1 + tx 2 x 1 x 2

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus

MATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 6 Maanantai

1. Olkoon f :, Ratkaisu. Funktion f kuvaaja välillä [ 1, 3]. (b) Olkoonε>0. Valitaanδ=ε. Kun x 1 <δ, niin. = x+3 2 = x+1, 1< x<1+δ

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 2. viikolle /

Kertaus. x x x. K1. a) b) x 5 x 6 = x 5 6 = x 1 = 1 x, x 0. K2. a) a a a a, a > 0

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos. MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016

Täydellisyysaksiooman kertaus

Maksimit ja minimit 1/5 Sisältö ESITIEDOT: reaalifunktiot, derivaatta

Tekijä Pitkä matematiikka a) Ratkaistaan nimittäjien nollakohdat. ja x = 0. x 1= Funktion f määrittelyehto on x 1 ja x 0.

Vektorianalyysi I MAT21003

Matematiikan tukikurssi

Lineaarinen toisen kertaluvun yhtälö

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Integraalilaskenta 2 Harjoitus Olkoon A := {(x, y) R 2 0 x π, sin x y 2 sin x}. Laske käyräintegraali

x = y x i = y i i = 1, 2; x + y = (x 1 + y 1, x 2 + y 2 ); x y = (x 1 y 1, x 2 + y 2 );

Mapu 1. Laskuharjoitus 3, Tehtävä 1

Talousmatematiikan perusteet: Luento 13. Rajoittamaton optimointi Hessen matriisi Ominaisarvot ja vektorit Ääriarvon laadun tarkastelu

Transkriptio:

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Vektorianalyysi I, syksy 018 Harjoitus Ratkaisuehdotukset Tehtävä 1. Olkoon f : R R f(x 1, x ) = x 1 + x Olkoon C R. Määritä tasa-arvojoukko Sf(C) = {(x 1, x ) R f(x 1, x ) = C}. Piirrä tasa-arvokäyriä eri vakion C arvoilla. Mikä on funktion f maksimaalisen kasvunopeuden suunta pisteessä x 0 = (1, 1) Sf(). Osoita, että se on kohtisuorassa tasa-arvokäyrän tangenttia vastaan pisteessä (1, 1). Kuva 1: Funktion f tasa-arvokäyriä Ratkaisu. Suurin kasvunopeus on gradientin suuntaan ( ) ( ) 4x0,1 4 f(x 0 ) = = 6 6x 0, 1

Tarkastellaan sitten seuraavaa polkua: γ(t) = cos(t) sin(t) Nyt (f γ)(t) = cos (t) + sin (t) = (cos (t) + sin (t)) = siis γ(t) Sf() kaikilla t, joten γ (t) on käyrän Sf() tangentti pisteessä γ(t). Olkoon sitten t 0 R siten, että γ(t 0 ) = x 0 = (1, 1). Siis cos(t 0) sin(t = 0) ( ) cos(t0 ) = sin(t 0 ) ( ) 1 1 Nyt saadaan käyrälle Sf() tangentti pisteeseen x 0 : γ (t 0 ) = sin(t 0) cos(t 0) = =

Tarkastellaan sitten gradientin ja tangentin sisätuloa: ( ) f(x 0 ), γ (t 0 ) = 4 + 6 ( = 4 + ) ( ) = 4 1 + = 0 Gradientti on siis kohtisuorassa tasa-arvokäyrän tangenttia vastaan. Samaan tulokseen voi päätyä huomaamalla, että yllä oleva sisätulo on vakiofunktion f γ derivaatta pisteessä t 0. Tehtävä. Määritä funktion f : R R ääriarvopisteet ja niiden laatu. f(x, y) = x + y 9x + 4y Ratkaisu. Funktio f on polynomina sileä (eli C ) ja määritelty koko tasossa, joten riittää tarkastella gradientin nollakohdat mahdollisten ääriarvopisteiden löytämiseksi. ( ) 9x f(x, y) = 9 = 0 y + 4 ( ) ( ) x 1 = y Gradientin nollakohdat ovat siis (1, ) ja ( 1, ). Selvitetään näiden pisteiden laatu tarkastelemalla toisen kertaluvun osittaisderivaattoja. Hessen matriisi funktiolle f määritellään seuraavasti: D f(x, y) := [ xx f(x, y) ] xy f(x, y) yx f(x, y) yy f(x, y) = [ ] 18x 0 0 Huomataan, että det[d f(x, y)] = xx f(x, y) yy f(x, y) ( xy f(x, y)) = 6x. Tämä luentomuistiinpanojen lauseessa 4.4.1. esiintyvä lauseke on siis Hessen

matriisin determinantti, ja se on selvästi positiivinen pisteessä (1, ) ja negatiivinen pisteessä ( 1, ). Piste ( 1, ) on siis satulapiste. Pisteessä (1, ) lisäksi pätee xx f(x, y) = 6 > 0, joten kyseessä on lokaali minimi. Funktio f ei ole alhaalta rajoitettu, joten minimi ei ole globaali. Kuva : Funktion f graafi Tehtävä. Määritä origon minimietäistyys funktion f(x, y) = x y + 4 graafista. Ohje: määritä etäyisyysfunktion minimi ehdolla, että piste (x, y, z) on funktion f graafilla. Ratkaisu. Funktio f on määritelty joukossa Ω = {(x, y) R x y + 4 0}, jonka reuna on joukko Ω = {(x, y) x y + 4 = 0} = {(x, 4 x ) x R}. Etäisyysfunktio graafiin g : Ω R saadaan kolmiulotteisena normina, jossa kolmannen koordinaatin paikalle on sijoitettu funktion f arvo seuraa- 4

vasti: g(x, y) = x + y + ( x y + 4) = x (1 + y) + y + 4 Kuva : Oikealla funktion f graafi, vasemmalla etäisyysfunktion g graafi kriittisten pisteiden lähellä Funktio g on sileä joukon Ω sisäpisteissä, joten jos etäisyydellä on minimi, löytyy se joko funktion g gradientin nollakohdista tai määrittelyjoukon reunalta Ω. Tarkastellaan ensin gradientin nollakohtia: 1 g(x, y) = x (1 + y) + y + 4 = 1 ( ) x(1 + y) = 0 g(x, y) y + x ( ) x(1 + y) y + x = 0 x = 0 tai y = 1 y = 0 x = ± ( ) x(1 + y) y + x

Kriittiset pisteet ovat siis (0, 0), (, 1) ja (, 1). Huomaa, että funktion g lauseke x (1 + y) + y + 4 on määritelty Ω:a suuremmassa joukossa. On siis oleellista kiinniittää huomiota siihen, että kolme löydettyä kriittistä pistettä kuuluu joukkoon Ω. Tarkastellaan sitten toisen kertaluvun derivaattoja pisteiden laatujen selvittämiseksi. Hessen matriisille saadaan seuraava lauseke: [ ] [ 1 + y x 1 x (1 + y) x(1 + y)(y + x D g(x, y) = 1 g(x, y) D g(0, 0) = 1 g(0, 0) D g(±, 1) = x 1 g(x, y) ] = 1 [ ] 1 0 0 1 [ 1 0 ± ± 1 [ 1 0 0 1 g(±, 1) Nyt sadaan seuraavat tulokset: x(1 + y)(y + x ) (y + x ) ] = 1 [ ] 0 ± ± 1 det[d g(±, 1)] = (± ) < 0, joten (, 1) ja (, 1) ovat satulapisteitä. det[d g(0, 0)] = 1 4 > 0 ja xxg(0, 0) = 1 > 0, joten origo on etäisyysfunktion g lokaali minimi. Jotta voidaan määrittää onko kyseessä globaali minimi, tulee meidän vielä tutkia reuna Ω. Voidaan ensin huomata, että funktio f on identtisesti nolla reunalla, joten tämä osa graafista on kokonaan xy-tasossa. Kun lisäksi hyödynnetään reunapisteiden parametrisaatiota (x, y) = (x, 4 x ), saadaan etäsyysfunktiolle h : R \{0} R seuraava lauseke: h(x) = x + ( 4 ) = x x + 16 x 4 ) ] 6

Kuva 4: Vasemmalla osa reunasta xy-tasossa, oikealla etäisyysfunktion h graafi Funktio h on sileä koko määrittelyjoukossaan, joten minimien löytämiseksi riittää tarkastella derivaatan nollakohdat: h (x) = x x = 0 x + 16 x 4 x x = 0 x = ± 6 Havaitaan, että 6 on funktion h ainoa kriittinen piste välillä (0, ) ja että h(x) molemmissa päätepisteissä. Voidaan siis päätellä, että kyseessä on globaali minimi joukossa (0, ). Funktio h on parillinen, joten vastaava päättely pätee pisteelle 6 joukossa (, 0). Verrataan sitten reunan minimiä sisäpisteiden minimiin: g(0, 0) = ja h(± 6 ) = 6 >. Funktiolle g saadaan vielä seuraava arvio: g(x, y) (x, y), joten g(x, y), kun (x, y). Kokoamalla nämä havainnot voidaan päätellä, että funktion f graafin piste (0, 0, f(0, 0)) on antaa globaalin minimin etäisyydelle origosta (0, 0, 0). Tehtävä 4. Ratkaise edellinen tehtävä käyttäen Lagrangen kertoimien menetelmää. Ratkaisu. Tarkastelu tulee jälleen erotella reunaan ja sisäpisteisiin. Sisäpisteissä 7

etsitään kolmiulotteisen normin minimiä ehdolla, että piste on graafilla. { (x, y, z) = λ (f(x, y) z) f(x, y) z = 0 x (x, y, z) = λxy f(x, y) y (x, y, z) = λx f(x, y) z (x, y, z) = λ f(x, y) = z x (x, y, z) = xyz (x, y, z) z y (x, y, z) = x z (x, y, z) z { x = xy y = x x = 0 tai y = 1 y = 0 x = ± Päädyttiin siis samoihin pisteisiin kuin edellisessä tehtävässä. Käytetään myös laadun selvittämiseen toista tekniikkaa. Vertaillaan ensin etäisyysfunktion arvoja näissä pisteissä: g(±, 1) = > = g(0, 0). Jos jokin näistä näistä pisteistä on minimi, täytyy sen siis olla (0, 0). Kuten edellisen tehtävän lopulla todettiin, g kasvaa rajatta, kun (x, y). Jos tiedetään lisäksi että g(x, y) >, kun (x, y) Ω, voidaan päätellä pisteen (0, 0) olevan mi- 8

nimi. Etsitään siis etäisyyden minimi reunalla: { (x, y) = λ (x y + 4) x y + 4 = 0 x (x, y) = λxy y (x, y) = λx x y + 4 = 0 x (x, y) = λx y y (x, y) = λx y x = y y = 4 y = 4 x = ± = ± 6 = ± 6 Kuten edellisessä tehtävässä todettiin, pisteiden (± 6, ) etäisyys origosta on suurempi kuin, joten graafin piste (0, 0, f(0, 0)) minimoi etäisyyden origosta. Tehtävä. Määritä funktion f : R R f(x) = x (a) ensimmäisen kertaluvun Taylorin polynomi pisteessä (, 4) ja arvioi sillä funktion f arvoa pisteessä (.1,.9). (b) toisen kertaluvun Taylorin polynomi pisteessä (, 4) ja arvioi sillä funktion f arvoa pisteessä (.1,.9). Ratkaisu. Merkitään x 0 = (x 01, x 0 ) = (, 4) ja h = (h 1, h ) = (.1,.9) (, 4) = 1 (1, 1). Saadaan seuraavat tulokset: 10 f(x 0 ) = (, 4) = 9

df(x 0 )(h) = f(x 0 ), h x0 = x 0, h = h 1 4h Nämä kokoamalla saadaan ensimmäisen kertaluvun taylorin kehitelmä: (T 1 x 0 f)(h) = f(x 0 ) + df(x 0 )(h) = + h 1 4h = 1 0 = 4.98 Toisen kertaluvun differentiaali voidaan määrittää Hessen matriisin avulla seuraavasti: d f(x 0 )(h) = xx f(x 0 )h 1 + xy f(x 0 )h 1 h + yy f(x 0 )h = [ ] [ ] [ ] h 1 h xx f(x 0 ) xy f(x 0 ) h1 xy f(x 0 ) yy f(x 0 ) = h T D f(x 0 )h Hessen matriisille saadaan seuraava arvo: D f(x 0 ) = 1 [ ] 1 0 1 [ ] x 01 x 01 x 0 x 0 0 1 x 0 x 01 x 0 x 0 = 1 [ ] 1 0 1 [ ] 9 1 0 1 1 1 16 Nyt d f(x 0 )(h) = h 1 + h 9h 1 + 4h 1 h + 16h 1 Toisen kertaluvun Tayloring polynomille saadaan nyt laskettua seuraavasti: (T x 0 f)(h) = (T 1 x 0 f)(h) + 1 d f(x 0 )(h) h = + h 1 4h = 1 0 + 1 = 4.98196 + h 1 + h 10 00 1 000 9h 1 + 4h 1 h + 16h 0 10

Vertailua varten f(.1,.9) = 4.98196748... Tehtävä 6. Etsi funktion f(x, y) = xy + x + 4 y kriittiset pisteet ja selvitä ovatko ne lokaaleja ääriarvopisteitä vai satulapisteitä. Ratkaisu. Funktio f on sileä koko määrittelyjoukossaan, joka on avoin. Funktion f kriittiset pisteet ovat siis sen gradientin nollakohdat. ( ) y f(x, y) = x x 4 = 0 y { x y = y x = 4 { x y = y y x = 4x y = x y = (x, y) = (1, ) Tarkastellaan sitten toisen kertaluvun derivaattoja laadun määrittämiseksi. [ 4 ] D 1 f(x, y) = x 8 1 y Nyt ja D f(1, ) = [ ] 4 1 1 1 det[d f(1, )] = 4 1 > 0 ja xx f(1, ) = 4 > 0 Piste (1, ) on siis funktion f ainoa kriittinen piste ja lokaali minimi. Minimi ei ole globaali, sillä f ei ole alhaalta rajoitettu. 11

Kuva : Oikealla funktion f graafi, vasemmalla minimi lähempää 1